Vegas Golden Knights 2023–2024

  • 63 025
  • 320

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2023–2024?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 11 23,4%
  • Finaaliin

    Ääniä: 3 6,4%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 15 31,9%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 11 23,4%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 4 8,5%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 3 6,4%

  • Äänestäjiä
    47
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Vegas Golden Knights tarvitsi kuusi kautta ja 543 ottelua maailman luultavimmin parhaassa jääkiekkosarjassa NHL:ssä voittaakseen sen kaikkein himoituimman palkinnon, Stanley Cupin. Omistaja Bill Foleyn profetia mestaruudesta kuudennella kaudella toteutui kuin toteutuikin. Uudeksi päävalmentajaksi ennen viime kauden alkua nimitetty Bruce Cassidy sai joukkueen puolustamaan tiiviisti viisikkona lähes läpi kauden. Ajoittainen neljän ketjun rotaatio peluutuksista välittämättä ja kolme laadukasta pakkiparia olivat myös menestystekijöitä. Lisäksi keväällä ripaus lisää tehokkuutta maalintekoon tarkoitti sitä, että Golden Knights oli läntisen konferenssin paras joukkue niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä. Finaalisarjassa koko sarjan herruus ratkesi voitoin 4-1 Panthersia vastaan.

Jo aiemmat sesongit tarjosivat lukuisia elämyksiä, sillä ensimmäisellä kaudellaan joukkue pelasi Stanley Cupin loppuotteluissa, toisella kaudellaan putosi seiskapelissä pudotuspelien avauskierroksella San Joselle ja kahdella seuraavalla kaudella taival päättyi neljän parhaan joukossa Dallasia ja Montrealia vastaan. Toissa kaudella seura jäi puolestaan ensimmäistä kertaa pudotuspelien ulkopuolelle lukuisten loukkaantumisten värittämällä sesongilla. Useat pelaajat totesivat hankalan kauden jälkeen poistusmishaastatteluissa, että revanssihenkisyys seuraavalla kaudella tulee olemaan hurja ja se näkyi myös jäällä, kun pelaajisto todisti lopulta monet epäilijät vääriksi. Ennen kuin on aika ruveta pohtimaan ensimmäisen mestaruuden jälkeistä tulevaisuutta ja sitä, mitä seitsemäs kausi tuo tullessaan, linkitän alle aiempien kausien kausiketjut ja pelaaja-arviot.

Kausiketju 2017-2018: Vegas Golden Knights 2017–2018
Kausiketju 2018-2019: Vegas Golden Knights 2018–2019
Kausiketju 2019-2020: Vegas Golden Knights 2019–2020
Kausiketju 2020-2021: Vegas Golden Knights 2020–2021
Kausiketju 2021-2022: Vegas Golden Knights 2021-2022
Kausiketju 2022-2023: Vegas Golden Knights 2022-2023

Pelaaja-arviot 2017-2018: Vegas Golden Knights 2017–2018
Pelaaja-arviot 2018-2019: Vegas Golden Knights 2018–2019
Pelaaja-arviot 2019-2020: Vegas Golden Knights 2019–2020
Pelaaja-arviot 2020-2021: Vegas Golden Knights 2020–2021
Pelaaja-arviot 2021-2022: Vegas Golden Knights 2021-2022
Pelaaja-arviot 2022-2023: Vegas Golden Knights 2022-2023
Silver Knightsin pelaaja-arviot 2020-2021: Henderson Silver Knights 2020–2021
Silver Knightsin pelaaja-arviot 2021-2022: Henderson Silver Knights 2021-2022
Silver Knightsin pelaaja-arviot 2022-2023: Henderson Silver Knights 2022-2023

Sopimustilannelähde: Vegas Golden Knights Salary Cap, Draft Picks, and Player Contracts - CapFriendly - NHL Salary Caps

Hyökkääjät (11 / $45,487,500):
Jack Eichel $10,000,000 / UFA 2026
Mark Stone $9,500,000 / UFA 2027
William Karlsson $5,900,000 / UFA 2027
Jonathan Marchessault $5,000,000 / UFA 2024
Reilly Smith $5,000,000 / UFA 2025
Nicolas Roy $3,000,000 / UFA 2027
Chandler Stephenson $2,750,000 / UFA 2024
William Carrier $1,400,000 / UFA 2024
Keegan Kolesar $1,400,000 / UFA 2025
Paul Cotter $775,000 / RFA 2026
Michael Amadio $762,500 / UFA 2024

Puolustajat (7 / $27,994,150):
Alex Pietrangelo $8,800,000 / UFA 2027
Alec Martinez $5,250,000 / UFA 2024
Shea Theodore $5,200,000 / UFA 2025
Brayden McNabb $2,850,000 / UFA 2025
Zach Whitecloud $2,750,000 / UFA 2028
Nicolas Hague $2,294,150 / RFA 2025
Ben Hutton $850,000 / UFA 2024

Maalivahdit (1 / $766,667):
Logan Thompson $766,667 / UFA 2025

Rajoitetut vapaat agentit (RFA):
Pavel Dorofeyev
Brett Howden
Nolan Patrick (IR)
Brayden Pachal

Rajoittamattomat vapaat agentit (UFA):
Ivan Barbashev
Teddy Blueger
Phil Kessel
Laurent Brossoit
Adin Hill
Jonathan Quick

Haudattavat sopimukset:
Shea Weber $7,857,143 / UFA 2026
Robin Lehner $5,000,000 / UFA 2025

Käytetty tila palkkakatosta:
Pelaajasopimukset $87,105,460
Haudattavat sopimukset -$12,857,143
= $74,248,317

Palkkakatto 2023-2024: $83,500,000
Tilaa palkkakaton alla (19/23): $9,251,683

Lisäksi organisaation vakituiseen rosteriin kuulumattomat pelaajat on syytä mainita. 20 pelaajalla on jo jonkinlainen NHL-sopimus olemassa.

Hyökkääjät:
Brendan Brisson $925,000 / RFA 2025
Ivan Morozov $925,000 / RFA 2024
Matyas Sapovaliv $831,667 / RFA 2026
Jakub Brabenec $828,333 / RFA 2026
Mason Primeau $825,000 / RFA 2024
Marcus Kallionkieli $784,722 / RFA 2023
Jonas Rondbjerg $766,667 / RFA 2025
Byron Froese $762,500 / UFA 2024
Sheldon Rempal $762,500 / UFA 2024

Puolustajat:
Dysin Mayo $950,000 / UFA 2025
Layton Ahac $897,500 / RFA 2024
Christoffer Sedoff $870,000 / RFA 2026
Joe Fleming $836,667 / RFA 2026
Daniil Chayka $825,000 / RFA 2026
Lukas Cormier $811,667 / RFA 2024
Kaedan Korczak $789,167 / RFA 2024
Daniil Miromanov $762,500 / RFA 2024
Noah Carroll AHL-sopimus

Maalivahdit:
Jesper Vikman $858,000 / RFA 2026
Isaiah Saville $849,667 / RFA 2024
Carl Lindbom $840,000 / RFA 2026

Maxim Marushev RFA
Connor Corcoran RFA
Jiri Patera RFA
--------------------------------------
Spencer Foo UFA
Sakari Manninen UFA (tehnyt sopimuksen jo Sveitsiin)
--------------------------------------
Gage Quinney AHL-sopimus umpeutui
Kyle Marino AHL-sopimus umpeutui
Jermaine Loewen AHL-sopimus umpeutui
Connor Ford AHL-sopimus umpeutui
Colt Conrad AHL-sopimus umpeutui
Jake Bischoff AHL-sopimus umpeutui
Gemel Smith AHL-laina umpeutui

Pelaajavyyhtiä voisi aloittaa purkamaan siitä, että mestarimaalivahti Hillin jatkosopimus on huhujen mukaan kaksivuotinen ja vuotuiselta arvoltaan 4,875 miljoonaa dollaria. Kuten jo vanhaan kausiketjuun kirjoitin, sopimuksen pituus kelpaa minulle, koska Thompsonin alennussopimus umpeutuu myös kahden kauden päästä ja silloin maalivahtitilanne lienee viimeistään selkeämpi eli kumpi jatkaa ykkösenä ja kumpi mahdollisesti saa etsiä seuraavaa sopimusta muualta. Jatkosopimus myös merkinnee sitä, että Lehnerin pelit ovat ritareissa pelatut ja hänet joko ostetaan ulos tai pidetään LTIR-listalla jollain verukkeella. Muut UFA-pelaajat Barbashev, Blueger, Kessel, Brossoit ja Quick tuskin tekevät jatkosopimusta Vegasiin, koska palkkakatto tulee vastaan.

RFA-pelaajista puolestaan niin Dorofeyev, Howden kuin Pachalkin saanevat uudet sopimukset. Howden on heistä arvokkain ja hänen sopimuksensa vuotuinen arvo lienee parin miljoonan luokkaa, koska viime kesänä hän sai jatkosopimuksen 1,5 miljoonalla, mutta nyt playoffeissa mies iski kuitenkin tehot 5+5 22 otteluun ja toi Stephensonin ketjuun tarvittavaa suoraviivaisuutta. Toki runkosarjassa hän teki vain 13 pistettä 54 ottelussa, joten mitään massiivista korotusta edelliseen sopimukseen tuskin tulee. Dorofeyevin jatkosopimus luonnistunee puolestaan alle miljoonalla, koska hänen näyttönsä ovat vielä niin ohkaiset, vaikka poika tehot 7+2 18 NHL-peliin viime kaudella tekikin. Ennustan 900 000 taalan sopimusta kahdeksi kaudeksi. Pachal puolestaan kasi- tai ysipakkina saa tyytyä myös alle miljoonan jatkopahviin. "Qualifying offer" on hänen kohdallaan vain 750 000 dollaria, joten veikkaan miehen hinnaksi 800 000 dollaria, koska valtit ovat Vegasin seurajohdolla. Nolan Patrickin ura puolestaan lienee taputeltu aivotärähdyksien vuoksi, joten ei hänestä sen enempää.

Vakituiseen rosteriin kuulumattomista pelaajista Marushev ja Patera varmaan ainakin pyritään kiinnittämään Silver Knightsiin. Molempien taattu rahasumma seuraavassa sopimuksessa on 750 000 dollaria. Sama summa pätee Corcoraniin, mutta voi olla, että hän pyytää treidiä jonnekin, jossa hän pääsee kunnolla näyttämään osaamistaan AHL:ssä, koska Viveiroksen aikana sitä ei parina viime kautena tullut. Ehkä asiat ovat toki toisin uuden päävalmentajan Craigin alaisuudessa. Foo ja Manninen ovat puolestaan vapaita agentteja, joista Manninen päättikin jo palata Eurooppaan. Foon kohdalla tilanne lienee avoin, mutta eipä hänen menettämisensä kirpaisisi ollenkaan ja veikkaankin, ettei häntä enää ensi kaudella nähdä Silver Knightissa.

AHL-sopimuksia puolestaan umpeutui viime kauden jälkeen useammalta pelaajalta, joista tärkeimpänä olisi kiinnitettävä viime kauden paras pelaaja Quinney. Nelosketjun tappelijoista Loewen tai Marino saanee jatkosopimuksen, koska molemmille ei mielestäni tarvetta ole. Vaaka kallistuu siinä tapauksessa pidempään organisaatiossa vaikuttaneeseen Loeweniin. Fordin kuvittelisin jatkavan myös, koska hän meni eteenpäin jo viime kaudella ja voisi hyvin sentteröidä alaketjuja köyhän miehen Leschyshynina. Conradin käyrä oli sen sijaan laskeva, joten hänet voisi päästää etsimään uutta seuraa. Puolustajista Bischoff puolestaan sai vyölleen ehjän kauden ja todisti olevansa pelikelpoinen parin ohikauden jälkeen, joten mieluusti hänelle uutta sopimusta tarjoaisi, koska Jake voisi toimia myös hyvänä mentorina nuoremmille kollegoilleen.

Positiivista on se, että kun viime kaudella jatkosopimusten teko vaati pelaajakauppoja (Pacioretty), jotta seura sai raivattua tilaa palkkakaton alle, nyt niin ei ole. Toki jos Barbashev halutaan kiinnittää, puolustuksesta esim. Martinez olisi kaupattava, mutta merkit viittaavat kyllä siihen suuntaan, että Barbashevin hintalappu muodostuu liian suureksi ja samalla Martinez saisi pelata mahdollisesti uransa viimeisen kauden kultaisena ritarina. Mestaruusrunko pysyy melko hyvin kasassa näillä näkymin kuten McCrimmonkin ehti jo aiemmin julistaa.

*****

Sitten päästään hahmottelemaan kokoonpanoa kaudelle 2023-2024. Tein jo aiemmin ensimmäisen vedoksen tulevan kauden rosterista, mutta siinä tosiaan oletin, että Martinez kaupattaisiin muualle Barbashevin jatkosopimuksen vuoksi:

Vegas 2023-2024:

Smith 5,0 - Karlsson 5,9 - Amadio 0,76
Barbashev 5,0 - Eichel 10,0 - Marchessault 5,0
Howden 2,0 - Stephenson 2,75 - Stone 9,5
Carrier 1,4 - Roy 3,0 - Kolesar 1,4
+ Cotter 0,78, Dorofeyev 0,8

Theodore 5,2 - Pietrangelo 8,8
Hague 2,3 - Whitecloud 2,75
McNabb 2,85 - Korczak 0,8
+ Hutton 0,85

Hill 4,0
Thompson 0,77

= 81,6M

YV

Stone
Eichel Stephenson Marchessault
Theodore

Roy
Karlsson Barbashev Smith
Pietrangelo

AV

Karlsson Smith
McNabb Pietrangelo

Howden Roy
Hague Whitecloud

Stephenson Stone
Korczak

Uusi hahmotelma on syytä tehdä sillä oletuksella, että Martinezia ei kaupata ja Barbashev lähtee muualle. Oletan myös, että julkistusta vaille oleva Hill, Howden, Dorofeyev ja Pachal jatkavat seurassa. Lisäksi pitäydyn 13+8+2 -rosterissa, koska Miromanov ei ole enää vapaa waivereista, joten luulen, että häntä halutaan suojella ja pitää ylhäällä. Pachal sen sijaan mennee helpommin läpi ja hänhän on Silver Knightsin kapteeni, joten luulisin siksikin hänen aloittavan kautensa ennemmin alhaalla. Korczak puolestaan on waivervapaa puolustaja ja aloittaa siksi farmissa, jos Martinezia ei kaupata, koska edellä on vain liikaa miehiä ja seurakulttuuriin on kuulunut omien pelaajien suojeleminen waivereilta viimeiseen asti. Jos ja kun Barbashev ei saa jatkosopimusta, joko Cotter tai Dorofeyev saa mahdollisuuden lunastaa pelipaikan TOP9:stä. Luotan heidän sisäiseen kasvuunsa ja varsinkin Cotterin suhteen odotukseni ovat aika korkeallakin, kun debyyttivuosi NHL:ssä on nyt lusittu ja kokemuspankki on täydempi. Hänessä on potentiaalia kiekollisemmaksi versioksi Carrierista, jollainen Barbashevkin oli.

Maalivahtiosaston pitäisi olla selkeä eli tandemina olisi Hill-Thompson, mutta viime yönä Twitterissä huhuiltiin pienesti, että Thompsonista olisi tullut kyselyjä ja hän olisi myös avoin kaupalle playoffjoukkueeseen, jossa saisi olla selkeä ykkösveskari. Tuo olisi kyllä iso sääli, koska Thompsonin hinta-laatusuhde on tällä hetkellä ylivertainen, mutta toisaalta silloin mahdollinen vastinekin olisi varmasti mainio eli kenties 1. kierroksen varausvuoro tai laadukas nuori lupaus. En kuitenkaan haluaisi Thompsonia kaupattavan, koska hän on harvoja pelaajia joukkueessa, jonka olen livenä nähnyt ja kuten vanhaan ketjuun kirjoitin, näen hänet pitkän tähtäimen ykkösveskarina, koska viime kaudellakin hän oli runkosarjassa Hillia parempi ainakin oman mallini mukaan. Harmillista, jos Logan on vetänyt herneen nenään kilpailijan jatkosopimuksesta. Siinä tapauksessa Brossoit voisi saada kuin saadakin jatkosopimuksen, koska Patera ei varmastikaan ole kakkosveskari lähtökohtaisesti, vaan ylösnostettava tuuraaja Silver Knightsista.

Tällainen hahmotelma menisi palkkakaton alle vajaalla miljoonalla:

Vegas 2023-2024, versio 2:

Smith 5,0 - Karlsson 5,9 - Amadio 0,76
Cotter 0,77 - Eichel 10,0 - Marchessault 5,0
Howden 2,0 - Stephenson 2,75 - Stone 9,5
Carrier 1,4 - Roy 3,0 - Kolesar 1,4
+ Dorofeyev 0,9

Martinez 5,25 - Pietrangelo 8,8
McNabb 2,85 - Theodore 5,2
Hague 2,3 - Whitecloud 2,75
+ Hutton 0,85, Miromanov 0,76

Hill 4,875
Thompson 0,77

= 82,785M

Mestaruuden tuoneisiin erikoistilannekoostumuksiin en koskisi alkuun kuin siten, että Cotter korvaisi kakkosylivoimassa Barbashevin slotissa.

YV

Stone
Eichel Stephenson Marchessault
Theodore

Roy
Karlsson Cotter Smith
Pietrangelo

AV

Karlsson Smith
McNabb Pietrangelo

Howden Roy
Hague Whitecloud

Stephenson Stone
Martinez

*****

Seuraavaksi muutama sananen AHL-seura Henderson Silver Knightsista, joka aloittaa neljännen AHL-kautensa ensi syksynä. Ensimmäinen kausi huipentui Tyynenmeren divisioonan pudotuspeleissä hopeasijaan Condorsin vietyä finaalisarjan voitoin 2-1. Toissa kaudella menestys oli jo heikompaa runkosarjassa ja playoffien avauskierroksella Eagles kaatoi Silver Knightsin suoraan voitoin 2-0 voitettuaan molemmat matsit 5-2. Viime kaudella puolestaan Silver Knights oli Tyynenmeren divisioonan toiseksi huonoin joukkue (9/10) ja jäi playoffpaikasta kuuden pisteen päähän. Niinpä Manny Viveiros sai kolmen kauden jälkeen lähteä ja uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin pari päivää sitten 41-vuotias Ryan Craig, joka toimi kuusi kautta Golden Knightsin apuvalmentajana huipentaen pestinsä Stanley Cupiin, joten ylennys farmiseuran päävalmentajaksi oli seuraava luonnollinen askel hänelle. Hän on saanut suitsutusta useasti mm. McCrimmonilta, joka näkee hänessä paljon potentiaalia ja nyt sitten Craigilla onkin paikka näyttää, mihin hän pystyy päävalmentajana.

Viime kaudesta suunta on vain ylöspäin, joten siten asetelma on helppo. Paluu pudotuspeleihin on minimitavoite, mutta yhden playoffsarjan voitto voisi olla sopivan realistinen haaste. Craig vieraili VGK Insider Show'ssa kertomassa omia ajatuksiaan ja sanoi, että keskustelut ylennyksestä alkoivat 48 tuntia SC-voiton jälkeen. Siihen asti kaikki keskittyivät vain emoseuran pudotuspeleihin. Hendersonissa tavoitteena on yhdistää sekä pelaajien kehittäminen että voittaminen. Pelaajat tulee valmistaa niin, että nämä ovat valmiita NHL:ään, kun kutsu tulee. Jokainen päivä on kehittymiselle tärkeä. Cassidy puolestaan tuki hänen päätöstään hypätä AHL:ään, koska Bruce on itsekin siellä valmentanut.

Miltä sitten Silver Knightsin kokoonpano voisi näyttää? Aloitetaan maalivahdeista. Saville tahkosi viime kauden ECHL:ää ja saanee nyt ylennyksen AHL:ään. Patera jatkosopimuksen tehdessään jatkanee ykkösveskarina. Vikman puolestaan sai pari peliä tuntumaa AHL:ään keväällä ja kokenee Savillen kohtalon eli syksyllä hän pakkaa reppunsa ja aloittaa kauden Ghost Piratesissa. Puolustus pysynee aika hyvin koossa ja nuorukaiset ovat vuoden kokeneempia ja valmiimpia miesten pelien kamppailuvaateeseen. Jos ja kun Miromanov aloittaa kauden ylhäällä, Cormierille on tarjolla entistä isompi kiekollinen rooli mm. ykkösylivoimassa. Tulokaskausi oli lupaava pisteiden valossa. Korczakilta odotan puolestaan vielä dynaamisempaa kahden suunnan pelaamista, koska ainakaan viime kaudella AHL-peleissä hirveää eteenpäin menoa ei näkynyt, vaan massakuurin jälkeen hän polki kirjaimellisesti paikoillaan. Ahacille toivon ehjää kautta, jotta hänen todellinen tasonsa selviäisi. Suomalaisväriä alakertaan tuo Sedoff, mutta voi olla, että hänetkin lainataan Ghost Piratesiin.

Yläkerrassa Brissonin tulokaskausi sisälsi kylmiä ja kuumia jaksoja. Toivon lisää tasaisuutta ja sitä, että one-timer alkaa toden teolla laulamaan ylivoimalla. Morozovillekin kyseessä on tärkeä kausi, koska ensimmäinen kokonainen vuosi Pohjois-Amerikassa jätti toivomisen varaa. Toki hänkin väläytti välillä suoraviivaisuuttaan ja luistelu meni eteenpäin kauden edetessä. Viimeiset matsit olivat rohkaisevia ja jospa hän jatkaisi siitä, mihin huhtikuussa jäi. Kallionkielen tilanne on avoin, koska viime kaudella hän pelasi vain viisi matsia ECHL:ssä loukkaantumisen takia. Oletettavasti hän on kesän aikana saanut itsensä kuntoon ja kamppailee alaketjujen laiturin paikasta, koska toissa kauden kuuden AHL-pelin satsi oli lupauksia herättävä ja energinen. Tsekki-kaksikon Sapovaliv-Brabenec aikeista minulle ei ole tietoa. Jälkimmäinen ainakin on jo pelannut QMJHL:n läpi, joten eiköhän hänet Silver Knightsissa nähdä. Sapovaliv puolestaan totesi hiljattain haastattelussa, että hän aikoo kamppailla harjoitusleirillä pelipaikasta NHL:ssä, mutta realistista se ei kyllä vielä ole, joten palautetaanko hänet sitten vielä kaudeksi junioreihin vai löytyykö pelipaikka Silver Knightsista, mene ja tiedä. En ole täysin varma siitä, miten sääntöpykälät menevät. Veteraaneista kuitenkin Froese ja Rempal ovat sopimuksen alaisina ja toivottavasti ainakin Quinney saadaan myös pidettyä kokoonpanossa. Jokin laadukas ykkössentteri vapailta markkinoilta olisi hyvä haalia, kun Manninen ei enää kehissä ole. Lisäksi keskiketjujen oikea laiturikaan ei olisi pahitteeksi.

Quinney (?) - UFA - Rempal
Rondbjerg - Morozov - Brisson
Brabenec - Froese - UFA
Loewen (?) - Ford (?) - Marushev (?)
Kallionkieli - Primeau - X

Ahac - Korczak
Cormier - Pachal (?)
Bischoff (?) - Mayo
Chayka - Corcoran (?)
Carroll - Fleming
Sedoff

Patera (?)
Saville
Vikman

*****

Tulevassa varaustilaisuudessa ensi yöstä alkaen Golden Knightsilla on seuraavat varausvuorot:

1. kierros #32
3. kierros #77 (Buffalolta)
3. kierros #96
6. kierros #192
7. kierros #224

Mestaruushuumassa en ole liiemmin perehtynyt mahdollisiin nimiin, jotka voisivat olla vapaina Vegasin vuorolla, mutta on turvallista olettaa, että varausvuosikerran ensimmäinen varaus käytetään hyökkääjään kuten on tähän mennessä aina tapahtunut ja suosiossa ovat myös olleet Pohjois-Amerikan juniorisarjat. Deanin kauppaamisen myötä lisätarve laadukkaalle hyökkääjälupaukselle toki muutoinkin on. Mock Draft -ketjussa veikkasin Gracyn Sawchynia ensimmäisen kierroksen varaukseksi, koska samasta seurasta (Thunderbirds) Vegas varasi vuosi sitten toisen sentterin Jordan Gustafssonin, joten katsotaan, että osuuko tuo arvaus oikeaan. Myöhemmillä kierroksilla sekaan saattaa mahtua joku eurooppalainenkin varaus ja esim. Lukon junioreissa kiekkoileva Dominik Petr voisi olla yksi ehdokas, koska Euroopan scouttitoimintojen päällikkö on hänen maanmiehensä eikä tsekkiläisiä senttereitä ole ennenkään kavahdettu.

Jos tulevasta draftista ei tule "apuja", ensi kaudella täällä Euroopassa omista varauksista tai organisaatioon kuuluvista pelaajista pelaa näillä näkymin vain Carl Lindbom, joka torjuu kiekkoja lainalla SHL:ssä. Tuokin fakta vain kertoo siitä, kuinka pohjoisamerikkakeskeinen organisaatio on. Mestarijoukkueesta kaksi kolmasosaa oli kanadalaisia ja kuudesosa jenkkejä. Lindbom on muuten mahdollista nähdä Suomessa tiistaina 10. lokakuuta, kun Ilves isännöi Nokia Areenalla CHL:n alkulohkossa Färjestadia. Olen tuon päivämäärän merkinnyt kalenteriin ja toivottavasti Carl olisi silloin torjuntavuorossa tai edes mukana alkulämmittelyssä.

*****

Tulevan kauden otteluohjelmakin on julki. Mestaruusviiri kohoaa kattoon 10. lokakuuta kauden ensimmäisessä pelissä, johon vieraaksi saapuu Kraken. Olisin ennemmin toivonut Sharksia tai Oilersia, koska heidän haavoihinsa suolan hierominen olisi ollut mukavaa. Toki on myös hyvä näyttää kaapin paikka laajennusjoukkueiden keskinäisessä mittelössä Seattlelle, joka kohdataan myös talviklassikossa uudenvuodenpäivänä. Talviklassikon takia otteluohjelmassa ei ole tavanomaista uudenvuotenaaton kotipeliä, vaan joulukuun 28. päivän kotipelin jälkeen edessä on pari välipäivää ennen talviklassikkoa.

Muita huomioita otteluohjelmasta on muun muassa se, että perättäisten päivien pelejä on 11 kappaletta, joka on eniten sitten kauden 19-20. Viime kaudella niitä oli vain seitsemän. Parhaaseen katseluaikaan (klo 22-23) Suomessa näkyviä pelejä on talviklassikon lisäksi nopeasti katsottuna kuusi kappaletta. Yksi niistä on marraskuussa Philadelphiassa, kaksi joulukuussa Dallasissa ja Floridassa (jouluaatonaattona klo 22), yksi helmikuun puolivälissä San Josessa ja kaksi maaliskuussa (Devils kotona ja Minnesota vieraissa). Väliviikko on sulautettu viime kauden tapaan tähdistötauon yhteyteen eli Vegas siirtyy levolle jo tammikuun lopussa. Itärannikon kiertue New Yorkissa on toista vuotta putkeen ohjelmassa juuri sitä ennen tammikuun lopussa eikä neljän ensimmäisen kauden tapaan joulukuussa. Sekin pisti silmään, että kun tähän asti Golden Knights on vuodesta toiseen vieraillut Ottawassa ja Torontossa marraskuussa, nyt noille paikkakunnille matkustetaan vasta helmikuun lopussa. Montrealissa joukkue sentään piipahtaa normaalilla paikalla marraskuun alkupuolella osana viiden pelin vierasreissua, joita on ohjelmassa kaksi kappaletta. Pisin kotiputki tammikuun alussa on niin ikään viisi peliä. Otteluohjelmassa on myös huomioitu formuloiden saapuminen marraskuun puolivälissä Las Vegasiin, sillä joukkue on juuri silloin ensimmäisellä viiden pelin vieraskiertueellaan, mutta helmikuussa Super Bowlin aikaan he kyllä ovat kotona ja pelaavat seuraavana päivänä kotimatsin Minnesotaa vastaan.



Tulevan kauden uutisista voisi mainita vielä sen, että Whitecloud on valittu edustajaksi uuteen pelaajaliittoon, jonka tehtävä on kasvattaa lajia ja tehdä siitä entistä vastaanottavaisempi kaikille.



Kiitoksia lukemisesta ja muistakaa osallistua äänestykseen sivun ylälaidassa. Viime kauden äänestyksessä vain kolme äänestäjää tiesi sen, että Golden Knights voittaa mestaruuden. 80 äänestäjää oli täten väärässä, heh. Joukkoälyn osumatarkkuus on toivottavasti parempi tällä kaudella, kun Golden Knights puolustaa Stanley Cup -voittoaan.
 
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Vielä hetki sitten Reilly Smith oli voitonjuhlinnan keskeisiä hahmoja yhdessä alkuperäisten ketjukavereidensa Marchessaultin ja Karlssonin kanssa. Nyt lähtö tuli aika mitätöntä korvausta vastaan, kun Barbashev arvotettiin Smithiä korkeammalle joukkueenjohdon papereissa. Molempiin ei näemmä ollut varaa ja puhtaasti tilastollisesti ajatellen järkevä siirto, sillä joukkueen asteittainen nuorentaminen on välttämätöntä jatkuvuuden kannalta ja Barbashev on ollut hyvä ritarinutussa. Joukkuekemian kannalta tässä on silti riskejä, sillä sekä kentällä että sen ulkopuolella Smith on eittämättä ollut yksi tärkeimmistä hienon kasvutarinan rakentajista koko Vegasin olemassaolon ajan. Liikaa ei tietenkään pidä romantisoida alkuperäisiä joukkueen jäseniä ja heidän merkitystään joukkueen menestyksessä ja joukkuehengen rakentumisssa, mutta silti olisin mieluummin pitänyt tässä vaiheessa Smithin (semminkin, koska Smith-kaupassa saatu vastine ei tosiaan ollut kovin kummoinen) ja luopunut esimerkiksi Martinezista, kun tilaa oli päätetty tehdä Barbashevin sikäli ihan perustellulle sopimukselle. Toki muitakin muutoksia joukkueessa vielä nähtäneen ennen seuraavan kauden alkua.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Päivääkään liian aikaisin en uutta kausiketjua avannut, koska tapahtumia heti sen jälkeen riitti. Ensin kasi-/ysipakki Pachal sai kahden vuoden jatkosopimuksen, jonka vuotuinen arvo on 775 000 taalaa. Tuossa ei ollut mitään ihmeellistä. Lisäksi Bischoff kiinnitettiin Silver Knightsiin kahden vuoden AHL-pahvilla, joten toive hänen jatkostaankin toteutui saman tien ja hyvä niin.

Sen jälkeen kuitenkin tapahtui kummia, kun Stonen jälkeen toisena Stanley Cupin ilmaan nostanut ja vitosfinaalin voittomaalin iskenyt seuralegenda ja varakapteeni Reilly Smith kaupattiin Pittsburghiin kolmannen kierroksen varausvuoroa (2024) vastaan. Enkä ollut ainoa, jolle tuo siirto tuli puskista. Motiivina oli tietysti tilanteko myöhemmin julkaistulle Ivan Barbashevin jatkosopimukselle, koska McCrimmon kertoi medialle, että ideana ei ole tai ollut tuoda organisaatioon ketään ulkopuolelta, vaan kiinnittää "omia" vapaita agentteja. Smithin kauppaaminen mahdollistaa McCrimmonin mukaan mestaruuskokoonpanon säilyttämisen mahdollisimman muuttumattomana. McCrimmon totesi myös sen, että he puhuivat paljon sisäisesti siitä, miten hyvin Barbashev solahti kevään edetessä Eichelin ja Marchessaultin ketjuun ja hän muistutti myös siitä, että totesi Barbashevin hankinnan yhteydessä heidän etsineen kauan tämän kaltaista pelaajaa, joka on nyt urallaan parhaassa iässä.

Summa summarum, seurajohto priorisoi sitä, että "ykkösketju" pysyy yhdessä. Ikäeroahan Barbashevilla ja Eichelilla on vain vuosi, joten tälle on nyt ainakin yksi laituri kiinnitettynä pidemmäksikin aikaa, kun Marchessaultin sopimus umpeutuu vuoden päästä. "Kolmosketjun" laituri Smith on helpompi korvata ja jatkuvuudenkin kannalta Barbashevin kiinnittäminen on järkevää kuten @ritaripervonen yllä mainitsi. Ja kun aiemmin spekuloin ja jopa tarpeen vaatiessa toivoin @ritaripervonen tavoin Martinezin olevan mahdollinen palkkaton uhri, ymmärrän kyllä sen, että jos Martinez olisi kaupattu ja joku viidestä kärkipakista joutuisi pidemmäksi aikaa sivuun, yhtäkkiä kokoonpanossa olisivat hetkessä yhtä aikaa esimerkiksi Hutton ja Miromanov. Viime kaudella Vegas takelteli eniten joulu-tammikuussa juuri silloin, kun puolustuksesta puuttuivat isot nimet Theodore, Pietrangelo ja Whitecloud, joten Martinezin pitäminen tuo turvaa alakerran loukkaantumisia vastaan ja onhan hän ollut myös Pietrangelolle parhaiten toiminut puolustajapari tämän Vegas-aikakaudella.

Mitä sitten tulee Barbashevin jatkosopimukseen, hintalappu ja pituus ovat oikein passelit. Viittä miljoonaa per kausi veikkasin itse ensimmäisessä rosterihahmotelmassa vanhassa kausiketjussa ja se osui. Muualta hän toki olisi luultavimmin saanut nyhjettyä enemmän, mutta ehkä sitten muut tekijät kuin pelkkä raha painoivat vaakakupissa enemmän (viihtyisyys, menestyvä organisaatio yms.). Deankaan ei turhaan tullut kaupatuksi keväällä, kun Barbashevista on lähtökohtaisesti iloa kuudeksi kaudeksi. Toisaalta Smithin kauppaaminen vaikuttaa alivoimaan ja on mielenkiintoista nähdä se, että kuka pelaa syksyllä Karlssonin vierellä ykkösalivoimaa, koska Barbashev ei jäähyjä tapa. Toki alivoima ei tilastollisesti mitenkään häikäissyt viime kaudella finaaleja lukuun ottamatta, joten voihan muutos olla hyvästäkin?

Smith ehti pelata 399 runkosarjamatsia ja kaikki seurahistorian 88 playoffottelua ennen pelaajakauppaa. Hän päättää uransa Vegasissa kaikkien aikojen kolmanneksi parhaana pistemiehenä (487gp 142+210=352). Edellä ovat Marchessault (419) ja Karlsson (370). Pudotuspeleissä Smith on ollut toiseksi tehokkain 66 pisteellään. Se on vain viisi vähemmän kuin Joonatanilla eikä se avauskauden piste-ennätys (22) yksissä pudotuspeleissä unohdu, koska se säilyi elossa aina tähän kevääseen saakka, jolloin vasta Eichel ja Marchessault rikkoivat sen. Ensi kaudella Smith olisi liittynyt yhteensä 500 pelatun matsin kerhoon Marchessaultin, Karlssonin ja McNabbin rinnalle, mutta nyt se jää toteutumatta. Kiitoksia fantastisesta ajanjaksosta kultaisena ritarina Reillylle. Täten alkuperäisiä jäseniä on enää viisi + rajatapaus Whitecloud.



Varaustilaisuuden avauskierroksen viimeinen valinta kuului Vegasille. Siinä ei ollut mitään yllättävää, että valinta kohdistui hyökkääjään, koska niin on aina tehty vuosikerran ensimmäisen valinnan kohdalla, mutta kerrankin Pohjois-Amerikan juniorisarjojen sijaan seura varasi Ruotsissa kiekkoilevan raamikkaan sentterin David Edstromin. Ensireaktioni aamulla tulospiilosta draftia seurattuani olikin spontaani "oho!". Sisäpiiritoimittaja K. Weekesin mukaan Vegas todella halusi hänet ja heidän listoillaan Edstrom oli jopa TOP15-talentti.

Edstrom kuvaili itseään työteliääksi kahden suunnan pelaajaksi, joka on luotettava molemmissa päissä kenttää. Raportit kertovat tilannekovuuden olevan kunnossa ja omalla alueella hän tekee jo nyt stoppeja mukavasti. Hyökkäysalueella hänellä on kyky syöttää toimistosta maalin eteen tarkasti ja paljonhan Vegas tuollaisia syöttöjä viljeleekin hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisessaan Cassidyn alaisuudessa. Eikä Edstrom myöskään raporttien perusteella kaihda ytimeen menemistä vastustajan viisikon sisään tai maalin eteen. Hän osaa kuulemma myös ajoittaa liikkeensä tyhjään tilaan mainiosti. Viime kaudella hän pelasi alle 20-vuotiaiden sarjassa piste per peli -tahdilla ja pääsi haistelemaan SHL-vauhtiakin 11 ottelun verran. Tehopisteitäkin tuli neljä kappaletta (2+2), joten ehkä hän jo ensi kaudella kilpailee tosissaan pelipaikasta pääsarjassa. Kun Karlssonista aika jättää nykyisen sopimuksen päättyessä kesällä 2027, Edstrom voisi olla ehkä silloin valmis astumaan hänen jättämiin saappaisiin samantyylisenä keskushyökkääjänä. Muita pelaajaverrokkeja ovat eri lähteissä Joel Eriksson Ek ja Boone Jenner.




 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Pitkälti samaa mieltä @ritaripervonen kanssa, että tunteella mennen Smitty olisi pitänyt pitää Vegasissa, mutta järjellä ajatellen tämä oli parempi ratkaisu. Reillyä tuli jo pleijareissa ja ehkä pitkin kauttakin vähän kritisoitua näkymättömästä tuloksettomasta pelistä. Barbie sen sijaan yllätti kovalla rähinällä ja tuloksekkaalla pelaamisella pleijareita myöten. Joten yhdyn tähän ratkaisuun, vaikka ei Smittystä paljon vastinetta valitettavasti saatukaan, mutta ehkä ei haluttukaan, että pysytään palkkakaton alla. Kiitos Reilly hienoista Vegas-vuosista, sinua tulee ikävä, mutta menestystä Pingviineissä.

Mites nyt on maailmankirjat, kun @Salming kirjoittaa Karlssonin ketjusta "kolmosketjuna" ja Eichelin ketju on "ykkösketju"? Onko Vegas vihdoinkin kääntymässä uudelle aikakaudelle? No joo, vitsi vitsinä, mutta luulin, että missä tahansa ketjussa Karlsson pelaa Vegasissa, se tulee aina olemaan ykkösketju @Salmingille. Ja ehkä näin onkin edelleen, mutta sitaattien ilmestyminenkin shokeerasi minut!

Alkuperäisistä Ritareista mainitsisin ennen Whitecloudia The Hague:n. Hän on ollut mukana menossa kai ensimmäisestä training campista alkaen, vaikkei ensimmäisillä kausilla Vegasissa pelannutkaan.

Edstrom (miksi siinä ei ole ö:tä?) tuli minunkin mieleeni mahdollisena Karlssonin korvikkeena, sillä jokainen arvonsa tunteva joukkue tarvitsee tietenkin svedun, jossei muuhun, niin puheen pitämiseen Stanley Cupin voiton jälkeen, heh. No joo, en tiedä Edstromista mitään, onko hän pelityyliltään Karlssonin kaltainen, mutta ehkä sitten on, kuten yllä kuvaillaan.

Pachalin jatkosopimuksen suhteen olen neutraali. Hän ei ole vielä rekisteröitynyt minun verkkokalvolleni Training Campillä niin, että hänet muistaisin potentiaalisena nimenä.

Jäädään odottelemaan, mitä muita muutoksia mahdollisesti joukkueeseen vielä tulee ennen kauden avausta. Pidetään peukkuja Cotterille.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Mites nyt on maailmankirjat, kun @Salming kirjoittaa Karlssonin ketjusta "kolmosketjuna" ja Eichelin ketju on "ykkösketju"? Onko Vegas vihdoinkin kääntymässä uudelle aikakaudelle? No joo, vitsi vitsinä, mutta luulin, että missä tahansa ketjussa Karlsson pelaa Vegasissa, se tulee aina olemaan ykkösketju @Salmingille. Ja ehkä näin onkin edelleen, mutta sitaattien ilmestyminenkin shokeerasi minut!
Lainausmerkit viittasivat siihen, että seurajohdon papereissa Eichelin vitja on varmastikin ykkösketju ja Karlssonin ketju sitten kolmosvitja. Toki uusi aikakausi on minunkin papereissa luultavasti alkamassa, kun aiemmin lupasin logiikan olevan se, että Karlssonin ketju on ykkönen aina silloin, kun siinä on 2/3 alkuperäisjäsentä, joten jos ja kun Marchessault jatkaa Eichelin laidalla, taivun kutsumaan sitä ketjua ykkösketjuksi.

Toisen varauspäivän sato:

3. kierros #77 Mathieu Cataford RW/C
- Rightin kätistä hyökkääjää ennakoin jo avauskierroksen valinnaksi, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan, koska oikea käsi alhaalla pelaavia janttereita ei liikaa organisaatiossa ole. Catafordilla kuvaillaan olevan erinomainen pelinäkemys ja hänen raksuttavat aivonsa ovat iso vahvuus. Hän on hyvä kaikilla kolmella kentän alueella kera pehmeiden käsien. Päättyneellä kaudella Halifaxissa hän iski 68 otteluun tehot 31+44=75. Draftlähetyksessä vilahtaneissa pätkissä Catafordin yhden kosketuksen rannelaukaus näytti lähtevän napakasti yläriman alle ja 180-senttisestä varrestaan huolimatta hän kykeni kiekonriistoihin laitojen lähellä. Kilpailullisuudesta, asenteesta ja olemuksesta tuli ohuesti mieleen Marchessault. The Hockey Writers kuvailee puolestaan nuorukaista siten, että ensivaikutelma varauksesta on erittäin positiivinen:

"Cataford’s style should translate very well to a bottom-six role in the NHL. He not only excels but seeks out opportunities to engage physically, especially along the boards and is consistently attacking the front of the net. He tends to win most one-on-one battles because he doesn’t rely solely on physicality but uses intelligent play with solid positioning and timing and uses his teammates in support.

His defensive game is a strength as he has excellent gap control and positioning and quickly identifies any openings to pressure the puck carrier using his physicality to strip pucks to begin the transition game. He’s a north-south skater who has good speed but will need to improve his lateral mobility and stride to compete against professionals. Offensively, Cataford is an effective puck-possession player due to his physicality and puck-handling skills, and he plays an effective forechecking role. He most needs to improve on his pace of play, but that should come with time as he is an intelligent and highly coachable player."





3. kierros #96 Arttu Kärki LD
- Seuraava varaus oli mieluisa yllätys. Vegas varasi historiansa toisen suomalaisen. Kuten jo seurantaketjuun kirjoitin, Kärki on samalla ensimmäinen Vegasiin varattu pelaaja Suomen maaperältä, koska Kallionkieli varattiin aikoinaan USHL:stä. Tapparan junioreissa päättyneen kauden kiekkoillut Kärki on raamikas leftin puolustaja, joka teki 36 otteluun hulppeat tehot 13+26=39. Puolustajien maalipörssissä U20-sarjassa hän oli kakkonen. Lyöntilaukaus teki siis tuhoa (klippi alempana) ja ensivaikutelma Artusta on se, että hän muistuttaa puolestaan aika paljon Hagueta, joka myös junioreissa oli maaliahne. Välttämättä Kärjenkään tehoilu ei kuitenkaan aikuisia vastaan samanlaisena jatku, mutta kenties hän kykenee sitten mukauttamaan peliään kuten Hague on tehnyt ja tulemaan kolmosparin alivoimavaihtoehdoksi. Raporttien mukaan Kärjen suurimmat ongelmat ovat kokonaisvaltaisuuden puutteessa, koska hän loistaa hyökkäyssuuntaan, on rauhallinen kiekollisena ja tukee hyvin suunnanmuutoksia, mutta puolustusalueen puolustuspelissä on parannettavaa, joten tuokin jossain määrin sopii Hagueen, joka oikeastaan vasta tällä kaudella playoffeissa kykeni selviytymään paineen alla omissa ilman vuotamista ja sijoittumisvirheitä. Kärki ei kaiketi kovin erikoinen ole puolustamaan omaa siniviivaa ja välillä PAPP:ssa hän on passiivinen sivustaseuraaja sen sijaan, että yrittäisi terävämmin katkaista vastustajan kulmaralleja.







6. kierros #192 Tuomas Uronen RW
- Uskomatonta, mutta totta. Golden Knights varasi heti perään toisen suomalaisen paikallisesta juniorisarjasta, kun ketsuppipullo oli saatu auki. HIFK:n A-junioreissa Uronen iski 39 otteluun tehot 20+23=43. Hän teki myös liigadebyyttinsä, mutta jäi tehopisteittä viidessä pelissä. Catafordin tavoin Uronen täyttää rightin lupausten vajetta. Eliteprospectsin listalla hän oli kolmanneksi paras suomalainen, joten kyseessä on hyvä ja aliarvostettu haku kuudennelta kierrokselta. Uronen ei loista millään yksittäisellä osa-alueella, vaan on tasaisen hyvä monella. Peliäly ja syöttötaito ovat ilmeisesti hänen isoimpia vahvuuksiaan. Pidän seuran varauslinjasta, jossa adjektiivit "hockey sense" ja "smart" voi liittää useimpiin varauksiin. Urosen ennakointikyky ja kiekon pysyminen lavassa magneetin lailla saavat myös kehuja. Kyllähän tuollainen laadukkaalla suoritusvarmuudella kiekkoa hyökkäysalueelle vievä laituri aina lupausaltaaseen mahtuu eikä lyhytviritteinen rannelaukauskaan ole pöllömpi. Luisteluakin kehuttiin lähetyksessä sen verran, että virta ei Uroselta lopu kesken ja lisäksi hän kykenee räjähtävyydellään ja ketteryydellään irtaantumaan vastustajastaan. 82 ottelun raskaita kausia ajatellen nuokin ovat hyviä merkkejä.






Koko varaustilaisuuden viimeinen 224. vuoro kuului myös Vegasille, mutta sen se kauppasi Columbukseen ensi vuoden 7. kierroksen varausta vastaan. Niinpä tämän vuoden saldoksi jäi neljä pelaajaa, joista sensaatiomaisesti kolme on Euroopasta. Olen positiivisesti yllättynyt, että Lindbom ei ole enää ainoa Euroopassa pelaava varaus, vaan suomalaisscoutti P. Ahola on ensi kertaa saanut osittain äänensä kuuluviin. Ensi kaudella Tappara ja HIFK on otettava tarkempaan syyniin Kärjen ja Urosen vuoksi pelasivatpa he sitten edustuksessa tai vielä A-junioreissa. Molemmat ovat toki kehissä jo sitä ennen Vierumäen U20-leirillä muutaman viikon päästä. Kärki on varsinaisessa U20-joukkueessa ja Uronen puolestaan haastajaporukassa. Tsekki ja Sveitsi viime vuoden tapaan saapuvat vastustajiksi, joten ehkäpä jonain päivänä on pistäydyttävä viime vuoden tapaan Vierumäellä lievittämässä kiekkokuumetta.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hienoa, jos Training Campilla olisi mukana suomalaisnimiä. Aholalle tosiaan tunnustusta tästä.
 
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Edstrom (miksi siinä ei ole ö:tä?) tuli minunkin mieleeni mahdollisena Karlssonin korvikkeena, sillä jokainen arvonsa tunteva joukkue tarvitsee tietenkin svedun, jossei muuhun, niin puheen pitämiseen Stanley Cupin voiton jälkeen, heh. No joo, en tiedä Edstromista mitään, onko hän pelityyliltään Karlssonin kaltainen, mutta ehkä sitten on, kuten yllä kuvaillaan.

Edstromin öökköstarina on aika samanlainen kuin Seattlen Oliver Bjorkstrandin. Edstromin isä on jenkki, jolla on skandinaavisia sukujuuria, joten öökköset katosivat suvun nimestä amerikoissa. Isäukko tapasi ennen Davidin syntymää ruotsalaisen naisen ja he perustivat perheen Ruotsiin.

Aika vahvat Karlssonin seuraaja -ajatukset minullekin tulee Edstromista. Hyvin samankaltaisen kuuloinen pelaajatyyppi, mutta kookkaampi. Meneehän siihen useampi vuosi ennen kuin nuorukainen NHL-tasolle kehittyy, mutta jospa tässä olisi vihdoin ykkösvaraus, jota nähdään edes hivenen pidempään ritaripaidassa kuin aiempia ykköskierrosten varauksia.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Craig esiteltiin eilen virallisesti medialle parikymmenminuuttisessa sessiossa:

- Craigin ultimaattinen tavoite on päävalmentajuus NHL:ssä ja nyt oli oikea aika vastaanottaa AHL:n päävalmentajapesti
- Craig kuvaili roolejaan VGK:n valmennuksessa siten, että Gallantin aikana hän vastasi ylivoimasta ja aloituksista ja jatkoi DeBoerin avauskaudella samassa roolissa, kunnes hänet vaihdettiin vastaamaan alivoimasta ja toinen apukoutsi Spott otti ylivoiman harteilleen. Myöhemmin he toki vaihtoivat vielä rooleja toisin päin. Cassidyn aikana Craig keskittyi puolestaan enemmän 5v5-peliin ja vastustajien scouttaamiseen, mutta tuki myös Cassidya YV-asioissa. Voisi siis todeta, että Craigilla on enemmänkin kokemusta yksityiskohtien hiomisesta, vaikka nyt viimeisellä kaudella hän saikin enemmän vastuuta tasaviisikkopelaamisestakin. Toki onhan hän ollut aina osana eri valmennusryhmiä eikä siten missään kammiossa, kun oman joukkueen pelaamisesta yleisesti on puhuttu
- McCrimmon sanoi, että kuusi menestyksekästä kautta NHL:ssä on ollut hyvää treeniä Craigille tulevaan

Silver Knights julkaisi myös eilen sen, että D'Amatolle on tehty vuoden mittainen AHL-sopimus. Lisäksi GM Speltz totesi, että tavoitteena on signata useampi veteraani, jotta joukkue menestyisi viime kautta paremmin. Unohdin muuten avausviestin rosterispekulaatiostani kokonaan mm. Guayn, joka pelasi D'Amaton tavoin ECHL:n läpi viime kaudella, joten hänellekin pitäisi pelipaikka esim. kolmosketjun laidalta löytää. D'Amato on ihan pätevä nelosketjun laituri, kun Vegas ei tehnyt minimitarjousta rajoitetulle vapaalle agentille Marusheville. Samoin Corcoran päästettiin menemään, mutta se ei yllättänyt, kun tämä ei tosiaan saanut mahdollisuuksia AHL:ssä Viveiroksen alaisuudessa millään, vaikka tehoili mukavasti harvoissa esiintymisissään. Patera, Dorofeyev ja Howden sen sijaan saivat Vegasilta "qualifying offerit". Päivitetty Silver Knightsin syvyyskartta voisi olla tälläinen ennen tämän päivän UFA-hankintoja:

Quinney/UFA - UFA - Rempal
Rondbjerg - Morozov - Brisson
Brabenec - Froese - UFA/Guay
Loewen/UFA - Ford/UFA - D'Amato
+ Primeau, Kallionkieli

Ahac - Korczak
Cormier - Pachal
Bischoff - Mayo
Chayka - Fleming
(Carroll - Sedoff)

Patera
Saville
(Vikman)

Golden Knights puolestaan julkaisi Hillin odotetun jatkosopimuksen niin ikään eilen. Vuotuinen arvo on 4,9 miljoonaa kuten jo huhuiltiin alun perin eikä McCrimmon sitten saanutkaan siitä nitistettyä 125 000 taalaa pois kuten joku toinen toimittaja Twitterissä kertoi. Hill-Thompson kaksikolla kelpaa lähteä uudelleen mestaruusjahtiin, mutta vuoden päästä saatetaan toki jo jossitella/päivitellä sitä, että miksi Smith kaupattiin, kun Thompson on pelannut itsensä ykkösveskariksi ja luukkua avaa jälleen ylikallis kakkoskassari kuten Lehner-Fleury kaksikon aikana.

Kehitysleirin koostumus tuli julki puolestaan yöllä. Kaikki vuoden 2020 jälkeiset varaukset ovat mukana ml. tuoreet suomalaiset Kärki ja Uronen. Sedoffkin pääsee ensi kertaa vertailemaan itseään muihin nuorisopuolustajiin. Taukoa jääkiekosta pitänyt Ryder Donovan on myös mukava nähdä taas menossa mukana. Ulkopuolelta kutsuttuja pelaajia ovat puolustuksessa Borgesi, Fabrizi, Komzak, Lee, Masa, Palodichuk, Pyke ja Toll sekä hyökkäyksessä Adams, Bettens, Carpentier, Cheveldayoff, Fromm-DeLorme, Gorman, Hejduk, Jones, Link, Pinard, Silye, St-Denis, Swankler ja Wilkie. Ensimmäisenä päivänä eli tänään lauantaina ohjelmassa ovat vain harjoitukset, mutta huomenna pelataan sisäinen harjoitusottelu. Toinen sisäinen reenipeli on ohjelmassa torstaina ja sen näkevät vain kausikorttien haltijat, mutta eiköhän tuo huominen peli striimata Youtubeen. Viime vuonnahan sisäisiä reenipelejä oli kolme, mutta nyt niitä on vähennetty yhdellä.

2023 DEVELOPMENT CAMP ROSTER
Forwards:
Tanner Adams, Kyle Bettens, Jakub Brabenec, Brendan Brisson, Ian Carpentier, Mathieu Cataford, Ty Cheveldayoff, Daniel D'Amato, Jakub Demek, Ryder Donovan, David Edstrom, Robbie Fromm-DeLorme, Brendan Gorman, Patrick Guay, Jordan Gustafson, Jackson Hallum, Marek Hejduk, Ben Hemmerling, Jett Jones, Bret Link, Simon Pinard, Mason Primeau, Matyas Sapovaliv, David Silye, Mael St-Denis, Austen Swankler, Alex Swetlikoff, Tuomas Uronen, Carter Wilkie

Defensemen: Layton Ahac, Vincent Borgesi, Daniil Chayka, Artur Cholach, Lukas Cormier, Noah Ellis, Matteo Fabrizi, Joe Fleming, Arttu Karki, Tanner Komzak, Jayden Lee, Martin Masa, Joe Palodichuk, Garrett Pyke, Christoffer Sedoff, Jacob Toll, Abram Wiebe

Goaltenders: Carl Lindbom, Isaiah Saville, Jesper Vikman, Cameron Whitehead

Alla ovat vielä lopuksi Bob Lowesin kommentit tämän kesän varauksista. Hän vertasi isokokoista ja voimakasta Edstromia pelaajiin, joita vastaan he pelasivat paljon pudotuspeleissä kuten Anton Lundelliin. Cataford puolestaan on sveitsiläinen linkkuveitsi, joka pelaa kaikkia tilanteita ja haluaa jatkuvasti kehittää itseään, koska jääkiekko on hänen intohimonsa. Seura oli innoissaan saadessaan hänet kolmannella kierroksella. Kärki on puolestaan älykäs pelaaja, mutta vielä hieman raaka ja Loweskin myönsi sen, että puolustamisessa riittää työstämistä. Urosella puolestaan oli ristiriitainen vuosi, sillä seurajoukkueessa kulki, mutta maajoukkueessa hän ei ollut niin näkyvä. He silti kokivat, että hänessä on paljon käyttämätöntä taitoa:


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tilasin juuri Vegasin mestaruusmatkasta kertovan kirjan "It Hurts to Win". Tulee kai sitten joskus syksyllä, jos on tullakseen.

Samaa mieltä @Salmingin kanssa siitä, että minunkin papereissani Thompson on edelleen ykkösmaalivahti, vaikka on aikamoisessa palkkakuopassa Vuoreen verrattuna. Toivottavasti nyt tosiaan ei olisi ottanut hernettä nokkaansa Hillin rahakkaasta kontraktista, vaan jatkaisi Vegasin maalin suulla, ja samalla tasolla tai jopa paremmalla kuin viime kaudella nähtiin.

Vegasin ovat sitten jättäneet jo seuraavat pelaajat: Quick, Blueger, Broissot. Ei yllätyksiä. Ex-Ritareista sen verran, että Mad Max Pacioretty matkaa lyhyen Carolina stoppinsa jälkeen maan pääkaupunkiin ja Capitalseihin.

P.S. Bob Lowes oli muuten aika varmasti se, joka selkämme takana viime training campilla jakeli tietoja pelaajista, mm. D'Amaton luonteesta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Tilasin juuri Vegasin mestaruusmatkasta kertovan kirjan "It Hurts to Win". Tulee kai sitten joskus syksyllä, jos on tullakseen.
Huomasin itsekin tuollaisen opuksen tulleen myyntiin, mutta taidan passata sen. Kuulen toki mielelläni kirja-arviosi sitten loppuvuodesta. Tilaamani finaalihupparin kanssa kävi puolestaan niin, että postissa saapuikin sen sijaan pari päivää sitten jokin ihmeen poolopaita, mutta sentään asiasta valitettuani oikean tuotteen pitäisi nyt olla matkalla ilman lisäkuluja.

Ensimmäinen satsi pelaajahaastatteluja kehitysleiriltä tuli julki yöllä:
- Sapovaliv on hankkinut ja aikoo hankkia lisää voimaa kroppaansa. SC-finaalit hän heräsi katsomaan öisin Tsekeissä ja tuuletti maaleja välillä niin äänekkäästi, että vanhemmatkin heräsivät
- Catafordista jäi todella jämäkkä kuva. Hän vastasi kysymyksiin asiallisesti ja intensiivisesti silmiin katsoen. Hän kuvaili itseään siten kuin Loweskin aiemmin eli kahden suunnan pelaajaksi, joka on monipuolinen, muttei kaikkein räiskyvin tai näkyvin jäällä. Aiempia tuttuja hänellä ei leirillä ole, mutta Guayta ja Cormieria vastaan hän oli pelannut QMJHL:ssä
- Cormier tiesi entuudestaan sen, että voittaminen on hankalaa, mutta Golden Knightsin pudotuspeliruljanssia läheltä seuratessa hänelle valkeni vielä paremmin se, miten vaikeaa voittaminen todella on
- Edstromillakaan ei tuttuja leirillä ollut entuudestaan, mutta ruotsalaiskassareihin hän oli jo tutustunut. Hänen tavoitteenaan leirillä on vain näyttää kokonaisvaltaista peliään kahden suunnan sentterinä
- Brisson sai todella paljon motivaatiota oltuaan ylimääräisten pelaajien ryhmässä playoffien aikana. Nähtyään läheltä muiden voittavan, se sai hänetkin haluamaan sitä entistä enemmän. Kehitysleirillä hän pyrkii olemaan johtava pelaaja Cormierin, Chaykan, Guayn yms. kanssa, koska he tietävät jo puitteet ja erilaiset harjoitteet jäällä, joten he menevät ensimmäisinä nuo drillit läpi ja auttavat tarvittaessa muita. Kesällä Brisson kehittää eritoten ensimmäisiä luistinpotkujaan ja kiekotonta pelaamista
- Pelaajakehityspomo Nichol sanoi, että scoutti- ja pelaajakehitysporukalla oli ollut ennen draftia Nashvillessä yhteinen illanistujainen mestaruuden kunniaksi. Kehitysleirin tärkeimpänä tavoitteena on se, että sieltä lähtiessään pelaajat ymmärtävät sen, mitä on olla kultainen ritari (miten syöt, Foley ei hyväksy tekosyitä yms.). Yhteisö on myös heille todella tärkeä ja Nichol rakastaa jokavuotista hyväntekeväisyyspäivää, jolloin nuoret ovat jakamassa ruoka-annoksia. Nichol antoi myös lisäsuitsutusta HSK:n uudelle päävalmentajalle Craigille ja sanoi tämän olevan superjohtaja. Hänelle hauskaa oli ollut myös leirin avauspäivänä nähdä uudet varaukset Edstromin johdolla jäällä ensi kertaa, koska hän ei ole mukana draftvalmisteluissa, vaan vasta sitten sen jälkeisessä ajassa kehittäen varattuja pelaajia

Mitä tulee vapaisiin agentteihin, ulkopuolisista pelaajista Nosekin paluu kelpaisi kyllä. Bostonin alivoima oli viime kaudella sarjan paras ja Nosek pelasi sitä hyökkääjistä eniten Coylen kanssa. Jos hänen paluu olisi mahdollinen, päästäisin kerran kerrasta Howdenin muualle, koska kyllähän Tomaskin hoitaisi kolmosketjun laidassa roolin suoraviivaisena maalille menijänä ja paikkaisi samalla Smithin jättämän aukon alivoimassa.

E: Ai niin, Masonit Geertsen ja Morelli signattiin farmiin. Morelli teki 41 pistettä viime kaudella Hersheyssa ja täyttää siten osin Mannisen jättämän aukon keskikaistalla. Geertsen puolestaan tuo syvyyttä puolustukseen, mutta enemmän hyökkäys kaipaisi lisätäytettä vielä.
E2: Ilmeisesti Quinneyllekin on CapFriendlyn mukaan sorvattu kahden vuoden jatkopahvi. Hyvä niin. Morozov on puolestaan huhujen mukaan siirtymässä lainalle Spartakiin ensi kaudeksi. En oikein ymmärrä tuota siirtoa eikä se ainakaan hänen NHL-osakkeitaan tule parantamaan...
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Eipä tuota yöllistä sisäistä harkkamatsia sitten tänä vuonna striimattukaan minnekään, pöh. Kärjen ja Urosen ensipiirrot kultaisina ritareina jäivät siis näkemättä valitettavasti. Lopputulos oli joka tapauksessa 1-1. Tähtenä loisti Hallum, joka teki 1-0 maalin napakalla rannelaukauksella ohi Whiteheadin ja ratkaisi voiton rankkarikisassa valkoiselle joukkueelle. Matsin jälkeen hän kertoi, että hänkin on yrittänyt hankkia lisää massaa ja se on sisältänyt muun muassa paljon proteiinia ja Chipotle-ravintoloissa vierailua. Punaisten ainoan maalin teki kutsupelaaja Jayden Lee. Muutamasta someklipistä pystyi sen päättelemään, että valkoisissa yksi pakkipareista oli Chayka-Cormier ja hyökkäysketjuista Swetlikoff-Wilkie-Cataford. Hallumin laidoilla olivat St-Denis ja ilmeisesti alkuperäisen leiriryhmän ulkopuolelta mukaan vielä kutsuttu Bret Link. Punaisissa yhdessä hyökkäsivät Guay, Sapovaliv ja Brisson sekä D'Amato, Swankler ja Bettens. Flemingin pakkipari oli ehkä Wiebe, mutta tuosta en mene takuuseen, kun numero ei kunnolla näkynyt. Cholach puolestaan otti miinuksen tehotilastoon 1-0 maalista yhdessä Leen kanssa, mutta tämä siis teki myöhemmin maalin toiseen päähän:






Ennen matsia Whitecloud ja Hague kävivät puhumassa tulevaisuuden lupauksille siitä, miten kasvaa NHL-pelaajaksi. Whitecloudhan on aiempinakin vuosina omaksunut tuon mentoriroolin ja olisin ainakin itse jopa valmis antamaan hänelle varakapteenin kirjaimen rintaan ensi kaudeksi, kun Smith ei enää ole vahvuudessa:



Logan Thompsonin tilanne selkiytyi myös yöllä. Alkuperäisen huhun hänen avoimuudestaan treidille liikkeelle laittanut W. Ramirez julkaisi twiittiketjun Thompsonin mietteistä. Sen perusteella Logan olisi jäämässä ihan hyvillä mielin tandemiin Hillin kanssa, mutta lähinnä mietityttää se, että miksi hän tarvitsi viestinvälittäjäksi paikallisen toimittajan eikä itse omalla tilillään julkaissut tuota twiittikokonaisuutta. Ehkä hän halusi "pelastaa" Ramirezin nahan ja salli tämän julkaista päivitetyn lausuman, jottei Ramirezia turhaan teilattaisi siitä alkuperäisestä twiitistä. Tuoreen twiittiketjun ensimmäinen viesti viittaisi kuitenkin siihen suuntaan, että Thompson olisi ollut hieman turhautunut tilanteeseensa eivätkä kauppahuhut olleet tuulesta temmattuja, koska hän ei niitä suoranaisesti kieltänyt. Erään huhun mukaan myös hänen egonsa olisi kasvanut vähän liian isoksi pukukopissa tähdistövalinnan jälkeen ja muut pelaajat eivät olisi siitä tykänneet, mutta tuohon suhtautuisin ehkä hieman varauksella:



Ryan Craigin lisäksi toinenkin Cassidyn valmennysryhmän jäsen poistuu muualle, kun yksilötaitovalmentajana kunnostautunut Misha Donskov jättää seuran. Kolesarin luisteluahan hän on muun muassa jumpannut kuntoon vuosien saatossa ja muutoinkin vetänyt erilaisia pienharjoitteita varsinaisten viisikkotreenien kyljessä. Donskovin jättämää aukkoa ei varmastikaan ole helppo paikata, mutta eiköhän seurajohto toisen lähes yhtä rautaisen ammattilaisen tilalle löydä.



Howdenin ja Dorofeyevin sopimuksista ei vielä ole kuulunut mitään, mutta Pateran yksivuotinen pahvi tuli eilen julki, joten kolmosvahtikin on nyt kiinnitetty. Toki jonkun kokeneen veskarin hankkiminen Pateran kirittäjäksi ei yllättäisi, jos Savilleen ei vielä nelosveskarina luoteta.

Mainitaan lopuksi sekin, että Sapovaliv ei ole mukana Tsekin U20-leiriryhmässä, joka saapuu Vierumäelle heinäkuun puolivälin jälkeen, vaan oletettavasti hän on saanut vapautuksen viime kisojen näytöillään. Mitään todistettavaahan hänellä ei ole, vaan pelipaikka kahden kärkiketjun keskeltä löytyy takuuvarmasti vuodenvaihteessa Ruotsissa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Hyviä uutisia. Toinen sisäinen harjoituspeli striimataan tänään illalla parhaaseen katseluaikaan. Lisäksi Silver Knights kiinnitti lisää veteraaniosaamista kokoonpanoonsa, kun Adam Cracknell sai vuoden sopimuksen. Viime kaudella hän teki 53 pistettä 64 peliin Tucsonissa, joten luistin kulki vielä 37 vuoden iässä. Ympyrä sulkeutuu siinä mielessä, että Cracknell aloitti ammattilaisuransa Las Vegasin ECHL-joukkueessa vuosina 2006-2008 iskien 81 tehopistettä 92 pelissä. En yllättyisi siis, jos tuleva kausi olisi hänen viimeisensä, kun hän nyt palasi "kotiin". Hän on myös Craigille tuttu pelaaja, sillä he pelasivat yhdessä Springfieldissä kaudella 2014-2015.

Eilen kävi ilmi myös se, että Arttu Kärki on varattu CHL:ään tuontipelaajien varaustilaisuudessa. Soo Greyhounds valitsi hänet avauskierroksella vuorolla seitsemän ja joukkueen GM:n kommentit olivat sellaiset, että Kärki saattaisi hyvinkin siirtyä Pohjois-Amerikkaan ensi kaudeksi. Ainakin hän on menossa joukkueen harjoitusleirille loppukesästä:

Raftis said Wednesday afternoon that he expects Karki to be in training camp later this summer.

“He was excited about it, they wanted to commit to it, so we’re going to look to start the year with both of those players [Karki and Kudryavtsev],” Raftis said.
Olisihan tuo tavallaan ymmärrettävä ratkaisu, koska Tapparassa tie on tukossa edustusmiehistöön ja A-junioreiden SM-sarjan hän pelasi läpi jo viime kaudella eikä se enää tarjoa hänelle riittävää pelillistä haastetta. Toki harmillista se olisi sikäli, että olisihan noita Golden Knightsin lupauksia mukavampi seurata eurokaukaloissa. Tuomas Uronenkin (alla olevassa kuvasatsissa numero #37) muuten varattiin eilen, mutta vasta numerolla 57 Ottawa 67'siin. Hänen suunnitelmistaan ei ole vielä tietoa, mutta tietysti tilanne on samankaltainen kuin Kärjellä eli HIFK:n edustusmiehistöön lienee haastava murtautua ja U20 SM-sarja ei välttämättä ole enää oikea paikka kehittyä.



 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Toinen sisäinen harjoituspeli kehitysleirillä päättyi maalein 6-4 valkoisille. Molemmat joukkueet pelasivat seitsemällä pakilla, kolmella sentterillä ja neljällä laituriparilla. Kärki ei ikävä kyllä pelaavissa kokoonpanoissa ollut syystä tai toisesta.

1-0 maalissa Gorman jarrutti hyökkäysalueella laidassa ja haki jättösyöttöä Flemingille, joka kuitenkin luisteli ohi kiekosta, koska passi oli epätarkka. 2v0-vastaiskusta Hallum syötti ja Link iski kiekon varmasti pussiin takatolpalta ohi Savillen. 1-1 tasoitus syntyi kakkoserässä suunnanmuutoksesta, jonka lopuksi Guayn poikittaissyöttö löysi Sapovalivin. Syöttö tuli vähän jalkoihin, mutta hyvin Matyas otti kiekon mukaansa ja laukoi terävästi sitten kiekon ohi Lindbomin. Päätöserässä hurjasteltiin kahdeksan maalin verran. Punaisten 1-2 johtomaalissa oli mukana Uronen. Wiebe katkaisi hyökkäyksen keskialueella ja käännöstä vapautti Urosen puolittain karkuun oikealta. Tämä laukoi ranteella napakasti, mutta Lindbom sai hanskan reunan väliin. Siitä peliväline kuitenkin kimposi ilmaan ja taustalta maalille ajanut D'Amato yritti lyödä paluukiekon sisään. Se ei onnistunut, mutta niin ikään maalille liukunut Wiebe sitten viimeisteli kolmoskiekon takatolpalta verkkoon. Uronen kiersi maalin samalla ja liikkui myös maalin vasemmalle kulmalle. Alkuun näytti, että hän olisikin ollut lopullinen viimeistelijä, mutta ainakin Golden Knightsin sosiaalinen media hehkutti Wiebea maalintekijänä:



Valkoiset tasoittivat 2-2:een, kun Fabrizin avaus pysähtyi keskialueelle. Hallum katkaisi syötön ja vastaiskusta teki oman ratkaisun. Napakka rannelaukaus suoraluistelusta samaisen pakin jaloista ohitti Vikmanin etukulmasta. Heti seuraavassa vaihdossakin Hallum osui, kun Wiebe vuorostaan menetti kiekon omalla alueella keskustassa Linkin mailapaineen alaisena. Hallum poimi irtokiekon ja veivasi sen ohi Vikmanin vauhdilla. Eikä valkoisten klinikka siihen päättynyt, vaan he tekivät kolmannen maalin alle kahteen minuuttiin. Keskialueen katkosta syntyi vastaisku, mutta Cataford ei löytänyt syöttö- tai vetopaikkaa, joten hän kurvasi takaisin kohti hyökkäyssiniviivaa ja jätti kiekon Chaykalle. Tämä levitti oikeaan laitaan ehtineelle Cormierille, jonka tulinen one-timer pienestä kulmasta pysähtyi takapatjaan, mutta rebound pomppasi sopivasti vasempaan laitaan matkaansa jatkaneelle Catafordille, joka kiskaisi paluukiekon varmasti rysään:



Punaiset tulivat vielä maalin päähän, kun Guay (1+1) iski läpiajosta kiekon varmasti rannarilla sisään. Lee tarjoili vapauttavan pystysyötön. Sitä edelsi Cholachin riisto oman maalin takana vahvalla mailapaineella ja kamppailupelaamisella. 5-3 maalissa puolestaan kokeilupelaaja Masa pinchasi kiekosta ohi ja valkoiset pääsivät jopa 4v1-hyökkäykseen. Wilkie teki oman ratkaisun ja laukoi ranteella kiekon laidasta takakulmaan. Vikmanille päätöserä punaisten maalilla oli kyllä karsea. 6-3 luvut iski tyhjiin laidan kautta Pyke, mutta valkoiset kavensivat vielä sen jälkeen vastaiskusta, kun Brisson antoi napakan syötön keskialueella laitaan ja Pinard punnersi vauhdilla maalille ujuttaen rystyltä kiekon ohi Lindbomin.

Valkoinen joukkue:

62 Swetlikoff - 78 Wilkie - 11 Cataford
87 Silye - 59 Hallum - 96 Link
75 St-Denis - 77 Cheveldayoff - 89 Fromm-DeLorme
91 Jones - X - 70 Donovan

5 Chayka - 40 Cormier
92 Pyke - 48 Ellis
72 Toll - 88 Komzak
64 Borgesi

35 Lindbom

Punainen joukkue:

47 Guay - 25 Sapovaliv - 24 Brisson
83 D'Amato - 84 Swankler - 37 Uronen
53 Pinard - 41 Adams - 86 Bettens
93 Gorman - X - 73 Hejduk

82 Wiebe - 95 Fleming
52 Cholach - 80 Lee
85 Palodichuk - 76 Masa
54 Fabrizi

31 Saville
32 Vikman

Havainnot:

- Aloitetaan hyökkääjistä ja nimenomaan suomalaisnimi Urosesta. Toisessa vaihdossa hän teki stopin keskialueella suoraan vaihdosta tultuaan. D'Amato antoi jatkotilanteessa vasemmasta laidasta hänelle kiekon vauhtiin keskikaistalle ja Uronen vei kiekon keskeltä sisään ajautuen aina päätyyn asti. Myöhemmin samassa vaihdossa ilmeni se, että suoraluistelu oli ehkä vähän kulmikasta ja hänet poljettiinkin kiinni takakarvaamalla, joten laukaus jäi piippuun oikeasta laidasta. Keskialueella Uronen teki jo avauserässä muutamia oivia yhden kosketuksen "give and go" -pelejä eli suomeksi seinäpelejä. Se oli positiivista nähdä, koska pää pysyi siis pelinopeudessa mukana ja pehmeäkätisyys välittyi striiminkin läpi. Hyökkäysalueella Uronen ei myöskään kaihtanut maalille menemistä, vaan teki vaihdosta toiseen teki kurinalaisesti maalintekoon vaadittavia tukitoimia. Punaisella joukkueella ainakin oli käytössä 2-3 malli hyökkäysalueella oli kaksi janaria oli syvällä maalin läheisyydessä luomassa kaaosta ja kolmas hyökkääjä kiersi aina ylemmäs kohti siniviivaa luoden sinne ylivoiman. Uronen kuitenkin oli käytännössä aina toinen maalin edessä päivystäneistä hyökkääjistä ja tosiaan yritti tehdä maskia tai sijoittua siten maalin kulmalle, että ohjaaminen olisi mahdollista. Avauserän päätösvaihdossa hänenkin ketjunsa mylläsi aikansa vastustajan päädyssä ja minusta Urosella oli ohutta kemiaa D'Amaton kanssa. Laitojen lähellä Uronen oli kohtalainen. Paras ominaisuus oli se, että hän osasi ennakoida, mihin kiekko tulisi seuraavaksi pitkissä hyökkäyksissä, joten hän oli usein ensimmäisenä paikalla kulmassa eikä joutunut painimaan, vaan ehätti siirtää esim. rystyltä kiekon ränniä pitkin eteenpäin viivaan tai takaisin maalin taakse. Kaikkinensa avauserä jätti Urosesta todella hyvän ensivaikutelman
- 28. minuutilla D'Amato kiersi hyökkäysalueella kohti viivaa ja laukoi sieltä maalille. Uronen oli jälleen siellä missä piti yhdessä Adamsin kanssa eli maalilla tai sen kulmalla tekemässä tukitoimia. Tuomas pääsikin irtokiekkoon käsiksi, mutta siirsi sen rystyltä ohi. Myöhemmin samassa erässä eräässä vaihdossa omissa puolestaan Uronen taas liikkui ajoissa sinne, minne kiekko tulisi seuraavaksi. Hän yritti purkaa yhdellä huitaisulla lasin kautta pelivälineen keskialueelle, koska vastustajan pakki Toll oli pinchannut hänen selkäänsä, mutta purku jäi omalle alueelle. Ajatus oli kuitenkin oikea ja jälleen ennakointikyky tuli ilmi hyvin
- Päätöserässä maalin alustamisensa lisäksi Uronen livahti pari muutakin kertaa vapaaseen vetopaikkaan oikeasta laidasta, mutta laatu uupui rannelaukauksista ja ne kilpistyivät kerta toisensa jälkeen vastaan tulleen Lindbomin vartaloon. Positiivista oli silti se, että Uronen pääsi kivasti tekopaikoille. Yksi petauksista oli Wieben järjestämä hyökkäyssinisen päältä pehmeän hidastetulla syötöllä. Ilman veskariakin pelatessa lopussa Uronen pääsi jo neljättä kertaa samassa erässä laukomaan oikeasta aloitusympyrästä, mutta sekään veto ei maaliin mennyt. Summa summarum, Uronen vaikuttaa kyllä huikealta kutoskierroksen löydöltä ja lähetyksessä kerrottiin, että kuulemma jo parin päivän leiripäivän jälkeen Vegasin henkilökuntakin oli ihmetellyt sitä, miten Uronen oli ollut vapaana vielä noin myöhään varaustilaisuudessa. Pehmeät kädet ja peliäly kantanevat vielä pitkälle. Striimissä Vegasin oma reportteri Ashali Vise breikkasi myös uutisen siitä, että Uronen todella olisi menossa Ottawa 67'siin ensi kaudeksi. Kyseessä on Cassidyn entinen seura ja tämä olikin kuulemma vitsaillut, että jos Uronen menee sinne, hänestä tulee väkisin hyvä peluri


Näyte kakkoserästä. Ensin Uronen jatkoi älykkäästi yhdellä kosketuksella pakin siirtokiekon laidasta vauhtiin pistelinjalle sentteri Adamsille. Tuttu avauskuvio, jota edustusjoukkuekin käytti ahkerasti pudotuspeleissä. Hyökkäysalueella Uronen tunnisti tilanteen ja jäi alkuun taustalle huolehtimaan tasapainosta, kun kaksi muuta hyökkääjää oli syvemmällä, mutta kun D'Amato kiersi siniviivaan, Uronen ui vastaliikkeellä toiseksi hyökkääjäksi syvälle luomaan kaaosta maalille ja taistelemaan irtokiekosta, jonka Adams siirsikin hänen lapaansa, mutta rystyviimeistely ei onnistunut. Tämä ei sitä paitsi ollut kaikkein paras esimerkki Urosen tekemistä maalinteon tukitoimista, koska useimmiten hän oli vielä paremmin sijoittuneena valmiiksi maskiin, kun veto siniviivan läheisyydestä lähti.


Punaisten 1-2 johtomaali paremmasta kuvakulmasta. Uronen ei saa pidettyä siniviivaa kiinni yksin kahta pelaajaa vastaan, mutta Wiebe varmistaa keskialueella ja kääntää sulavasti tanssahdellen pelin kahden vastustajan välistä takaisin toiseen suuntaan. Uronen leikkaa taskuun ja livahtaa vapaaseen vetopaikkaan, mutta rannelaukausten tarkkuus jätti tosiaan toivomisen varaa. D'Amato ja Wiebe kuitenkin seurasivat hyvin tilanteen loppuun.


- Cataford osoitti heti avausvaihdossa kahden suunnan pelaamistaan. Hän takapaineisti vahvasti keskialueella osana tiivistä alanelikkoa 1-2-2/1-4 trapissa ja Brisson joutui sivupaineen myötä vain dumppaamaan kiekon päätyyn. Kurinalaisuus alaspäin oli hyvää. Hän ei tosiaankaan kiekollisena ollut mikään säihkyvä, vaan teki simppeleitä ratkaisuja keskialueellakin. Kakkoserästä jäi mieleen eräs vaihto, jossa hän ensin Swetlikoffin jätöstä laukoi oikeasta laidasta logoon ja perään osat vaihtuivat, kun Cataford syötti päädystä slottiin, mutta Swetlikoff ei saanut laukausta aikaan. Päätöserässä tietysti kruununa oli maali. Tuossakaan vaihdossa hän ei pakottanut peliä, vaan malttoi pysyä kiekossa ja jättää sen sitten siniviivaan puolustajalle. Ensivaikutelma oli kaikkinensa ihan positiivinen ja Catafordista saattaa kasvaa tosiaan monikäyttöinen pelaaja, jota voi käyttää eri ketjuissa täydentävänä palasena. Mikään ketjunsa pelillinen dynamo hän ei varmastikaan tule koskaan olemaan, mutta pystyy viimeistelemään paikan saadessaan ja tekemään jonkin verran peliä keski- ja hyökkäysalueella
- Sapovaliv oli tutun hyvä katkomaan hyökkäysalueella purkuja. Heti avausvaihdossa hän katkaisi yhden avaussyötön hyökkäysalueella ja riistosta Brissonille siunaantui avopaikka rannarille keskustasta, mutta tämä laukoi ohi etukulman. Kakkoserässä Sapovaliv puolestaan onnistui maalinteossa. En ihan hirveästi häntä huomioinut muuten, koska keskityin uudempiin tuttavuuksiin, mutta vanhoista havainnoista sekin piti yhä kutinsa, että Sapovaliv jakoi kiekkoa mielellään keskialueella laitureille vauhtiin eikä itse puskenut niinkään eteenpäin kuljettamalla. Puolustusalueen puolustuspelissä hän oli myös yhä kurinalainen eikä varastanut liian aikaisin pystyyn
- Brisson laukoi pari kutia kaukaa tai laidoista luomalla itselleen riittävän tilan nopealla kiekonkäsittelyllä, mutta ytimeen hän ei päässyt, joten vedot olivat marjoja veskareille. Keskialueella puolestaan keinot loppuivat kesken liian monesti. Hänellä on luistelussa kyllä yhä todella paljon viilattavaa, jotta hän pystyisi kuljettamaan itse trapin ohi eikä vain dumppaamaan kiekkoa päätyyn tai olemaan riippuvainen ketjutovereiden kyvyistä. SinBin.Vegasin Ken kehui Brissonin syöttöjen laatua ja voin itsekin antaa siitä pienen plussan kuten viimeinen 6-4 maalikin osoitti, mutta jotenkin valju kuva silti Brissonista jäi. Odotin hänen olevan dominoivampi nuorempiaan vastaan
- Hallumilla oli hurjasti vauhtia, kun hän kiersi hyökkäysaluetta ympäri muutamaan otteeseen. Kiekkoa oli melkeinpä mahdotonta häneltä riistää noina hetkinä. Siinä ensimmäisessäkin harkkapelissä hän pysyi kiekossa vahvasti kiinni hyökkäysalueella ennen maaliaan, joten hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisestaan Hallum jätti vahvan positiivisen merkinnän monien papereihin itseni mukaan lukien. Kyky pysyä kiekossa on kyllä merkittävä taito, koska siten vastustajan viisikkoa saa väsytettyä ja väkisinkin jossain vaiheessa aukeaa paikka syöttää maalipaikka tai laukoa itse ulkokehältä. Sen verran itselläkin on kokemusta pallopeleistä, että parhailla pelaajilla on muita enemmän aikaa ja Hallumilla näytti olevan sitä rutkasti muita junioreita vastaan. Yhteensä kolme maalia kahteen peliin oli kerrassaan vahva näyttö hänen osaamisestaan leirin parhaalta hyökkääjältä
- Swanklerin luistelu oli ketterän oloista keskialueella useampaankin otteeseen. Toki kiekolliset valinnat kestivät liiaksi ja hän ajautui umpikujiin, mutta jos päätöksentekokyky paranee, hänessä on aihioita
- Pinard oli aika heiveröinen lefti eikä tehnyt vaikutusta roska-ajan maalia lukuun ottamatta. Hänen harhajätöstään keskialueella avauserässä Swetlikoff pääsi vastaiskuun ja vauhtieron turvin kiersi puolustajan punnertaen maalille, mutta Saville otti loistavan patjavenytyksen viime kauden seuratoveriaan vastaan
- Donovan pelasi todella korkealla intensiteellä, vei taklaukset loppuun ja kiilasi iholle asti karvatessa oikeaoppisesti lapa jäässä. Toisessa erässä yksi energinen takakarvaus johti riistoon sinisen alla ja käännöstä hän laukoi itse painavan rannelaukauksen, jonka Saville kuitenkin pysäytti. Taidot eivät olleet mihinkään vuodessa hävinneet, kun hän tosiaan oli viime kauden pelaamatta henkisten ongelmien vuoksi ja sen sijaan kävi paljon metsästämässä ja kalastamassa. Hän ei ottanut stressiä välikaudesta, vaan käsitteli tilanteen samoin kuin olisi kuntoutumassa jostain fyysisestä vammasta. Pelaajakehitysjohtaja Nichol ei myöskään kuulemma häneltä kysellyt mitään jääkiekosta tuon välivuoden aikana, vaan he juttelivat juuri esim. metsästyksestä tai kalastuksesta. Mutta joo, Donovan näytti kyllä siltä, että ainakin AHL:ssä hänelle voisi olla käyttöä alaketjujen voimahyökkääjänä, koska liikekään ei todellakaan huonolta näyttänyt
- Avausmaalin tehnyt Link oli myös isokokoinen ja vahva right. Yhtenä vanhimmista pelaajista hänen pitikin tietysti erottua, mutta pidin silti vähän enemmän saman profiilin Donovanista, koska tämän liike oli ketterämpää
- Adams oli patukkamainen rightin sentteri. Muutamassa samanaikaisessa vaihdossa Urosen kanssa hän jäi mieleen maalille ajavana hyökkääjänä, mutta mitään erityistä ei jäänyt mieleen. Koolla häntä ei ole pilattu, joten ammattilaisura vaatii vääntövoiman työstämistä
- Silye oli pienikokoinen laituri, jossa en kyllä hirveästi potentiaalia nähnyt. Gorman puolestaan vähän raamikkaampana rightina kyllä irtosi mukavasti eteenpäin lennokkailla ensipotkuilla, mutta muuta positiivista hän ei hirveästi esittänyt. Cheveldayoff Jetsin GM:n serkkupoikana oli kovin tasapaksu ja Milan Hejdukin poika Marek oli Gormanin tavoin kohtalaisen hyvä kiihdyttämään itsensä liikkeelle, vaikka vähän kulmikasta luistelu muutoin olikin. Toinen positiivinen asia oli mailapaine kiekottomana, mutta kiekollisena hän ei juuri väläytellyt

- Sitten otetaan käsittelyyn puolustajat. Wiebe oli kuulemma tehnyt vaikutuksen Whitecloudiin ja pidin itsekin Abramin suorahyökkäyspuolustamisesta. Hän piti etäisyyden sopivana ja tilaisuuden tullen iski mailapaineella kiekon irti hyökkääjältä. Hän oli jumpannut luisteluaan ja liikkui nyt aika sulavasti jo raamikkaaksi pojaksi. Pieni lapsus hänelle toki sattui 3-2 maalissa, mutta kokonaisuus jäi plussalle.
- Hieman saman profiilin Cholach jäi mieleen siitä, että hyökkäyssiniviivassa hän tanssi hyvin sivuttain ja sai siirrettyä lähimmän laiturin sivuun veto- tai syöttölinjalta, joten Cholachin toimitukset menivätkin järjestäen maalille saakka. Hän oli alustamassa yhtä maalia myös oman alueen riistollaan, mutta Wiebeen verrattuna Cholach ei ihan niin jämäkkä ollut kuitenkaan ja se oli pieni pettymys, koska puolustava puolustajan hän on ja NHL-uraa ajatellen kyky irrottaa vastustaja kiekosta taklaamalla tulee petraantua. Cholachin kesä ei suinkaan ole vielä ohi, vaan seuraavaksi hän palaa Eurooppaan ja osallistuu Prahassa kiekkoleirille
- Cholachin pakkipari Lee oli kovin pienikokoinen right, mutta sitkeä. Tietysti kamppailupelaamisessa on työstettävää, mutta kiekollisena hän operoi ihan hyvin hakiessaan päätykiekkoja, ei jäänyt taklausten alle täysin ja alusti pystysyötöllään Guayn läpiajomaalin.
- Komzak oli selvästi isokokoisempi rightin pakki valkoisissa. Peliasento oli pysty ja olemus muistutti hieman Korczakia. Luistelussa on jumppaamista. Kohokohtana oli kakkoserän avauskympin läpisyöttö Fromm-DeLormelle, joka laukoi läpiajosta Savillen hanskaan
- Ellis oli selvästi kehittynyt luistelussa ja ensipotkuissa. Omissa häneltä nähtiin silti vähän pehmeää puolustamista etäältä kurottaen eikä hän liimannut kovin tehokkaasti suoraa vastustajaansa seinälle, joten raamien hyödyntämisessä on parannettavaa, mutta liikkeen parantuminen oli kuitenkin ilahduttavaa ja hyökkäyssiniviivassa hänellä oli siten jotain annettavaa, kun hän pystyi vähän liikkumaan edes sivuttain ja saamaan vetolinjan auki sillä tavoin kuten Cholach
- Chayka oli muita päätä pidempi ja erottui edukseen jossain määrin. Liike oli sulavaa ja luistelu puolustajista parasta. Hän käytti ulottuvuuttaan eduksi riistoissa ja eritoten mailapuolustaminen oli tehokasta. Cormieria en puolestaan juurikaan tarkkaillut, mutta ihan omalla tasollaan tämä operoi liikuttaen kiekkoa mielellään nopeasti eteenpäin ja olihan hän alustamassa Catafordin 4-2 maalia painavalla kudillaan takapatjaan
- Toll ei kovin suurta vaikutusta tehnyt. Hän ryntäsi ohi miehestään keskialueella kakkoserän alussa ja Bettens livahti laidan puolelta ohitse. Tämän lätty putosi toverin lapaan 2v1-tilanteessa, mutta viimeistely ei maalia tuonut. Fabrizi oli puolestaan raamikas leftin pakki, joka pelasi yksinkertaista lätkää kuten Bischoff. Pyke oli puolestaan köyhempi versio Chaykasta hajuttomana ja mauttomana yleispuolustajana.

- Lopuksi muutama kommentti maalivahdeista. Lindbomin sijoittuminen oli hyvää ja torjunnat näyttivät helpoilta ensimmäiset pari erää. Toki sekä Sapovaliv että Guay ohittivat hänet maskittomilla suorilla rannelaukauksilla, joten ihan terävimmillään hän ei vielä näin heinäkuussa ollut
- Toisessa päässä Saville otti 3-4 akrobaattista pelastusta ja oli ehkä se kaikkein vakuuttavin veskari tässä pelissä. En nyt ihan tarkalleen huomannut, että missä vaiheessa Vikman vaihdettiin askiin, mutta päätöserässä Saville ei ainakaan enää pelannut, joten kiekkoja meni selän taakse vain se yksi ja sekin 2v0-hyökkäyksestä. Vikmanille sen sijaan päätöserä oli aika karsea osin kylmänä veskarina, mutta eipä yksittäisestä vajaasta puolikkaasta harjoituspelistä nyt liiaksi viitsi tehdä johtopäätöksiä hänen osaltaan

Eilisessä striimissä kerrottiin sekin, että Roy saa ensimmäisenä pelaajana viettää päivänsä pokaalin kanssa. Hänen pelaamistaan laitojen lähellä oli myös näytetty leirillä malliksi. Toisella erätauolla studiossa vieraillut Nichol puolestaan sanoi, että opettajataustaisena hän haluaa oppia tuntemaan oppilaansa eli pelaajat. Siksi hän pyytää näiltä palautetta, miten parantaa omaa toimintaansa ja vastavuoroisesti hän on kriittisen rehellinen siinä, mitä osa-alueita pelaajien tulee parantaa ja kehittää. Studiokolmikko lumoutui Nicholista niin, että he sanoivat, että häntä voisi kuunnella koko päivän ja ehdottivat tälle jopa omaa podcastia. Onhan hän yksi organisaation tärkeimmistä palasista tällä hetkellä kuten olen joskus ennenkin tainnut sanoa ja yhteys varattuihin pelaajiin vaikuttaa oikeasti syvältä eikä se ihme ole, että kaikki häntä tuntuvan kehuvan hyvänä linkkinä pelaajien ja seuran välillä. Whitecloudiin, Hagueen ja Royhinkin hänellä on lämpimät välit ja Nichol totesikin kysyttäessä, että olihan hänellä hieman "ylpeä isä" -fiilis, kun hän näki heidän nostavan kannun ilmaan jäällä, koska varsinkin kahden ensiksi mainitun kanssa hän oli työskennellyt ihan ensimmäisestä kaudesta alkaen.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights


Siinä se nyt on. 52 nimeä kaiverrettuna ennen kuin pokaali lähtee kiertämään maailmaa. Tarkemmat tiedot kustakin nimestä löytyvät tästä artikkelista. Kaikki 25 playoffeissa pelaavassa kokoonpanossa jossain vaiheessa ollutta pelaajaa saivat nimensä pokaaliin (myös yhden ottelun pelannut Pachal), jonka lisäksi yli puolet runkosarjamatseista pelannut Cotter ja 37 ottelussa torjunut Thompson pääsivät kaiverruslistalle. Neljä eri maalivahtia yhdestä joukkueesta on uusi NHL:n ennätys.

Silver Knights julkisti puolestaan pari pelaajasopimusta lisää. Toissa kaudella ECHL-apuna käytetty Matt Boudens sai vuoden mittaisen sopimuksen. Bear Hughesille sen sijaan sorvattiin kahden vuoden lappu. Hän oli viime kaudella tehokas ECHL:ssä iskien 59 pistettä 66 matsiin, mutta en kyllä häneltäkään ihmeitä odota, koska Guay ja D'Amatokin esimerkiksi pelasivat tuota sarjaa lähes piste per peli -tahdilla. Boudens toivottavasti on puolestaan vain tarvittaessa ECHL:stä ylös kutsuttava apumies, koska ei hän tuonut mitään lisäarvoa kokoonpanoon viime visiitillään. Loewen puolestaan on tehnyt sopimuksen Abbotsfordiin eikä jatka enää organisaatiossa. Toissa kauden lyhytaikainen kuuma jakso syksyllä ei unohdu, kun hän iski viisi pistettä kymmeneen matsiin Conradin ja Diliberatoren rinnalle. Jo se itsestään rikkoi hänen aiemman piste-ennätyksensä ja lopullinen pistemäärä tuolla kaudella oli 14 tehopistettä, mutta ennen kaikkea Loewenin tehotilasto (+15) oli sisäisesti paras. Viime kausi oli kuitenkin paluu arkuun suonenvedon jälkeen, joten eipä häntä nyt liian ikävä tule.

Enpä muuten tiennyt, että maalivahtilupaus Vikman puhuu sulavaa suomea, vaikka puoliksi suomalaiset juuret olivatkin tiedossa. Asia selvisi jutusta, joka julkaistiin Golden Knightsin nettisivuilla: Vikman Continues Gathering Worldly Experience as a VGK Prospect
 
Viimeksi muokattu:

Ferris

Jäsen
E: Ai niin, Masonit Geertsen ja Morelli signattiin farmiin. Morelli teki 41 pistettä viime kaudella Hersheyssa ja täyttää siten osin Mannisen jättämän aukon keskikaistalla. Geertsen puolestaan tuo syvyyttä puolustukseen, mutta enemmän hyökkäys kaipaisi lisätäytettä vielä.

Morelli on pelannut kaikilla hyökkääjän pelipaikoilla Hersheyssä, mutta kuluneella kaudella vain laidassa vaikka senttereistäkin oli paikoin puutetta. Hyvän kaverin saitte, itseäni harmittaa ettei Caps nähnyt miehelle olevan tilaa tulevaisuudessa. Tuli seurattua paljon pudotuspelikevään aikana ja tykästyin aikalailla kaverin asenteeseen, pelityyliin ja monipuolisuuteen. Pelasi sitten ykkösen tai nelosen laidassa, niin aina homma toimi. Ohessa hyvä juttu kaverista, jos kiinnostaa millaisen paketin hankitte.

 
Ei kai kukaan luule että näistä kolmannen kierroksen suomalaisista tule nhl-pelaajia? Tiukassa on liiga-statuskin.

Joo ei hitto kertokaa nyt joku tuolle Kärjelle (ja kaikille muillekin tokan kierroksen jälkeen varatuille), että ei tule mitään. Parempi alkaa kouluttautua johonkin ihan oikeaan ammattiin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Nicolas Royn päivään pokaalin kanssa synnyinkaupungissaan Amosissa mahtui pienimuotoinen paraati, fanikuvatapaaminen ja tietysti yksityisempikin juhla: Amos et l’Abitibi célèbrent la conquête de Nicolas Roy

The torrential rain did nothing to calm the enthusiasm of young and old who gathered at the Complexe sportif Desjardins to welcome the hero of the day.

After leaving Pikogan, the procession strolled through downtown Amos, before entering the sports arena, where hundreds of fans were waiting to meet the 26-year-old hockey player and approach the mythical cup.

“When I see Golden Knights jerseys all over the place, it always makes me smile. When I was young, I too had role models and players that I wanted to follow in their footsteps. To see that young people see themselves in me, it's beautiful to see, ”said the champion.

Still strongly linked to his hometown, the #10 Golden Knights adds the Stanley Cup to a whole professional resume that includes a Calder Cup, a silver medal at the world junior and senior championships, a scoring championship in the QMJHL as well as the honor of having been the first selection of the auction of the Courteau circuit, in 2013.

The first player in the history of the Forestiers d'Amos to win the Stanley Cup, he now wants to use his notoriety to show the way to young local hockey players.

“When you have dreams, you have to push your passion and be motivated, while having fun. All dreams can come true, no matter what. For some, it's to play for the Forestiers d'Amos, or evolve in the QMJHL or it can be in any type of career, "says the Amossois.





 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ei kai kukaan luule että näistä kolmannen kierroksen suomalaisista tule nhl-pelaajia? Tiukassa on liiga-statuskin.
Luule? Ei varmaankaan. Kyllä sieltä kolmoskierrokselta kuitenkin on tullut ihan pelaajia NHL:ään saakka. Voisikin alkaa tutkailemaan vaikka edellisen 6 vuoden ajalta miten ovat suomalaiset kolmoskierroksen varaukset ovat pärjänneet.
 
Luule? Ei varmaankaan. Kyllä sieltä kolmoskierrokselta kuitenkin on tullut ihan pelaajia NHL:ään saakka. Voisikin alkaa tutkailemaan vaikka edellisen 6 vuoden ajalta miten ovat suomalaiset kolmoskierroksen varaukset ovat pärjänneet.

Otin 10 vuoden periodilla 2011-2020 (koska sen jälkeisistä ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä) varatut suomalaiset 3. kierroksella tai myöhemmin. Nämä ovat nousseet NHL:ään saakka: Iiro Pakarinen, Jyrki Jokipakka, Joonas Korpisalo, Esa Lindell, Petteri Lindbohm, Juuse Saros, Saku Mäenalanen, Juho Lammikko, Ville Husso, Kaapo Kähkönen, Aleksi Saarela, Niko Mikkola, Markus Nutivaara, Sami Niku, Markus Niemeläinen, Tarmo Reunanen, Joona Koppanen, Otto Koivula, Eetu Mäkiniemi, Justus Annunen, Veini Vehviläinen, Sampo Ranta, Matias Maccelli, Santeri Hatakka, Valtteri Puustinen, Juuso Pärssinen, Leevi Meriläinen, Mikael Pyyhtiä. Listalla on nopeasti laskettuna 28 nimeä eli keskimäärin kolme pelaajaa jokaisesta draftista 3. kierroksella tai myöhemmin varatuista nousee NHL:ään saakka.

Onneksi he tekivät silleen hölmösti, että osasivat unelmoida NHL:stä eivätkä luulleet mitään.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Huhut tuovat entistä Canadiensin päävalmentajaa Dominique Ducharmea Cassidyn apuvalmentajaksi, mielenkiintoista. Kaksi paikkaahan tiimissä on täytettävänä Craigin ja Donskovin lähtöjen jälkeen. Ducharmen alaisuudessahan Montreal eteni Stanley Cupin finaaleihin juuri Vegasin kustannuksella pari kautta sitten, joten jonkinlainen tekijämies lienee kyseessä, vaikka seuraava kausi menikin vihkoon, kun Montreal voitti vain 8/45 matsia ennen kuin Ducharme sai lähteä kesken kauden.

Pietrangelon päivä pokaalin kanssa St. Louisissa kului perhepiirissä golfaten ja syöden. Donskov sen sijaan vei pokaalin näytille Columbuksessa erääseen jääkiekkokaukaloon:



Silver Knights puolestaan julkisti tovi sitten seuraavan pelaajasopimuksen, kun Tyler Benson kiinnitettiin seuraan tulevaksi kaudeksi. Viime kaudella hän mätti 23 pistettä 43 matsissa ja tuo täten syvyyttä keskiketjuihin. Pelipaikka lienee laituri, joten yhä edelleen jokin kärkisentteri olisi mukava saada, jos ja kun Morellikin on enemmän viime kaudella operoinut laitakaistalla ja Morozovkin tosiaan palasi takaisin Venäjälle eikä välttämättä ole sieltä enää palaamassa lainakauden jälkeen. Toisaalta laitureita on sen verran paljon, että mieluusti Morellin asettaisin ykkösen keskelle, jos lisävahvistuksia ei tule:

Quinney - Morelli - Rempal
Rondbjerg - Froese - Brisson
Benson - Brabenec - Cracknell
D'Amato - Primeau - Guay/Hughes

Ahac - Korczak
Cormier - Pachal
Bischoff - Mayo
Chayka - Geertsen

Patera
Saville
 

Rantsukoff

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Otin 10 vuoden periodilla 2011-2020 (koska sen jälkeisistä ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä) varatut suomalaiset 3. kierroksella tai myöhemmin. Nämä ovat nousseet NHL:ään saakka: Iiro Pakarinen, Jyrki Jokipakka, Joonas Korpisalo, Esa Lindell, Petteri Lindbohm, Juuse Saros, Saku Mäenalanen, Juho Lammikko, Ville Husso, Kaapo Kähkönen, Aleksi Saarela, Niko Mikkola, Markus Nutivaara, Sami Niku, Markus Niemeläinen, Tarmo Reunanen, Joona Koppanen, Otto Koivula, Eetu Mäkiniemi, Justus Annunen, Veini Vehviläinen, Sampo Ranta, Matias Maccelli, Santeri Hatakka, Valtteri Puustinen, Juuso Pärssinen, Leevi Meriläinen, Mikael Pyyhtiä. Listalla on nopeasti laskettuna 28 nimeä eli keskimäärin kolme pelaajaa jokaisesta draftista 3. kierroksella tai myöhemmin varatuista nousee NHL:ään saakka.

Onneksi he tekivät silleen hölmösti, että osasivat unelmoida NHL:stä eivätkä luulleet mitään.
Niin nyt on poikkeuksellisin heikko vuosi kuten tiedät. Vähissä on noissakin kenttäpelaajissa NHL-uran tehneitä. Maccelli on ryöstö. Sen näki jo kaikki Tampereella.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Huhut tuovat entistä Canadiensin päävalmentajaa Dominique Ducharmea Cassidyn apuvalmentajaksi, mielenkiintoista. Kaksi paikkaahan tiimissä on täytettävänä Craigin ja Donskovin lähtöjen jälkeen. Ducharmen alaisuudessahan Montreal eteni Stanley Cupin finaaleihin juuri Vegasin kustannuksella pari kautta sitten, joten jonkinlainen tekijämies lienee kyseessä, vaikka seuraava kausi menikin vihkoon, kun Montreal voitti vain 8/45 matsia ennen kuin Ducharme sai lähteä kesken kauden.
Sieltähän uusien apuvalmentajien nimet tupsahtivatkin esiin. Ducharmen lisäksi hieman yllättäen Silver Knightsin apuvalmentaja Ward sai ylennyksen edustusjoukkueen penkin taakse. Tämä haiskahtaa hieman samanlaiselta projektilta kuin Craig aikoinaan eli nuorehkosta (42 v) nimestä aletaan koulia hiljalleen valmentajaa, joka ehkä joskus voi ottaa stepin päävalmentajaksi. Mielenkiintoinen valinta enkä pane sitä pahakseni. Varmaan entisenä pelaajana Ward jossain määrin ottaa Donskovin roolin yksilöidenkin kehittäjänä. Muistaakseni HSK:ssa hän on ainakin ollut se, joka on jakanut paljon henkilökohtaisia ohjeita pelaajille.

Silver Knightsin otteluohjelma ensi kaudella sisältää puolestaan 72 matsia. Positiivista on se, että oman divisioonan ulkopuolisia pelejä on sentään pikaisesti vilkuiltuna kahdeksan, kun viime kaudella niitä ei ollut yhtään. Ulkopuoliset vastukset ovat Iowa ja Milwaukee. Kuten viime vuonna, tälläkin kertaa otteluohjelman julkistusvideo oli ihan hauska:




E: Lisää juhlatunnelmia. Whitecloudia kunnioitettiin kadunvarsimainoksella, Cassidyn päivänä avattiin uusi säätiö ja McPheekin ehti jo pokaalin saamaan haltuunsa:











 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Silver Knights kiinnitti männä viikolla pari lisävahvistusta, kun puolustaja Peter Tischke ja kehitysleirille kutsuttu laituri Simon Pinard saivat AHL-pahvit. Minua viimeksi mainittu ei ihan hirveästi vakuuttanut jälkimmäisessä sisäisessä harjoituspelissä, joka striimattiin, mutta Silver Knightsin GM Speltz oli eri mieltä. Otaksuisin kuitenkin pelipaikan löytyvän enimmäkseen Ghost Piratesista. Yhtä kaikki, jälleen voidaan unohtaa höpinä siitä, että kehitysleireillä ei taisteltaisi pelipaikoista tai annettaisi näyttöjä. Viime vuonna Joe Fleming tienasi itselleen jopa kolmivuotisen tulokassopimuksen kehitysleirinäytöillään ja nyt oli Pinardin vuoro saada AHL-lappu. Mainitaan toki sekin, että tuore ykköskierroksen varaus Edstrom allekirjoitti tulokassopimuksensa viikonvaihteessa.

Mestaruuskiertue jatkui McPheen ja Cassidyn päivien jälkeen perjantaina ja lauantaina Eichelin ja Barbashevin juhlilla. Jack vei pokaalin kotipitäjänsä North Chelmsfordin halliin, jossa hän veti ensimmäiset luistinpiirtonsa. Myöhemmin iltajuhlissa kuokkimassa oli muuan J. Quick. Ivan puolestaan vietti aurinkoista päivää huvijahdilla. Eilen ja tänään apuvalmentaja Stevens saa tai on mahdollisesti jo saanut pokaalin haltuunsa Sea Islessa, New Jerseyssa. Hänen suunnitelmissaan on lyhyesti pyörähtää kaupungilla esittelemässä kannua pormestarille ja pelastustyöntekjöille, mutta muutoin tarkoitus on vain rentoutua yksityisesti. Stevensin jälkeen vuorossa ovat toimistopoppoosta Headman Boettinger sekä pelaajista Kessel ja Amadio.












 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös