Tähän nyt hieman kansanvalistusta (olisi tarpeen myös toimittajille). Eli otetaanpa ensin työllisyysasteen virallinen määritelmä: "Työllisyysaste on vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä." Tämä siis tilastokeskuksen sivuilta otettuna.
Sitten otetaan huomioon sellainen seikka, että joka vuosi n. 70 000 ihmistä tulee eläkeikään ja poistuu tuosta työikäisten ryhmästä. Samaan aikaan uusia nuoria työikäisiä tulee porukkaan n. 60 000 ihmistä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että työikäisten absoluuttinen lukumäärä pienenee vuosittain noin 10 000 hengellä. Eli jos oletetaan, että kaikki tänä vuonna töissä olevat jatkavat ensi vuonnakin duunissa, kasvaa työllisyysaste automaattisesti vaikkei yhtään ainoata uutta työpaikkaa olisi syntynyt. Tämä ilmiö jatkuu ja itse asiassa ero eläköityvien ja työikään tulevien välillä tulee jopa kasvamaan. Sen vuoksi on helppo ennustaa, että työllisyysaste saattaa kasvaa tämänkin hallituksen aikana.
Kun työikäisiä on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa, kymmenen tuhannen vähennys on tästä joukosta 0,3 prosenttia. Eli jos työpaikkojen määrä tänä vuonna pysyisi entisellään, kasvaisi työllisyys aste 0,3 prosenttiyksikköä.
Työllisyysaste on siis todellisuudessa varsin heikko mittari työllisyys- tai talouspolitiikan arvioinnissa. Uudet työpaikat olisi huomattavasti parempi tai vielä mieluummin syntyneiden ja kadonneiden työpaikkojen erotus.