Varmaankin näin, mutta ei se maailma markkinatalouteen pysähdy. Ihminen innovoi kyllä vaikka ei saisikaan miljoonaa, sitä paitsi on keinoja luodan investointeja ilman nykymallisia sijoittajia, joten ei se maailma pysähdy vaikka joku nurkin pistettäisikiin tukia maksamatta, ja erityisesti sellaisia, joita ei sidota mihinkää, kuten vaikkapa työllistämiseen. Turha sitä rahaa on voitonjakoon jakaa, koska silläkin rahalla voisi tukea enemmän sellaista "ruohonjuuritason" yrittämistä, jolla pidetään kuitenkin taloutta pyörimässä silloin kun se vienti sakka, eikä siellä ole sitä kysyntää. Turhaa se on koko maa kaataa jos ei paperi tai muu paska myy.Miten se vaikkapa UPMää hyödyttää, että BF jakaa maanviljelijöille satatonnisia porkkanoiden verkkokaupan innovointiin? Ei yrityksillä ole mitään yhteistä kassaa, josta ne kulunsa kattaisivat. Sen takia tämä kauneuskisa, että kelle lahjoitetaan iso satku ei ole mikään perustelu. Eri asia olisi jos hallitus olisi esim laskenut alvia tai jättänyt eläkemaksut tilittämättä, jolloin se olisi tukenut työllistymistä. Toki kannattamattomat firmat olisi silloinkin irtisanoneet.
Nyt logiikka on yhtä riemukasta kuin sanoa, ettei toimeentulotukea tarvita nostaa koska osinkotuotot olivat keskimäärin hyvät.
Valitettavasti myöskään sellaista lakia ei markkinataloudessa ole, että lopettamisen tilalle tulisi uusia. Se edellyttää, että investoinnit ovat kannattavia.
Siksi jatkuva ilmaisen rahan tööttäminen samaan osoitteseen, joka usein myös vastaa osaltaan siitä talouden sotemisestakin on kertakaikkisen typerä systeemi, ja sellaista hemmetin hölmöläisten peitonjatkamista.
Ja joo, rahaa jaettiin melko typerilläkin perusteilla Business Finlandin kautta, ja osoittakyllä sen, että byrokraattinen valvonta on pettänyt siinä, mutta kyllä se UPM on nostanut jotakuinkin samankokoiset tuet, kuin on maksellut osinkojakin. Ja ihan ei mene läpi sekään, että pätevää johtoa ei saisi kuin sillä, että yksi johtaja vastaa neljääkymmentä työntekijää, kuten UPM:n tapauksessa oli kyllä helposti luettavissa numeroista asiain laidan olevan.
Mutta ei hirttäydytä UOM:ään mitenkään. En vastusta markkinataloutta, mutta en myöskään olel markkinataloususkovainen, kuten useimmat sen alan koulun käyneet ovat, sillä sekin on vain sellainen yhden vallitsevan paradigman -jok as ekin näemmä on hukassa- koulutuslaitos, ja tämä nojaa ihan kokemusken niistä jutusita joita pääosin kuulee kaikkien puhelevan kun muutama hetki oppia on kalloon taottu.
Ei kai tässä tarvitse olla ede kovin suurella älyllä varustettu -kuten ehkä vaikkapa minun laitani saattaa olla- että huomaa markkinatalouden olevan jatkuvasti solmussa ja että sen synnyttämä näennäinen vaurastuminen laajalla tasolla, on johtanut tilanteeseen, jossa tuolla vauraudella ei osassa paikkoja saa jotakuinkin yhtään mitään, ja lisäksi se on johtanut suhteellisne köyhyyden dilemmaan, joka on vielä pahempi melkien kuin absoluuttinen köyhyys, sillä suhteellisen köyhyyden pariss akamppailevat ihmiset ajattelevat että onni tulee kaikesta mikä on poissa toisilta, ja heidän mielstään kaikki on vain heidän ansioitaan jasiten kaikki kuuluisi heille. Merkki on myö se, että mikään ei koskaan riitä.
Eipä taida monessakaan maassa, jos oikein historiaa tutkitaan, menestystä ole tullut - ja varsinkaan jos ei ole luonnovaroja tai keinoja päästä nihin kiinni- ilman todella vahvaa valtioita ja veropohjaa, joten enpä usko myöskään veroista luopumisesta seuraavan mitään isompaa hyvää.
Mutta mitäpä tästä vääntämään, sillä mäuskonerilaiseen maailmaan kuin moni muu, ja siellä kyllä voi ola markkinatalous, mutta siellä selkäastikin uskalletaan säännellä paljon nykyistä enemmän sitä. Liäksi sijoittajapohjaakin olisi helposti laajenettavissa hyvinkin yskisnkertaisesti, jolloin päästäisiin tuosta pyhä lehmä ajatuksesta sielläkin.
Ja niin tai näin, niin täsäs tilanteessa kyllä itse huutelisin myös sen yleisemmän vastuun perään, sillä apujakin on saatu matkalla ja melko huolella, joten nyt olisi aika sielläkin kärvistellä ne kymmenen paskaa vuotta.
Ihan sama näetkö mut kommarina tai minä haluat, sillä kyllä mä sen verran itseni tunnen ettei se uppoa, vaikka näenkin maailman eri lailla.