Ilmoitukset

Nimimerkin Pompino jatkuva aggressiivinen ja henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoitustapa on palkittu kuukauden pelikiellolla. Aiempi rikehistoria samasta asiasta pidensi pelikieltoa.

Sulje ilmoitus

Mauri-Antero pääsee viikon huilille Perussuomalaisten ketjuun kirjoitetun hyvän maun vastaisen viestinsä vuoksi. Fantasiat koko mantereen tuhoamisesta eivät kuulu palstallemme.

Sulje ilmoitus

Vegas Golden Knights 2018–2019

Viestiketju osiossa 'NHL' , aloittajana Salming, 12.06.2018 klo 18.12.

  1. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Jaaha, aika sitten summata tämä kausi @Salming:in yksityiskohtaisempia juttuja odotellessa. Summasin jo runkosarjan aiemmin, joten ei tästä nyt kovin pitkää tule.

    Kausi oli siis alusta lähtien vuoristorataa. Välillä voitettiin, välillä hävittiin. Peli ei näyttänyt oikeastaan kuin muutamissa pätkissä viime kauden Vegasilta. Jotenkin joukkue oli vajonnut pelaamaan muiden NHL-joukkueiden tasolle, kun taas viime kaudella peli oli loppumatonta kiekon ylösviemistä ja siitä palkinnon saamista maalin muodossa. Pelaajisto oli pitkälti sama. Vaikea uskoa, että joku Nealin tai Perronin lähtö niin paljon vaikutti. Tai edes Haulan loukkaantuminen alkukaudesta. Sitä ennen Haula oli pelaillut alle viime kauden tasonsa, kuten koko joukkue. Fleury viimeisenä lukkona teki sen minkä voi, mutta tunnetusti Fleuryllakin on kylmiä ja kuumia kausia. Muut maalivahdit, tai pääsikö niistä Subbanin lisäksi muut edes yrittämään, eivät vakuuttaneet.

    Tosiaan valmennuksessa olen tykännyt Turkin otteista ja olemuksesta, mutta nyt pleijareissa kaveri rupesi soittamaan suutaan vastustajan pelaajille, itkemään tuomarien tuomioista, kutsumaan vastustajan valmentajaa pelleksi, eikä reagoinut millään tavalla (aikalisä anyone?) seiskapelissä pleijareissa viime minuuttien jäähyyn, joka tuotti sitten vastustajalle neljä maalia putkeen. Rupesin jo pohtimaan vaihtoa valmentajan pallille, mutta hyviä kandidaatteja ei minulla taida olla. Vanhaan tapaan ehdotan jotain nuorta neroa penkin taakse.

    Playoffs -pelit menivät sitten koko kauden vuoristoratakaavan mukaan suuressa kuvassa, vaikka yksityiskohdissa en olisi ihan tuollaista odottanut, kuin mitä tuleman piti. Ensimmäisessä pelissä joukkue oli hengetön ja turpaan tuli. Toisessa pelissä kaukaloon luisteli taisteleva ja sielukas Vegas, ja vaikka homma meni vähän ööveriksi, niin voitto tuli kuitenkin. Sitten kotona tuli pari voittoa jollain viime kauden tyylillä, vaikka alakynnessä oltiinkin. Kiekot vain napsahtivat verkon perille, ehkä Jonesin hieman avustamana. Sitten palattiin tappiokantaan. San Josessa selvästi, ja sitten kotona toisella jatkoajalla, kun virkamieskiekko ei tuonutkaan tulosta. Sitten tämä viimeisin peli, peli seiska. Mukana oli taas tunnetta ja taistelua, ja päästiin kolmen maalin johtoon, ja sitten kymmenen minuuttia peliä jäljellä, tyhmä jäähy, ja totaalinen tunteen poistuminen ja kaikki aivan sekaisin. Sitten jotenkin vielä onnistuttiin nousemaan tasoihin loppusekunneilla, mutta jatkoajalla ei sitten taaskaan ollut tappamisen meininkiä tarpeeksi, ja tuloksena vuoristoratakauden odotusarvoa vastaava poistuminen golf-kentille.

    Tässä vielä omat kauden pelaaja-arvioni:

    Hyökkääjät:

    Pierre-Edouard Bellemare: Jatkoi suurin piirtein siitä, mihin viime kaudella jäi. Hyvää raatamista, mutta tulosta saisi tulla vielä vähän enemmän. Saattaa olla pudotuspelin uhreja ja ei jatka ensi kaudella? 7

    Ryan Carpenter: Ei kuulunut suosikkeihini, kuitenkin harras kristitty on näitä kovia raatajia, joilta odottaisi ja toivoisi enemmän tulosta. 6

    William Carrier: En vieläkään ymmärrä kaikkea hehkutusta hänen kohdallaan, mutta taklaa kaikkea, mikä liikkuu. 7.5

    Cody Eakin: Tyhmä jäähy lopussa juu, mutta ehkä siihenkin oli syynsä. Muuten mielestäni kauden positiivisin yllättäjä, joka veti kiekon verkon perukoille harjoitusleiriltä lähtien. 9

    Erik Haula: Loukkaantui alkukaudesta. Sitä ennen ei näyttänyt olevan viime kauden tahdissa. *

    Tomas Hyka
    : Vähiin jäivät esitykset, eikä vakuuttanut. *

    William Karlsson
    : Ei myöskään viime kauden tahdissa. Yliyrittämiseksi meni. Peliälyä riittää rutkasti, mutta nyt ei vaan uponnut. 8

    Jonathan Marchessault
    : Oli pitkiä aikoja jossain hukassa, mutta tuli sitten esiin. Vuoristoratakausi hänelläkin. 7.5

    Tomas Nosek
    : Tsekki pääsi pelaamaan aika paljon, mutta tulosta ei juurikaan tullut. Alkaa olla viimeiset hetket käsillä läpimurron tekemiseen. 7

    Max Pacioretty
    : Tuhlailee paikkoja kuin pahinkin tuhlaajapoika, mutta siitä huolimatta teki myös tulosta. Näköjään Kiven kanssa parhaat kaverit nyt. 7.5

    Brandon Pirri
    : Pelaili välillä, lähinnä loppukauden ylhäällä. Maalivainu hävisi kauden mittaan. Kauppatavaraa. 6.5

    Ryan Reeves
    : Pitää joukkueen huumoria yllä yhdessä Fleuryn kanssa. Kova raataja, jolla vauhti ei oikein riitä. 7

    Reilly Smith
    : Ammattilainen, jolta toivoisi enemmän. 7.5

    Paul Stastny
    : Välillä hienoja oivalluksia, mutta sitten taas katoaa harmaaseen massaan. 7

    Mark Stone
    : Toivottavasti tuleva kapteeni, vähän katosi lopussa, mutta muuten ylivoimaisen hienoa kiekon ronkkimista ja tehojakin mukavasti. 9

    Alex Tuch
    : Suosikkini, joka valitettavasti vain hävisi kuvasta lähes kokonaan pudottuaan kolmosketjuun. Toivottavasti hänelle löytyisi tontti korkeammalta ensi kaudella. 7.5

    Valentin Zykov
    : Ei päässyt pelaamaan paljoakaan, joten ei arvosanaakaan. Ei vakuuttanut pelaamissaan otteluissa. Muutamia väläytyksiä, mutta siihen jäi. *

    Puolustajat:

    Deryk Engelland: Vielä jaksoi vanha painaa, vaikka ei aina pysynyt vauhdissa mukana. Johtaja. 7

    Nick Holden
    : Peruspakki, ei mitään erityisiä avuja. 7

    Brayden McNabb
    : Vaikka vauhdin kanssa on ongelmia, pelasi mielestäni ehjän kauden. 8

    Jon Merrill
    : Paransi rutkasti kauden mittaan, potentiaalia peruspakista paremmaksi. 8

    Colin Miller
    : Kun olisi vaan tarkkuutta niissä siniviivapommeissa, niin avot. 7.5

    Nate Schmidt
    : Hyvä, parempi, Schmidt. No, ihan viime kauden tasolla ei liikuttu, mutta hyvä kuitenkin. 8.5

    Shea Theodore
    : En tiedä, joku tässä nyt hirttää kiinni. Välillä näyttää tähtipakilta, mutta ehkä hockey IQ puuttuu. 7.5

    Maalivahdit:

    Marc-Andre Fleury: Välillä aina jumala-moodissa, välillä lähes tavallinen kuolevainen. Vuoristorata siis jatkuu Markku Anterollakin. 8

    Malcolm Subban
    : Pelasi voittoputkessa hyvin, muuten hyvin huonosti. 6.5
     
    Viimeksi muokattu: 25.04.2019 klo 08.11
    TykkiJutila, ritaripervonen & 5hole tykkäävät tästä.
  2. ritaripervonen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Valmentajan vaihto ei olisi hyvä ratkaisu. Gallant on kokonaiskuvan kannalta onnistunut loistavasti, vaikka pudotuspeleissä olikin ehkä suurin epäonnistuja tasoonsa nähden koko joukkueesta.

    Hän on saanut luotua erinomaisen joukkuehengen ja toimivan pelitavan, jolla tehdään kaikkien joukkueiden urakka Vegasia vastaan hankalaksi.

    Kausi oli joo enemmän vuoristoratamainen kuin liki satumaisesti sujunut tulokaskausi. Silti tämäkin kausi oli ihan hyvä ja Vegas oli parhaimmassa vireessä ollessaan liki pysäyttämätön. Myös pleijarit näyttivät, että kaikki edellytykset menestyä ovat edelleen olemassa. Joukkue on yhtenäinen, laaja ja kilpailukykyinen. Samaa tunnetta ei aina ehkä saatu kehiin kuin viime kauden huumassa, mutta peruspeli oli jatkuvasti mielestäni varsin laadukasta.

    Joukkue pysyy hyvin kasassa, joten usko menestykseen myös tulevina vuosina on vankka.

    Noita arvosanoja vähän nostaisin ainakin Stastnyn (vähintään 8), Tuchin, Carpenterin, Theodoren, Bellemaren, Smithin, Paciorettyn ja Pirrin osalta. Kenenkään en oikeastaan laskisi. Mutta mielikuvakysymyksiä nuo toki.

    Tärkeämpää kuin yksilöt, on joukkueen yhtenäisyys. Ensi kaudeksi vanhaan runkoon on pakko tehdä muutoksia erityisesti palkkakaton takia. Luultavasti Eakinista ja/tai Haulasta on luovuttava. Kumpaa vaan voi tulla ikävä, ehkä Haulaa vielä enemmän. Samaten puolustukseen on tehtävä muutoksia ja ainakin Miller lähtenee.

    Myös ikääntyvistä Engellandista ja Bellemaresta voisi olla nyt oikea aika luopua. Toisaalta kumpikin on tärkeä henkinen johtaja joukkueessa eli helppo ja riskitön ei sekään ratkaisu tule olemaan.

    Joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta hyvällä ja luottavaisella mielellä siis kohti tulevaisuutta.
     
    Amerikanihme tykkää tästä.
  3. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Vegas Golden Knights striimasi Facebook-sivullaan lehdistötilaisuuden, jossa Gallant ja McPhee vastailivat kysymyksiin.

    Ensinnäkin, NHL on esittänyt anteeksipyynnön seitsemännen ottelun tapahtumista. Se riittää minulle, hyväksyn anteeksipyynön ja olen valmis jatkamaan elämää eteenpäin palaamalle palstalle jo nyt, vaikka suunnittelin päästeleväni höyryjä ulos päästäni vielä vähintään viikon verran minulle tyypillisellä tavalla käsitellä raskaita asioita (vaikka kyse on jääkiekosta) eli mykkäkoululla, mutta rehellinen käden ylös nostaminen NHL:ltä helpottaa pettymyksen käsittelyä varmasti kannattajien, seuraajien, fanien ja itse joukkueen keskuudessa. Viimeiset kaksi päivää ovat kuluneet melko sumussa ja olen miettinyt vain sitä, kuinka hienoa olisi ollut se, että organisaatio olisi ollut jälleen vähintään kahdeksan parhaan joukossa. Mestaruuteen olisi ollut kuka ties erinomainen mahdollisuus, kun niin moni hyvä jääkiekkojoukkue putosi jatkosta jo ensimmäisellä kierroksella. Aika parantaa kai haavat ja on vain jatkettava eteenpäin, mutta tuo organisaation historian ensimmäinen seitsemäs ottelu tulee varmasti uniin vielä vuosikymmenienkin päästä. Olen ollut viimeksi yhtä pettynyt urheilussa silloin, kun hävisimme kaveriporukkani kanssa Sähly SM -loppuottelun johdettuamme vielä neljä minuuttia ennen loppua kahdella maalilla. Eilinen johtoaseman menettäminen toi mieleen siis tutun ikäviä tunteita menneisyydestä, joten varmasti osin siksikin olin ja olen ollut niin pettynyt.

    Sosiaalisen median ja whatsappin sulkeminen sekä muutamat iltakävelyt metsässä koiran kanssa kuulokkeet korvissa ovat olleet kuitenkin hyvää vastapainoa ja kohentaneet mielialan jo lähes normaaliksi jälleen. Kävin myös perhana soikoon ostamassa kaupasta ensi kertaa tänä vuonna karkkia (suosikkipussini ChocoAakkoset) päättäen siten vuoden alusta alkaneen lakon! Kummallisen paljon olen antanut itseni lipsua analyyttisestä seurannasta kannattamisen puolelle kuluneen kauden aikana, mutta ehkei se ole huono asia. Haulan pelipaidan tilaaminen syksyllä mustan perjantain alennusmyynneistä ehkä pehmitti minua liikaa. Ainakin tämä viesti nyt sitten sisältää sitä joidenkin enemmän kaipaavaa tunnetta ja omaa pohdintaa robottimaisten raporttien sijaan. Tilasto- ja triviaihmisenä minulle olisi ollut tärkeää, että historian ensimmäinen seiskapeli olisi päättynyt voittoisasti. Olen silti ylpeä siitä, kuinka joukkue vielä taisteli tasoihin ilman maalivahtia. Ajattelin heti ottelun jälkeen, että en varmasti julkaise jo tavaksi muodostunutta otteluraporttiani, vaan arkistoin sen vain omaan käyttööni surutyöhön, mutta kaipa se ansaitsee tulla kuitenkin julkistetuksi, jotta ympyrä sulkeutuisi kauden 2018-2019 osalta.

    Ennen tämän kauden viimeistä otteluraporttia vielä muutama lisäpoiminta aamun lehdistötilaisuudesta.

    Gallant:
    - Gusev oli ilman muuta koko ajan vakavasti otettava ehdokas pelaavaan kokoonpanoon muiden rotaatiomiesten tavoin
    - Bellemare loukkasi oikean polvensa kuudennessa pelissä eikä ollut siksi missään nimessä pelikuntoinen seiskapelissä, koska vamma vaatii noin 2-3 viikon paranemisen. Tähän väliin on sanottava myös se, että Twitteristä poimittuna Bellemare haluaisi kuulemma monivuotisen sopimuksen, mutta se voi olla kyllä mahdoton toive toteutettavaksi, jos hinnasta ei päästä sopuun.
    - Kokonaisuutena oli tyytyväinen pelaajien asenteeseen kauden aikana ja totesi, että epäonnekas tapahtuma päätti kauden ja siitä on vain päästävä yli
    - Odottaa pelaajien puhkuvan intoa syksyllä, kun alla on pidempi kesätauko kuin viime vuonna. Totesi paluun arkeen olleen haastavaa viime syksynä pitkäksi venyneen kauden jälkeen
    - Eakinin annettiin olla yksin ottelun jälkeen, mutta Gallant oli myöhemmin tavannut hänet lounashuoneessa tänä aamuna ja Eakin totesi olevansa OK, koska tietää, ettei tehnyt mitään väärää

    McPhee:
    - NHL on pahoitellut virhettä
    - Karlsson on tarkoitus kiinnittää useammaksi vuodeksi ja mieluusti nopealla aikataululla
    - Pelaajien kanssa oli aamulla kokous ja se meni hyvässä hengessä, he yrittivät parhaansa ja on aika mennä eteenpäin yms.
    - Haula oli 7-10 päivän päässä siitä, että hän olisi harjoitellut joukkueen kanssa ja pelikunnosta noin kolmen viikon päässä eli hänet olisi hyvinkin voitu nähdä vielä kaukalossa keväällä
    -
    Fleuryn keväinen vamma ei johtunut McPheen mielestä pelikuormasta ja vamma oli vain melko pieni eikä mikään vakava. Ennen paluuta hänen haluttiin olevan täysin kunnossa.
    - Lopussa McPheelta kysyttiin Mikheyevin mahdollisesta signaamisesta, johon McPhee totesi, että ei yleensä puhu näistä asioista paljoa, mutta repesi sitten nauramaan yhdessä toimittajien kanssa. Jokainen tehkööt siitä omat johtopäätökset
    - Ylipäätään minusta McPhee esiintyi todella ryhdikkäästi ja hänen olemuksestaan sekä asiallisuudestaan on todella helppo pitää. Miellyttävä herrasmies lyhyesti todettuna.

    AHL:n puolella Wolves tasoitti yöllä voitot 2-2:een voittamalla vieraissa Griffinsin 2-5. Hague ja Tynan osuivat ylivoimalla sekä Glass päätöserän alussa. Viimeiset maalit tehtiin tyhjiin. Edellisessä ottelussa, joka päättyi 6-2 tappioon, maalit tekivät Tynan ja McGinn Hykan kerätessä kaksi passia. Pudotuspelien pistepörssissä mörssärilaituri McGinn on toisena tehoilla 3+3 ja Hyka 14:s tehoilla 1+3. Herrojen kanssa samassa ketjussa pelaava Glass on nyt tehnyt tehot 1+2 neljään peliin. Ratkaiseva viides ottelu pelataan sunnuntaina 23.00 Suomen aikaa ja aion luultavimmin katsoa tuon. AHLTV:n passi vuorokaudeksi maksanee kaiketi 5-7 dollaria, jonka voi kerran kaudessa maksaa hyvällä omatunnolla.

    Omat pelaaja-arviot kirjoittelen tässä tulevien päivien aikana, kun ehdin. Katsotaan sitten, että miten ne vertautuvat jo yllä esitettyihin näkemyksiin. Putoaminen jo ensimmäisellä kierroksella tarkoittaa kuitenkin sitä, että tulevassa varaustilaisuudessa Golden Knights varaa avauskierroksen puolivälin tienoilla. Ymmärtääkseni varausvuoro lienee 16 tai 17, mutta kun seuran pitää kesällä tehdä peliliikkeitä mahtuakseen palkkakaton alle, en yllättyisi, jos McPhee vaikkapa treidin yhteydessä saisi nostettua Vegasia muutaman pykälän ylöspäin.

    Hieno 89 ottelun mittainen tämän kauden matka ja tarina päättyi valitettavan haikealla tavalla, mutta samalla pitää muistaa pohtia isoa kuvaa. Kuluneiden kahden kauden 191 katsottua ottelua ovat tarjonneet unohtumattomia elämyksiä ja aion ilman muuta jatkaa kaikkien katsottujen ottelun putkea ensi kaudellakin, mutta olen jo melko varma siitä, että laajat otteluraportit ovat tulleet tiensä päähän niiden vaatiman ajan vuoksi, koska perfektionistina en malta karsia mitään. Toki saatan niitä edelleen silloin tällöin rustata, jos kyseessä on jokin merkittävä yksittäinen ottelu, joka olisi hyvä arkistoida tekstimuodossa luettavaksi ja muisteltavaksi monien vuosien päähänkin. Olen jo mielessäni kuitenkin kehitellyt vähän kevyempää tapaa kirjoittaa vähemmän kiinnostavista otteluista, mutta siitä sitten myöhempänä lisää, kun ensi kausi ja syksy lähestyvät. Tämän viestin loppuun julkistan nyt kuitenkin tuon viimeisen otteluraportin tältä kaudelta, jonka siis kirjoitin puhtaaksi puhelimen muistioon heti seitsemännen ottelun jälkeen säilöttäväksi ja palaan asiaan pelaaja-arvioilla menneestä kaudesta tulevina päivinä.

    7/7 San Jose Sharks vs. Vegas Golden Knights - historiallinen organisaation ensimmäinen seitsemäs ottelu

    Fleury oli maalissa. Bellemare oli loukkaantunut, joten Pirri nousi katsomosta kolmoseen ja Nosek putosi nelossentteriksi.

    Organisaation historian ensimmäisen pudotuspelien seitsemännen ottelun käynnisti Fleuryn kiekon sulkeminen seitsemän sekunnin kohdalla maalin kulmalla. Ajassa 1:30 Marchessault sai syötön Karlssonilta vasemmasta laidasta siniviivan päältä keskikaistalle vauhtiin, mutta Jones torjui slotista lähteneen terävän rannelaukauksen joko räpylällään tai olkapäällään. Kahden minuutin jälkeen Miller otti jäähyn, kun Labanc leikkasi vasemmasta laidasta keskelle kärkimiinalla ja Miller oli pakotettu rikkomaan. Alivoimaa pelasivat Bellemaren poissaollessa pareina Stone-Eakin, Karlsson-Smith ja Nosek-Stastny. Kaikilta nähtiin upeaa kellonkulutusta, mutta varsinkin Stone yksin ja ykkösketjun pari yhdessä tekivät hyvää työtä. Ainoa paikka ylivoimalla oli Labancin laukaus oikealta McNabbin blokkiin. Vegas sai uuden jäähyn heti perään, kun Hertl kiersi oikealta McNabbin ajaen maalille, mutta rystynosto kohti etukulmaa oli tulokseton. Jatkotilanteessa McNabb kuitenkin antoi maalin takana selkään poikittaista mailaa. Paras paikka toisella ylivoimalla tuli vasta puolitoista minuutin tienoilla, kun Burns laukoi viivasta maalille isoon ruuhkaan päin Fleurya, joka sai estettyä juuri ja juuri Sörensenin siirron tyhjiin maalin vasemmalta kulmalta huomattuaan ajoissa, että kiekko ei jäänyt haltuun varusteisiin.

    Kahdeksannella minuutilla Nosek ajoi Jonesin yli karvatessa, mutta ei onneksi saanut jäähyä. Vegas sai ujosti kiekkokontrollia jäähyjensä jälkeen, mutta yhdeksännellä minuutilla Labanc laukoi silti vapaasti slotista viivalaukauksen reboundin Fleuryn vasempaan olkapäähän.

    Puolivälissä erää Vegas meni 0-1 johtoon, kun W. Karlsson raapi aloitusvoiton Goodrowia vastaan oikeassa ympyrässä, Smith haki kiekon laukoen sen kääntämällä laidasta maalille ja Karlsson itse oli nostamassa reboundin Jonesin patjan yli, kun E. Karlsson oli samalla Marchessaultin pihdeissä eikä Goodrow seurannut Wiljamin liikettä maalille, jossa oli siis 2v1 ylivoima Smithin kääntölaukoessa laidasta. Hienosti toteutettu kuvio ja lukumääräisen ylivoiman luonti maalin eteen. Vedot olivat 8-3 avauskympin jälkeen.

    Ajassa 12:30 vieraat saivat ylivoiman, kun E. Karlsson kamppasi Pirrin laidassa. Pirri korvasi myös Eakinin ylivoimalla. Karlssonin viisikon alueellemenoyritykset olivat 0/3 ja sitten Tuch ottikin jo jäähyn estettyään Braunia siniviivan päällä, kun Stastnyn viisikko yritti ensi kerran tuoda kiekon alueelle, joten edessä oli tasavajaa. Sen aluksi Meier kiersi maalin ja haki syöttöä takatolpalle, mutta se ei osunut ihan lapaan, joten Schmidt polki oikeaa laitaa ylös luoden 2v1-tilanteen, mutta rystykääntö keskelle kohti Eakinia ei osunut lapaan. Heti perään Sharks vastahyökkäsi, Kane kiersi maalin syöttäen kulmasta slottiin, mutta Fleury otti huiman torjunnan vasemmalla patjallaan Burnsin avo-one-timeriin. Jämäylivoimalla kerran Couture laukoi vasemmalta syliin pienestä kulmasta. Vedot olivat 11-3 16 minuutin jälkeen.

    Vajaan 18 minuutin kohdalla Karlsson laukoi oikeasta laidasta 2v1-hyökkäyksestä itse ja Jones torjui kiekon korkealle ilmaan, joten takatolpalle ajanut Smith ei saanut reboundia haltuun. Tilanne syntyi, kun Marchessaultilta nähtii oiva levitys keskialueella Theodoren avattua ensin laitaa pitkin ylös kolmen miehen karvauksen ohi. Päätösminuuteilla Vegas sai pidettyä kiekkoa hyökkäysalueella, mutta pari laukausta Stonelta ja Theodorelta siniviivan kulmasta blokattiin takaisin laitaan, joten tauolle mentiin 0-1 lukemissa. Laukaukset olivat 11-4 ja blokit 2-6. Sharks hallitsi alkua ja raapi pari ylivoimaa, mutta Vegas selvisi niistä Fleuryn ansiosta ja paransi sitten hieman erän loppua kohden.

    Toisen erän alkuun Vlasic tulitti vasemmalta vapaasti puolittaisesta 2v1-hyökkäyksestä, mutta Fleury luki kulman oikein ja torjui vastaantulollaan rannarin. Schmidt pinchasi liian rohkeasti jättäen Engellandin pulaan, mutta Fleury torjui hyvin räpylällään korkean vedon. Kahden minuutin jälkeen Miller laukoi viivasta maalille, mutta ruuhkasta kolmosketjulaiset eivät ihan löytäneet jatkokiekkoa. Neljännellä minuutilla Meierilla oli avopaikka, kun Couture jätti Schmidtin edestä kiekon Meierille Vegasin maalin edessä 2v2-tilanteessa, mutta Meier chippasi kiekon vasemmalta ohi Engellandin jäätyä jälkeen. Kuuden minuutin kohdalla Thornton leikkasi laidasta keskelle, mutta menetti mailaviidakossa kiekon Millerille. Pirri polki vastaiskussa keskikaistaa ja oli päästä kunnon vetopaikkaan puolustajien välistä, mutta lopulta hänet ohjattiin ampumaan vasemmasta laidasta pienestä kulmasta. Seuraavan aloituksen jälkeen Tuch pääsi ampumaan vapaasti vasenmalta b-pisteeltä, mutta Jones nollasi hänet pakottaen ampumaan suoraan syliin. Ajassa 6:22 Reaves otti tyhmän jäähyn kaadettuaan Jonesin tämän pelattua kiekkoa kulmassa mailallaan eteenpäin.

    Ensimmäisellä YV-minuutilla Couture laukoi kerran vasemmalta Engellandin blokkiin. Toisella puolikkaalla tuloksena oli yksi epäonnistunut one-timer kaiketi Nyquistilta Thorntonin pudotettua kiekon vasemmalta viivaan ja Burnsin levitettyä sitten nopeasti puolelta toiselle. Vajaan yhdeksän minuutin kohdalla jäähyn jälkeen Karlsson käänsi kiekon vasemmasta laidasta painottomalle puolelle Stastnylle, joka laukoi rystyllä kohti taka-alakulmaa 3v2-hyökkäyksen päätteeksi, mutta Jones torjui yrityksen.

    Taas puolivälissä erää kuitenkin Vegas sai kiekon maaliin, kun McNabb laukoi siniviivan kulmasta ja Eakin ohjasi kiekon sisään korkean mailan rajamailta. Tarkastelun jälkeen maali hyväksyttiin mielestäni oikein, joten tilanne muuntui 0-2:een. Maalinjälkeisessä vaihdossa Meier karkasi läpi ykkösparin välistä, mutta Fleury otti uskomattoman hanskakopin. Sharks ohitti tilanteessa karvauksen yhdellä pystysyötöllä laitaa pitkin ja siniviivan kulmasta kiekko ohjattiin keskikaistalle.

    12 minuutin jälkeen ykköseltä nähtiin hyvä kulmaralli, mutta se hallitsi kiekkoa vain laidoissa ja päädyssä eikä lähtenyt ampumaan pienistä kulmista, joka oli toki viisasta. Minuutin päästä puolestaan Reaves laukoi oikealta b-pisteeltä jaloista syliin Carrierin kaivettua kiekon kulmasta taakse päin. 14 minuutin kohdalla Hertl kilautti rimaan maalin oikealta kulmalta, kun kiekko jäi hänelle Kanen blokatun laukauksen jälkeen eikä Schmidt reagoinut siihen tarpeeksi ajoissa. Hertlin laukaus kimposi puolestaan ilmaan niin korkealle, että Braun ei osunut kiekkoon toisella tolpalla, joten Vegas oli onnekas.

    Päätösvitosella Stone sai loistopaikan keskeltä McNabbin löydettyä hänet syötöllään vasemmasta laidasta, mutta maskiton laukaus avopaikasta b-pisteiden välistä kilpistyi vastaanpotkineeseen Jonesiin, kun erää oli jäljellä tasan neljä minuuttia. Heti seuraavassa vaihdossa Engelland voitti päätykiekon ja avasi pystyyn Stonelle, joka osti aikaa siniviivan päällä ja syötti sitten Stastnylle keskelle. Tämä pääsi nokikkain Jonesin kanssa, mutta matala veto kohti längejä ei uponnut. Tuo oli toinen hyvä paikka jo kenties naulata ottelu. Kolme minuuttia ennen taukoa Pavelski ohjasi kiekon pihdeistä patjaan maalin edestä kulmapassista. Viimeiset minuutit olivat raivoisaa taistelua laitojen lähellä enimmäkseen Vegasin alueella, mutta hyvin vieraat saivat kiekkoja ulos alueelta stoppien jälkeen, joten tauolle mentiin 0-2 lukemissa. Laukaukset erässä olivat 9-10. Vieraiden hyökkäyspelaamista leimasi se, että puolustajat eivät ottaneet mitään riskejä viivalla, vaan palauttivat kiekon päätyyn lähes aina, jos laukauslinjalla oli joku edes osittain blokkaamassa. Kummankaan keskialueen ohjauspeli tai karvauspelaaminen ei ollut mitään häikäisevää, sillä paikkoja siunaantui molemmille, kun hyökkääjät ohitettiin joitakin kertoja vain yhdellä pitkällä syötöllä.

    Päätöserään lähdettäessä asetelma oli se, että Vegasin saldo oli tältä kaudelta 31-0-3, kun se johti ottelua kahden erän jälkeen. Erätauolla asetin silti henkisen suojamoukarin kymmenellä eurolla, kun San Josen voitosta tarjottiin yli kuuden kerrointa jatkoaika mukaan lukien. Jännitys olisi ollut liian piinaava ilman vakuutusta.

    Päätöserän alussa Pacioretty oli päästä maalin vasemmalla kulmalla kiinni Burnsin avaukseen, mutta sai vain hipaistua kiekon laitaan, jonka jälkeen Stone haki päädystä puolittaista vanhanaikaista, mutta survomisyritys oikealta kulmalta ei toiminut. Kahden minuutin jälkeen Eakin pääsi läpiajoon, kun siniviivalla Tuch pelasi Dillonin irti norsukiekosta ja E. Karlsson oli liian ylhäällä vielä polkemassa vasta alas päin. Minuutin päästä Sharks osui tolppaan, kun M. Karlsson käänsi kiekon vasemmalta kaarelta kohti maalia, mutta McNabb pelasti Fleuryn siivoamalla kiekon maaliviivalta tämän selän takaa. Seuraavaksi Vegas iski 0-3:een, kun Sharksin avaus pysähtyi sen omalla alueella oikeaan laitaan ja Stone riistonsa jälkeen siirsi poikittain Paciorettylle, joka naulasi keskeltä kiekon Jonesin längistä sisään. Ajassa 4:30 Pavelski laukoi päätypassista oikealta ohi vasemmalta kaarelta. Kuuden minuutin kohdalla Pirri laukoi itse 2v2-hyökkäyksestä vasemmalta puolelta, mutta sekä ensimmäinen että toinenkin yritys jatkokiekosta menivät päin Jonesia. Laukaukset olivat 3-6 mainoksille mentäessä, mutta molemmilla oli huippupaikkoja erän alussa. Sharks vyöryi hyökkäysalueelle vain entistä tarmokkaammin 0-3 maalin jälkeen. Vegas pelasi kuitenkin todella uhrautuvasti eikä jättänyt yhtään tilannetta kesken, vaan roikkui iholla.

    Yhdeksännellä minuutilla Meier tulitti slotista maskittoman lämärin suoraan Fleuryn syliin leikattuaan laidasta keskelle. Seuraavan aloituksen jälkeen Burns laukoi viivasta syliin ohi Paciorettyn blokin. Sitä seuraavan aloituksen jälkeen Pavelski putosi jäähän ikävästi ja hänet talutettiin sekavana koppiin. Eakin oli se, joka taklasi voimakkaasti Pavelskia ylävartaloon osin poikittaisella mailalla häviämänsä aloituksen jälkeen ja sai tilanteesta viiden minuutin jäähyn, joka oli ehkä melko ylimitoitettu.

    Sharks kavensi kuuden sekunnin ylivoiman jälkeen, Couture upotti kiekon vasemmasta laidasta maalin kattoon Labancin levityksestä. Alle minuutin päästä siitä peli oli jo 2-3, kun Karlsson laukoi jäänuoliaisen slottiin ja Hertl ohjasi kiekon ohi Meierin maskissa olleen Fleuryn, kun ylivoimaa jäi jäljelle vielä neljä minuuttia. Sharks laukoi jatkuvasti maalille ja teki maskia Fleurylle. Alivoimalla kuitenkin Vegas sai 2v1-hyökkäyksen kaksi minuuttia ennen jäähyn loppua, mutta Karlsson laukoi itse ranteella ohi takakulman oikeasta laidasta. Sharks tasoitti seuraavan kerran saatuaan kiekon alueelle, kun Couture latasi kiekon vasemmalta puolelta lämärillä oikeaan yläkulmaan ohi Engellandin. Sen jälkeen isännillä oli ylivoimaa jäljellä vielä reilu minuutti, mutta sekin oli liikaa vieraille, kun Labancin rannari oikeasta laidasta painui takakulmaan McNabbin blokin läpi.

    Laukaukset olivat ylivoiman jälkeen 13-8 kuusi minuuttia ennen loppua. Vajaat viisi minuuttia ennen loppua Meier pääsi kiinni päätylautareboundiin, mutta Fleury liukui tolpalta toiselle ajoissa patjoineen. Neljä minuuttia ennen loppua Theodore laukoi viivasta ja kiekko oli pomppia sisään. Sen jälkeen Labanc otti jäähyn koukattuaan Schmidtia siniviivalla tämän pitäessä viivaa kiinni, joten Vegas sai ylivoiman, kun kellossa oli aikaa 3:41.

    Tuch suti ylivoiman aluksi takakulmalta päin Jonesia ja perään tämä koppasi kiinni Stonen rannarin vasenmalta yläkaarelta. Sitten Pacioretty latasi takaa leveäksi oikeasta siivestä. Ylivoiman lopussa vielä Pirri oli päästä takatolpalla kiinni Smithin poikkisyöttöön, mutta syöttö osui vain luistimiin alueelle tulon päätteeksi. Fleury otettiin maaliltaan 1:59 ennen loppua, kun YV-aikaa oli jäljellä vielä 19 sekuntia. Minuutti ennen loppua Pacioretty syötti oikeasta laidasta ohjurin maalille, mutta kiekko meni tolppaa nuollen ohi takakulman. Paine jäi kuitenkin alueelle ja 47 sekuntia ennen loppua Marchessault latasi kiekon etukulmasta sisään Smithin annettua syötön päädystä. Tämä oli varmaan ensimmäinen kerta, kun tuo kuuden hyökkääjän ryhmittymä teki osuman ilman maalivahtia. Stone sai kakkossyötön. Sen jälkeen vielä maalinjälkeisessä vaihdossa Tuch voitti oikeassa laidassa kamppailussa E. Karlssonin ja Pirri poimi kiekon nousten laitaa pitkin alueelle. Hän yritti sitten syöttää vielä keskellä takaisin Tuchille, mutta syöttö jäi hieman taakse luistimiin, joten edessä oli jatkoaika. Vedot täysin hullussa päätöserässä olivat 14-15. Momentum vaihteli niin railakkaasti, ettei mitään järkeä, kun Sharks tuli neljässä minuutissa rinnalle ja ohi. Live-vedossa 0-3 tilanteessa Sharksin kerroin oli 58 ja varsinaisella peliajalla 150, mutta en ehtinyt pelata noita yhdelläkään eurolla valitettavasti ennen Eakinin jäähyä.

    Jatkoajan alussa vatsassa oli niin paljon perhosia, että olo oli lähes oksettava. Ensimmäinen kuti lähti Nyquistilta oikeasta laidasta, mutta se blokattiin päätyverkkoon. Minuutin kohdalla Fleury otti tuplatorjunnan, kun Meier laukoi McNabbin jaloista patjaan ja ehti vielä omaan reboundiin. Vajaan kolmen minuutin tienoilla Sharks pelasi pitkän rallin, jonka aikana M. Karlsson ja Hertl aiheuttivat vaikeuksia maalin kulmilla. Pirrillä oli puolestaan vaikeuksia purkaa. Ajassa 3:30 McNabb tulitti viivasta Stonen levityksestä, mutta Jones sai torjuttua kiekon huolimatta maalineduskimmokkeesta. Aloituksen jälkeen Marchessault syötti oikeasta kulmasta maalille, mutta Karlsson/Smith ei päässyt pihdeistä ohjaamaan.

    Viiden minuutin kohdalla Meier ajoi ensin oikeasta laidasta maalille ohi Engellandin, mutta Fleury pelasti tilanteen tökkäämällä kiekon pois lavasta. Tilanteen jatkuessa Meier sai vasemmasta kulmasta syötön takatolpalle, mutta taas Fleury liukui eteen patjoineen. Kuudennella minuutilla ykkösketju ja kakkospari kierrättivät kiekkoa hyvin hyökkäysalueella ja puolustajat laukoivat viivasta. Paras yritys lähti McNabbilta vasemmalta puolelta, mutta Smith kammettiin jäihin reboundissa takakulmalla juuri, kun tämä oli laukomassa rystyltä. Yhdeksännellä minuutilla W. Karlsson blokkasi E. Karlssonin laukauksen viivassa, punnersi keskialueella tämän ohi oikeassa laidassa, pelasi kiekon eteenpäin Joonatanille, mutta tämä ei saanut käännettyä kiekon peiton läpi vasemmalle takatolpalle Smithille puolittaisessa 2v1-tilanteessa.

    Puolivälissä jatkoerää vedot olivat 6-5. Melko lailla puolivälissä myös Burns avasi ristipiston vasemmalle Meierille ja tämä viritti hurjan lyöntilaukauksen vasemmasta laidasta ohi takayläkulman. 11. minuutilla Vegasin oman alueen korkeasta purusta tuli 2v1-hyökkäys, mutta Joonatanin oma pyörähdyslaukaus vasemmalta jäi patjaan ristiinmenon jälkeen. Hetken päästä Pirri laukoi oikealta b-pisteeltä patjaan päätypelin aikana, mutta W. Karlsson ei aivan ennättänyt reboundiin vasemmalla puolella. Ajassa 12:30 Meier pääsi taas maalipaikkaan, mutta Fleury nollasi hänet maalin vasemmalta kulmalta. 13. minuutilla E. Karlsson laukoi viivasta maskin läpi aloituksen jälkeen, mutta Fleury torjui kilvellä kiekon kulmaan. Toinen kuti vielä samassa vaihdossa meni vasemmalta matalana ohi. 14. minuutilla Couture leikkasi oikeasta laidasta keskelle päästen virittämään rannarin täysin vapaasti 3v2-hyökkäyksestä, mutta Fleury pystyi maagiseen torjuntaan patjallaan. Vastaiskussa Karlsson jätti kiekon vasemmassa laidassa Marchessaultille, jonka rannelaukaustoimitus maalille kaukaa vasemmalta oli pomppia Smithista sisään, mutta menikin vain niukasti oikealta ohi.

    Vartin kohdalla Kane suojasi kiekkoa mielin määrin hyökkäysalueella eikä edes Tuch saanut stoppia aikaan. Lopulta Kanen kuti oikeasta laidasta kilpistyi Fleuryn ylävartaloon. Minuutin päästä Meier laukoi jaloista takapatjaan vasemmasta laidasta ja heti perään E. Karlssonin ranteella laukoma kiekko viivasta viuhui takakulmasta vain vaivoin ohi. Nuo tilanteet lähtivät siitä, kun Pacioretty haastoi epätoivoisesti Burnsin 1v1-tilanteessa eikä vain dumpannut kiekkoa päätyyn, jolloin viisikko olisi ehtinyt kokonaan pelin alle. Kaksi minuuttia ennen jatkoerän loppua Stone vartalotaklasi Sörensenia keskialueella, mutta tilanteesta ei tullut jäähyä, vaikka kampitus olikin erittäin lähellä.

    Sen jälkeen hetkeä myöhemmin San Jose Sharks teki ottelusarjan voittomaalin ajassa 78:19, kun Stone purki siniviivan kulmasta kiekon keskialueelle suoraan E. Karlssonin lapaan ja tämä käänsi keskialueelta pelin takaisin vieraiden päätyyn. Sitten Goodrow sai E. Karlssonilta syötön siniviivan tuntumasta McNabbin selustaan ajaen oikeasta laidasta maalille ja upottaen kiekon vasempaan alakulmaan, kun Fleury ei sivuttaisliikkeessä vain saanut patjaa venymään yhtään enempää.

    Gallant totesi pelin jälkeen, että tämä tappio oli pahempi kuin viime kesäkuun tappio finaaleissa Capitalsille ja olen siitä samaa mieltä. Marchessault antoi Eakinin saamasta rangaistuksesta kovaa palautetta eikä sekään väärin ole, koska tuollaisia tilanteita näkyy jokaisen aloituksen jälkeen ja nyt vain Pavelskilla kävi huono tuuri hänen menettäessään tasapainonsa ja pudoten jäähän pahasti, jolloin kotiyleisön painostus oli tuomareille liikaa, joka on inhimillistä, mutta silti viiden minuutin rangaistus oli ylimitoitettu ja se romutti aiempien vajaan 89 ottelun siihenastisen työn.

    Fleury oli maaginen kaiken muun ajan paitsi viiden minuutin ylivoiman, mutta ei yksikään niistäkään maaleista ollut mikään pehmeä. Kaikkiaan torjuntoja kertyi 43 kappaletta. Hyökkääjistä kehut menevät varsinkin kaksi maalia tehneelle ykkösketjulle. Karlsson pelasi upean ottelun kummassakin päässä kenttää ja oli varsinkin alivoimalla loistava. Peliaikaa tuli taas eniten yläkerrasta 24:55. Tehoja kertyi 1+0, mutta ketjutoverit tekivät kaksi pistettä mieheen. Marchessault jatkoi maaliputkensa neljään otteluun 4-4 tasoituksella, jonka Smith alusti avausmaalin tavoin. Tuo ketju pysyi parhaiten kiekossa hyökkäysalueella ja loi eniten paikkoja. Kakkosketju teki yhden osuman ja oli osallisena myös 4-4 tasoituksessa Stonen myötä, mutta samalla se oli jäällä, kun Sharks teki voittomaalin. Stone oli ehkäpä ketjun paras yksilö 0+2 tehoilla ja neljällä laukauksella, vaikka menetyksiä tuli kolme, mutta useimmat syötöt olivat silti laadukkaita ja hän teki useimmiten ketjun viisaimmat teot kiekollisena. Toki Stonen harhasyöttö paineen alla johti sitten voittomaaliin. Paciorettylle plussaa yhdestä maalista, mutta jotkin ratkaisut kiekon kanssa eivät olleet niin luotettavia kuin olisi toivonut. Stastny jäi kiikareille viidestä laukauksesta huolimatta, joten annan hieman miinusta varsinkin tuhlatusta läpiajosta. Kolmosketjussa Pirri pelasi erinomaisesti pl. pari huolimatonta siirtokiekkoa. Luistin liikkui ja hän oli hyvin pelin sisässä. Laukauksia kertyi viisi ja laitaväännöissäkin Pirri oli ihan jees. Tuch oli oma itsensä, mutta tehot uupuivat taas. Eakin teki maalin ja tuhlasi läpiajon, mutta sitten hänen jäähynsä käänsi pelin. En siitä häntä liiaksi syytä, koska korkeintaan kahden minuutin jäähy olisi ollut oikea tuomio. Jos unohdetaan maali ja läpiajo, muutoin Eakin ei ihan päässyt ketjutovereiden tasolle kulmaralleissa ja jäi vähän ulkopuolelle. Nelosketjusta laiturit pelasivat vain kuusi minuuttia, mutta saivat kyllä lähes aina paineen isäntien päätyyn ja liimattua puolustajia laitaan. Reaves otti yhden huonon jäähyn. Nosek pelasi vartin verran ja paikkasi jatkoerässä Eakinia kolmosketjussa. Aloitusprosentti oli vain 30% ja alivoimalla yhteistyö Stastnyn kanssa ei ollut ihan niin jouhevaa kuin Bellemaren kanssa, joskaan ei Nosek pettänyt, vaan pelasi sitä peruspeliään kamppaillen hanakasti.

    Puolustajista kaksi ensimmäistä paria uurastivat paljon ja kolmospari istui paljon varsinkin jatkoajalla pelaten lopulta vain 18:32 (Miller) ja 22:31 (Merrill). Muut puolustajat pelasivat 27-28 minuuttia. Engelland ja McNabb pelasivat alivoimaa seitsemän minuuttia, Schmidt pari minuuttia vähemmän ja Merrillkin 3:48. Kukaan ei laukonut yhtä kertaa enempää kohti maalia, koska ohjeistus oli lyödä kiekko takaisin rumpuun, jos edessä oli joku edes osin blokkaamassa. En oikein osaa nostaa ketään muiden yläpuolelle tai alentaakaan. McNabb ja Miller toki ottivat omien virheiden takia jäähyt avauserässä, mutta ne eivät kostautuneet. Jatkoerässä McNabb toki oli osasyyllinen myös voittomaaliin, kun hän ei noteerannut Goodrowin liikettä selustaan ulkokautta, mutta toisaalta McNabb oli sitten hyökkäyssuuntaan ehkä näkyvin ja toimitti parhaat ohjurit alustaen 0-2 maalin. Engelland ei ollut ihan niin heikko jalalla kuin olisi voinut kuvitella raskaan sarjan päätteeksi, vaikka toki hän oli Schmidtin kanssa pari kertaa pahoissa ongelmissa sijoittumisen suhteen ja Fleury pelasti heidät. Alivoimalla olisin kuitenkin toivonut Engellandilta parempaa blokkipelaamista Couturen osumissa. Taklauksia kertyi kuusi, joka oli eniten. Schmidt tosiaan ei ollut alaspäin ihan niin maaginen kuin parhaimmillaan, mutta ei nyt mikään lapanenkaan, vaan oli hieman olosuhteiden uhri Engellandin rinnalla. Theodore oli melko hyvä kahteen suuntaan ja riisti kolmesti menettämättä kertaakaan. Merrill oli mukavan näkymätön ja Miller jäähyään lukuun ottamatta hyvä viljelemään kiekkoja alueelta ulos varmasti.

    E: Pavelski -> M. Karlsson. 8 -> 68.
     
    Viimeksi muokattu: 25.04.2019 klo 22.47
    aessi, Amerikanihme, Toby Dammit ja 2 muuta tykkäävät tästä.
  4. Mängimies Jäsen

    Lainaus:
    En ymmärrä miksi Gusev niin tekisi. Ja itse asiassa ei hänellä ole edes mahdollisuutta siihen. Enkä toisaalta kyllä ymmärrä sitäkään miksei Gallant tulisi antamaan reilua mahdollisuutta hänelle ensi kaudella. Aivan varmasti tulee antamaan.

    Gusevin osalta mielenkiintoisinta tulee olemaan kuinka monta miljoonaa hänen sopimukseensa lyödään kesällä kiinni.
     
  5. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Lainaus:
    Hienoa, sinullakin on siis tunteita! Tervetuloa fanien joukkoon!

    Lainaus:
    Kiitos, että laitoit pitkän kaavan otteluraportin vielä tähän, niin että kahden vuoden täydellinen sarja tuli täyteen. Mielenkiinnolla odottelen raporttejasi ensi vuonna, ja vähän lyhyemmät raportit sopivat minulle ja luulisin muillekin Jatkoajan lukijoille varsin hyvin. Perfektionistina on vaikea olla.

    Lainaus:
    No palasiko se Pavs sitten vielä jatkoajalla peliin mukaan, tuota en muistanutkaan nähneeni?
     
  6. Zoidberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomi 2019
    Lainaus:
    Ei pelannut Pavelski jatkoajalla, vaan taisi mennä @Salming numerot yhdeksän ja kahdeksan sekaisin. Eli Kane oli muistaakseni se toinen eikä Pavelski.
     
  7. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Ei, vaan 8 ja 68. Pavelski ja M. Karlsson, righteja molemmat. Kanekin oli toki kolmas lenkki kulmarallissa, kun nyt tarkistin nauhalta.

    Tuore uutinen kertoo, että omistaja Foleyn mukaan on hyvin todennäköistä, että ensi kaudella Vegas saa kolmannen pelipaidan. Väri saattaa kuulemma olla kultainen, tietysti.
     
    Viimeksi muokattu: 25.04.2019 klo 22.57
    5hole tykkää tästä.
  8. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Lainaus:
    Tuo olisi tosi siistiä! Pitääköhän jatkaa tätä fanittamista sitten vielä vähän aikaa ainakin...
     
    5hole tykkää tästä.
  9. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Lainaus:
    Eipä Vegasilla ole capissa yhtään tilaa hänen signaamiseen, joten luulenpa että kaupataan, ennenkuin edes tekee sopparia. Loput rosteripaikat Vegas täyttänee omilla alle miljuunan ELC junnuilla,

    Yzermanhan Gusevin on aikanaan varannut, joten veikkaan kaupan osoitteeksi Detroitia ja 3-4 vuoden 4.5M paperi käteen. Eiköhän tuo näe oman arvonsa suurinpiirtein Dadonovin tasossa. Chipallekin se 4.5M aikanaan tarjottiin, vaikkei mahista annettu. Se on aika liki tuommoisen UFA-iän porteilla olevan KHL-laatuvenäläisen arvo.
     
  10. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Pelaaja-arviot 2018-2019

    Arvosanat ovat suhteutettu odotusarvoon eivätkä niinkään absoluuttiseen tasoon.

    Maalivahdit

    #29 Marc-Andre Fleury 61gp 35W 21L 5OT, GAA 2.51, 91,3% / 7gp 3W 4L, GAA 2.70, 90,9%

    - Schmidtin poissaollessa 20 ensimmäisestä pelistä Fleury oli harvoja valopilkkuja. Pelasi kauden ensimmäisellä puoliskolla paljon, jottei playoffviiva karkaisi liikaa. Maaliskuussa tuli pieni vamma, joka piti hänet pari viikkoa sivussa ennen pudotuspelejä, joissa otteet jättivät toivomisen varaa yhdestä nollapelistä huolimatta. Tarjosi siltikin mahdollisuuden voittaa lähes joka ilta keräten lopulta runkosarjassa viidenneksi eniten voittoja maalivahdeista. Viime kaudella torjuntaprosentti oli sekä runkosarjassa että playoffeissa 92,7%, joten ihan samalle maagisuuden tasolle Fleury ei yltänyt varsinkaan pudotuspeleissä, mutta häneen joukkue ei kaatunut. Viime kaudella annoin arvosanaksi 9.5, mutta nyt arvosana on 9-.
    #30 Malcolm Subban 20gp 8W 10L 2OT, GAA 2.93, 90,2%
    - Viime kaudella 22 ottelua, joista 13 voittoa. Tällä kaudella luvut hieman huononivat, kun Subban pelasi varsinkin alkukaudella paljon perättäisten päivien jälkimmäisiä pelejä kovia vastustajia vastaan edessään väsynyt kenttäpelaajisto, jolta ei apuja tullut, kun viidessä ensimmäisessä Subbanin startissa Vegas teki kuusi osumaa ja Subban hävisi ne kaikki, mutta sittemmin, kun pelaajistolta alkoi tulla apuja, Subbaninkin numerot paranivat. Sellaista kehitysharppausta ei nähty kuin olisi ehkä toivonut, koska torjuntaprosentti oli lähellä koko uran keskiarvoa, mutta tasaviisikkotorjuntaprosentissa ero Fleuryn vastaavaan kaventui huomattavasti viime kauteen verrattuna. Ajoittain maagisia sivuttaisliiketorjuntoja, mutta sitten toisinaan maskittomat rannelaukaukset uppoavat maaliin. Sopimus on katkolla, mutta eiköhän Subban tee jatkosopimuksen rajoitettuna vapaana agenttina ja toiveissa on, että ailahtelevaisuus vähenisi sekä ensi kaudella Subban pystyisi pelaamaan 25-30 peliä hyvällä tasolla. Viime kauden arvosana oli 8,5 ja nyt se on 7.
    #33 Maxime Lagace 1gp 0W 1L, GAA 4.03, 87,1%
    - Kauden ainoa ottelu tuli helmikuun alussa Carolinan vieraana, jossa päästi neljä omiin eikä vakuuttanut olemuksellaan. Viime kaudella kairasi 16 ottelusta kuusi voittoa, mutta tällä kaudella vastuu jäi tosiaan vähäiseksi, kun Fleury ja Subban pysyivät ehjinä, joten Lagace on farmimaalivahti jatkossakin, jos tekee jatkosopimuksen. Viime kaudella arvosana oli 7 ja nyt se on 5.

    Puolustajat

    #27 Shea Theodore 79gp 12+25=37, -4 / 7gp 1+7=8, +1

    - Runkosarjassa Theodorella oli kolmanneksi eniten riistoja puolustajista koko sarjassa (82). Jos viime kauden finaaleissa Theodoren puolustuspelaaminen jätti paljon toivomisen varaa, tällä kaudella oman pään pelaaminen meni huimasti eteenpäin ja lisäksi Theodore teki organisaation puolustajien maaliennätyksen. Kauden loppupuolella hän pelasi yksinäisenä viivamiehenä Stastnyn ylivoimaviisikossa ja osoitti potentiaalinsa silläkin saralla jakamalla kiekkoa siipiin luotettavasti Stonelle ja Paciorettylle, joten ehkä Theodoresta voi kasvaa vielä ylivoiman luottohevonen, johon en vielä ennen kauden alkua uskonut. Pudotuspeleissä hän syötti eniten maaleja joukkueesta. Tasaviisikoin paineen alta pois tuleminen oli Theodoren pelaamisessa paras osa-alue. Schmidtin ohella joukkueen TOP2-puolustaja, joten arvosana on 9+, joka on massiivinen parannus viime kauden kahdeksikkoon.
    #88 Nate Schmidt 61gp 9+21=30, +22 / 7gp 0+4=4, +2
    - Merkitys joukkueelle paljastui, kun Schmidt oli poissa 20 ottelusta, joista Vegas voitti vain kahdeksan, mutta sen jälkeen 26 seuraavasta ottelusta voittoja tuli 19 ja tappioita varsinaisella peliajalla vain neljä. Plusmiinustilasto oli joukkueen paras ja pistetahti melko sama kuin viime kaudella, mutta maaleja syntyi neljä enemmän, vaikka pelejä oli 15 vähemmän kuin viime runkosarjassa. Pudotuspeleissä Schmidt ei ihan yltänyt viime kauden tasolle, mutta hänen ollessaan jäällä Sharks teki vain neljä maalia ja Vegas puolestaan kuusi, joten vastustajien tähtien nollaaminen onnistui kohtalaisesti. Arvosana TOP2-puolustajallemme on 9, joten arvosana putosi viime kaudesta puolikkaan verran.
    #6 Colin Miller 65gp 3+26=29, +0 / 6gp 1+2=3, +1
    - Ongelmana oli läpi kauden se, että lyöntilaukaukset olivat epätarkkoja, joten maalimäärä putosi paljon viime kauden kymmenestä osumasta. Lisäksi Miller penkitettiin runkosarjassa ensi kerran Vegas-urallaan, mutta se oli vain hyvä asia, sillä sen jälkeen runkosarjassa ja pudotuspeleissä Miller nosti tasoaan ja pelasi lähes yhtä hyvin kuin viime kaudella parhaimmillaan. Alkukaudesta ei kuitenkaan pystynyt läheskään täyttämään Schmidtin saappaita ykkösparin peliajalla, vaan oikea rooli varmistui kolmosparin YV-uhaksi. Pudotuspeleissä Millerin ollessa jäällä vastustaja sai 20.98 maalipaikkaa 60 peliminuuttia kohti ja tuo lukema oli sarjan paras kaikista puolustajista, joten omassa päässä hän oli luotettava pudotuspeleissä sekä sai myös tehoja aikaan runkosarjaa paremmin. Viime kaudella arvosana oli 9-, mutta nyt vain 7,5 johtuen runkosarjatehojen laskusta ja penkityksestä kesken kauden, joka tosin pelasti hänen kautensa, koska tasoa oli pakko nostaa ja niin tapahtui.
    #3 Brayden McNabb 81gp 4+12=16, +11 / 7gp 0+1=1, +4
    - Runkosarjatilastot olivat lähes identtiset viime kauteen verrattuna. Aloitti kauden Millerin parina, mutta Schmidtin palattua palasi yhteen hänen kanssaan, mutta loppukausi meni sitten Theodoren parina ja heidän yhteistyö toimikin kivasti. McNabb on mainettaan parempi kiekonliikuttaja ja viivapelaamisessa pidän siitä, että hän oivaltaa sen, milloin palauttaa kiekko ränniin ja milloin lähettää ohjuri maalille, jotka hän muuten saa hyvällä prosentilla blokkaajan ohi ollen siinä yksi joukkueen parhaista. Puolustajista taklaa puhtaimmin, josta antoi näytteitä pudotuspeleissäkin. Aiemmin listasin hänet neutraaliksi, mutta kyllä McNabbin voi jopa laskea lieväksi onnistujaksi omassa roolissaan. Teki pääosin hyvää työtä Engellandin kanssa alivoimalla läpi kauden, joskin turhan usein nimenomaan McNabbin puolelta tuli kuteja enemmän lävitse kohti Fleurya. Arvosana oli viimeksi 8+ ja nyt korotan sen 8,5:een, koska McNabb osoitti sen, ettei ollut yhden kauden ihme, vaan pystyy luutimaan TOP4-roolissa puolustavampana osapuolena. Tehotilastokin oli seitsemänneksi paras.
    #15 Jon Merrill 57gp 3+12=15, +16 / 7gp 0+0=0, -1
    - Yksi kauden suurimmista tason nostajista. Alkukaudella pelaaminen ei vielä toiminut Schmidtin poissaollessa ollen yhtä hirveää kuin viime kaudella, mutta sitten hän pääsi ryöstämään pelipaikan kolmosparista Holdenin ja Millerin ailahdellessa ja pitikin sen hallussaan kauden loppuun asti. Tehotilasto oli lopulta kolmanneksi paras ja Merrill pystyi pelaamaan yllättävän virheetöntä peliä sekä liikuttamaan kiekkoa paljon paremmin kuin viime kaudella paineen alta. Hyökkäyssuuntaan tehot paranivat rutkasti viime kauden kolmesta tehopisteestä 34 ottelussa. Arvosana oli viimeksi 7 ja nyt 9.
    #22 Nick Holden 61gp 3+12=15, +5 / 1gp 0+0=0, -2
    - Saapui Vegasiin paikkaamaan Sbisaa puolustavana puolustajana. Runkosarjatilastot olivat jopa kohtalaiset, mutta niitä varjostaa se, että menetti kauden edetessä paikkansa pelaavassa kuusikossa pienemmällä tilipussilla operoivalle Merrillille. Playoffeissa sai vastuuta avauskohtaamisessa menettäen kiekon kolmesti riistämättä kertaakaan, joten se peli oli yksinkertaisesti huono ja ansaitusti hän istuikin katsomossa loput ottelut. Sopimus olisi vielä ensi kaudeksi, mutta treidi ei ole poissuljettu vaihtoehto. Arvosana 7-.
    #5 Deryk Engelland 74gp 2+10=12, -3 / 7gp 0+1=1, +2
    - Viime kaudella teki peräti 23 tehopistettä pelaten uransa parhaan kauden, mutta taso laski valitettavasti melko paljonkin tällä kaudella. Jalkanopeus ei oikein riittänyt enää varsinkaan pudotuspeleissä ja virheitä tuli paljon kiireessä. Omassa päässä ei oikein saa enää tarpeeksi aikaan stoppeja laidoissa, kun vastustaja suojaa kiekkoa. Suurimmat avut olivat alivoimapelaamisessa McNabbin parina. Haluaisi kuulemma vielä jatkaa pelaamista, mutta roolin pitäisi olla silloin seitsemäs puolustaja tätä kautta halvemmalla (1,5 milj.) sopimuksella. Yksi ryhmän johtajista, mutta kaukalossakin pitäisi pystyä suoriutumaan vuotamatta. Missään nimessä en toivo näkeväni Engellandia enää Schmidtin parina ensi kaudella, vaan korkeintaan kolmosparissa rotaatiossa. Viimeksi arvosana oli 8, mutta nyt se putoaa lukemaan 7-.
    #77 Brad Hunt 13gp 2+5=7, +3
    - Huimat tehot vastuuseen nähden. Schmidtin poissaollessa sai toisinaan jopa YV-aikaa alkukaudella ja teki joitakin pisteitä. Varsinkin alkukaudella Hunt istui osin aiheettakin katsomossa, kun Merrill ja Holden koomailivat kokoonpanossa. Schmidtin palattua sitten vastuu pieneni niin paljon, että treidi tuli ajankohtaiseksi kahdeksantena puolustajana. Huntista jäi kuitenkin pelkästään hyviä muistoja ja hän oli hyvä liikuttamaan kiekkoa hyökkääjille eikä Vegasin systeemissä puolustuspään puutteetkaan liikaa näkyneet otteissa. Viimeksi arvosana oli 7+ ja nyt se olkoot tasan 7 vähäisen pelimäärän takia.
    #4 Jimmy Schuldt 1gp 0+1=1, -1
    - Sai debytoida runkosarjan päätöspelissä Kingsin vieraana. Syötti heti yhden maalin antamalla siniviivalta syötön syvyyteen maalin kulmalle Zykoville. Luistelu näytti ihan riittävältä, mutta puolustuspäässä ovat suurimmat puutteet. Kesällä fysiikkaa vain paremmaksi ja sitten syksyllä kamppailemaan paikasta NHL-miehistössä yhdessä Haguen ja Whitecloudin kanssa. Arvosana 7.

    Hyökkääjät

    #81 Jonathan Marchessault 82gp 25+34=59, +2 / 7gp 4+2=6, +1

    - Tehot putosivat odotetusti viime kaudesta. Vietti pari pidempää jaksoa, jolloin teki yksittäisen maalin siellä täällä, mutta oli lopulta paras maalintekijä 25 osumalla, kun koko ketju paransi peliään kevättä kohden. Pudotuspeleissä kolme ensimmäistä peliä olivat hiljaisia, kunnes osui viimeisissä neljässä pelissä jokaisessa vieden seiskapelinkin jatkoajalle. Laukoo edelleen ahkerasti ja liikkuu sähäkäst sekä on luotettava myös omalla alueella. Arvosana oli viimeksi 10-, mutta nyt 8,5, kun varsinkaan pelintekijänä Marchessault ei ihan loistanut viime kauden tavoin, jolloin hän kasasi 48 syöttöpistettä peräti, mutta toisaalta Marchessault oli kuitenkin paras pistemies runkosarjassa, vaikka oli välillä varjojen mailla.
    #71 William Karlsson 82gp 24+32=56, +1 / 7gp 2+3=5, +1
    - Tehot putosivat odotetusti viime kaudesta. Kevättä kohden koko ykkösketjun peli parani ja Stonen tulon jälkeen vitja kasasi yhteensä yli 50 pistettä vajaassa 20 ottelussa, joten Karlssonkin pääsi yli 50 tehopisteen tälläkin kaudella ollen toiseksi tehokkain pelaaja. Teräsmiehenä on ainoana pelannut joka ottelun kahdella viime kaudella, joka on massiivisen positiivinen asia. Pudotuspeleissä sarjan alku on hiljainen, mutta viimeisessä neljässä pelissä oli Stonen ohella varmasti paras hyökkääjä. Seiskapelissä ilman muuta vieraiden paras kenttäpelaaja hurjalla kahden suunnan dominoinnillaan. Tuntui siltä, että oli vasta pääsemässä vauhtiin, kun kausi jo loppui. Alivoimalla Smithin kanssa loistavaa työtä läpi kauden. Viimeksi arvosana oli 10- ja nyt se putoaa reilun numeron verran eli annan 8,5.
    #19 Reilly Smith 74gp 19+34=53, +13 / 7gp 1+5=6, +1
    - Viimeksi arvosana oli 9,5, kun Smith oli pudotuspeleissä paras pistemies 22 pisteellä ja teki runkosarjassakin 60 pinnaa 67 pelissä. Tällä kaudella Smith ei missannut yhtä montaa peliä, mutta hänenkin tehonsa putosivat hieman. Joukkueen sisällä Smithia pidetään monipuolisimpana pelaajana, joka tekee pienet asiat parhaiten ja on siksi tärkeä tasapainottava pelaaja ykkösketjussa. Kauden keskivaiheilla tuhlasi paljon paikkoja, mutta kevättä kohden löysi maalijyvän ketjun yhteispelin parantuessa. Karlssonin kanssa alivoimapelaaminen oli hyvää läpi kauden ja he tekivät myös yhteensä seitsemän pistettä alivoimalla (Smith 4, Karlsson 3). Eakin pystyi myös kolmeen tehopinnaan alivoimalla, mutta Karlsson-Smith parilla oli aineksia vielä useampaankiin maaliin alivoimalla, sillä niin hyvin he pystyvät iskemään vastaan riistoista siniviivalla ja luomaan jopa 2v1-hyökkäyksiä lukemalla tilanteita oikein. Arvosana 8,5 kuten muillakin ykkösketjun jäsenillä, mutta heidän kautensa oikeastaan kulkivat käsi kädessä eli syksymmällä oli hankalampaa, mutta keväällä pelaaminen oli viime kauden kaltaista ja kemia löytyi taas.
    #89 Alex Tuch 74gp 20+32=52, +13 / 7gp 1+1=2, +0
    - Loukkaantui viimeisissä harjoituspeleissä missaten siksi runkosarjan alun, mutta palattuaan pelasi noin 40 peliä piste per peli -tahtia, kunnes tahti hiljalleen hyytyi ja Stonen tulon myötä pudotus kolmosketjuun romahdutti Tuchin tuotannon eikä pudotuspeleissäkään hän kyennyt antamaan tarvittavaa apua kärkiketjuille, vaan teki vain yhden maalin lukuisista paikoista huolimatta. Tuch otti kuitenkin harppauksen pelaajana eteenpäin 37 tehopisteen ja 15 maalin pelaajasta 20 maalin ja yli 50 pisteen laituriksi. Ensi kaudella toivon vain sitä, että Tuch pystyy siirtämään dynaamisuutensa vielä useammin tulostaululle eikä ailahtele, vaan pystyisi pelaamaan tasaisen tehokkaasti läpi kauden ilman pitkiä kylmiä jaksoja, joista hän on kärsinyt kahdella ensimmäisellä kaudella jossain vaiheessa, vaikka otteissa on ollut paljon hyvää. Ylivoimalla Tuch ei mielestäni operoinut yhtä hyvin maalinedustalla kuin viime kaudella. Viimeksi arvosana oli 9- ja nyt 8,5 loppukauden vaisuudesta johtuen.
    #26 Paul Stastny 50gp 13+29=42, +14 / 7gp 2+6=8, +2
    - Loukkaantui heti kauden alussa ja oli pari kuukautta poissa, mutta palattuaan pystyi olemaan lähes piste per peli -pelaaja, josta nostan hattua. Pudotuspeleissä sentteröi joukkueen tehokkainta yksikköä parhaalla aloitusprosentilla. Ylivoimalla Stastny ei ollut niin valovoimainen lätyttäjä kuin olisi voinut kuvitella, mutta vastapainona otti roolia sitten alivoimallakin. Ilman loukkaantumista oikeastaan arvosana olisi kiitettävä, mutta nyt sitä on pakko pudottaa hieman, joten annan arvosanaksi 9-. Tehotilasto oli muuten neljänneksi paras.
    #21 Cody Eakin 78gp 22+19=41, +19 / 7gp 2+0=2, +1
    -
    Teki piste- ja maaliennätyksensä, kun Stastnyn ja Haulan poissaollessa sai sentteröidä kakkosketjua alkukaudella. Plusmiinustilasto oli joukkueen kolmen parhaan joukossa. Harjoitusleiriltä alkaen pelasi tasaisen luotettavasti ja viimeisteli kiitettävällä varmuudella joukkueen parhaalla laukaisuprosentilla 18,5% eikä ollut enää viime kauden kaltainen väliinputoaja. Arvosana oli viimeksi 7,5, mutta nyt se on 9. Kausi päättyi tietysti surullisesti ulosajoon poikittaisesta mailasta Pavelskiin, mutta siitä ei voi Eakinia moittia liikaa. Alivoimalla Eakin oli edelleen tärkeä läpi kauden ja oli Stastnyn jälkeen vakiosenttereistä paras aloittaja.
    #67 Max Pacioretty 66gp 22+18=40, -13 / 7gp 5+6=11, +1
    - Runkosarja meni vihkoon, turha sitä on kiistää. Välillä Pacioretty oli palkkansa arvoinen, mutta liian usein jäi varjoon ja tuhlasi paikkoja laukomalla logoon ranteella. Kärsi lisäksi muutamasta pienestä vaivasta vähän väliä, joten 16 ottelua jäi väliin. Stonen tulo auttoi kaikkein eniten Paciorettya, joka nousi sille tasolle, jota jo ennen kautta toivottiin ja pudotuspeleissä hän sitten pystyikin olemaan tehokas Stonen ja Stastnyn rinnalla, josta nostan hattua, sillä välttämättä tuollainen tasonnosto runkosarjasta playoffeihin ei onnistu jokaiselta jätkältä varsinkaan, kun runkosarja uudessa seurassa ei sujunut toivotusti. Uskon, että ensi kaudella Pacioretty pelaa paremmin runkosarjassakin, kun vierellä on alusta asti laatua eivätkä ketjukoostumukset sotkeennu toivottavasti. Arvosana on 8, koska kauden tärkeimmissä peleissä Pacioretty oli kuitenkin parhaimmillaan.
    #75 Ryan Reaves 80gp 9+11=20, +1 / 7gp 0+0=0, -1
    - Uusi maali- ja piste-ennätys sekä uran ensimmäinen ylivoimamaali kauden saldona. Voitti runkosarjan taklaustilaston 305 mällillä. Reaves oli osa Vegasin timanttista nelosketjua alkukaudella. Kauden loppua kohden tehoilu väheni ja rooli muuttui kohti nolla-nollan pelaamista. Peliaikakin jäi välillä 6-7 minuuttiin erikoistilanteiden takia, joten siihen nähden tehot ovat hyvät. Sopimus on silti sen verran hintava, että saattaa vaihtaa kesällä maisemaa palkkakattopulmien takia ja tuskinpa Reaves enää ikinä toistaa tämän kauden tehojaan. En toki pistä pahakseni, jos Reaves pelaa sopimuksensa toisenkin kauden Vegasissa pitäen mehiläiset irti hunajasta kuten McPhee totesi ja siksi en pidäkään treidiä todennäköisenä. Arvosana oli viimeksi 7,5, mutta nyt se on 9+.
    #73 Brandon Pirri 31gp 12+6=18, +7 / 1gp 0+0=0, +0
    - Viime kaudella kaksi ottelua, kolme maalia ja arvosana 8. Tällä kaudella saatuaan kutsun ylös oli noin kymmenen pelin ajan tehokas jäätyän pisteittä vain kerran sekä jatkaen maaliputkeaan, mutta sitten viimeiseen 20 peliin tehoja syntyi vain 4+1, joten putosi kolmosketjusta ansaitusti ennen pudotuspelejä katsomoon. Seiskapelissä tuoreilla jaloilla oli hyvä, mutta vaikea on nähdä Pirrille roolia ensi kaudella, kun TOP9 on niin täynnä ja Pirrikin on todennut, että tärkein peruste vapaana agenttina seuran valinnassa on se, että missä hän pääsee pelaamaan NHL:ää eikä Vegasissa ole peliaikaa ainakaan toivottavasti tarjolla kuin satunnaisena stunttaajana, koska se kuuluisa peruspelaaminen ei vain riitä silloin, kun tehoja ei tule. Arvosana 7,5.
    #40 Ryan Carpenter 68gp 5+13=18, -6
    - Viime kaudella tehot 9+5=14 puolta vähemmällä ottelumäärällä, joten Carpenterin kausi oli lievä pettymys. Edelleenkin hän oli kohtalaisen luotettava pelaaja alaketjuissa, mutta anti ylöspäin heikkeni. Loukkaantui hetkeksi kauden keskivaiheilla otettuaan vastaan voimakkaan taklauksen Tampaa vastaan vieraissa, mutta toipui siitä melko pian pelikuntoon, muttei kuitenkaan mahtunut rosteriin pudotuspeleissä toisin kuin viime kaudella, jolloin Carpenter pelasi 17 pudotuspeliä keräten viisi syöttöä. Arvosana oli viimeksi 8,5, mutta nyt 6,5.
    #92 Tomas Nosek 68gp 8+9=17, -10 / 7gp 0+0=0, -3
    - Viime kaudella arvosana oli 8,5, kun Nosek teki käytännössä identtiset tehot runkosarjassa kuin tällä kaudella. Tällä kaudella niin hyvää arvosanaa ei antaa, koska Nosek ei onnistunut olemaan tarpeeksi tehokas kolmosketjun laidassa ja teki jopa vähemmän maaleja kuin Reaves ja yhtä paljon kuin Carrier, joten silloin kausi ei ole ollut missään nimessä onnistunut, koska kaksinumeroinen maalimäärä oli vähintä, jota sopi odottaa. Alivoimalla Nosek muodosti edelleen Bellemaren kanssa tärkeän ykkösalivoimaparin eikä vuotanut sillä osa-alueella, mutta hyökkäyspotentiaali jäi lunastamatta, joten arvosana on vain 7. Stanley Cupin finaaleissa Nosek teki eniten maaleja Vegasille, mutta nyt Sharksia vastaan Nosek jäi jopa kiikaritehoille.
    #41 Pierre-Edouard Bellemare 76gp 6+9=15, +2 / 6gp 0+0=0, +0
    - Alkukaudella Bellemare loisti nelosketjunsa kanssa, mutta kauden edetessä nelosketju ei enää pystynyt tehoilemaan samaan malliin ja pudotuspeleissä tehot jäivät sitten ihan kokonaan piippuun, vaikka ketju saikin paineistettua Sharksin alakertaa sekä luomaan kulmapelejä. Tehot ovat hyvin lähellä viime kauden vastaavia, joten Bellemare säilytti siten tasonsa ja oli myös alivoimalla tärkeä blokkaaja Nosekin rinnalla. Arvosana oli viimeksi 8,5 eikä sitä hirveästi voi laskea, vaikka kauden loppua kohden ketjun anti ylöspäin vähenikin, joten annan arvosanaksi taas 8,5.
    #24 Oscar Lindberg 35gp 4+8=12, +3
    - Merrillin tavoin paransi paljon pelaamistaan viime kaudesta ja oli jopa luotettava alaketjujen rotaatiopelaaja, joka ei enää vuotanut, vaan Gallant peluutti häntä välillä lopussakin jäällä puolustamassa johtoa. Viime kaudella arvosana oli vain 6,5, kun Lindberg teki 9+2=11 tehot reilussa 60 ottelussa, mutta nyt samat tehot syntyivät lähes puolta vähemmällä ottelumäärällä ennen siirtoa Ottawaan, joten arvosana on 8.
    #61 Mark Stone 18gp 5+6=11, +4 / 7gp 6+6=12, +2
    - Stonen tultua Vegas voitti kuusi peliä putkeen ja varmisteli sillä lopullisesti pudotuspelipaikkansa. Stone nosti ylivoiman tasoa omalla esimerkillään eli hän syötti kiekkoa paljon yhdellä kosketuksella terävästi. Runkosarjassa kuitenkin positiivisen alun jälkeen Stone hetkeksi vajosi tehojen puolesta pimentoon, kunnes sitten pudotuspeleissä mies oli täyttä rautaa Paciorettyn ja Stastnyn rinnalla. Harmillisesti hänen syötöstään Sharks käänsi pelin pystyyn ja teki seiskapelin voittomaalin jatkoajalla, joten Stone oli viimeinen kultainen ritari, joka koski kiekkoon tällä kaudella. Arvosanaksi muodostuu kuitenkin hyvien pudotuspelien ansiosta 9+.
    #28 William Carrier 54gp 8+1=9, -4 / 7gp 0+0=0, -1
    - Viime kaudella Carrier pelasi vain 37 ottelua ja nytkin loukkaantumiset piinasivat, joten pelimäärä oli vain 54. Alkukaudella pysyi terveenä ja oli osana joukkueen parhaiten toimivinta koostumusta nelosketjua Schmidtin poissaollessa. Teki oman maaliennätyksen ja kirjasi koko sarjassa neljänneksi eniten taklauksia (277) vajaasta kaudesta huolimatta, mutta urheilijan tärkein kyky on säilyä terveenä, joten siksi arvosana on vain 8+, kun se oli viime kaudella 7,5. Pudotuspeleissä toki Carrier rouhi Reavesin kanssa ihan hyvin ja kykeni pitämään painetta Sharksin alueella jäällä ollessaan painostamalla vastustajan puolustajia.
    #56 Erik Haula 15gp 2+5=7, +1
    - Kahdeksaan ensimmäiseen peliin vain tehot 1+0 ja voittomaali Minnesotaa vastaan vieraissa pilkkukisassa kauden toisessa ottelussa. Seitsemässä viimeisessä pelissä Haula oli jo parantamassa tahtiaan 1+5=6 tehoilla, kunnes Marleaun taklaus Torontoa vastaan päätti kauden polven vääntyessä ikävästi taklausta vastaanottaessa. Leikkauksen jälkeen kuntoutus sujui niin hyvin, että kolmen viikon päästä Haula olisi voitu nähdä jo pelaamassa. On siis otaksuttavaa, että Haula ei juuri joudu tekemään kompromisseja kesäharjoittelussa, vaan pääsee terveenä syksyn harjoitusleirille. Vajaasta kaudesta johtuen arvosanaksi 6,5, kun viime kaudella arvosana oli 9. Toivon vain, että hän ei joudu pelinappulaksi kesällä, vaan sentteröisi kolmosketjua ensi kaudella, koska en millään usko Eakinin yltävän tämän kauden tehoihinsa uudelleen ja Haula pystyisi olemaan hyödyllisempi Tuchille ja ehkä Guseville kuin enemmän puolustusorientoitunut Eakin. Runkosarjassa Haulan puuttuminen näkyi varmasti osin myös ylivoiman takkuisuudessa, koska viime kaudella Haula teki paljon maaleja maalin edestä ohjaamalla ja tällä kaudella saman roolin pelaajaa ei löytynyt edes Tuchista.
    #38 Tomas Hyka 17gp 1+3=4, -2
    - Pörräsi energisesti alkukaudella saatuaan kutsun ylös, mutta tehot jäivät piippuun paikoista huolimatta, jonka takia ei saanut enää uutta mahdollisuutta ylhäällä, vaan kausi on jatkunut sittemmin AHL:ssä. Kesällä Hyka on rajoitettu vapaa agentti, mutta saapa nähdä, että vieläkö hän jää organisaatioon, koska hyökkäyksen TOP9-rooliin on todella vaikea murtautua. AHL:ssä hän on ollut joukkueensa parhaita pelaajia ja olisi siten tärkeä syvyyspelaaja halvalla sopimuksella ensi kaudellakin kenties. Arvosana oli viimeksi 7, mutta nyt pudotan sen lukemaan 6,5, koska Hyka ei lunastanut minun hänelle asettamia odotuksia kolmosketjun laiturin roolin nappaamisesta. Syksyllä 2018 Hyka oli kuitenkin harjoituspelien paras pistemies, mutta varsinaiset NHL-näytöt ovat jääneet tekemättä väläytyksistä huolimatta. Kiihtyvyys on hyvä, mutta tulosta ei vain tule pehmeistä käsistä huolimatta.
    #7 Valentin Zykov 10gp 2+0=2, -3
    - Laukausprosentti oli viidenneksi paras eli 16 kudilla Zykov taikoi kaksi maalia. Kädet ovat kyllä pehmeät, mutta muut osa-alueet eivät ole sillä tasolla, että olisi ansainnut vakioroolin kokoonpanossa. Esimerkiksi runkosarjan päätöspelissä Kingsia vastaan lahjoitti kaksi maalia löperöillä oman alueen ratkaisuilla. En myöskään havainnut riittävää kurinalaisuutta luistelussa omiin päin. Viime kauden waiverpoimintaan Carpenteriin verrattuna epäonnistunut haku toistaiseksi, mutta AHL:n maalikuninkaalla on kuitenkin mahdollisuus läpimurtoon ensi kaudella, jos hän tekee kesällä oikeita asioita. Ikärakenteen takia Zykovin läpimurto olisi suotava asia. Halpa sopimus on vielä voimassa ensi kauden, joten palkkakattopulmien takia Zykov pysynee organisaatiossa. Arvosana 6.
    #23 Daniel Carr 6gp 1+0=1, -1
    - Hykan jälkeen sai toisena farmipelaajan kutsun ylös muutamaksi otteluksi, mutta ei suoriutunut juuri paremmin. En oikeastaan muista enää yhtään mitään Carrista, vaan hän oli tasaisen harmaa. AHL:ssä peli kulki ja hänet valittiin sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi, mutta vaikea on nähdä roolia ylhäällä kuin korkeintaan nelosketjussa ensi kaudella, jos tekee jatkosopimuksen halvalla. Arvosana 6-.

    Yhteenveto:

    Theodore 9+
    Reaves 9+
    Stone 9+
    Schmidt 9
    Eakin 9
    Merrill 9
    Fleury 9-
    Stastny 9-
    Karlsson 8,5
    Marchessault 8,5
    Smith 8,5
    Tuch 8,5
    McNabb 8,5
    Bellemare 8,5
    Carrier 8+
    Pacioretty 8
    Lindberg 8
    Miller 7,5
    Pirri 7,5
    Nosek 7
    Subban 7
    Hunt 7
    Schuldt 7
    Engelland 7-
    Holden 7-
    Haula 6,5
    Carpenter 6,5
    Hyka 6,5
    Zykov 6
    Carr 6-
    Lagace 5

    Stonen kausi jatkuu MM-kisoissa Kanadan paidassa. Karlssonillakin olisi ymmärtääkseni halua pelata haastattelujen perusteella, mutta jatkosopimus on edelleen tekemättä. Siksi veikkaankin, että McPhee ja Karlsson pääsevät yhteisymmärrykseen nopeasti kuten McPhee vihjaili lehdistötilaisuudessa, jolloin Karlsson pääsisi kisoihin. Luulen siis, että jo viikon sisään julkistetaan Wiljamin jatkosopimus.
     
    Viimeksi muokattu: 27.04.2019 klo 18.41
    Amerikanihme ja astraljava tykkäävät tästä.
  11. Mängimies Jäsen

    Lainaus:
    Voi olla, että kaupataan. Jos kaupataan, niin tasan siitä syystä, ettei mahdu cappiin eikä siksi, ettei Gallant haluaisi venäläistä joukkueeseensa.

    En usko, että Vegas toi Gusevin tänä keväänä mukaan ja sopimuksen alle jos tarkoituksena olisi ainoastaan treidi. Uskon, että siellä halutaan nähdä Gusev osana joukkuetta jatkossa. Capin kannalta tilanne on kieltämättä ongelmallinen, mutta ei mahdoton.
     
  12. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Chicago Wolves - Grand Rapids Griffins 4-2, ratkaiseva viides ottelu 28.4.2019

    Ketjut ja pakkiparit kera lyhyiden pelaajakuvausten ennen raporttia:

    Curtis McKenzie 10 - T.J. Tynan 18 - Keegan Kolesar 20
    - Kolesar edusti ketjussa voimahyökkääjäosastoa rightina. Tynan oli vikkelä ja pienikokoinen rightin sentteri ja McKenzie tasapainoinen leftin älykäs kahden suunnan pelaaja.
    Tomas Hyka 38 - Cody Glass 29 - Tye McGinn 5
    - Hyka on kaikille tuttu energinen rightin pörrääjä ja Glass taitosentteri. McGinn puolestaan on kunnollinen voimahyökkääjä (191/93).
    Tobias Lindberg 25 - Stefan Matteau 23 - Matthew Weiss 14
    - Lindberg oli raamikas leftin laituri. Matteau oli myös fyysinen ja vielä voimakkaampi ylävartaloltaan leveämmillä hartioilla varustettuna. Weiss oli puolestaan left ja kymmenen senttiä lyhyempänä tämän vitjan kiekollisesti ehkä lähtökohtaisesti pätevin. Jalkanopeus ei kuitenkaan vakuuttanut.
    Alex Gallant 22 - Jake Leschyshyn 24 - Ryan Wagner 12
    - Wagner oli 173 senttiä sulka päässä ja joukkueen lyhytkokoisin. Takatukka vain hulmusi hänen luistellessaan matalalla painopisteellä. Gallant oli ahkera takakarvaaja, joka malttoi pitää mailansa kurissa ja polkea voimakkailla potkuilla. Leschyshyn oli melko tasapaksu ketjun kolmas left, joka ei oikein vakuuttanut jalkanopeudellaan keskikaistalla.

    Nic Hague 2 - Zach Whitecloud 32
    - Whitecloud oli ainoa right pakistossa. Jos vertaa vastustajan Hronekiin, jalkanopeudessa Whitecloud hävisi. Hague oli hujoppi leftin pakki, jonka luistelu oli vähän kulmikasta välillä kieltämättä.
    Jake Bischoff 28 - Zac Leslie 37
    - Leslie oli näistä lefteistä hieman raamikkaampi, mutta Bischoff luisteli paremmin pois paineen alta laitaa pitkin muutaman kerran.
    Griffin Reinhart 6 - Kevin Lough 13
    - Reinhart oli mörssäsi kuten ennenkin ja parina pelannut Lough puolestaan todella pienikokoinen (180 cm) leftin puolustaja, jota voisi luonnehtia jopa kääpiöksi luistimetkin jalassa.

    Oscar Dansk 35
    - Lagacen syrjäyttänyt ruotsalaisvahti oli tasapainoinen läpi illan pitäen paketin kasassa mainiosti torjunta toisensa perään.

    YV1:
    McKenzie
    Hyka Glass Tynan
    Whitecloud

    YV2:
    Kolesar
    Weiss McGinn Hague
    Bischoff

    AV: Tynan-McKenzie-Reinhart-Bischoff, Kolesar-McGinn-Hague-Whitecloud

    Melko rikkinäisellä rosterilla Wolves joutui pelaamaan, kun Carr, Macek, Duke, Coghlan, Wong, Jones ja Quinney olivat muun muassa sivussa eli runkosarjan kuudesta parhaasta pistemiehestä vain McKenzie ja Tynan olivat kokoonpanossa Carrin, Macekin, Quinneyn ja Pirrin oltua poissa. Avasin AHLTV:n jo alkulämmittelyihin ja oli melko järkyttävää huomata se, kuinka erilaista lämmittelykulttuuri oli verrattuna vaikkapa kotoiseen SM-liigaan. Jokainen pelaaja lähinnä vain neppaili yksinään laidan vieressä, venytteli ja suoritti muutamia läpiajoja. Ohjattua toimintaa ei ollut oikeastaan yhtään toisin kuin SM-liigassa, jossa ensin vedetään läpiajoja yksi kerrallaan ja sen jälkeen puolustajat hakevat päätykiekkoja sekä jakavat ne ikään kuin kuin kullekin hyökkäysketjulle vauhtiin, jotka pyörähtävät keskiviivan alla takaisin kohti omaa maalia 3v1/3v2-hyökkäyksellä, mutta Pohjois-Amerikassa näemmä on jokaisen vastuulla valmistaa itsensä otteluun eivätkä ketjut hyökänneet yhdessä lämmittelyissä, joten jouduin pelin alussa selvittämään varsinkin alaketjujen koostumukset. Alkushowvideo oli puolestaan hauska ja naurahdin erityisesti, kun kaksi luolassa juoksevaa sutta kiekottelivat kuonoillaan kiekkoa toisilleen vuorotellen ahtaassa käytävässä, jota koristivat jättimäiset jääkiekkohäkkikypärät.

    Minuutin kohdalla Whitecloud sössi hyökkäyssiniviivassa ja vastustaja polki karkuun hänen ja Haguen välistä, mutta Dansk pelasti tilanteen patjatorjunnallaan estäen rystyuiton putkista. Kolmannella minuutilla ykkösparin toisessa vaihdossa Hague puolestaan löysäili päästäen miehensä nousemaan luvattoman helposti kulmasta maalille ja laukomaan rystyltä jäänuoliaisen, jonka Dansk selvitti. Viiden minuutin tienoilla Glassin ketju loi isäntien ensimmäisen kunnon kulmapelin ja sen päätteeksi McGinn suti maalin edestä kiekon viereen Hykalle, joka ohjasi sen maalin yli. Seitsemän minuutin kohdalla Tynan-McKenzie kaksikko lähti vastaiskuun rännikatkosta ja Tynan lätytti kiekon hidastetusti keskikaistalta vasempaan laitaan laiturilleen, joka päätti 3v3-hyökkäyksen laukaukseen takakulman ohi. Sen jälkeen vitja lähti vaihtoon ja vieraat hyödynsivät sen saamalla yhtäkkiä 4v2-hyökkäyksen ja takamiehen käytön jälkeen vasemmalta lähti laukaus Terrylta, jonka Dansk torjui eteensä, mutta Saarijärvi oli maalilla reboundissa Haguen ja Whitecloudin katsellessa vierestä eli ykköspari otti miinukset avausmaaliin, joka oli enemmän huolimattoman vaihdon syytä.

    Puolivälissä erää Tynan riisti kiekon maalin takana seisseeltä puolustajalta ja pääsi vapaasti kiertämään maalin eteen, mutta laukaus oli pehmeä lähtien jäitä pitkin patjaan, vaikka aikaa olisi ollut nostaa läheltä ylös ja yllättää Säteri. 17. minuutilla Bischoff laukoi viivasta ja Kolesar ohjasi kiekon hieman ohi oikealta. Seuraavassa vaihdossa Hyka hölmöili menettämällä kiekon punaviivalla ja omiin syntyi 2v1-hyökkäys, jonka Reinhart kuitenkin selvitti upealla katkolla viime hetkellä, joten tauolle mentiin 0-1 lukemissa. Toinen puolikas erästä oli tapahtumiltaan melko köyhä, sillä kumpikin dumppasi kiekkoa punaviivalta päätyyn eikä päässyt kontrolloidusti keskialueen yli, mikä johti siihen, että sitten laidassa painittiin hetki, kunnes oli taas toisen vuoro nostaa hyökkäys ja dumpata kiekko päätyyn ja yrittää ehtiä karvaamaan.

    Toiseen erään Hague ja Reinhart vaihtoivat paikkoja pakistossa. Ajassa 21:30 jäi mieleen se, kun vastustaja oli kiertämässä Whitecloudia vasemmalta, mutta tämä sai tökättyä viime hetkellä kiekon pois lavasta ennen maalille ajoa. Toista erää pelattiin puolestaan reilut kolme ja puoli minuuttia, kunnes Griffins joutui pelaamaan kauan omissa ja Wolves hyödynsi sen. Hague ja Lough olivat viivassa ja Hague lähti nousemaan oikeaa laitaa pelaten kiekon takaisin maalin taakse, josta Glass pyörähti esiin vasempaan laitaan, kiersi siniviivalle asti ja laukoi keskeltä sitä kiekon ranteella vasempaan yläkulmaan ohi McGinnin maskissa olleen Säterin. Viiden minuutin jälkeen Wolves sai ensimmäisen ylivoiman. Neljän rightin ja yhden leftin ykkösylivoima toimi heti, kun oikeassa siivessä Tynan pelasi syvyyteen McKenzielle, joka pyörähti maalin eteen ja painottomalta puolelta vasemmalle takatolpalle noussut Hyka hakkasi takapatjareboundin sisään. Neliön keskellä operoinut Glass oli myös hyvin maalin edessä asemissa ja Whitecloud täydensi viisikon viivassa.

    Mainosten jälkeen alkuperäiset puolustajaparit olivat taas yhdessä. Kahdeksannella minuutilla Hague kierrettiin hänestä katsoen vasemmalta laidan kautta ja syntyi puolittainen 2v1-tilanne, jonka Whitecloud selvitti katkomalla vasemmalle takatolpalle suuntautuneen syötön. Puolivälissä erää Zadina yritti syöttää 3v2-hyökkäyksen lopuksi vasemmasta laidasta poikittain oikealle, mutta McGinn esti potentiaalisen one-timermaalin ihanalla takakarvaamisella. 13. minuutilla Wolves siirtyi johtoon hyökkäyspään aloituksen jälkeen, kun Tynan kaapi aloituksen viivaan, Bischoff pommitti blokkiin ja Kolesar laukoi irtokiekon vasemmalta aloitusympyrän kaarelta ohi Säterin, joka yllättyi selvästi nopeasta laukauksesta. Minuutti myöhemmin Weiss vastaanotti todella kovan taklauksen Elsonilta omalla alueella laidassa ja jäi makaamaan jäähän poistuen talutettuna lopulta koppiin. Hän ei huomannut ollenkaan tulevaa taklausta siirrettyään kiekon eteenpäin laitaa pitkin. Jäähyä ei tullut eikä pitänytkään puhtaasta taklauksesta.

    Vartin kohdalla Sulak läväytti maskittoman lyöntilaukauksen viivasta kulmarallin päätteeksi, mutta Dansk tyylitteli räpylällään tv-torjunnan. Heti seuraavassa vaihdossa Sulak ja Saarijärvi loivat kiekonsiirtelyllään viivassa paikan oikeaan laitaan, mutta Dansk peitti pienestä kulmasta tulleen vedon. Kaksi minuuttia ennen taukoa ykkösketjun karvaus puhkottiin ja Hulak pääsi ampumaan vapaasti luistelusta vasemmasta laidasta kohti längejä, mutta Dansk pystyi pitämään kiekon varusteissaan. Leslie-Bischoff pari antoi hieman tilaa laukoa. Reilu minuutti ennen taukoa Saarijärvi nousi viivasta vasenta laitaa ja heitti rystyn ruuhkaan maalille. Hague jäi hetkeksi keräilemään itseään saatuaan ilmeisesti osuman naamaansa kiekosta. Puoli minuuttia ennen taukoa puolestaan Matteau otti hölmön jäähyn kolatessaan poikittaisella mailalla vastustajan laitaan karvatessaan. Tynan-McKenzie-Reinhart-Bischoff nelikko selvitti kuitenkin erän lopun kunnialla, joten päätöserään mentiin 3-1 lukemissa.

    Ennen päätöserän alkua toivoin vain sitä, että kotijoukkue ei menettäisi johtoaan, jotta nuoriso saisi kokemusta kovista playoffpeleistä enemmänkin kuin vain viiden pelin verran. Jokainen on varmasti nähnyt, miten hyvä Hintz on ollut Dallasille pudotuspeleissä tänä keväänä saatuaan AHL:sta kokemusta niistä vuotta aiemmin jopa finaaleista asti. Laukaukset olivat 14-21 40 minuutin jälkeen, joka vastaa silmätestiä eli Griffins oli lievästi pelin päällä.

    Päätöserän alun alivoimalla Hague-Whitecloud-Kolesar-McGinn oli toinen alivoimanelikko edellä mainitun lisäksi ja piti hyvin laukaisulinjat peitossa ykkösnelikon tavoin. Yhden viivavedon lopussa Dansk koppasi syliinsä. Kolmen minuutin jälkeen Reinhart otti kiekon kädellä ilmasta alas punaviivalla ja käänsi pelin takaisin nopeasti pystyyn. Syntyi 2v1-hyökkäys vastustajan vaihtovirheen myötä ja Kolesar puttasi oikealta takatolpalta kiekon sisään McKenzien annettua tarkan syötön vasemmasta laidasta. Minuutin päästä Glass jakoi kulmasta suojauksesta kiekon slottiin McGinnille, jonka one-timer pysähtyi Saarijärveen maalin edessä. Ajassa 5:30 Wolves sai toisen ylivoimansa Hronekin otettua kampitusjäähyn. Winnipeg Jetsiltä kopioitu tapa pelata ylivoimaa toimi hyvin, kun Wheelerinä oikeassa siivessä operoinut Tynan jakoi namia alas viivaan Whitecloudille, neliön läpi Hykalle tai keskelle Glassille. Kerran hän laukoi itsekin Säterin syliin painavan lämärin. Toisessa viisikossa Kolesar oli maalilla, Weiss vasemmalla, Bischoff keskellä viivaa, Hague oikealla ja McGinn neliön keskellä, mutta se viisikko ei luonut vähemmällä ajalla yhtä laadukkaita laukauksia.

    Wolves sai uuden ylivoiman heti perään ajassa 48:30, kun vieraiden aitiosta lensi juomapullo jäälle kesken pelin Kolesarin haastaessa puolustajaa 2v2-vastaiskussa siniviivan päällä. Säteri ei torjunut kertaakaan kuitenkaan isäntien kolmannen ylivoiman aikana, koska kumpikaan viisikko ei päässyt alueelle hallitusti. Griffins jatkoi jäähyilyä 8:45 ennen loppua, kun Wagneria koukattiin takaa päin tämän mennessä karvaamaan maalin taakse. Todella löysä ja laiska rangaistus vierailta tilanteessa, jossa puolustaja olisi kyllä päässyt paineen alta pois ilman apujakin. Ylivoiman aluksi Tynan pelasi syvyyteen ja McKenzie jatkoi yhdellä siirrolla Glassille slottiin, mutta tämä ampui patjaan eikä saanut reboundiakaan survottua ruuhkasta ohi Säterin. Lopussa puolestaan Hague pommitti sivuverkkoon Weissin poikkipassista. Heti ylivoiman päätyttyä Wolves sai jo erän neljännen ylivoimansa 6:43 ennen loppua, kun kulmassa McGinn sai mailan kasvoihinsa. Kolmen maalin takaa-ajoasemassa vieraiden kuri petti ja se otti tyhmiä jäähyjä, joten tasaviisikoin pelaamista ei juuri päätöserässä nähty. Isäntien viides ylivoima oli lähinnä kellon kuluttamista eikä Säteri joutunut torjumaan. Neljä minuuttia ennen loppua Säteri otettiin maaliltaan, kun uusin jäähy oli ohitse, mutta vieraiden kiekon liikutus hyökkäysalueella oli hidasta ja mielikuvituksentonta eikä se luonut siten vaaraa Danskille. Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Wolves teki kaksi pitkää kiekkoa putkeen, kun Kolesar ja joku muu laukoivay ohi tyhjistä omasta päästä. Hetkeä myöhemmin Dansk otti hyvän kopin torjuttuaan Hronekin viivatoimituksen jälkeisen nopean rystylaukauksen slotista rintapanssarillaan. Minuutti ennen loppua McKenzie putosi jäihin saatuaan Hronekilta iskun kasvoihinsa siniviivalla, mutta jäähyä ei tullut. 33 sekuntia ennen loppua Griffins vielä kavensi, kun oikeasta laidasta tuli laukaus ja Campbell nosti maalin kulmalta reboundin kolmannella yrittämällä Danskin patjan yli Whitecloudin oltua liian ylhäällä ja Reinhartin blokattuna pihdeissä maalin edessä. Lopulta Wolves kesti viimeisen vaihdon rynnistyksen ja voitti 4-2, vaikka Hague purki kulmasta suoraan keskelle ja vastustaja sai aikaan ruuhkan Danskin maalille slotista lähteneen laukauksen päätteeksi.

    Hienoa, että lupausaltaan yksilöt saavat lisäkokemuksia aikuisten pudotuspeleistä pienessä kaukalossa. Pitää vain toivoa, että sairastuvalta tulisi apuja, koska kahdella osaavalla ketjulla on ehkä hankala voittaa jatkossa, sillä alaketjut olivat melko turhakkeita hyökkäyssuuntaan, vaikka vastustajan PAPP ei häikäissyt.

    Sitten pelaaja-arvioihin. Dansk pelasi maalissa huippupelin torjuen noin 30 kertaa. Hän tosiaan oli tasapainoinen läpi illan ja piti paketin kasassa sivuttaisliikkeissäkin. Hyviä lähitorjuntoja kertyi useampi. Puolustuksessa ykkösparin avauserä oli vähän vaikea ja siksi heidät erotettiinkin hetkeksi toisen erän alussa. Tuosta kaksikosta kuitenkin Whitecloud oli selvästi parempi puolustussuuntaan ja näytti NHL-valmiimmalta pelaajalta, koska ylävartalon fysiikka vain vakuutti enemmän ja mailankäyttö oli Hagueta parempaa. Whitecloud ei myöskään hävinnyt 1v1-tilanteita ollenkaan, vaan puolusti jämäkästi ja kykeni suojauksesta laittamaan kiekon eteenpäin laitaa pitkin. Lisäksi ylivoimalla hänen lyöntilaukauksensa vakuutti. Ensi kauden NHL-rosterissa hän voisi hyvin syrjäyttää Engellandin, koska pelityyli on melko samanlainen eli molemmat liikuttavat kiekkoa yksinkertaisesti, mutta Whitecloudin laukaus on tuhat kertaa parempi ja liike todennäköisesti myös syksyllä. Hague oli pettymys rinnalla, sillä hyökkäyssuuntaan hän ei juuri ollut esillä kuin kakkosylivoimassa, jossa laukoi kertaalleen sivuverkkoon. Ja toki sitten yhden hyvän nousun hän teki laitaa pitkin pelaten kiekon maalin taakse Glassille, joka teki 1-1 kavennuksen pitkällä kierrolla. Luistelu on vähän kulmikasta ja oman pään pelaaminen kokoon nähden puolittaista eli Hague yritti enemmänkin mahdollisimman vähällä työmäärällä tökkiä kiekkoa irti sen sijaan, että olisi puolustanut paremmin iholla. Jos nyt pitäisi ennustaa, näkisin mieluummin Whitecloudin kuin Haguen NHL:ssä ensi kaudella, mutta pitkä kesä voi muuttaa kaiken.

    Kakkosparista Bischoff suoritti tasaisen positiivisesti. Luistin liikkui ja kiekolliset taidot olivat kohtalaiset. Vastuuta tuli sekä ali- että ylivoimalla. Köyhän miehen Theodore olisi hyvä pelaajakuvaus. Leslie oli vieressä vähän kookkaampi left, mutta liikkui kyllä yllättävän hyvin kokoisekseen. Laitakamppailuissa hän sai mukavasti stoppeja aikaan. Kolmosparista Reinhart oli hyvä ja Leslien tavoin loisti omassa päässä sekä liikkui AHL-tasolle riittävän hyvin kokoisekseen. Ja Hagueen verrattuna hän näytti jopa NHL-puolustajalta puolustussuuntaan eikä yksinkertaisten syöttöjenkään antamisessa ollut ongelmia. Lough oli kolmosparin toinen osapuoli ja hänestä jäi tosiaan mieleen vain se pienikokoisuus sekä rakettimainen luistelu. Köyhän miehen Samuel Girard.

    Hyökkääjistä kaksi ensimmäistä ketjua vastasivat pääosin hyökkäyspelaamisesta. Toki myös Matteaun ketju pääsi ajoittain hyökkäysalueelle, mutta ei luonut oikeammin mitään vaarallista, vaan peli jämähti laitoihin. Mutta ykkösketjusta Tynan oli hyvä vikkelyydellään ja ylivoiman priimusmoottorina oikeassa siivessä. Hän keräsikin kolme syöttöpistettä. McKenzie oli luotettava kahden suunnan leftin laituri, joka pystyi painimaan laidoissa ja maalin edessä kohtalaisen pehmeillä käsillä, josta osoituksena syöttö 4-1 maaliin ja sitten 2-1 osuman pyörähdys maalin eteen syvyydestä. Kolesar oli voimahyökkääjänä köyhän miehen Tuch ja teki elintärkeän osuman. Kyllä hänessä on aihio olemassa vaikkapa Reavesin korvaajaksi tulevaisuudessa.

    Kakkosketjussa McGinn vastasi fyysisyydestä raameillaan, mutta kiekollisesti odotin häneltä vähän enemmän miehen oltua kuitenkin neljän pelin pisteputkessa, mutta enemmänkin Hyka ja Glass pysyivät kiekossa hyökkäysalueella ja McGinn oli maalilla. Hyka oli tutun hyvä 1+1 tehoilla ja kuuluu sarjan parhaimmistoon, mutta eväät eivät taida riittää NHL:ään, vaikka niin kovasti haluaisin. Luistin kyllä liikkui taas erinomaisesti. Glass teki yhden osuman, mutta se oli sitäkin hienompi soolo hänen suojattua kiekkoa aikansa ja lauottua sitten maskin läpi yläkulmaan siniviivalta. Ylivoimalla laukaukset jäivät vähän piippuun neliön keskellä, mutta se johtui myös siitä, että Tynan ja päädystä McKenzie eivät aina ihan saaneet kiekkoa suoraan lapaan annettua. Kiekottomana Glass pelasi minusta moitteetta enkä nähnyt ongelmia liikkeessä, sijoittumisessa tai kamppailupelaamisessa. Aloitustilastoja en löytänyt, joten vaikea sanoa niistä mitään, mutta junioreissahan hän on loistanut niissä eikä nytkään vaikuttanut miltään surkimukselta. Terän käyttö liukuessa on edelleen hyvällä malilla ja luistelu näyttää taloudelliselta. Siksi en ole huolissani siitä, etteikö hänen liike riittäisi NHL:ssä. Kaiken kaikkiaan tasainen suoritus Glassilta ilman suuria virheitä ja hyökkäyspäässä hän osoitti vaarallisuutensa pariin otteeseen ollen hyvin pelin sisällä.

    Alaketjuista en jaksa hirveästi kirjoittaa mitään, jota en alun pelaajakuvauksissa jo olisi maininnut. Gallant oli nelosketjun paras pelaaja ja pystyy olemaan nosekmainen luotettava duunari. Leschyshyn tarvitsee lisää nopeutta ja räjähtävyyttä tasapaksuun olemukseensa. Wagner puolestaan on niin kääpiö, että NHL:ään ei ole asiaa, kun ainoa anti on karvauspelaaminen. Matteau pelasi viime kaudella muistaakseni kahdeksan peliä ylhäällä. Muistin hänen olevan right, mutta hän olikin leftin raamikas sentteri. Yhtä kaikki, yhden hölmän jäähyn hän otti mukakovuudellaan. Lindberg pysyi kiekossa ajoittain hyvin kokonsa ansiosta, mutta sitten lyhyetkin syötöt viereen ahtaassa tilassa tuottivat välillä vaikeuksia ja kiekko hukkui lavasta ennen kuin hän ehti syöttämään. Hermostunutta pelaamista siis häneltä hieman. Weiss oli pienikoinen taitoniekka, joka sai YV-aikaa kakkoskoostumuksessa, mutta ei kyllä säkenöinyt millään tavalla vasemmassa siivessä. Syötöt ovat pehmeitä, mutta siinäpä ne hyvät ominaisuudet ovatkin. Fysiikka ja jalkanopeus ei riitä millään korkeammalle tasolle. Köyhääkin köyhempi Johnny Gaudreau.
     
    Amerikanihme tykkää tästä.
  13. ritaripervonen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Mielenkiintoinen raportti AHL:n pudotuspeleistä. Pitää paremman puutteessa itsekin alkaa aika ajoin vähän tarkemmin seurailla, miten tulevaisuuden toivot sekä kakkoskorin äijät pärjäävät. Ainakin Carr ja Macek pitäisi saada eittämättä takaisin kehiin, jotta Wolvesilla olisi mahdollisuuksia päätyyn saakka. Onko tietoa, että lienevätkö kuinka pahasti loukkaantuneita eli vieläkö heidät nähdään pudotuspeleissä kentällä? Miten muuten säännöt menevät, pystyisikö nyt, kun Vegasin kausi päättyi, Pirri (tai joku muu?) tulemaan vielä auttamaan susihukkia, kun pelasi aiemmin alhaalla lähes 30 peliä tällä kaudella?

    Stonen lisäksi muuten myös Theodore ja Marchessault ovat Kanadan joukkueessa piakkoin alkavissa MM-kisoissa. Lisää mielenkiintoa myös niitä kekkereitä kohtaan. Harmi, ettei Haula ehdi pelikuntoon. Nyt olisi ollut iso rooli tarjolla Suomen joukkueessa ja mahdollisuus saada pelituntumaa torson kauden jälkeen.
     
    Viimeksi muokattu: 29.04.2019 klo 23.46
  14. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Carr oli ainakin ollut kaiketi perjantaina jäällä, mutta ei kuitenkaan pelannut sunnuntaina. Muista pelaajista ei ole tietoa. Pirri ei käsittääkseni saa pelata, koska hän oli NHL:ssä siirtorajalla.

    Theodorelle tosiaan ansaittu kutsu hyvän kauden päätteeksi. Marchessaultin kutsu yllätti enemmän, mutta mukava nähdä hänetkin vielä pelaamassa jääkiekkoa, kun hän seiskapelin jälkeisessä haastattelussa totesi, ettei olisi vielä valmis aloittamaan lomaa ja odottamaan viittä *kirosana* kuukautta ensimmäistä runkosarjapeliä.

    EDIT: Lueskelin hieman vanhoja twiittejä ja näemmä Foley oli todennut SinBinille, ettei halua Vegasin pelaavan toisella mantereella, joten taitaa olla turhaa elätellä toiveita siitä, että tulevina vuosina Golden Knights saapuisi pelaamaan Eurooppaan. Pirskatti.
     
    Viimeksi muokattu: 30.04.2019 klo 15.37
  15. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Lainaus:
    Sitä parempi syy sinulle alkaa suunnitella Vegasin vierailua tännepäin!
     
  16. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    https://www.nhl.com/goldenknights/n...nager-of-the-vegas-golden-knights/c-307164982

    Lainaus:
    Päivän uutinen on se, että McPhee luopuu toimitusjohtajan tittelistään, mutta jatkaa presidenttinä, joten McCrimmon saa ylennyksen apulais-GM:stä varsinaiseksi toimitusjohtajaksi syyskuussa. McPheen sijasta jatkossa McCrimmon edustaa Vegas Golden Knightsia toimitusjohtajien kokouksissa ja niin edelleen, mutta viimeinen sananvalta säilyy silti McPheella, joka on edelleen McCrimmonin esimies.

    VGK Brain Trust Stays Intact

    Lainaus:
    Syy ylennykseen on hyvin selvä eli ilman sitä McCrimmon olisi mitä luultavimmin menetetty Edmonton Oilersin palvelukseen, joten McPheelta oli kiitettävä ele hyvässä yhteisymmärryksessä joustaa omalta osaltaan, jotta hänen tärkein kollegansa pysyi Vegasissa. Jo tähän asti McPhee ja McCrimmon ovat tehneet tiivistä yhteistyötä eikä siten mikään ole suuremmin muuttumassa, vaan lähinnä vain kummankin ansioluettelo päivittyy. Päätökset tehdään varmasti edelleen yhdessä tiiviisti keskustellen. Hienoa reagointia kaiken kaikkiaan Foleylta ja McPheelta, jotta yksi organisaation avainhenkilöistä saatiin pidettyä palveluksessa. Negatiivista on kuitenkin tietysti se, että jatkossa emme voi käyttää termiä "GMGM", vaan uusi termi on "GMKM", joka sekin tosin sointuu mukavasti.

    Wolves voitti Iowan avauskohtaamisessa jatkoajalla maalein 3-2 AHL:n pudotuspelien toisella kierroksella. Voittomaalin teki Glass McGinnin syötöstä: y-Chicago Wolves on Twitter

    Carr ja Macek tekivät paluun kokoonpanoon, joka oli ilahduttavaa. He värkkäsivätkin ottelun avausmaalin, kun Carr ohjasi Bischoffin viivakudin patjaan ja Macek oli kärkkäänä reboundissa siirtämässä vartin pelin jälkeen Wolvesin 1-0 johtoon. Sen jälkeen Iowa teki kaksi seuraavaa osumaa, kunnes Hague tasoitti pelin hirmuisella lyöntilaukauksella oikealta b-pisteeltä päätöserän alkupuolella vastustajan hyökkäykseenlähdön epäonnistuttua ja päätyttyä Wolvesin riistoon. Voittomaalissa McGinn teki maukkaan esityön poikittaissyötöllään oikeasta laidasta painottomalle puolelle. Seuraava ottelu pelataan heti ensi yönä.

    EDIT: Toisenkin pelin Wolves voitti ja nyt maalein 4-3. Carr keräsi kaksi passia ja Macek tehot 1+1, joten äärettömän tärkeä asia kyllä heidän paluunsa kokoonpanoon on ollut. Whitecloud, Lindberg ja Weis olivat muut maalintekijät. Whitecloudin osuma syntyi siten, että hän sai kulmasta syötön slottiin ja laukoi yhdellä kosketuksella kiekon ohi Hammondin. Vierailta Kunin teki kaksi maalia. Ottelusarja on nyt siis Chicagolle 2-0 eli Iowan pitäisi voittaa seuraavista viidestä pelistä neljä mennäkseen jatkoon. Wolves saa lisää apuja luultavasti jo ensi peliin, kun Elvenes vapautui maajoukkueen käytöstä rapakon taakse pelaamaan ja liittyy Wolvesin miehistöön.
     
    Viimeksi muokattu: 03.05.2019 klo 13.27
  17. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Iowa voitti kolmannen ottelun 2-0 Hammondin nollapelillä. Kunin teki voittomaalin ja jatkoi maalitehtailuaan. Wolvesin puolelta positiivista oli se, että Quinney oli palannut kehiin Carrin ja Macekin ketjuun. Elvenes puolestaan ei ollut vielä pelaamassa. Seuraava ottelu pelataan vasta torstaiaamuna, joten ehkä hän silloin pääsee kehiin.

    Mikheyev ei lopulta tullut Vegasiin, vaan Toronto vei pidemmän korren, joten köyhän miehen Mikko Rantanen ei pue ritaripaitaa ylleen. Eipä tuo nyt pahemmin haittaa, kun hyökkäys on jo niin täynnä, vaikka Mikheyevin mailahäirintäosaamisesta olisi ollutkin hyötyä.

    Kanadan harjoituksissa Stone ja Marchessault ovat olleet ykkösketjussa laituriparina Tavaresin rinnalla. Theodore puolestaan oli kolmosparissa Stecherin kanssa. Huomenna Kanada kohtaa Itävallan, joten silloin selvinnee se, että ovatko Vegasin pojat samassa YV-koostumuksessa.

    Kuuntelin The Athleticista tunnin mittaisen podcastin, jossa oli vieraana Wolvesin päävalmentaja Rocky Thompson. Siinä käytiin läpi hänen muuttumistaan NHL-tappelijasta valmentajaksi. Pelaajauran päätyttyä hän aloitti vuonna 2007 apuvalmentajana Edmonton Oil Kingsissa WHL:ssa ja vuonna 2014 sai vuodeksi paikan NHL-joukkueen apuvalmentajana samassa kaupungissa. Kesällä 2015 Thompson otti vastuun Windsor Spitfirestä ja nosti sen pohjilta kahdessa kaudessa huipulle runkosarjassa, mutta joukkue hävisi Londonille playoffeissa katkaisuottelussa. Tuolla kaudella Thompsonin mukaan Spitfire voitti yli 40 peliä reilusta 60:sta.

    Seuraavana vuonna joukkue keräsi entistä enemmän pisteitä ja jäi kaiketi historian suurimmalla pistesaaliilla ilman kotietua. Jos kuuntelin oikein, taas London voitti Spitfiren pudotuspeleissä (nyt seiskapelissä), mutta koska Windsor isännöi tuona vuonna Memorial Cupia, sillä oli kaksi kuukautta tyhjää kalenterissa. Ongelmaksi muodostui pelituntuman ylläpito ja tuon Thompson ratkaisi jakamalla ajanjakson kolmeen segmenttiin, joiden päätteeksi pelaajat saivat lyhyet vapaat. Aluksi pidettiin kuntoa yllä ja loppua kohden hiottiin taktisia seikkoja. Lopulta Thompson valmensi joukkueen Memorial Cupin voittoon sensaatiomaisesti. Ajastaan Windsorissa Thompson myös muistaakseni sanoi, että hän koki itsensä opettajana ja yritti opettaa pelaajia ammattilaisiksi. Sama pätee toki nykyisessäkin roolissa.

    Sen jälkeen kesällä 2017 hänet valittiin Wolvesin päävalmentajaksi. Thompson totesi, ettei tuntenut entuudestaan McPheeta ja McCrimmonia, mutta kertoili heille filosofiastaan ja tuli sitten lopulta valituksi. Hän oli myös ollut muutaman muun AHL-seuran haastattelussa.

    Ylipäätään Thompson totesi, että aika Edmontonissa oli tärkeää, sillä niinä vuosina hän oppi todella paljon keskustelemalla, koska ympärillä oli lukuisia nousevia kykyjä. Erityisesti Todd Nelsonilta (Oilersin päävalmentaja 2014-2015) Thompson kertoi oppineensa paljon. Hyökkäysfilosofiastaan Thompson totesi, että uskoo siihen, että kun kiekollisella pelaajalla on tuki, joukkue luo maalipaikkoja ja pelaa siten ikään kuin hyökkäävästi. Rintamahyökkäykset kunniaan siis eikä ole yllätys, että Thompsonin molemmilla kausilla Wolves on voittanut divisioonansa. Pelin evoluutiosta Thompson sanoi, että on innokas pelin opiskelija ja matkimisessa (esim. Pens 16 & 17) on muistettava se, että millainen materiaali on käytössä. Esimerkiksi kun Wolves kärsi loukkaantumisista tai avainpelaajien poistumisista (Pirri, Brännström), ei voi olettaa, että korvaajat pystyvät pelaamaan "vauhdikasta" jääkiekkoa, vaan pelitapaa on kenties varioitava enemmän päätypelaamiseen. Glasskin oli heitettävä suoraan kärkiketjun keskelle ja ykkösylivoimaan, kun joukkue kärsi loukkaantumisista eikä Thompson siksi voinut peluuttaa häntä hieman suojatummilla minuuteilla. Varaamaton Coghlan sai kehut tulokaskaudestaan alakerrassa ja siitä, että hän otti hyvin Brännströmin paikan ylivoimalla, kunnes sai kiekon leukaansa ja loukkaantui kuudeksi viikoksi ollen siis yhä sivussa. Kaikin puolin Thompson vaikutti haastattelussa hyvin nöyrältä ja elämänsä jääkiekolle omistavalta henkilöltä, jolle joukkueen on helppo pelata eikä luistaa yhdessäkään vaihdossa.
     
  18. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Lainaus:
    En ollut Edmonton-huhuista kuullut, mutta Seattlen tulevan NHL-joukkueen GM:ksi McCrimmonia oli kiihkeästi huhuiltu. No nyt heidän pitää löytää joku toinen. En ole tutustunut McCrimmonin tekemisiin tai tekemättä jättämisiin sen tarkemmin, joten en osaa kommentoida, jos tässä nyt Vegasin joukkueen kuva tulee suuremmin muuttumaan. Tuskinpa, jos McPhee siellä taustalla edelleen häärii.
     
  19. Huppu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    SaiPa
    Lainaus:
    McPhee? Olisi jo kokemusta hommasta...
     
  20. Amerikanihme Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
    Lainaus:
    Tosiaan, mutta Vegas ei tahdo varmaan miehestä luopua.
     
  21. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    http://sinbin.vegas/why-didnt-colin-miller-play-game-1/

    Mielenkiintoinen artikkeli siitä, miksi Miller ei pelannut avauspelissä Sharksia vastaan. Eniten kiinnostusta herätti se kohta, jossa sanottiin, että missään muussa kauden ottelussa alkulämmöillä ei ollut ylimääräisiä pelaajia kuin tuossa Sharksia vastaan pelatussa avauspelissä, jossa Miller oli siis ylimääräisenä kentällä, vaikka Gallantin mukaan kaikki olivat terveinä. Oliko kyseessä pelaajan tietoista nöyryyttämistä ja lieneekö kulisseissa sitten tapahtunut jotain, kun nelospelin jälkeen Gallant oli todennut olleensa pettynyt siihen, ettei Miller pelannut avauspelissä, vaikka päätös oli tietysti valmennusjohdon. Henkisessä valmistautumisessa ja ammattimaisuudessa oli kaiketi sitten parannettavaa ja sellaiset asiat eivät ainakaan edesauta Millerin asemaa hänen ollessaan yksi mahdollinen liikuteltava palanen kesällä, vaikka toisaalta hänen rightin kätisyydestään olisi paljon hyötyä tulevaisuudessakin varmasti.
     
    Amerikanihme tykkää tästä.
  22. ritaripervonen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights
    Lainaus:
    Tilannne palkkakaton suhteen on sellainen, että Milleristä lienee joka tapauksessa pakko luopua, joten mikäli tuossa jutussa on perää, niin sitä suuremmalla syyllä hän on ensimmäisenä joukkueesta liipasimella.

    Farmijoukkueemme hävisi sitten seuraavankin pelin, joten tilanne on 2-2. Olivat kuitenkin näemmä voittaneet laukaukset selvästi, joten lienee mahdollista vielä kääntää uudelleen kurssi tuossa sarjassa ja napata ratkaiseva voitto.

    Marchessault ja Stone on näköjään pantu ainakin alustavasti samaan ketjuun, joka on lähtökohtaisesti Kanadan ykkösketju alkavissa MM-kisoissa. Mielenkiintoista nähdä, miten heppujen yhteispeli sujuu.

    Tulevan kesän draftissa pääsemme varamaan numerolla 17. Ennakkoarvioiden perusteella siltä paikalta saattaisi pystyä poimimaan ihan hyvän tulevaisuuden palasen, sillä draftin kärkikaksikon (Hughes, Kakko) jälkeen siellä on varattavissa yli kymmenkunta lähtökohtaisesti hyvin tasaväkistä pelaajatyyppiä. Joka tapauksessa olen luottavainen taustajoukkojemme toimintaan. Hyvin etenkin ensimmäisen kierroksen varaukset (Brännstrom, Glass, Suzuki) ovat tähän saakka edenneet urillaan, vaikka kahdesta heistä ollaankin jo luovuttu, eikä NHL-uran onnistumisesta ole vielä kenelläkään näyttöjä.
     
  23. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Historian ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen ottelu, jossa esiintyí Vegas Golden Knightin pelaajia, ei olisi voinut alkaa paremmin kuin Shea Theodoren, Mark Stonen ja Jonathan Marchessaultin saumattomalla yhteistyömaalilla ylivoimalla: Vegas Golden Knights on Twitter

    Ylläolevaa maalia kuvailee kaikkein parhaiten se emoji/hymiö, jossa sydämet tuikkivat silminä. Myös Gusev aloitti kisat tehokkaasti 1+1 tehoilla Venäjän voitettua Norjan 5-2: https://www.youtube.com/watch?v=QNa6qO_PLEc

    Tanskan joukkueessa puolestaan on mukana Jonas Rondbjerg, mutta häntä ei ole vielä leimattu, vaan hän aloittaa kisat 13./14. hyökkääjänä. Toivottavasti hän saisi vastuuta, jotta hänen kykynsä miesten kansainvälisissä peleissä tulisivat selviksi kerralla.

    Wolves kaatoi vitospelissä Iowan peräti 4-7 McKenzien hattutempulla. Whitecloud syötti pari osumaa Quinneyn tavoin ja jälkimmäinen teki myös itse yhden. Carr ja Matteau keräsivät 1+1 tehot. Kuudes ja tarvittaessa seitsemäs ottelu pelataan Chicagossa eli näemmä AHL:ssa rytmi menee 2-3-2 kotiotteluissa.

    Jääkiekkojumalien suotuisuus puolestaan ensi kaudelle on varmistettu, kun itse Paaville luovutettiin Vegasin pelipaita: Vegas Golden Knights on Twitter Tämä ainakin vahvistaa sitä aiemmin @Amerikanihme'en esiin nostamaa yhteyttä katoliseen kirkkoon. Haula-lujah!
     
  24. Salming Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Vegas Golden Knights
    Ikuinen arvoitus on ratkaistu, sillä nyt se on selvää, että lasi on puoliksi TÄYNNÄ, koska Cody Glass teki kevään toisen jatkoaikamaalinsa ja johdatti Wolvesin voittoon AHL:n läntisen konferenssin ensimmäisessä loppuottelussa. Hyka ja McGinn syöttivät maalin eli tutut laiturit lienevät olleet taas Glassin laidoilla. Tuo ketju teki myös isäntien kolmannen maalin, jonka teki McGinn.

    Ottelu päättyi lopulta 5-4. Whitecloud oli kakkostähti parilla syöttöpisteellä. Kyllä tuota lyöntilaukausta katselisi NHL:ssäkin ensi kaudella kolmosparissa. Hague puolestaan vastasi 4-4 tasoituksesta kolme minuuttia ennen loppua, joten ilahduttavasti tulevaisuuden palaset ottivat joukkueen reppuselkään tärkeimmillä hetkillä.

    MM-kisoissa Theodore on jatkanut mainiota pelaamistaan keräten tehot 1+4 neljässä ottelussa ylivoiman priimusmoottorina. Marchessault on ollut ahkera laukomaan kuten Vegasissakin ja kasannut 2+3 tehot, kun puolestaan Stone on ollut todella flegmaattinen suurimman osan aikaa 2+1 tehoilla. Avauspelin dominointi Suomea vastaan antoi odottaa niin paljon enemmän. Gusev on ollut erinomainen Kucherovin tutkaparina ja tehnyt jo tehot 2+6 ollen pistepörssin kuudentena.

    Ensi kauden kausiketju oli tarkoitus avata tällä viikolla, mutta euroviisuanalyysikiireiden takia teen sen vasta ensi viikolla. Pahoittelut siitä, mutta hyvää kannattaa odottaa.
     
    Amerikanihme ja astraljava tykkäävät tästä.