Mikä tahansa suhde, jossa on "saaja" ja "antaja", on tuomittu epäonnistumaan.Se, että nainen puhuu puolisostaan seksin saajana on sairainta tuossa yo. artikkelissa.
Ei meistä kaikista olisi somepersoonien puolisoiksi. Silloin tuon hyväksyminen kuulunee ns. työnkuvaan.Lähinnä ihmettelen että onko Viivin miehelle ihan okei että tällaisia asioita ruoditaan julkisesti. Minulle ei olisi, mutta ehkä olen siinä mielessä sitten estyneempi.
Flirttailuhan ei ole mikään suora soidinkutsu. Flirttailla voi hyvinkin, vaikka ei olisi minkäänlaista välitöntä pyrkimystä seksiin.Tarinaan jäi muutama oleellinen aukko. Jos Viivi useasti ilmoitti ettei tule niin miksi mies kuitenkin oletti että voisi olla saumaa? Onko siellä ollut kuitenkin pieniä pusutteluja, halailuja, silittelyjä ja läheisyyttä? Flirttiä?
Joo kyllä tämä on tiedossa. Avovaimoni kanssa on useinkin erilaista teerenpeliä menemättä siihen kauneimpaan.Flirttailuhan ei ole mikään suora soidinkutsu. Flirttailla voi hyvinkin, vaikka ei olisi minkäänlaista välitöntä pyrkimystä seksiin.
Suhteessa on kyllä keskustelun paikka, jos
a) pitää useinkin jo hyvissä ajoin etukäteen päättää, että tänään ei ole haluja.
b) loukkaannutaan, kun toinen ei aina olekaan valmis seksiin.
Parisuhteessa pitää voida luottaa siihen, että toisen seksitarjouksesta voi kieltäytyä vasta tilanteen ollessa käsillä. Etukäteen kieltämällä epää myös itseltään mahdollisuuden myöhemmälle spontaanille innostumiselle. Toisaalta kummankin pitää myös ymmärtää sellaisenkin intiimin läheisyyden mahdollisuus, joka ei johda seksiin.
Sitten jos seksuaaliset odotukset ovat aivan eri planeetoilta, kannattaa miettiä koko suhteen mielekkyyttä sen enempää kumpaakaan osapuolta syyllistämättä.
Juu ja kuten omassa viestissänikin sanoin, ei tuollainen hyvissä ajoin etukäteen kieltäytyminen kerro mitenkään varsinaisen tasapainoisesta parisuhteesta. Ajatuksena tuollainen voi tuntua omassa päässä järkeenkäyvältä, mutta terveessä suhteessa se ei ole tarpeellista.Joo kyllä tämä on tiedossa. Avovaimoni kanssa on useinkin erilaista teerenpeliä menemättä siihen kauneimpaan.
Pointti oli lähinnä se kun kummasteli sitä että miten se mies nyt halusi/oletti vaikka olin kuinka eitä sanonut. Joku vastuu on Viivilläkin parisuhteessa.
Pointti oli lähinnä se kun kummasteli sitä että miten se mies nyt halusi/oletti vaikka olin kuinka eitä sanonut. Joku vastuu on Viivilläkin parisuhteessa.
Joo, kyse on venäläisistä. Mä olen epäluuloinen myös ihan tavallisia venäläisiä kohtaan, ja toinen osapuoli taas tykkää niistä.@puuntakaa , siis hetkinen… teillä tuli mielipide-ero ja nyt on ystävyys vaakalaudalla? Sopiiko kysyä, millaisesta mielipide-erosta on oikein kysymys?
Joo, kyse on venäläisistä. Mä olen epäluuloinen myös ihan tavallisia venäläisiä kohtaan, ja toinen osapuoli taas tykkää niistä.
Riippuu toki siitä, mitä ja miten on sanottu, mutta voisi kuvitella, että tuollaisesta asiasta voisi päästä eteenpäin. Varsinkin, jos sä lupaat suhtautua yksittäisiin venäläisiin avoimesti, etkä dumaa ketään yksilöä vain pelkän kansallisuuden mukaan. Mutta kyllä mullakin saattaisi tulla tuollaisessa tilanteessa vähän sellainen ”blaah”-fiilis, koska kyllähän tällaiset asiat jotain ihmisestä ja hänen ajatusmaailmastaan kertoo.
Ja sanottakoon sekin, että en mäkään venäläisiin ”isona massana ja kansana” varsinaisesti luota, mutta yksilöiden osalta jokainen ihminen saa multa aina reilun mahdollisuuden näyttää, mikä on tyyppejään. Kaikki jenkit eivät ole pinnallisia idiootteja, britit renttuja lädejä tai venäläiset arrogantteja kusettajia. Ihan niin kuin kaikki suomalaisetkaan ei ole juoppoja hankeen sammuvia metsäläisiä.
Haluaako heistä kuitenkin enemmän? Jos kavereita haluaa, niin mikäs siinä, kun ollaan sitten oikeasti vain kavereita.Minulla on kaveri joka treffailee sinkkuna ollessaan ahkerasti naisia ja kertoo pakit saatuaan että haluaisi pysyä kaverina. Monesti jälkeenpäin, jopa vuosien jälkeen miettii että mitähän sille ja sille kuuluu, olisi kiva vaihtaa kuulumisia.
En ymmärrä tätä ollenkaan. Omat deittailut on aika harvassa, mutta en minä deittailemaan lähde saadakseni kavereita, saati mieti mitä niille kuuluu vuoden-parin jälkeen jos homma ei toimi. Jos ei natsaa niin ei natsaa, kaikkea hyvää molemmille ja eteenpäin.
Jokainen tavallaan, mutta ei kyllä epäonnistuneiden deittien jälkeen siitä naisesta mitään oikeaa kaveria saa, vaikka haluaisikin, joten siinäkin mielessä aivan turhaa hommaa. Toki poikkeuksia on. Lähinnä, jos toinen sanoo että haluaa olla kuitenkin kaveri, niin tarkoittaa et voi somessa vielä seurata, mutta mitään juttelua ei ikinä tule juuri tapahtumaan.Minulla on kaveri joka treffailee sinkkuna ollessaan ahkerasti naisia ja kertoo pakit saatuaan että haluaisi pysyä kaverina. Monesti jälkeenpäin, jopa vuosien jälkeen miettii että mitähän sille ja sille kuuluu, olisi kiva vaihtaa kuulumisia.
En ymmärrä tätä ollenkaan. Omat deittailut on aika harvassa, mutta en minä deittailemaan lähde saadakseni kavereita, saati mieti mitä niille kuuluu vuoden-parin jälkeen jos homma ei toimi. Jos ei natsaa niin ei natsaa, kaikkea hyvää molemmille ja eteenpäin.
Aluksi lähtee sillä asenteella että haluaa vakavampaa, mutta "jos ei toimi niin toivottavasti voidaan olla hyviä ystäviä." En ymmärrä.Haluaako heistä kuitenkin enemmän? Jos kavereita haluaa, niin mikäs siinä, kun ollaan sitten oikeasti vain kavereita.