Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019–2020

[Via Dolorosa]

Onko joku tehnyt tai tekemässä yhteenvetoa @Barney, @McTorso :n ja @Via Dolorosa :n voimasuhdearvioista? EDIT ja unohtui @Anu Saukko

Olen tehnyt, löytyy sijat 10-15 parin sivun takaa. Viimeisten tämän, kun kaikki sijoitukset selvät.

Linkki.

 

[LiutunLätty]

Itsekään en kyllä ole ihan yhtä huolissani Ilveksen centteri osastosta. Toki sen Ruotsalaisen se vaatii, niin näyttää erittäinkin hyvältä.

Hauskasti vielä HPK:n Pennanen piti tässä jutussa Ilveksen cetteristöä jopa liigan parhaimpana. Sitä nyt en itse kyllä allekirjoita, mutta huolissani sen riittävyydestä en näin ennakkoon ole.

Mestarivalmentaja Pennanen antaa mahdollisuuksia uusille yrittäjille – moni jääkiekon Liiga-joukkue menetti ratkaisupelaajiaan kesän siirtomarkkinoilla

 

[Tinke-80]

Olen tehnyt, löytyy sijat 10-15 parin sivun takaa. Viimeisten tämän, kun kaikki sijoitukset selvät.

Linkki.

Kts linkistä. Teen pienen yhteenvedon voimasuhdearvioista joissa on pistemäärä mukana. Lasken suhdeluvun jokaiselle joukkueelle erikseen jokaisessa arviossa ja summaan nämä sitten yhteen excel-taulukossa.

 

[Beast]

Ehkä ylempää keskikastia, mutta ei Ruotsalainenkaan nosta tuota Ilveksen sentteristöä ihan kärkeen. Ruotsalainen ja Leino toki kestävät vertailun lähes kenen tahansa kanssa, mutta Mieho ei ole ihan samaa tasoa kuin esimerkiksi Lukon Koivistoinen tai Tapparan Malinen/Morley. Jos Ruotsalainen saapuu Ilvekseen, niin sen jälkeen tuossa joukkueessa ei ole enää yhtään selkeää heikkoutta. Tällä hetkellä tuo sentterinelikko on kuitenkin erittäin köykäinen.

Ymmärrän pointtisi. Ja mielipideasioita ovat nämä myös. Ennakko-oletus on se, että Koivistoinen on eri tasoa kuin Mieho, mutta itse uskon, että Mieho voi olla ensi kaudella samalla tasolla. Vainionpää myös varmasti kehittyy harppauksin. Mr. Sandell jokerina pleijareissa mukaan niin sitten voidaan puhua erinomaisesta sentterikalustosta. ;)

Edit. Miehon piste/peli loukkaantumisten sävyttämällä viime kaudella 0,44 ja Koivistoisella 0,56. Näkisin, että ero ei ole kovin suuri. Herroilla saman verran ikää.

 

[R & L]

Mr. Sandell jokerina pleijareissa mukaan niin sitten voidaan puhua erinomaisesta sentterikalustosta. ;)

Tällä ei nyt vielä kannata paljoa mehustella. Toki mahdollista, mutta sen verran on tuonne matkaa, ja mutkia ettei vielä kannata tuon varaan laskea yhtään mitään.

 

[Beast]

Tällä ei nyt vielä kannata paljoa mehustella. Toki mahdollista, mutta sen verran on tuonne matkaa, ja mutkia ettei vielä kannata tuon varaan laskea yhtään mitään.

Mehustelu on kivaa. Mutta kyllä kyllä, oli lähinnä kieli poskessa heitetty. Enhän minä sen varaan mitään laske, mutta olisihan se upeeta.

 

[Via Dolorosa]

Edit. Miehon piste/peli loukkaantumisten sävyttämällä viime kaudella 0,44 ja Koivistoisella 0,56. Näkisin, että ero ei ole kovin suuri. Herroilla saman verran ikää.

Koivistoinen teki pisteet sellaisella 12 minuutin peliajalla ja lähes ilman yv-vastuuta. Siitä en tiedä, miten Mieho on saanut vastuuta.

 

[#16]

Koivistoinen teki pisteet sellaisella 12 minuutin peliajalla ja lähes ilman yv-vastuuta. Siitä en tiedä, miten Mieho on saanut vastuuta.

Koivistoisen peliaika keskimäärin runkosarjassa 12:34 ja Miehon 14:29, eli vajaat pari minuuttia per peli eroa. Se tekee mun käsittääkseni sellaisest 4-6 vaihtoa per peli.

 

[AAPEEli]

Koivistoinen teki pisteet sellaisella 12 minuutin peliajalla ja lähes ilman yv-vastuuta. Siitä en tiedä, miten Mieho on saanut vastuuta.

"Lähes ilman yv-vastuuta". 17+17 tehoista 4+7 ylivoimalla ja joulun jälkeen pelasi melkein joka ottelussa ylivoimaa.

 

[Yuppi]

"Lähes ilman yv-vastuuta". 17+17 tehoista 4+7 ylivoimalla ja joulun jälkeen pelasi melkein joka ottelussa ylivoimaa.

Joka tapauksessa varmasti Liigan tehokkaimpia peliaikaan suhteutettuna. 17 maalia on kova luku, vaikka pari olisikin tullut vilpillisesti ylivoimalla.

 

[Apheu]

Laitetaan seuraavaksi TOP 10 keskushyökkääjälista esille.

TOP 10 keskushyökkääjät

Tämän listan tarkoitus on olla läpileikkaus omista mielipiteistä joukkueiden pelaajiston voimasuhteista. Liigassa pelaajien tasoerot saattavat vaihtua kaudessa hyvinkin paljon, eikä tarkoituksenani ole laittaa pelaajia viime vuoden pistepörssin mukaiseen järjestykseen, vaan löytää sekä menneisyydestä, että tulevaisuudesta sopiva kombo, jolloin lista heijastelee sekä historiaa, että (toivottavasti) tulevaa. Listan on siis tarkoitus olla sellainen, johon on hauska palata kauden jälkeen katsomaan, osuiko omat mielipiteet oikeaan.


1. Justin Danforth, Lukko
Liigan paras sentteri ensi kaudellakin. Moderni ykkössentteri, joka on mainio yhdistelmä nopeutta, taituruutta, monipuolisuutta; pystyy johtamaan joukkoja edestä. Tämän parempaa sentteriä on Liigaan vaikea saada. Käsittämättömän hienoa, että jäi tänne vielä ensi kaudeksi. Kannattaa mennä katsomaan. Liigan Brayden Point.


2. Michal Kristof, Kärpät
Nuori sentteri pelasi hyvän viime kauden, osoitti pystyvänsä olemaan huippujoukkueessa riittävä tulosyksikön keskushyökkääjä. Mainio pelipää, jolla kerää pisteitä ja auttaa joukkuetta pääsemään valotaululle. Vastaavia taitosenttereitä on Liigassa turhan vähän, jolloin Kristof on näinkin korkealla listallani – monipuolisia kahden suunnan senttereitä on Liigassa paljonkin, mutta ero ratkaisupelissä saattaa tulla siinä, jos oma sentterisi on pelipäältään terävämpi. Kristof saattaa tuoda sen edun Kärpille.


3. Juho Lammikko, Kärpät
Lammikko puolestaan tuo Kärpille sen monipuolisuuden ja kamppailuosaamisen taidon. Kristof sekä Lammikko on mitä erinomaisin 1-2 -sentterikaksikko, sillä näkisin molempien vahvuudet lähes päinvastaisina. Lammikkoa vastaan tulee olemaan vaikea pelata – ja hänen laiturinsa tulevat saamaan kiekkoa ja tilaa jäällä. Kuka tahansa joukkue haluaisi tämän tasoisen voimasentterin kokoonpanoonsa. Hirveäksi pistenikkariksi en Lammikkoa ennusta, mutta 30 pinnaa tauluun, ja laiturikaverit pistepörssissä korkealla.


4. Pathrik Westerholm, Lukko
Kaksi joukkuetta dominoivat tätä listaa. Danforth-Westerholm on Liigan paras sentterikaksikko. Väkevät näytöt SHL:stä, paineettomampi tulosrooli Danforthin taustalla, veljespari taituroimassa samassa kentässä – tämä ei voi mennä pieleen. Uskon Westerholmin tason riittävän monen joukkueen ykkössentteriksi. Ja tämähän aiheuttaa kyllä iloa Lukon kannattajien keskuudessa.


5. Patrik Virta, Tappara
Virta on sentterilaituri, mutta TPS:ssä raporttien perusteella oli parempi sentterinä, ja uskon Tapparassa pelaavan pitkälti sentterinroolia ensi kaudella. Jos laitureiden puolella vannoin monipuolisuuden nimeen, senttereiden kohdalla pidän erittäin paljon siitä, että sentteri osaa rakentaa peliä ja on luova pelaaja hyökkäyspäähän – sellaisia senttereitä ei Liigassa liikaa ole, ja niillä senttereillä tehdään sitä eroa toisiin. Virta on hyökkäyspään taituri, jolla on sekä ominaisuuksia maalintekoon, että pelintekoon. Voi tehdä kovaa jälkeä, jos laidalla on pelintekijä, esimerkiksi Kuusela. Puutteet kokonaisvaltaisessa pelissä, mukaan luettuna puolustuspeli. Uskon kehittyneen sitten viime Liiga visiitin (40 pistettä), mutta kokonaisuus ei riitä kuitenkaan listalla tämän ylemmäs.


6. Petteri Wirtanen, TPS
Wirtanen on varmasti pelaaja, jonka jokainen organisaatio haluaisi sentteristöönsä. Pidän monipuolisuudesta ja aloitustaidosta, mutta puhdas hyökkäyspään osaaminen ei ole riittävällä tasolla, jotta pääsisi listalla ylemmäs. Wirtanen on todella monipuolinen ja erinomainen sentteri Liigaan, mutta tuloksentekoroolissa jää vähän vajaaksi.


7. Cody Kunyk, HPK
Vastustajalle ilkeä sentteri, joka on perjaatteessa hyvä kaikessa. Pystyy tuloksentekoon, rouhijanrooliin ja pelaamaan Liigassa hyvällä tasolla illasta toiseen. Vielä vaatisi pienen lisävaihteen, jotta olisi itseoikeutetusti ”ykkössentteri” -statuksen sentteri, jolloin olisi varmasti myös tälläkin listalla ylempänä.


8. Tyler Morley, Tappara
Vakuuttava avauskausi Liigassa, ja tällä miehellä on kyllä potentiaalia olla se danforthmainen ykkössentteri. Hieman turhan pienikokoinen, mutta toisaalta luistelu on mainiota ja peliominaisuudet erinomaiset. Näytettävä, että pystyy tuloksentekorooliin myös Liigan kärkipään porukassa – se on aina eri asia, kuin heikossa joukkueessa tehoilu. Jos tehoja ei tule, Morley ei ole erityisen hyödyllinen.


9. Anton Lundell, HIFK
Voi olla kauden päätteeksi ihan listan kärkipäässä. Odotan vahvaa kautta. Härkämäinen, monipuolinen sentteri. Todella vaikea pelata vastaan, kun saa vielä lisää voimaa (miksi lähes kaikkia HIFK:n pelaajia näillä listoilla on vaikea pelata vastaan?). Se, että miestä seurataan suurennuslasin alla, saattaa hieman häiritä ensikautta. Paineita on onnistua, etenkin, kun avauskausi oli jo noin kova tehojenkin osalta.


10. Otto Paajanen, HIFK
No – kaveria vastaan on vaikea pelata. Viime kauden playoffsien MVP ja mestarijoukkueen kokonaisvaltainen ykkössentteri, ei voi Paajasta tältä listalta pois jättää. En usko kuitenkaan kiekollisesti nousevan mitenkään uudelle tasolle enää, joten saa nähdä, riittääkö erilaisessa tilanteessa Suomen seuratuimman seuran ykkössentterinä. HPK on ollut tuttu seura tutuilla pelikavereilla, nyt tilanne on eri. Uskon Paajasen kuitenkin pelaavan vähintäänkin sitä hyvää peruspeliä, mutta tuleeko hyökkäyspäässä apina harteille, jos alku on vähän nihkeä tehollisesti?


Ensimmäiset listan ulkopuolella (ja suluissa, miksi/miten pääsisi ensi kaudella listalle):

Antti Kalapudas, Sport (täytyisi johdattaa joukkonsa pudotuspeleihin; kokonaisvaltainen johtaminen)
Jarkko Malinen, Tappara (hyökkäyspään taso ailahtelee. Parhaimmillaan erinomainen molempiin suuntiin, välillä kiekollinen peli täysin hukassa)
Aleksi Ainali, Sport (sama, kuin Kalaputaalla. Pitää pystyä kokonaisvaltaiseen peliin, pelkät pisteet ei lämmitä, jos joukkue jää ulos playoffseista)
Kyle Platzer, KooKoo (näyttöjä tarvitaan. Viime kauden runkosarjan perusteella rahkeita on TOP-5:n joukkoon, mutta pudotuspelien tilastot todella vaisut (16 ott, 1+4=5. Sarja kuitenkin ECHL).
Chris DeSousa, Sport (viime kausi povaa hyvää kehittymistä kenties tällekin kaudelle. Yksi tämän kauden mielenkiintoisimmista ulkomaalaishankinnoista, sillä tehopistemäärä kauden päätteeksi voi olla mitä vain väliltä 20-70. Veikkaan sellaista 35 pisteen kautta, mutta jos pelaa laidalla, ainakin sentterit on kunnossa ja voi tehoilla enemmänkin.)
Niclas Lucenius, HPK (Luceniuksen taso on pomppinut kaudesta toiseen niin paljon, ettei sillä perusteella riitä listalle. Jos vuorossa on jälleen hyvä kausi (johon kyllä itse uskon), on Lucenius hyökkäyspään juonikkuudellaan ehdottomasti TOP-10 sentterikamaa Liigassa.)
Jos Ruotsalainen pelaa Liigassa, olisi varmaan TOP-3:ssa. Eemeli Suomi taas pelannee laidalla? Vai keskellä? Viimeksi tuli kuittia hänestä, Suomi kyllä lähentelee TOP-10 listaa molemmissa kategorioissa, joten mainitaan nyt tässä kohtaa hänet myös.

 

[Satunnainen]

Koivistoinen teki pisteet sellaisella 12 minuutin peliajalla ja lähes ilman yv-vastuuta. Siitä en tiedä, miten Mieho on saanut vastuuta.

Koivistoisen peliaika keskimäärin runkosarjassa 12:34 ja Miehon 14:29, eli vajaat pari minuuttia per peli eroa. Se tekee mun käsittääkseni sellaisest 4-6 vaihtoa per peli.

Jos laskuvirheitä ei tullut, niin peliä kohti Koivistoinen pelasi ylivoimalla 1:33 ja Mieho 1:09, ja alivoimalla taas 0:24 ja 2:08. Tasakentällisin tuosta jäisi 10:37 ja 11:12. Koivistoinen oli ylivoimalla merkittävästi tehokkaampi, sillä hän teki 4+6=10 (29,4 % pisteistään) kun taas Mieho vain 1+1=2 (10 %).

 

[Apheu]

Listan ulkopuolella ensimmäisten joukossa Teemu Lepaus, listalla Trevor Mingoia, ja Juhamatti ei mahdu tuohon. Jokaisen mielipide sallittakoon, mielenkiintoista olisi vaan kuulla perusteluja miksi nämäkin nimet ennen Aaltosta.

Pelicansilla on koko sarjan yksi laadukkaimmista laituriosastoista. Toki tasaisuus tässä sitten ennen tähtiä.

Mingoian odotan olevan kovatasoinen laituri Liigatasolle. Lepaus taas voi ottaa yhä askeleen ylemmäs - oli välillä aivan loistava viime kaudella. Aaltonen väläyttelee jälleen silloin tällöin, mutta katoaa varmaan kuvasta jossain kohdin. Ikääkin kun on, niin tuskin kauheasti kehittynee enää. Veikkaan silti Aaltoselle ihan positiivissävytteistä kautta, mutta joitain nyt piti vain listalta pois jättää.

 

[Jääkaappi]

Koivistoinen oli ylivoimalla merkittävästi tehokkaampi, sillä hän teki 4+6=10 (29,4 % pisteistään) kun taas Mieho vain 1+1=2 (10 %).

Toisaalta Mieho teki 20 pisteestään kahdeksan lokakuussa seitsemän ottelun mittaisen "suonenvedon" aikana.

Koivistoinen oli paljon tasaisempi.

 

[Satunnainen]

Toisaalta Mieho teki 20 pisteestään kahdeksan lokakuussa seitsemän ottelun mittaisen "suonenvedon" aikana.

Tasaisuus on ehdottomasti Miehon kohdalla yksi iso parannuskohde. Vielä olennaisempaa olisi ylipäätään pystyä pelaamaan. Loukkaantumishistoriahan on karmea.

 

[Barney]

Pisteytykseen liittyvät kysymykset löydät todennäköisesti tästä viestistä.

Barneyn voimasuhdearvio:


3. HIFK

Valmennus (8):

Jarno Pikkarainen on valmentaja, josta on puhuttu jo kymmenen vuotta ja hän olisi varmasti ollut päävalmentajana Liigassa jo pitkään ilman sitä surullisenkuuluisaa pahoinpitelytapausta. Viime kaudella IFK päätti kuitenkin antaa Pikkaraiselle vetovastuun tulevaksi kaudeksi ja lopulta he antoivat vielä kesken kauden Ari-Pekka Selinille kenkää antaen Pikkaraiselle vastuun jo viime kaudella. Pikkarainen onkin vähäisestä päävalmentajakokemuksestaan huolimatta todella tunnettu valmentaja.

Pikkarainen on varmasti ollut vaikuttamassa paljon niin Selinin TPS:n kuin myös Selinin IFK:n pelitapaan. Päävalmentajana hän pyrki kuitenkin heti nopeuttamaan IFK:n peliä ja hänen tarkoituksenaan oli saada joukkue aktiivisemmaksi sekä aggressiivisemmaksi. Mielestäni se toimi hyvin, sillä IFK pelasi pudotuspeleissä hyvää kiekkoa. Ensi kaudella Pikkaraisen pitäisi saada kuitenkin joukkue pelaamaan hyvää kiekkoa läpi koko kauden.

Maalivahdit (9,5):

Frans Tuohimaa
Atte Engren

IFK:n viime kauden maalivahtikaksikko oli Atte Engren ja Markus Ruusu, joka osoittautuikin kauden edetessä melko heikoksi parivaljakoksi. Engren on tuttu nimi jokaiselle jääkiekkoa seuraavalle henkilölle ja hänen piti olla viime kaudellakin Liigan parhaita maalivahteja, mutta hän ei pystynyt täyttämään sitä roolia. Markus Ruusu on tunnettu vähän epätasaisena maalivahtina, joka on parhaana iltanaan ohittamaton, mutta huonona iltana voi verkko heilua selän takana melko tiheään. Ruusu joutui IFK:n harmiksi pelaamaan turhan monta ottelua viime kaudella ja niitä hyviä otteita ei ihan hirveästi nähty.

Tulevaksi kaudeksi IFK päättikin laittaa maalivahtiosastonsa uuteen järjestykseen hankkimalla Frans Tuohimaan SaiPasta. Tuohimaa oli viime kaudella hyvä ykköstorjuja Liigassa, mutta hän ei ollut ihan samalla tasolla kuin toissakaudella, jolloin hän oli yhdessä Veini Vehviläisen ja Kevin Lankisen kanssa Liigan parhaat maalivahdit. Tuohimaa näytti kuitenkin viime kaudella, että hänen perustasonsa on korkealla ja uskonkin hänen nousevan IFK:ssa ykköstorjujaksi. Tuohimaan listaan tällä hetkellä Liigan kolmen parhaan maalivahdin joukkoon.

Engrenin viime kausi ei onnistunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta pudotuspeleissä hänenkin tasostaan nähtiin positiivisia pilkahduksia. Engren on nimekäs maalivahti, mutta viime kauden näyttöjen vuoksi en voi listata häntä ihan Liigan maalivahtieliittiin. Viime kaudesta huolimatta Engren olisi ensi kaudellakin nimellinen ykköstorjuja suurimmassa osassa liigajoukkueista ja kakkosmaalivahtina hän on Liigan paras.

Kokonaisuutena IFK:n maalivahtiosasto on erinomainen. Molemmat maalivahdit tienaavat varmasti ihan mukavaa ykkösmaalivahdin palkkaa, mutta IFK:n ei pitäisi ainakaan missään nimessä kaatua maalivahteihin ensi kaudella. Täyttä kymppiä en voinut tälle maalivahtiparille antaa, sillä kumpikaan ei pelannut viime kaudella mitenkään erinomaista kautta omalle tasolleen. Kärpät on ollut hyvä esimerkki joukkueesta, jolla on monena mestaruuskautena ollut Liigan paras maalivahtikaksikko. Jos toinen maalivahti epäonnistuu pudotuspeleissä, niin se nimellinen kakkosmaalivahti on valmis kantamaan vastuun.

Puolustus (8,5):

Rony Ahonen – Mikko Kousa
Joonas Lyytinen – Johan Motin
Ville Varakas – Aleksi Laakso
Markus Kankaanperä

IFK koki puolustuksessaan pari pahaa menetystä, kun viime kauden peliaikakuninkaat Teemu Eronen ja Kyle Quincey poistuivat joukkueesta. Eronen oli viime kaudella yksi Liigan parhaista puolustajista ja oli ihan odotettavaakin, että hän lähtee hakemaan uusia haasteita ja isompaa tilipussia kasvattajaseurastaan. Quincey oli jotenkin todella epätasaisen oloinen pelaaja viime kaudella ja oli todella vaikea erottaa, että oliko hän lintu vai kala. Parhaimmillaan dominoivan hyvä, mutta sitten taas välillä otteet olivat todella keskinkertaisia. Heidän lisäkseen poistuneiden joukossa olivat Liigan ylipalkatuin pelaaja Joe Finley sekä vähän hazardiherkkä Ryan O’Connor.

Uusia puolustajia IFK on hankkinut kesän aikana ainoastaan kaksi, mutta he ovatkin panostaneet määrän sijasta laatuun, sillä he hankkivat kaksi paluumuuttajaa, jotka ovat olleet jo useita vuosia erinomaisia liigapuolustajia. Jos Teemu Eronen jätti IFK:n puolustuksen kiekolliseen peliin ison aukon, niin viime kaudella Pelicansissa kiekkoillut Mikko Kousa oli käytännössä paras mahdollinen korvaaja hänelle. Jos puhutaan Liigan kiekollisista puolustajista, niin Kousa on yksi parhaista, ellei jopa paras. Vähän puolustavampi puolustajahankinta IFK:lta on seuran junioreissakin aikoinaan kiekkoillut Rony Ahonen. Ahonen on pelannut nyt jo neljä kautta isossa roolissa Raumalla ja hän on takuuvarma kärkipuolustaja liigatasolla.

IFK:n viime kauden puolustajista selkeästi tärkein yksittäinen jatkaja on kesken viime kauden AHL:stä saapunut Joonas Lyytinen. Lyytinen oli hyvä jo aikoinaan KalPassa, mutta viime kaudella hän tuntui olevan vielä parempi kuin ennen Pohjois-Amerikan reissuaan. Lyytisen lisäksi myös Johan Motin ja Ville Varakas ovat keskiverto liigapuolustajia parempia. Motin sai paljon kritiikkiä viime kaudella, sillä hän saapui IFK:hon isoilla odotuksilla ja hän ei ihan onnistunut täyttämään niitä. Varakas taas paransi viime kaudella paljon toissakaudesta, joka sujui häneltä melko heikosti. Motinin ja Varakkaan perustaso on vahvaa liigatasoa, mutta kummaltakin voi tulevalla kaudella odottaa mielestäni vielä viime kautta parempia otteita.

Viimeisistä paikoista IFK:n pakistossa taistelevat Markus Kankaanperä, Aleksi Laakso, Elias Ulander, Tobias Winberg, Eero Teräväinen ja Niko Seppälä. Kokenut Kankaanperä tuo paljon johtajuutta ja fyysisyyttä IFK:n alakertaan, mutta saa nähdä onko hänen jalkansa hidastunut entisestään. Aleksi Laakso on mielestäni todella aliarvostettu puolustaja, joka pienen virheherkkyytensä takia on joutunut vähän kannattajien silmätikuksi. Laakso on kuitenkin ihan kelpo kolmosparin pakki. Tuo nuorisonelikko haastaa kokeneempia ukkoja peliajasta. Ulander on junnumaajoukkueissakin pelannut nuori mies, joka on vähän väläytellyt myös liigatasolla, mutta hänen perustasonsa ei ole ollut vielä riittävä Liigaan. Teräväinen pelasi viime kaudella kelpo kauden Jokipojissa ja hän on mahdollinen villi kortti tuossa puolustuksessa. Winbergin ja Seppälän rooli jää todennäköisesti vain loukkaantumisten paikkaamiseen.

IFK:lla on mielestäni erittäin hyvä puolustus. Kousa ja Lyytinen ovat kiekollisessa pelissä ihan Liigan eliittiä ja Ahonen on laadukas kahdensuunnan puolustaja. Motin sekä Varakas ovat myös hyvää top-4 tasoa Liigassa ja Laaksokin on omassa roolissaan hyvä. Vähän ehkä huolta aiheuttaa Kankaanperän tason riittävyys ja tuo puolustuksen leveys. Ulander ja Teräväinen eivät ole kuitenkaan mitään varmoja kortteja Liigaan ja heidän takanaan on aika hiljaista.

Hyökkäys (9):

Jere Sallinen – Otto Paajanen – Teemu Turunen
Iiikka Kangasniemi – Anton Lundell – Niklas Nordgren
Jesse Saarinen - Juha Jääskä - Sebastian Dyk
Lennart Petrell - Juho Keränen - Teemu Tallberg

Keskushyökkääjät (8,5):

Jos katsotaan puhtaasti tilastoja, niin IFK:n viime kauden sentteriosastoa voisi kehua, sillä siinä oli kaksi noin 40 pisteen kaveria, mutta todellisuudessa Tommi Santalaa ei voida pitää edes minkäänlaisena menetyksenä IFK:lle. Pikkaraisen tultua puikkoihin Santalalla oli jopa vaikeuksia mahtua joukkueen kokoonpanoon. Santalan lisäksi myös IFK:n ykkössentteri Juhani Tyrväinen poistui joukkueesta ja Tyrväinen olikin paha menetys IFK:lle. IFK:n onneksi he saivat korvaajaksi käytännössä parhaan mahdollisen pelaajan.

IFK:n ykkössentterinä kauteen lähtee Otto Paajanen. Paajanen ei ole mikään perinteinen hirveän määrän pisteitä tekevä ykkössentteri, mutta jos tarkastellaan viime vuosien mestarijoukkueita, niin aika harvalla niistä on tuollaista pelaajatyyppiä ollutkaan. Paajanen on kuitenkin kahdensuunnan sentterinä ihan Liigan eliittiä. Isoimmat pisteodotukset IFK:n senttereistä on varmasti nuorella Anton Lundellilla. Lundellista odotetaan kärkivarausta ensi kesälle, joten sitä taustaa vasten ensi kaudella pitäisi tehoja syntyä lähes piste/peli -tahtia. Lundell oli kuitenkin jo viime kaudella hyvä sentteri liigatasolla, joten mitään isoa steppiä häneltä ei tarvita siihen, että hän olisi IFK:n tehokkain sentteri ensi kaudella.

Juha Jääskä on aiheuttanut todella paljon keskusteltua IFK-fanien keskuudessa tämän kesän aikana, sillä enemmän laitahyökkääjänä pelanneelle Jääskälle tarjotaan nyt tulevalla kaudella paikkaa sentterinä. Itse en näe tätä samanlaisena uhkana kuin monet IFK-kannattajat, sillä Jääskä on pelannut junioreissa sekä myös nuorten maajoukkueissa keskellä ja mielestäni hänen ominaisuutensa sopivat erittäin hyvin sentteriksi. Siirrettiinhän Sebastian Ahokin aikoinaan vähän yllättäen sentteriksi ja ihan hyvin siinäkin taisi käydä. Jääskän kohdalla mielestäni ihan realistinen odotusarvo ensi kauden suhteen on +30 tehopistettä ja laadukasta kahdensuunnan pelaamista.

IFK:n viimeisestä sentteripaikasta taistelevat Juho Keränen ja Thomas Nykopp. On toisaalta ihan mahdollista, että siinä ei hirveästi taistelua nähdä, kun huomioidaan Nykoppin loukkaantumishistoria. Keränen pystyy pelaamaan niin keskellä kuin laidassa ja ainakin omissa papereissani hän on yksi Liigan parhaista nelossenttereistä. Nykopp voi kunnossa ollessaan tuoda kilpailua sentteripaikoista, mutta ainakin viime kaudella oli nähtävissä, että loukkaantumiset ovat vaikuttaneet erittäin negatiivisesti hänen tasoonsa. Micke-Max Åsten ja Jere Sallinen voivat myös tarvittaessa pelata keskellä.

IFK:n sentteriosasto on todella nuori, mutta itse tykkään siitä. Paajanen on yksi Liigan parhaista senttereistä ja Lundell sekä Jääskä ovat viime kauden perusteella hyviä kolmossenttereitä. Sitten kun huomioidaan vielä Lundellin ja Jääskän ikä sekä etenkin Lundellin lahjakkuus, niin heiltä voidaan odottaa vielä kohtuu isoakin tasonnostoa tulevalle kaudelle. Keränen on erittäin hyvä nelossentteri ja Nykopp sekä Åsten hoitavat myös todennäköisesti pienen roolin kunnialla. Jos IFK:lla tulee esimerkiksi nuorten kisojen aikaan tarvetta kärkisentterille, niin sellaisen he saavat helposti Jere Sallisesta. Erittäin hyvin rakennettu paketti, jossa luotetaan rohkeasti omiin junioreihin.

Laitahyökkääjät (9,5):

Laitahyökkääjistä IFK menetti molemmat ykkösketjun laiturinsa, kun sekä Erik Thorell että Joonas Rask poistuivat joukkueesta. Thorell oli parilla edellisellä kaudella ihan Liigan parhaita hyökkääjiä ja Rask pelasi viime kaudella uransa parhaan kauden. Kolmas isoksi menetykseksi laskettava pelaaja oli vielä kesken kauden Ässistä saapunut Sakari Salminen, joka oli viime kauden pudotuspeleissä IFK:n paras pistemies. Poistunut kolmikko on niin kova, että luulisi IFK:n laituriosaston heikentyneen ihan merkittävästi viime kaudesta, mutta se on ehkä vähän yllättäenkin vahvistunut.

IFK teki kaksi isoa kaappausta Liigasta, kun he hankkivat viime kaudella Liigan pistepörssissä kolmanneksi tulleen Teemu Turusen sekä kahdeksanneksi tulleen Jesse Saarisen. Saaarisen ja Turusen lisäksi viime kauden pistepörssin kahdeksasta parhaasta ainoastaan Kristian Kuusela ja Justin Danforth jatkavat ensi kaudella Liigassa, joten se antaa vielä vähän lisää perspektiiviä siihen, että kuinka kovia hankintoja nämä olivat. Turusta itse pidän koko Liigan parhaana laitahyökkääjänä ja luulinkin, että hän lähtisi jo erinomaisesti mennen viime kauden jälkeen hakemaan itselleen NHL-paikkaa, mutta toisin kävi. Jos Saarinen kestää koko kauden kasassa, niin kovin montaa varmempaa 40 pisteen kaveria ei Liigassa ole. IFK:lla on useampi potentiaalinen maalintekijä, jotka tulevat hyötymään todella paljon Saarisen syötöistä.

IFK teki myös kaksi laiturihankintaa Ruotsista, kun Jere Sallinen ja Sebastian Dyk siirtyivät IFK:n riveihin. Tuore maailmanmestari Sallinen on huippuhankinta Liigaan, vaikka hän ei välttämättä pistepörssin kärkisijoilla ensi kaudella pyörikään. Monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan myös keskellä ja Sallinen tuo vähän röyhkeyttä tuohon IFK:n taitavaan laituriosastoon. Dyk on taas tehnyt hyvää jälkeä Allsvenskanissa usealla kaudella ja viime kaudella hän oli Allsvenskanin toiseksi paras pistemies sekä maalintekijä. Vähän arpahan Dyk on, mutta onnistuessaan hän tulee varmasti olemaan tärkeä maalintekijä IFK:lle.

Jatkajista selvästi tärkein pelaaja on viime kaudella loukkaantumisista kärsinyt Iikka Kangasniemi. Kangasniemi teki viime kaudella pisteitä lähes piste/peli -tahdilla ja hänellä on kyky ratkaista pelejä vaikka yksin. Pudotuspeleissä Kangasniemi sitten katosi ihan kokonaan kuvasta. Todella taitava pelaaja, jolta voidaan odottaa ensi kaudellakin paljon tehopisteitä. Toinen tärkeä jatkaja on nuori Niklas Nordgren, jonka viime kausi meni ihan pilalle loukkaantumisen takia. Nordgrenilla on kuitenkin kaikki eväät lyödä itsensä ihan kunnolla läpi ensi kaudella ja hyvänä maalintekijänä tunnettu nuori mies saakin ensi kaudella varmasti nauttia hyvästä tarjoilusta.

Nelosketjun rooliin IFK:lla on tyrkyllä useampia pelaajia, mutta vahvoilla ovat varmasti Teemu Tallberg sekä joukkueen kapteeni Lennart Petrell. Tallberg voi tarvittaessa pelata ihan hyvin hyökkäävämmässäkin roolissa, mutta nelosketjuun hän on ihan erinomainen pelaaja. Petrellin viime kausi oli todella suuri pettymys ja jos hän ei pysty parantamaan siitä, niin nuoremmat pelaajat vievät todennäköisesti hänen pelipaikkansa. Nelosketjuun tyrkyllä ovat myös hämmentäjä Micke-Max Åsten sekä nuorten maailmanmestari Teemu Engberg. Loukkaantumisten takia vastuuta voivat saada myös Terry And sekä Janne Hämäläinen. 2003 syntynyt Brad Lambert saattaa myös saada liigadebyyttinsä ensi kaudella.

IFK:lla on omaan silmääni ehkä jopa koko Liigan paras laituriosasto. Turunen, Saarinen, Kangasniemi ja Sallinen ovat huippupelaajia, joiden ympärille voi helposti rakentaa kolme kovaa ketjua. Dyk ja Nordgren ovat potentiaalisia maalintekijöitä, joiden onnistuminen on huomattavasti todennäköisempää, kun he saavat pelata huippupelaajien kanssa. Nelosketjuun IFK:lla on useampi kelpo vaihtoehto, mutta pienoisena puutteena on ehkä kiekollisesti taitavat pelaajat rotaatiossa.

IFK:n hyökkäys on todella kova ja se on ehdottomasti heidän vahvuutensa. Sentteriosasto on erittäin hyvä ja laituriosasto on lähes täydellinen. IFK:lla on ollut monesti aikaisemmin tapana raahata joukkueeseen jotain vanhoja kehäraakkeja, mutta tulevan kauden hyökkäysosasto näyttää todella hyvältä ja nuorekkaalta. On hienoa nähdä, että IFK antaa kunnolla vastuuta Lundellille, Jääskälle sekä Nordgrenille. Nuo ovat niitä käänteentekeviä pelaajia, joiden hinta-laatusuhde voi muodostua kauden aikana aivan älyttömän hyväksi.

Potentiaalinen läpimurtopelaaja: Eero Teräväinen

Jokereiden junioreista lähtöisin oleva Teräväinen on kiekollisesti lahjakas puolustaja, joka pelasi hyvin viime kaudella Mestiksessä. Teräväistä pidettiin nuorempana erittäin lahjakkaana, mutta hänen kehityksensä ei ole sujunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla kaudella hänellä on kuitenkin mahdollisuus ottaa paikkansa Liigasta, sillä IFK:n pakiston leveys ei ole ihan parhaalla mahdollisella tasolla.

Yhteenveto:

IFK on ehdottomasti yksi mestarisuosikeista tulevalla kaudella. Heillä on kaksi erinomaista maalivahtia, hyvä puolustus sekä ehkä jopa koko Liigan paras hyökkäys. Pikkaraisen alku oli ihan lupaava, mutta hänellä on vielä todistettavaa ennen kuin häntä voidaan käydä sijoittamaan ihan tuonne Liigan kovimpien valmentajien joukkoon. Monesti IFK:lla on ollut budjettiinsa nähden surkea joukkue, mutta nyt näyttää siltä, että eurot on käytetty viisaasti.

Barneyn voimasuhdearvio:

1. ?
2. ?
3. HIFK - 35
4. Ilves - 33,5
5. HPK - 32
6. Lukko - 31,5
7. JYP - 31,5
8. Pelicans - 31
9. TPS - 30
10. Sport - 29,5
11. KooKoo - 29
12. SaiPa - 28,5
13. KalPa - 28,5
14. Ässät - 28,5
15. Jukurit - 27,5

 

[Borre]

Unibet tarjoaa seuraavia mestaruuskertoimia:

Kärpät 4,60
HIFK 5,00
Tappara 5,00
Lukko 11,00
JYP 12,50
TPS 12,50
HPK 14,00
Pelicans 14,00
Ilves 16,00
Sport 51,00
KalPa 76,00
KooKoo 76,00
SaiPa 76,00
Ässät 86,00
Jukurit 101,00

Aika hyvin mukailee tämänkin palstan arvioita. Käytännössä tasoissa oleva kärkikolmikko on selkeästi edellä laajaa ja tasaista keskikastia. Keskikastin ja häntäpään välillä on iso kuilu, mutta yksi tuostakin porukasta pääsee 10 parhaan joukkoon.

 

[douppi]

Pisteytykseen liittyvät kysymykset löydät todennäköisesti tästä viestistä.

Barneyn voimasuhdearvio:


3. HIFK

Valmennus (8):

Jarno Pikkarainen on valmentaja, josta on puhuttu jo kymmenen vuotta ja hän olisi varmasti ollut päävalmentajana Liigassa jo pitkään ilman sitä surullisenkuuluisaa pahoinpitelytapausta. Viime kaudella IFK päätti kuitenkin antaa Pikkaraiselle vetovastuun tulevaksi kaudeksi ja lopulta he antoivat vielä kesken kauden Ari-Pekka Selinille kenkää antaen Pikkaraiselle vastuun jo viime kaudella. Pikkarainen onkin vähäisestä päävalmentajakokemuksestaan huolimatta todella tunnettu valmentaja.

Pikkarainen on varmasti ollut vaikuttamassa paljon niin Selinin TPS:n kuin myös Selinin IFK:n pelitapaan. Päävalmentajana hän pyrki kuitenkin heti nopeuttamaan IFK:n peliä ja hänen tarkoituksenaan oli saada joukkue aktiivisemmaksi sekä aggressiivisemmaksi. Mielestäni se toimi hyvin, sillä IFK pelasi pudotuspeleissä hyvää kiekkoa. Ensi kaudella Pikkaraisen pitäisi saada kuitenkin joukkue pelaamaan hyvää kiekkoa läpi koko kauden.

Maalivahdit (9,5):

Frans Tuohimaa
Atte Engren

IFK:n viime kauden maalivahtikaksikko oli Atte Engren ja Markus Ruusu, joka osoittautuikin kauden edetessä melko heikoksi parivaljakoksi. Engren on tuttu nimi jokaiselle jääkiekkoa seuraavalle henkilölle ja hänen piti olla viime kaudellakin Liigan parhaita maalivahteja, mutta hän ei pystynyt täyttämään sitä roolia. Markus Ruusu on tunnettu vähän epätasaisena maalivahtina, joka on parhaana iltanaan ohittamaton, mutta huonona iltana voi verkko heilua selän takana melko tiheään. Ruusu joutui IFK:n harmiksi pelaamaan turhan monta ottelua viime kaudella ja niitä hyviä otteita ei ihan hirveästi nähty.

Tulevaksi kaudeksi IFK päättikin laittaa maalivahtiosastonsa uuteen järjestykseen hankkimalla Frans Tuohimaan SaiPasta. Tuohimaa oli viime kaudella hyvä ykköstorjuja Liigassa, mutta hän ei ollut ihan samalla tasolla kuin toissakaudella, jolloin hän oli yhdessä Veini Vehviläisen ja Kevin Lankisen kanssa Liigan parhaat maalivahdit. Tuohimaa näytti kuitenkin viime kaudella, että hänen perustasonsa on korkealla ja uskonkin hänen nousevan IFK:ssa ykköstorjujaksi. Tuohimaan listaan tällä hetkellä Liigan kolmen parhaan maalivahdin joukkoon.

Engrenin viime kausi ei onnistunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta pudotuspeleissä hänenkin tasostaan nähtiin positiivisia pilkahduksia. Engren on nimekäs maalivahti, mutta viime kauden näyttöjen vuoksi en voi listata häntä ihan Liigan maalivahtieliittiin. Viime kaudesta huolimatta Engren olisi ensi kaudellakin nimellinen ykköstorjuja suurimmassa osassa liigajoukkueista ja kakkosmaalivahtina hän on Liigan paras.

Kokonaisuutena IFK:n maalivahtiosasto on erinomainen. Molemmat maalivahdit tienaavat varmasti ihan mukavaa ykkösmaalivahdin palkkaa, mutta IFK:n ei pitäisi ainakaan missään nimessä kaatua maalivahteihin ensi kaudella. Täyttä kymppiä en voinut tälle maalivahtiparille antaa, sillä kumpikaan ei pelannut viime kaudella mitenkään erinomaista kautta omalle tasolleen. Kärpät on ollut hyvä esimerkki joukkueesta, jolla on monena mestaruuskautena ollut Liigan paras maalivahtikaksikko. Jos toinen maalivahti epäonnistuu pudotuspeleissä, niin se nimellinen kakkosmaalivahti on valmis kantamaan vastuun.

Puolustus (8,5):

Rony Ahonen – Mikko Kousa
Joonas Lyytinen – Johan Motin
Ville Varakas – Aleksi Laakso
Markus Kankaanperä

IFK koki puolustuksessaan pari pahaa menetystä, kun viime kauden peliaikakuninkaat Teemu Eronen ja Kyle Quincey poistuivat joukkueesta. Eronen oli viime kaudella yksi Liigan parhaista puolustajista ja oli ihan odotettavaakin, että hän lähtee hakemaan uusia haasteita ja isompaa tilipussia kasvattajaseurastaan. Quincey oli jotenkin todella epätasaisen oloinen pelaaja viime kaudella ja oli todella vaikea erottaa, että oliko hän lintu vai kala. Parhaimmillaan dominoivan hyvä, mutta sitten taas välillä otteet olivat todella keskinkertaisia. Heidän lisäkseen poistuneiden joukossa olivat Liigan ylipalkatuin pelaaja Joe Finley sekä vähän hazardiherkkä Ryan O’Connor.

Uusia puolustajia IFK on hankkinut kesän aikana ainoastaan kaksi, mutta he ovatkin panostaneet määrän sijasta laatuun, sillä he hankkivat kaksi paluumuuttajaa, jotka ovat olleet jo useita vuosia erinomaisia liigapuolustajia. Jos Teemu Eronen jätti IFK:n puolustuksen kiekolliseen peliin ison aukon, niin viime kaudella Pelicansissa kiekkoillut Mikko Kousa oli käytännössä paras mahdollinen korvaaja hänelle. Jos puhutaan Liigan kiekollisista puolustajista, niin Kousa on yksi parhaista, ellei jopa paras. Vähän puolustavampi puolustajahankinta IFK:lta on seuran junioreissakin aikoinaan kiekkoillut Rony Ahonen. Ahonen on pelannut nyt jo neljä kautta isossa roolissa Raumalla ja hän on takuuvarma kärkipuolustaja liigatasolla.

IFK:n viime kauden puolustajista selkeästi tärkein yksittäinen jatkaja on kesken viime kauden AHL:stä saapunut Joonas Lyytinen. Lyytinen oli hyvä jo aikoinaan KalPassa, mutta viime kaudella hän tuntui olevan vielä parempi kuin ennen Pohjois-Amerikan reissuaan. Lyytisen lisäksi myös Johan Motin ja Ville Varakas ovat keskiverto liigapuolustajia parempia. Motin sai paljon kritiikkiä viime kaudella, sillä hän saapui IFK:hon isoilla odotuksilla ja hän ei ihan onnistunut täyttämään niitä. Varakas taas paransi viime kaudella paljon toissakaudesta, joka sujui häneltä melko heikosti. Motinin ja Varakkaan perustaso on vahvaa liigatasoa, mutta kummaltakin voi tulevalla kaudella odottaa mielestäni vielä viime kautta parempia otteita.

Viimeisistä paikoista IFK:n pakistossa taistelevat Markus Kankaanperä, Aleksi Laakso, Elias Ulander, Tobias Winberg, Eero Teräväinen ja Niko Seppälä. Kokenut Kankaanperä tuo paljon johtajuutta ja fyysisyyttä IFK:n alakertaan, mutta saa nähdä onko hänen jalkansa hidastunut entisestään. Aleksi Laakso on mielestäni todella aliarvostettu puolustaja, joka pienen virheherkkyytensä takia on joutunut vähän kannattajien silmätikuksi. Laakso on kuitenkin ihan kelpo kolmosparin pakki. Tuo nuorisonelikko haastaa kokeneempia ukkoja peliajasta. Ulander on junnumaajoukkueissakin pelannut nuori mies, joka on vähän väläytellyt myös liigatasolla, mutta hänen perustasonsa ei ole ollut vielä riittävä Liigaan. Teräväinen pelasi viime kaudella kelpo kauden Jokipojissa ja hän on mahdollinen villi kortti tuossa puolustuksessa. Winbergin ja Seppälän rooli jää todennäköisesti vain loukkaantumisten paikkaamiseen.

IFK:lla on mielestäni erittäin hyvä puolustus. Kousa ja Lyytinen ovat kiekollisessa pelissä ihan Liigan eliittiä ja Ahonen on laadukas kahdensuunnan puolustaja. Motin sekä Varakas ovat myös hyvää top-4 tasoa Liigassa ja Laaksokin on omassa roolissaan hyvä. Vähän ehkä huolta aiheuttaa Kankaanperän tason riittävyys ja tuo puolustuksen leveys. Ulander ja Teräväinen eivät ole kuitenkaan mitään varmoja kortteja Liigaan ja heidän takanaan on aika hiljaista.

Hyökkäys (9):

Jere Sallinen – Otto Paajanen – Teemu Turunen
Iiikka Kangasniemi – Anton Lundell – Niklas Nordgren
Jesse Saarinen - Juha Jääskä - Sebastian Dyk
Lennart Petrell - Juho Keränen - Teemu Tallberg

Keskushyökkääjät (8,5):

Jos katsotaan puhtaasti tilastoja, niin IFK:n viime kauden sentteriosastoa voisi kehua, sillä siinä oli kaksi noin 40 pisteen kaveria, mutta todellisuudessa Tommi Santalaa ei voida pitää edes minkäänlaisena menetyksenä IFK:lle. Pikkaraisen tultua puikkoihin Santalalla oli jopa vaikeuksia mahtua joukkueen kokoonpanoon. Santalan lisäksi myös IFK:n ykkössentteri Juhani Tyrväinen poistui joukkueesta ja Tyrväinen olikin paha menetys IFK:lle. IFK:n onneksi he saivat korvaajaksi käytännössä parhaan mahdollisen pelaajan.

IFK:n ykkössentterinä kauteen lähtee Otto Paajanen. Paajanen ei ole mikään perinteinen hirveän määrän pisteitä tekevä ykkössentteri, mutta jos tarkastellaan viime vuosien mestarijoukkueita, niin aika harvalla niistä on tuollaista pelaajatyyppiä ollutkaan. Paajanen on kuitenkin kahdensuunnan sentterinä ihan Liigan eliittiä. Isoimmat pisteodotukset IFK:n senttereistä on varmasti nuorella Anton Lundellilla. Lundellista odotetaan kärkivarausta ensi kesälle, joten sitä taustaa vasten ensi kaudella pitäisi tehoja syntyä lähes piste/peli -tahtia. Lundell oli kuitenkin jo viime kaudella hyvä sentteri liigatasolla, joten mitään isoa steppiä häneltä ei tarvita siihen, että hän olisi IFK:n tehokkain sentteri ensi kaudella.

Juha Jääskä on aiheuttanut todella paljon keskusteltua IFK-fanien keskuudessa tämän kesän aikana, sillä enemmän laitahyökkääjänä pelanneelle Jääskälle tarjotaan nyt tulevalla kaudella paikkaa sentterinä. Itse en näe tätä samanlaisena uhkana kuin monet IFK-kannattajat, sillä Jääskä on pelannut junioreissa sekä myös nuorten maajoukkueissa keskellä ja mielestäni hänen ominaisuutensa sopivat erittäin hyvin sentteriksi. Siirrettiinhän Sebastian Ahokin aikoinaan vähän yllättäen sentteriksi ja ihan hyvin siinäkin taisi käydä. Jääskän kohdalla mielestäni ihan realistinen odotusarvo ensi kauden suhteen on +30 tehopistettä ja laadukasta kahdensuunnan pelaamista.

IFK:n viimeisestä sentteripaikasta taistelevat Juho Keränen ja Thomas Nykopp. On toisaalta ihan mahdollista, että siinä ei hirveästi taistelua nähdä, kun huomioidaan Nykoppin loukkaantumishistoria. Keränen pystyy pelaamaan niin keskellä kuin laidassa ja ainakin omissa papereissani hän on yksi Liigan parhaista nelossenttereistä. Nykopp voi kunnossa ollessaan tuoda kilpailua sentteripaikoista, mutta ainakin viime kaudella oli nähtävissä, että loukkaantumiset ovat vaikuttaneet erittäin negatiivisesti hänen tasoonsa. Micke-Max Åsten ja Jere Sallinen voivat myös tarvittaessa pelata keskellä.

IFK:n sentteriosasto on todella nuori, mutta itse tykkään siitä. Paajanen on yksi Liigan parhaista senttereistä ja Lundell sekä Jääskä ovat viime kauden perusteella hyviä kolmossenttereitä. Sitten kun huomioidaan vielä Lundellin ja Jääskän ikä sekä etenkin Lundellin lahjakkuus, niin heiltä voidaan odottaa vielä kohtuu isoakin tasonnostoa tulevalle kaudelle. Keränen on erittäin hyvä nelossentteri ja Nykopp sekä Åsten hoitavat myös todennäköisesti pienen roolin kunnialla. Jos IFK:lla tulee esimerkiksi nuorten kisojen aikaan tarvetta kärkisentterille, niin sellaisen he saavat helposti Jere Sallisesta. Erittäin hyvin rakennettu paketti, jossa luotetaan rohkeasti omiin junioreihin.

Laitahyökkääjät (9,5):

Laitahyökkääjistä IFK menetti molemmat ykkösketjun laiturinsa, kun sekä Erik Thorell että Joonas Rask poistuivat joukkueesta. Thorell oli parilla edellisellä kaudella ihan Liigan parhaita hyökkääjiä ja Rask pelasi viime kaudella uransa parhaan kauden. Kolmas isoksi menetykseksi laskettava pelaaja oli vielä kesken kauden Ässistä saapunut Sakari Salminen, joka oli viime kauden pudotuspeleissä IFK:n paras pistemies. Poistunut kolmikko on niin kova, että luulisi IFK:n laituriosaston heikentyneen ihan merkittävästi viime kaudesta, mutta se on ehkä vähän yllättäenkin vahvistunut.

IFK teki kaksi isoa kaappausta Liigasta, kun he hankkivat viime kaudella Liigan pistepörssissä kolmanneksi tulleen Teemu Turusen sekä kahdeksanneksi tulleen Jesse Saarisen. Saaarisen ja Turusen lisäksi viime kauden pistepörssin kahdeksasta parhaasta ainoastaan Kristian Kuusela ja Justin Danforth jatkavat ensi kaudella Liigassa, joten se antaa vielä vähän lisää perspektiiviä siihen, että kuinka kovia hankintoja nämä olivat. Turusta itse pidän koko Liigan parhaana laitahyökkääjänä ja luulinkin, että hän lähtisi jo erinomaisesti mennen viime kauden jälkeen hakemaan itselleen NHL-paikkaa, mutta toisin kävi. Jos Saarinen kestää koko kauden kasassa, niin kovin montaa varmempaa 40 pisteen kaveria ei Liigassa ole. IFK:lla on useampi potentiaalinen maalintekijä, jotka tulevat hyötymään todella paljon Saarisen syötöistä.

IFK teki myös kaksi laiturihankintaa Ruotsista, kun Jere Sallinen ja Sebastian Dyk siirtyivät IFK:n riveihin. Tuore maailmanmestari Sallinen on huippuhankinta Liigaan, vaikka hän ei välttämättä pistepörssin kärkisijoilla ensi kaudella pyörikään. Monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan myös keskellä ja Sallinen tuo vähän röyhkeyttä tuohon IFK:n taitavaan laituriosastoon. Dyk on taas tehnyt hyvää jälkeä Allsvenskanissa usealla kaudella ja viime kaudella hän oli Allsvenskanin toiseksi paras pistemies sekä maalintekijä. Vähän arpahan Dyk on, mutta onnistuessaan hän tulee varmasti olemaan tärkeä maalintekijä IFK:lle.

Jatkajista selvästi tärkein pelaaja on viime kaudella loukkaantumisista kärsinyt Iikka Kangasniemi. Kangasniemi teki viime kaudella pisteitä lähes piste/peli -tahdilla ja hänellä on kyky ratkaista pelejä vaikka yksin. Pudotuspeleissä Kangasniemi sitten katosi ihan kokonaan kuvasta. Todella taitava pelaaja, jolta voidaan odottaa ensi kaudellakin paljon tehopisteitä. Toinen tärkeä jatkaja on nuori Niklas Nordgren, jonka viime kausi meni ihan pilalle loukkaantumisen takia. Nordgrenilla on kuitenkin kaikki eväät lyödä itsensä ihan kunnolla läpi ensi kaudella ja hyvänä maalintekijänä tunnettu nuori mies saakin ensi kaudella varmasti nauttia hyvästä tarjoilusta.

Nelosketjun rooliin IFK:lla on tyrkyllä useampia pelaajia, mutta vahvoilla ovat varmasti Teemu Tallberg sekä joukkueen kapteeni Lennart Petrell. Tallberg voi tarvittaessa pelata ihan hyvin hyökkäävämmässäkin roolissa, mutta nelosketjuun hän on ihan erinomainen pelaaja. Petrellin viime kausi oli todella suuri pettymys ja jos hän ei pysty parantamaan siitä, niin nuoremmat pelaajat vievät todennäköisesti hänen pelipaikkansa. Nelosketjuun tyrkyllä ovat myös hämmentäjä Micke-Max Åsten sekä nuorten maailmanmestari Teemu Engberg. Loukkaantumisten takia vastuuta voivat saada myös Terry And sekä Janne Hämäläinen. 2003 syntynyt Brad Lambert saattaa myös saada liigadebyyttinsä ensi kaudella.

IFK:lla on omaan silmääni ehkä jopa koko Liigan paras laituriosasto. Turunen, Saarinen, Kangasniemi ja Sallinen ovat huippupelaajia, joiden ympärille voi helposti rakentaa kolme kovaa ketjua. Dyk ja Nordgren ovat potentiaalisia maalintekijöitä, joiden onnistuminen on huomattavasti todennäköisempää, kun he saavat pelata huippupelaajien kanssa. Nelosketjuun IFK:lla on useampi kelpo vaihtoehto, mutta pienoisena puutteena on ehkä kiekollisesti taitavat pelaajat rotaatiossa.

IFK:n hyökkäys on todella kova ja se on ehdottomasti heidän vahvuutensa. Sentteriosasto on erittäin hyvä ja laituriosasto on lähes täydellinen. IFK:lla on ollut monesti aikaisemmin tapana raahata joukkueeseen jotain vanhoja kehäraakkeja, mutta tulevan kauden hyökkäysosasto näyttää todella hyvältä ja nuorekkaalta. On hienoa nähdä, että IFK antaa kunnolla vastuuta Lundellille, Jääskälle sekä Nordgrenille. Nuo ovat niitä käänteentekeviä pelaajia, joiden hinta-laatusuhde voi muodostua kauden aikana aivan älyttömän hyväksi.

Potentiaalinen läpimurtopelaaja: Eero Teräväinen

Jokereiden junioreista lähtöisin oleva Teräväinen on kiekollisesti lahjakas puolustaja, joka pelasi hyvin viime kaudella Mestiksessä. Teräväistä pidettiin nuorempana erittäin lahjakkaana, mutta hänen kehityksensä ei ole sujunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla kaudella hänellä on kuitenkin mahdollisuus ottaa paikkansa Liigasta, sillä IFK:n pakiston leveys ei ole ihan parhaalla mahdollisella tasolla.

Yhteenveto:

IFK on ehdottomasti yksi mestarisuosikeista tulevalla kaudella. Heillä on kaksi erinomaista maalivahtia, hyvä puolustus sekä ehkä jopa koko Liigan paras hyökkäys. Pikkaraisen alku oli ihan lupaava, mutta hänellä on vielä todistettavaa ennen kuin häntä voidaan käydä sijoittamaan ihan tuonne Liigan kovimpien valmentajien joukkoon. Monesti IFK:lla on ollut budjettiinsa nähden surkea joukkue, mutta nyt näyttää siltä, että eurot on käytetty viisaasti.

Barneyn voimasuhdearvio:

1. ?
2. ?
3. HIFK - 35
4. Ilves - 33,5
5. HPK - 32
6. Lukko - 31,5
7. JYP - 31,5
8. Pelicans - 31
9. TPS - 30
10. Sport - 29,5
11. KooKoo - 29
12. SaiPa - 28,5
13. KalPa - 28,5
14. Ässät - 28,5
15. Jukurit - 27,5

Oikein hyvä ja asiantunteva kirjoitus IFK:n tilanteesta tällä hetkellä. Kiitokset!

 

[KiekkoMes]

Laitetaan seuraavaksi TOP 10 keskushyökkääjälista esille.

Olet ilmeisesti Miikka Pitkäsen laskenut laiturina kun en kaverista löytänyt mainintaa. Miehen nuoli osoittaa kuitenkin pystysuoraan ylöspäin ja taisi olla viime kaudella pistepörssin top10. Ja Pitkästä on hyvä verrata listan Virtaan joka on saman ikäinen ja pelityyli aika sama. En nää tilastoiden perusteilla miehissä juuri eroavaisuuksia paitsi että Virta kävi pelaamassa muutaman kauden ulkomailla.

 

[L4E]

Unibet tarjoaa seuraavia mestaruuskertoimia:


Aika hyvin mukailee tämänkin palstan arvioita. Käytännössä tasoissa oleva kärkikolmikko on selkeästi edellä laajaa ja tasaista keskikastia.

No suurin syy tuohon on, että kolmea ensimmäistä pelataan eniten ja näin ollen kertoimet pidettävä matalana niiden osalta. Mutta sen tuosta voi päätellä, että Unibetillä ei ole selkeää ykkössuosikkia.

 

[Nelfor]

Laitetaan seuraavaksi TOP 10 keskushyökkääjälista esille.

TOP 10 keskushyökkääjät

Tämän listan tarkoitus on olla läpileikkaus omista mielipiteistä joukkueiden pelaajiston voimasuhteista. Liigassa pelaajien tasoerot saattavat vaihtua kaudessa hyvinkin paljon, eikä tarkoituksenani ole laittaa pelaajia viime vuoden pistepörssin mukaiseen järjestykseen, vaan löytää sekä menneisyydestä, että tulevaisuudesta sopiva kombo, jolloin lista heijastelee sekä historiaa, että (toivottavasti) tulevaa. Listan on siis tarkoitus olla sellainen, johon on hauska palata kauden jälkeen katsomaan, osuiko omat mielipiteet oikeaan.


1. Justin Danforth, Lukko
Liigan paras sentteri ensi kaudellakin. Moderni ykkössentteri, joka on mainio yhdistelmä nopeutta, taituruutta, monipuolisuutta; pystyy johtamaan joukkoja edestä. Tämän parempaa sentteriä on Liigaan vaikea saada. Käsittämättömän hienoa, että jäi tänne vielä ensi kaudeksi. Kannattaa mennä katsomaan. Liigan Brayden Point.


2. Michal Kristof, Kärpät
Nuori sentteri pelasi hyvän viime kauden, osoitti pystyvänsä olemaan huippujoukkueessa riittävä tulosyksikön keskushyökkääjä. Mainio pelipää, jolla kerää pisteitä ja auttaa joukkuetta pääsemään valotaululle. Vastaavia taitosenttereitä on Liigassa turhan vähän, jolloin Kristof on näinkin korkealla listallani – monipuolisia kahden suunnan senttereitä on Liigassa paljonkin, mutta ero ratkaisupelissä saattaa tulla siinä, jos oma sentterisi on pelipäältään terävämpi. Kristof saattaa tuoda sen edun Kärpille.


3. Juho Lammikko, Kärpät
Lammikko puolestaan tuo Kärpille sen monipuolisuuden ja kamppailuosaamisen taidon. Kristof sekä Lammikko on mitä erinomaisin 1-2 -sentterikaksikko, sillä näkisin molempien vahvuudet lähes päinvastaisina. Lammikkoa vastaan tulee olemaan vaikea pelata – ja hänen laiturinsa tulevat saamaan kiekkoa ja tilaa jäällä. Kuka tahansa joukkue haluaisi tämän tasoisen voimasentterin kokoonpanoonsa. Hirveäksi pistenikkariksi en Lammikkoa ennusta, mutta 30 pinnaa tauluun, ja laiturikaverit pistepörssissä korkealla.


4. Pathrik Westerholm, Lukko
Kaksi joukkuetta dominoivat tätä listaa. Danforth-Westerholm on Liigan paras sentterikaksikko. Väkevät näytöt SHL:stä, paineettomampi tulosrooli Danforthin taustalla, veljespari taituroimassa samassa kentässä – tämä ei voi mennä pieleen. Uskon Westerholmin tason riittävän monen joukkueen ykkössentteriksi. Ja tämähän aiheuttaa kyllä iloa Lukon kannattajien keskuudessa.


5. Patrik Virta, Tappara
Virta on sentterilaituri, mutta TPS:ssä raporttien perusteella oli parempi sentterinä, ja uskon Tapparassa pelaavan pitkälti sentterinroolia ensi kaudella. Jos laitureiden puolella vannoin monipuolisuuden nimeen, senttereiden kohdalla pidän erittäin paljon siitä, että sentteri osaa rakentaa peliä ja on luova pelaaja hyökkäyspäähän – sellaisia senttereitä ei Liigassa liikaa ole, ja niillä senttereillä tehdään sitä eroa toisiin. Virta on hyökkäyspään taituri, jolla on sekä ominaisuuksia maalintekoon, että pelintekoon. Voi tehdä kovaa jälkeä, jos laidalla on pelintekijä, esimerkiksi Kuusela. Puutteet kokonaisvaltaisessa pelissä, mukaan luettuna puolustuspeli. Uskon kehittyneen sitten viime Liiga visiitin (40 pistettä), mutta kokonaisuus ei riitä kuitenkaan listalla tämän ylemmäs.


6. Petteri Wirtanen, TPS
Wirtanen on varmasti pelaaja, jonka jokainen organisaatio haluaisi sentteristöönsä. Pidän monipuolisuudesta ja aloitustaidosta, mutta puhdas hyökkäyspään osaaminen ei ole riittävällä tasolla, jotta pääsisi listalla ylemmäs. Wirtanen on todella monipuolinen ja erinomainen sentteri Liigaan, mutta tuloksentekoroolissa jää vähän vajaaksi.


7. Cody Kunyk, HPK
Vastustajalle ilkeä sentteri, joka on perjaatteessa hyvä kaikessa. Pystyy tuloksentekoon, rouhijanrooliin ja pelaamaan Liigassa hyvällä tasolla illasta toiseen. Vielä vaatisi pienen lisävaihteen, jotta olisi itseoikeutetusti ”ykkössentteri” -statuksen sentteri, jolloin olisi varmasti myös tälläkin listalla ylempänä.


8. Tyler Morley, Tappara
Vakuuttava avauskausi Liigassa, ja tällä miehellä on kyllä potentiaalia olla se danforthmainen ykkössentteri. Hieman turhan pienikokoinen, mutta toisaalta luistelu on mainiota ja peliominaisuudet erinomaiset. Näytettävä, että pystyy tuloksentekorooliin myös Liigan kärkipään porukassa – se on aina eri asia, kuin heikossa joukkueessa tehoilu. Jos tehoja ei tule, Morley ei ole erityisen hyödyllinen.


9. Anton Lundell, HIFK
Voi olla kauden päätteeksi ihan listan kärkipäässä. Odotan vahvaa kautta. Härkämäinen, monipuolinen sentteri. Todella vaikea pelata vastaan, kun saa vielä lisää voimaa (miksi lähes kaikkia HIFK:n pelaajia näillä listoilla on vaikea pelata vastaan?). Se, että miestä seurataan suurennuslasin alla, saattaa hieman häiritä ensikautta. Paineita on onnistua, etenkin, kun avauskausi oli jo noin kova tehojenkin osalta.


10. Otto Paajanen, HIFK
No – kaveria vastaan on vaikea pelata. Viime kauden playoffsien MVP ja mestarijoukkueen kokonaisvaltainen ykkössentteri, ei voi Paajasta tältä listalta pois jättää. En usko kuitenkaan kiekollisesti nousevan mitenkään uudelle tasolle enää, joten saa nähdä, riittääkö erilaisessa tilanteessa Suomen seuratuimman seuran ykkössentterinä. HPK on ollut tuttu seura tutuilla pelikavereilla, nyt tilanne on eri. Uskon Paajasen kuitenkin pelaavan vähintäänkin sitä hyvää peruspeliä, mutta tuleeko hyökkäyspäässä apina harteille, jos alku on vähän nihkeä tehollisesti?


Ensimmäiset listan ulkopuolella (ja suluissa, miksi/miten pääsisi ensi kaudella listalle):

Antti Kalapudas, Sport (täytyisi johdattaa joukkonsa pudotuspeleihin; kokonaisvaltainen johtaminen)
Jarkko Malinen, Tappara (hyökkäyspään taso ailahtelee. Parhaimmillaan erinomainen molempiin suuntiin, välillä kiekollinen peli täysin hukassa)
Aleksi Ainali, Sport (sama, kuin Kalaputaalla. Pitää pystyä kokonaisvaltaiseen peliin, pelkät pisteet ei lämmitä, jos joukkue jää ulos playoffseista)
Kyle Platzer, KooKoo (näyttöjä tarvitaan. Viime kauden runkosarjan perusteella rahkeita on TOP-5:n joukkoon, mutta pudotuspelien tilastot todella vaisut (16 ott, 1+4=5. Sarja kuitenkin ECHL).
Chris DeSousa, Sport (viime kausi povaa hyvää kehittymistä kenties tällekin kaudelle. Yksi tämän kauden mielenkiintoisimmista ulkomaalaishankinnoista, sillä tehopistemäärä kauden päätteeksi voi olla mitä vain väliltä 20-70. Veikkaan sellaista 35 pisteen kautta, mutta jos pelaa laidalla, ainakin sentterit on kunnossa ja voi tehoilla enemmänkin.)
Niclas Lucenius, HPK (Luceniuksen taso on pomppinut kaudesta toiseen niin paljon, ettei sillä perusteella riitä listalle. Jos vuorossa on jälleen hyvä kausi (johon kyllä itse uskon), on Lucenius hyökkäyspään juonikkuudellaan ehdottomasti TOP-10 sentterikamaa Liigassa.)
Jos Ruotsalainen pelaa Liigassa, olisi varmaan TOP-3:ssa. Eemeli Suomi taas pelannee laidalla? Vai keskellä? Viimeksi tuli kuittia hänestä, Suomi kyllä lähentelee TOP-10 listaa molemmissa kategorioissa, joten mainitaan nyt tässä kohtaa hänet myös.

Vaikka luonnollisesti värilasein tätä katsonkin, niin täytyy aika isoon ääneen ihmetellä, että miten Jarkko Immonen ei mahdu sinun silmissäsi liigan 18 parhaan sentterin joukkoon. Uskaltaisin väittää, että kuuluu koko liigan kaikkien pelaajienkin osalta TOP10 joukkoon tai ainakin hyvin lähelle sitä. JYPin ylivoimaisesti paras ja tärkein kenttäpelaaja. Teki viime kaudellakin 47 pistettä, vaikka joukkue oli kokonaisuutena aivan sekaisin. Kannatteli joukkuetta välillä täysin yksin.

Jalkaa Immosella ei toki ole hirveästi, mutta ei ole koskaan ollutkaan. Peliälyn suhteen ei liigasta yksikään pelaaja mene merkittävästi edelle - jos ollenkaan. En usko, että suoriutuu viime kautta huonommin millään osa alueella tulevallakaan kaudella, vaan todennäköisemmin parantaa. Oli liigan senttereiden pistepörssissä sijalla 4 viime kauden runkosarjassa. Hoitaa myös puolustusvelvoitteensa hienosti, kun sijoittuminen on timanttista, mailapuolustus sujuu ja vääntövoimaa löytyy.

 

[Noutolokku]

Vaikka luonnollisesti värilasein tätä katsonkin, niin täytyy aika isoon ääneen ihmetellä, että miten Jarkko Immonen ei mahdu sinun silmissäsi liigan 18 parhaan sentterin joukkoon. Uskaltaisin väittää, että kuuluu koko liigan kaikkien pelaajienkin osalta TOP10 joukkoon tai ainakin hyvin lähelle sitä. JYPin ylivoimaisesti paras ja tärkein kenttäpelaaja. Teki viime kaudellakin 47 pistettä, vaikka joukkue oli kokonaisuutena aivan sekaisin. Kannatteli joukkuetta välillä täysin yksin.

Jalkaa Immosella ei toki ole hirveästi, mutta ei ole koskaan ollutkaan. Peliälyn suhteen ei liigasta yksikään pelaaja mene merkittävästi edelle - jos ollenkaan. En usko, että suoriutuu viime kautta huonommin millään osa alueella tulevallakaan kaudella, vaan todennäköisemmin parantaa. Oli liigan senttereiden pistepörssissä sijalla 4 viime kauden runkosarjassa. Hoitaa myös puolustusvelvoitteensa hienosti, kun sijoittuminen on timanttista, mailapuolustus sujuu ja vääntövoimaa löytyy.

Näimpä. Kyllähän Immosen Jake kuuluu edelleen Liigan senttereiden elittiin.

Viime kauden senttereiden TOP10 pisteissä: Danfort 52p, Palve 51p, Pitkänen 48p, Immonen 47p, Kalapudas 46p, Ilomäki 45p, Ruotsalainen 42p, Tyrväinen 42p, Morley 41p ja JMJ 40p.

Kyllä itse iskisin Jaccen edelleen vaan tuonne top10. Ja helposti. Hidashan se on kun mikä, mutta aloitustaito ja YV tehokkuus on se millä Jakke nuorempiaan kouluttaa. Viime kaudella oli siis koko Liigan top11 pistepörssissä. Kun taas seuraava JYP pelaaja löytyi vasta sijalta 42. 37pisteellään (Allu Tuppurainen)

 

[Professori]

Kiiros ensinnäkin kaikille, jotka ovat näitä ennakoita väkertäneet, näitä on ollut mukavaa ja silmiä avaavaa lukea näin kesän ratoksi kauden alkua odotellessa.

Itsellä ei noin kattaviin arvioihin riitä aika eikä viitseliäisyys, joten itse päätin tehdä tällaisen "Seuraa heitä" -listauksen, jossa valitsen jokaisesta joukkueen muutaman omasta mielestäni mielenkiintoisimman pelaajan.

Listalla oleville pelaajille on syynsä, miksi he ovat mielenkiintoisimpia seurattavia. Onko kyseessä lupaava junnu jonka breikkausta odotetaan, vai onko kyseessä vanha liigapeluri, jonka vauhdin riittäminen on kysymysmerkki? Onko kyseessä ulkomailta saapunut liiga-arpa, vai onko kyseessä pelaaja, joka hakee steppiä seuraavalle tasolle, mahdollisesti seuran vaihdon kautta? Syitä on useita.

Valitsen jokaisesta joukkueesta 3 pelaajaa. Suurin osa joukkueista tekee tämän todella vaikeaksi, osasta taas valinta on hieman helpompi. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että mielenkiintoinen kausi on tulossa!

HIFK: Anton Lundell, Niklas Nordgren, Sebastian Dyk
HPK: Joona Voutilainen, Elmeri Eronen, Valtteri Puustinen
Ilves: Lassi Thomson, Kalle Maalahti, Antti Saarela
Jukurit: Mikko Kokkonen, Henri Nikkanen, Fredric Weigel
JYP: Anttoni Honka, Ossi Louhivaara, Jerry Turkulainen
KalPa: Kim Nousiainen, Aleksi Klemetti, Joni Ikonen
KooKoo: Matt Caito, Samuel Bucek, Kyle Platzer
Kärpät: Patrik Rybar, Kalle Loponen, Radek Koblizek
Lukko: Lassi Lehtinen, Robin Press, Toni Koivisto
Pelicans: Atte Tolvanen, Topi Jaakola, Janos Hari
SaiPa: Niclas Westerholm, Veeti Vainio, Teemu Ramstedt
Sport: Stefan Steen, Steven Seigo, Roope Talaja
Tappara: Christian Heljanko, Kasper Simontaival, Lassi Vanhatalo
TPS: Santeri Lukka, Lauri Pajuniemi, Simon Suoranta
Ässät: Daniil Tarasov, Tommi Taimi, Roni Hirvonen

Siinäpä se, saa vapaasti kommentoidaja arvostella, sana vapaa!

 

[Entrosantier]

Sport: Stefan Steen, Steven Seigo, Roope Talaja

Mielenkiinnosta, miksi valitsit juuri nämä kolme pelaajaa Sportista?

 

[Blackie]

Unibet tarjoaa seuraavia mestaruuskertoimia:

Kärpät 4,60
HIFK 5,00
Tappara 5,00
Lukko 11,00
JYP 12,50
TPS 12,50
HPK 14,00
Pelicans 14,00
Ilves 16,00
Sport 51,00
KalPa 76,00
KooKoo 76,00
SaiPa 76,00
Ässät 86,00
Jukurit 101,00

Aika hyvin mukailee tämänkin palstan arvioita. Käytännössä tasoissa oleva kärkikolmikko on selkeästi edellä laajaa ja tasaista keskikastia. Keskikastin ja häntäpään välillä on iso kuilu, mutta yksi tuostakin porukasta pääsee 10 parhaan joukkoon.

Tästä voi siis jo päätellä kerroinasettelua yksittäisiin otteluihin alkukaudesta. TPS- ja JYP-vastaisena mennään.