Mainos

Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 085 265
  • 9 153

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Kiinnostava kolumni:


Tasa-arvokeskustelua vaivaa ensinnäkin vastakkainasettelu:
Politiikassa olisi haettava koko yhteisölle parhaita ratkaisuja. Mitä enemmän mittaillaan etenkin sukupuolten näkemyseroja, sitä varmemmin menemme kohti alakoulun välituntipihalta tuttua ”tytöt vastaan pojat” -asetelmaa.

Toisekseen tasa-arvopuhe on poliittista, keskiluokkaista, akateemista ja teoreettista:
”Eivät kaikki naiset ole urbaaneja, liberaaleja älypäitä”. Ja todellakin, esimerkiksi Trump keräsi lopulta 46 prosenttia amerikkalaisten naisten äänistä.

Tästä kirjoitti tuossa yllä myös @Byvajet :
Lisäksi tasa-arvokeskustelua vaivaa kärkäs keskiluokkaisuus. Tasa-arvo ongelmat sekä miesten välillä, miesten ja naisten välillä että naisten välillä paljastuvat sitä enemmän, mitä alempiin sosiaaliluokkiin katsotaan, mutta keskustelussa tämä ei näy, koska sitä pitävät yllä eniten korkeakoulutetut keskiluokkaiset (kaupunkilais)naiset.

Hyvin moni tasa-arvo-ongelma liittyy pienituloisuuteen,köyhyyteen tai mielenterveysongelmiin etenkin globaalisti. Käytännössä tasa-arvokeskustelu kuitenkin ohjataan keskiluokkaisten miesten ja naisten väliseksi kamppailuksi.

Tunnen naisia, jotka kokevat sellaiset naiset vihollisiksiin, jotka eivät allekirjoita heidän näkemyksiään tasa-arvosta. Minusta heitä vaivaa tietynlainen ylemmyydentunne, "minä olen oikeassa ja he ovat väärässä". Tasa-arvopuhe problematisoi miesten ja naisten välit pieniä yksityiskohtia myöten: nainen, joka on ihan tyytyväinen siihen, että mies hoitaa auton ja hän hoitaa tiskit, ei ole moderni eikä tasa-arvon kannattaja. Koska tasa-arvopuhe on poliittista, se on monelle asian kanssa puuhaavalle ehdotonta: heidän ajatuksensa on mallia "anna pirulle pikkusormi" eli ei saa antaa piiruakaan periksi periaatteista, jotta ei olla kaltevalla pinnalla, joka johtaa patriarkaatin ylivaltaan, pakkoavioliittoihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan normalisointiin.

Tuo puhe ei vain tavoita kaikkia. Jos et kuulu jo valmiiksi oikeaan viiteryhmään, niin se on sinulle mitä todennäköisemmin vierasta. Vaikeinta on se, että kiivaammilla julistajilla on oikeasti vihamielinen suhtautuminen niihin naisiin, jotka eivät ole heidän kanssaan samaa mieltä: heidät koetaan "rotupettureina" ja tuohon ryhmään kohdistetaan väkivaltaisiakin ajatuksia. Se jos mikä on omiaan ruokkimaan välissä olevaa kuilua.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Mutta helvetin iso ongelma nimenomaan miesten ongelmien korjaamisessa on se, että ei ole uskottavia miesasiamiehiä. Oikeistolainen maailmankuvahan vain johtaa siihen, että jos ei ''menesty'' niin kuolkoon ojanpenkalla. Jos kannattaa tätä maailmaa, niin kannattaa olla varma ettei ole siellä tyhmien puolella. Ja mielestäni naisilla ei ole velvollisuutta korjata miesten ongelmia, tai pitää miesten asiaa julkisuudessa. Se on miesten itsensä tehtävä, ja jos se tapahtuu oikeistokonservatiivisten YouTube-kanavien kautta niin olkoon, mutta sen jälkeen on turha tulla itkemään kun yhteiskunta ei auta.
Asia ei ole ihan näin yksinkertaista. Täytyy pureutua tähän vähän laajemman ajatusketjun kautta.

Oletetaan ettei päteviä miesasiamiehiä ole. Mistä se sitten johtuu? Jos jollekin asialle on kysyntää, niin tarjontaa alkaa tulla. Ja kun tarjonta kasvaa, pätevyys kasvaa myös. Pureutukaamme siis miesasiamiesten kysyntään tasa-arvoelimissä (eli instituutioissa jotka maksaa siitä oikeasti palkkaakin, jolloin siitä voi tehdä ammatin).

Tasa-arvo mielletään Suomessa pitkälti feministien asiaksi. Ja kuten missä tahansa ideologisessa instituutiossa, ne äänekkäimmät ja fanaattisimmat yksilöt ovat yleensä vallassa ja hallitsevat narratiivia. Ja vaikka feministit usein sanovat ajavansa myös miesten asiaa, tämä on enemmän tai vähemmän paskapuhetta, ainakin kun mietitään tekoja. Jotkut feministit varmasti ajattelevat näin aidosti, mutta se todellinen feminismi (joka antaa feminismille tarkoituksen) pohjautuu narratiiviin naisten uhriasemasta, jonka takia narratiivi siitä, että molemmilla sukupuolilla olisi omat hyötynsä ja haittansa, syö sitä syvintä feminismin "uskon doktriinia".

Toisekseen voidaan miettiä sitä miksi pätevät miehet haluaisivat tunnustautua miesasiamiehiksi. Julkisuuteen on astunut vuosien varrella miesasiamiehiä omilla kasvoillaan, eikä lopputulos ole ollut kovin kadehdittava - varsinkaan silloin kun he tekevät se valtakunnan median kautta. (Vastavalmistuneista toimittajista suurin osa on naisia ja vieläpä usein jonkin sortin feministejä, jonka takia tämä neljäs valtiomahti (Media) naisistuu kovaa vauhtia. Vuonna 2023 kaikista toimittajista 58% oli naisia ja tämä lukema kasvaa vuosi vuodelta kun vanhemmat (miesvoittoiset sukupolvet) jäävät eläkkeelle ja naisvoittoiset sukupolvet tulevat tilalle. Ja halusimme tai ei, niin media on se mahti joka hallitsee kaikkea sitä informaatiota jonka me saamme. Omin silmin havaintomme maailmasta rajoittuvat omaan ympäristöömme.) Tämän takia joku youtube on houkutteleva paikka, sillä siellä he pystyvät tavoittamaan yleisönsä, ilman, että heidät päästään leimaamaan ruikuttaviksi nössöiksi - jollaisena miesasiamies usein nähdään.

Kolmanneksi... miesihanne on edelleen useimpien naisten mielestä se vahva tunteensa kurissa pitävä kallio, johon naiset voivat tiukan paikan tullen turvata. Miehelle on siis yleisesti ottaen myrkkyä tulla leimatuksi ruikuttavaksi. Itkeminen ja miehuus ei edelleenkään ole naisten mielestä kovin houkuttelevaa, vaikka nykyään tunteiden näyttäminen ja kyynelehtiminen voidaankin nähdä vahvuutena (kunhan ei aleta ruikuttaa tai itkemään). Tuossa edellä itsekin sanot "turha tulla itkemään jos yhteiskunta ei auta", koska miesten ollessa kyseessä, puhe itkemisestä nähdään automaattisesti heikkoutena. Ja tämä liittyy asiaan siten, että useimmat ihmiset haluavat kuitenkin muodostaa itsestään houkuttelevan vastakkaiselle sukupuolelle. Yksinäisyys ei ole kovin houkutteleva malli loppuelämälle (vaikka isolle osalle se on todellisuutta). Kun useimmat naiset kaipaavat kumppaniltaan turvallisuuden tunnetta, uhriutuva mies ei ole kovin houkutteleva. Vastaavasti uhriutuva (heikkouttaan näyttävä) nainen voi tarjota miehelle tarpeellisuuden tunnetta siitä, että hän voi olla se vahva turvaava osapuoli. Siksi jotkut miehet tuntevat miehuutensa uhatuksi jos vaimo tienaa enemmän rahaa. Sinänsä siis se on myös naisten asia minkälaisia miehiä he haluavat yhteiskunnassa nähdä.

Mutta mitä haluat, että tälle asialle tehdään? Ei varmaankaan mitään yhteiskunnallisia tukitoimia, koska ne ovat vasemmistolaista tasapäistämistä. Vai?
Hyvä kysymys. Mitä asialle pitäisi tehdä? Tukitoimet on pikkulaastareita isojen avohaavojen päälle. Kun ongelma on asenteissa, niin asenteet ovat asioita joita pitäisi yrittää muokata. Kuten edellä tunnut olevan kanssani samaa mieltä siitä, että molemmilla sukupuolilla on elämässään sekä haasteita että hyötyjä, eikä siten voida sanoa, että kumpikaan sukupuoli olisi toista huonommassa asemassa elämässä, niin tämä on se iso ongelma...


Perusteluna tässä pidetään sitä, ettei miestä voi nimittää ohi pätevämmän naishakijan, mutta jos meillä on oikeasti tasa-arvoyksikkö, jonka tehtävä on helpottaa esimerkiksi sukupuolen tuomia haasteita, niin kaiken ytimessä on luoda yksikkö, joka ensinnäkin pystyy hahmottamaan kaikki sukupuolen tuomat haasteet. En esimerkiksi miehenä voi millään tavoin hahmottaa kaikkia niitä haasteita joita naisena oleminen voi tuoda. Mutta sama koskee naisia. Kukaan nainen ei tiedä minkälaista on kasvaa kohti aikuisuutta tiedostaen esimerkiksi, että jos syntyy sota - niin sinut määrätään isolla todennäköisyydellä rintamalle kuolemanvaaraan. Tai ellet onnistu saamaan itsellesi partneria niin sinusta tuskin tulee isää. Ja jos tulet isäksi, niin avioeron sattuessa sinulla on tilastollisesti se lyhyt tikku kourassa (äitiys nähdään oikeusistuimissa isyyttä tärkeämpänä). Miehet ja naiset eivät kasva eri suuntiin pelkän biologiansa takia, vaan myös sen takia minkälaisia tulevaisuuden näkymiä, mahdollisuuksia ja haasteita heillä on edessään. Uskottava tasa-arvoyksikkö sisältää näkökulmien diversiteettiä, jotta se voi pohtia asioita useammalta eri kantilta. Se on se oikeasti tärkein pätevyys, jos halutaan miettiä kansalaisten kokemia haasteita.

Edellä oleva esimerkki on toki vain yksi esimerkki, mutta kaikissa tasa-arvoyksiköissä trendi on aika lailla sama. Ja vaikka siellä on välillä muutama mies mukana, niin hekin ovat yleensä miesfeministejä, sillä kuka täysjärkinen ihminen haluaisi olla yksin töissä 11 feministin kanssa eriävän näkökulman kanssa.

Ja se mitä itse haluaisin tehdä muokatakseni ihmisten asenteita kohti tasapuolisempaa asemaa, on lopettaa käsitteellisellä tasolla feminismin kutsumisen tasa-arvoksi, ja tuoda esiin naisasianaisen ja miesasiamiehen tärkeää virkaa tasa-arvokeskustelun ytimessä. Se, että meillä tasapuolinen määrä keskenään toimeentulevien ihmisten erilaisia näkökulmia (joita ei aja mikään ideologinen aate, vaan halu parantaa kaikkien ihmisten elämää), niin meillä olisi instituutio, joka voisi uskottavasti ajaa tasa-arvon asiaa. Feminismiä ja meninismiä voisi alkaa kutsua sillä nimellä mitä se oikeasti on - eli seksismiä. (Se, että olet nainen joka haluaa parantaa naisten asemaa, ei tee sinusta seksistiä - vaan tarpeellisen, mutta se tekee, jos uskot toisen sukupuolen olevan jotenkin ytimessään huonompi esimerkiksi siten, että maskuliinisuus on toksista.)

Ja tosiaan.. liittyen siihen ihan alkuperäiseen pointtiin, jos noihin tasa-arvoelimiin saataisiin oikeasti tasapuolista näkökulmien diversiteettiä, niin sitten meillä olisi oikeasti työpaikka, jossa myös miesasiamiehet voisi viihtyä naisasiamiesten rinnalla tulematta jyrätyksi lukumäärän kautta. Mutta ei se näkökulmien diversiteetti tule muuttumaan niin kauan kun annamme ideologian (feminismin) määrittää sen mitä on todellinen tasa-arvo.
 

Quaser

Jäsen
Suosikkijoukkue
O'Neill, KiVa
Olisi kiva, jos isät ohjeistaisivat myös pojilleen naisille suosittelemaansa korkeaa moraalia ja varovaisuutta. Miksi sälyttää vain tyttärilleen vastuu ja pojat pääsevät vanhalla pojat on poikia ajattelulla. Ei poika ole mikään pelkkien viettiensä viemä olento, joka ei opi ymmärtämään asioita. En mä ainakaan halua aliarvioida miespuolisia olentoja tuolla lailla.
Tähän oli pakko lainata pätkä oppaasta nimeltä "The Importance of Fathers in the Healthy Development of Children". Lyhyesti ja ytimekkäästi millainen vaikutus isällä on poikiin ja toisaalta tyttäriin:

"Fathers who treat the mothers of their children with respect and deal with conflict within the relationship in an adult and appropriate manner are more likely to have boys who understand how they are to treat women and who are less likely to act in an aggressive fashion toward females.

Girls with involved, respectful fathers see how they should expect men to treat them and are less likely to become involved in violent or unhealthy relationships.

In contrast, research has shown that husbands who display anger, show contempt for, or who stonewall their wives (i.e., “the silent treatment”) are more likely to have children who are anxious, withdrawn, or antisocial."
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Feminismiä ja meninismiä voisi alkaa kutsua sillä nimellä mitä se oikeasti on - eli seksismiä. (Se, että olet nainen joka haluaa parantaa naisten asemaa, ei tee sinusta seksistiä - vaan tarpeellisen, mutta se tekee, jos uskot toisen sukupuolen olevan jotenkin ytimessään huonompi esimerkiksi siten, että maskuliinisuus on toksista.)
Taas kerran olet kaivanut esiin tuon väitteen että feminismissä yleisesti pidettäisiin maskuliinisuutta toksisena. Tuo väitehän on paskapuhetta, jonka sinunkin luulisi tietävän. Toksiseen maskuliinisuuteen kuuluu yleisesti semmoiset ajatukset että itkeminen on naisellista, pitää olla fyysisesti vahva, tunteellisesti sulkeutunut jne. asioita joita esimerkiksi jotkut nuoriin miehiin kohdistuneet influensserit esimerkiksi nykyään ajavat. Samoin tähän kuuluu esimerkiksi ajatus siitä että miehen pitäisi elättää kumppaninsa parisuhteessa ja muuta sellaista vanhanaikaista ajattelua.

Sinällään esittämäsi ajatus jonka mukaan naisviha johtuu feminismista ja naisista on vähän sama kuin sanoisi että anti-semitismi johtuu sionismista ja juutalaisten yleisestä käytöksestä. Vastakkainasettelun lopettamiseen pyrkiminen ja feminismin yhdistäminen seksismiin ja täten feministien kutsuminen seksisteiksi on sitten omasta mielestäni vähän erikoinen tapa hoitaa asioita, mutta you do you.

Ja kyllä mielestäni miehet ja pojat kohtaavat paljon ikäviä asioita elämässään joista ainakin osa lähtee yhteiskunnasta. Poikien huonompi koulumenestys tuskin johtuu siitä että pojat olisivat kykenemättömiä opiskelemaan. Samoin asepalvelukseen liittyy tietenkin tasa-arvo ongelma. Sen ratkaiseminen on vähän kimurantti asia kun mielipiteet sen suorittamiseen tuntuvat kovin jakautuneilta. En tiedä miten menee nykyään, mutta omasta teini-iästä muistan että siviilipalvelukseen menemistä pidettiin nössöjen hommana. Miehisyyteen liitetään paljon ikäviä ja haitallisia asioita. Se ei kuitenkaan tarkoita että koko ajatus maskuliinisuudesta on paha. Samoin feminiiniyteen liitetään haitallisia asioita. Esimerkiksi kaikki "naisen ei ole sopivaa" ajatukset ja mallit.
 

Sj991

Jäsen
Taas kerran olet kaivanut esiin tuon väitteen että feminismissä yleisesti pidettäisiin maskuliinisuutta toksisena. Tuo väitehän on paskapuhetta, jonka sinunkin luulisi tietävän. Toksiseen maskuliinisuuteen kuuluu yleisesti semmoiset ajatukset että itkeminen on naisellista, pitää olla fyysisesti vahva, tunteellisesti sulkeutunut jne. asioita joita esimerkiksi jotkut nuoriin miehiin kohdistuneet influensserit esimerkiksi nykyään ajavat. Samoin tähän kuuluu esimerkiksi ajatus siitä että miehen pitäisi elättää kumppaninsa parisuhteessa ja muuta sellaista vanhanaikaista ajattelua.
Siinä on mielestäni aika paljon vaihtelua mitä feministit (tai ihmiset ylipäätään) pitävät toksisena maskuliinisuutena. Jotkut pitävät vain noita mainitsemisia asioita toksisina, mutta aina vähän väliä kuuluu kun joku pitää esim kilpaurheilua tai poikien pyssyleikkeijä toksisena maskuliinisuutena. Ja kaikkea tuolta väliltä.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siinä on mielestäni aika paljon vaihtelua mitä feministit (tai ihmiset ylipäätään) pitävät toksisena maskuliinisuutena. Jotkut pitävät vain noita mainitsemisia asioita toksisina, mutta aina vähän väliä kuuluu kun joku pitää esim kilpaurheilua tai poikien pyssyleikkeijä toksisena maskuliinisuutena. Ja kaikkea tuolta väliltä.
Niinpä. Toksista mielestäni on viedä naiselta oikeus kilpa-urheiluun miettimällä kilpailemista maskuliiniseksi. Ja eikö se juuri ole sitä alistamista, ettei nainen voisi olla sotilas, koska hän on nainen. Jos kaipaa tasa-arvoa niin pitää antaa ihmiselle oikeus valintoihinsa sukupuolesta riippumatta.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Minusta on ihan sama, miksi itseään kutsuu, jos kannattaa miesten ja naisten tasa-arvoa, miesten ja naisten täydellistä oikeutta tehdä omat vapaat valintansa yhteiskunnassa ja elämässä, eikä etukäteen kahlitse heitä muutamaan jäykkään ja irrationaaliseen, ennalta saneltuun lokeroon vaan kannattaa yksilöllistä vapautta tulkita omaa sukupuolisuuttaan niin kuin parhaalta tuntuu, kunhan ei samalla rajaa toisten ihmisten vapautta täysin samaan.

Toki nämä ovat perinteisesti olleet hyvinkin keskeisiä feministisiä tavoitteita, etenkin sen liberaaleissa tulkinnoissa, mutta ihan sama miksikä tälläiset sukupuolten tasa-arvon ja valinnanvapauden arvot mielessään ristii, kunhan niitä kannattaa.

Kun malttaa edes hetkeksi irtautua kaikesta toksisesta kulttuurisodankäynnistä niin eivät asiat niin kauhean monimutkaisia ole.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hesarissa on pari mielenkiintoista juttua tasa-arvoon liittyen.

HS 19.11. Juuso Erno (Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja) Lukijan mielipiteessä moittii Orpon hallitusta siitä, että poikavauvojen silpominen on edelleen sallittua.

”Lakiesityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa ketään syrjimättä silpomisen sukupuolineutraalilla kriminalisoinnilla, eikä mikään kansainvälinen sitoumus estäisi Suomea tekemästä niin.”


HS 18.11. Vertikal Oy on koonnut tilaston tehostetun tuen saajista ja pojat ovat tuensaajissa räikeästi yliedustettuja.

”Poikien suuri osuus tietyssä kunnassa ei korreloi minkään kanssa. Vaikuttaa siltä, että selittävänä tekijänä on lähinnä kunnan koulujen kulttuuri.”

On tärkeää huomioida myös, etteivät tehostetun ja erityisen tuen päätökset perustu mihinkään selkeään kriteeristöön, (Simo) Pokki huomauttaa.

”Tuen saajilla voi olla oppimisvaikeuksia, mutta läheskään aina kyse ei ole siitä. Onko niin, että pojille tyypillistä käyttäytymistä suvaitaan kouluissa huonosti?”

”MYÖS tutkija Harry Lunabba kyseenalaistaa järjestelmän. Hän sanoo suoraan olevansa surullinen ja turhautunut nykyisestä ”sukupuolisokeasta” koulutuskehityksestä.
”Rakenteellisesti pojat leimataan ongelmaksi. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei ole sukupuolisensitiivinen eikä myöskään intersektionaalinen: se ei huomioi riittävästi erilaisia taustatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa koulumenestykseen”, hän sanoo.

Lunabba työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat erityisesti poikien suhde koulutukseen sekä poikien haavoittuvuus.

”Pojat saavuttavat koulukypsyyden tyypillisesti tyttöjä myöhemmin. Esimerkiksi vielä yläasteella itseohjautuvuus voi olla monelle pojalle hankalaa, eli he hyötyisivät aikuislähtöisemmästä opetuksesta”, Lunabba sanoo.”
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Minusta on ihan sama, miksi itseään kutsuu, jos kannattaa miesten ja naisten tasa-arvoa, miesten ja naisten täydellistä oikeutta tehdä omat vapaat valintansa yhteiskunnassa ja elämässä, eikä etukäteen kahlitse heitä muutamaan jäykkään ja irrationaaliseen, ennalta saneltuun lokeroon vaan kannattaa yksilöllistä vapautta tulkita omaa sukupuolisuuttaan niin kuin parhaalta tuntuu, kunhan ei samalla rajaa toisten ihmisten vapautta täysin samaan.
Olen kanssasi samaa mieltä. Ja uskonpa, että useimmat jotka juuri tässä ketjussa tykkää oleskella, ajattelee samoin. Me kaikki haluamme tasa-arvoa. Meillä on vain erilaiset näkemykset siitä mikä on tasa-arvoa ja/tai miten siihen päästään.

Toki nämä ovat perinteisesti olleet hyvinkin keskeisiä feministisiä tavoitteita, etenkin sen liberaaleissa tulkinnoissa, mutta ihan sama miksikä tälläiset sukupuolten tasa-arvon ja valinnanvapauden arvot mielessään ristii, kunhan niitä kannattaa.
Tämänkin allekirjoitan. Feministit ajoivat alkujaan naisten oikeuksia, ja siten naisasianainen ja feministi ovat olleet hyvin pitkään synonyymeja. Ja useimpien mielestä varmaan edelleenkin ovat. Mutta ainakin omasta mielestäni viimeisimmät feminismin aallot ovat vieneet feminismiä vahvemmin ideologisen "uskonnon" kuin tasa-arvopyrkimysten suuntaan. Keskiössä on se laaja intersektionaalinen etuoikeuskehä, joka pyrkii jaottelemaan ihmisiä eri lokeroihin ja pisteyttää heidät siten eräänlaisin etuoikeuksin. Valkoisen heteromiehen ollessa taulukon suurin "saatana" (jos pysytään rinnastuksessa uskontoon), se ei oikein houkuttele kyseistä henkilötyyppiä osaksi tasa-arvoinstituutiota. Näkemykset siitä kuka on etuoikeutettu on muutenkin hyvin yksilöllistä, ja useimmille ihmisille ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella (sillä he eivät pääse näkemään sitä nurmikkoa niin läheltä, että näkisivät ne siinä olevat epäkohdat). Jos siis oikeasti halutaan pohtia ketkä on etuoikeutettuja, se analyysi tulee tehdä kummaltakin puolelta aitaa.

Enkä usko, että suurin osa feminististeistä oikeasti kuuluu näihin viimeisimpiin aaltoihin, vaan pyrkivät lähinnä parantamaan epäkohtia naisten elämässä - joka tekee heistä naisasianaisia ja siten tarpeellisia. Siksi ymmärrän miksi mielipiteeni feminismistä kokonaisuudessaan osuu joillekin pahasti. Mutta niin kauan kuin feminismi on laaja erilaisten koulukuntien foorumi, jonka suojissa voi yhtä lailla edistää naisten asemaa, kuin levittää stereotypioihin perustuvaa miesvihaa, niin se on iso este todelliselle miesten ja naisten yhteiselle tasa-arvotyölle.

Olen siis feministien kanssa samaa mieltä siitä, että sukupuolittuneet käsitteet muokkaavat maailmaa ja ihmismieltä, mutta sama koskee myös heitä itseään ja tasa-arvokysymystä. Jos haluamme tasa-arvoyksikön jossa on sekä päteviä miehiä, että päteviä naisia (eli enemmän myös miehiä kouluttautumaan alalle), feminismi ei ole se paras käsite ihmiselle joka ajaa tasa-arvoa. Se mielikuva pitäisi murtaa ja brändätä uudestaan - esimerkiksi humanismiksi tms., jotta kumpikaan sukupuoli ei voisi omia sitä. Ja ymmärrän myös miksi feministien on vaikea päästää irti isosta osasta pitkään rakentunutta identiteettiään, mutta jos tasa-arvotyö oikeasti kiinnostaa, niin seuraava etappi pitäisi matkustaa sukupuolineutraalilla veneellä molempien sukupuolien asiaa edistäen. Enkä usko, että päästään kovin pitkälle tasa-arvokysymyksessä jos pysyy lähinnä toisen sukupuolen asiana, sillä se herättää väistämättä vastakkainasettelua ja epäreiluuden tunnetta niissä, jotka eivät koe tulevansa kuulluksi.

Ja syy miksi kutsuisin naisia julistautumaan ennemmin naisasianaisiksi kuin feministeiksi on se, ettei nämä etuoikeuskehiä ylläpitävät "fanaattisemmat" tahot sovi sinne yhteiseen tasa-arvoveneeseen ilman isompaa riitaa. Eivätkä he tule luopumaan oikeudesta kutsua itseään feministeiksi, joten pysytelköön omassa veneessä saarnaamassa omalle yleisölleen. On mielestäni muutenkin hyvä jos käsitteellisellä tasolla feministit ja meninistit miellettäisiin sinne syvemmän päädyn ideologisiksi vastinpareiksi, ja naisasianaiset ja miesasiamiehet olisivat niitä, jotka pyrkisivät ratkaisemaan ruohonjuuritasolla yhteiskunnallisia epäkohtia, eivätkä nämä kumpikaan leimautuisi niistä radikaaleimmista näkemyksistä...

Muutenkin jos halutaan täyttää vene molempien sukupuolten näkemyksillä, sinne veneeseen täytyy ensin tehdä kunnolla tilaa. Kuten aiemmin sanoin, ei ole kovin houkuttelevaa olla ainoa miesasiamies 15 naisasianaisen joukossa. Se voi olla hyvin lannistava työympäristö.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Muutenkin jos halutaan täyttää vene molempien sukupuolten näkemyksillä, sinne veneeseen täytyy ensin tehdä kunnolla tilaa. Kuten aiemmin sanoin, ei ole kovin houkuttelevaa olla ainoa miesasiamies 15 naisasianaisen joukossa. Se voi olla hyvin lannistava työympäristö.
Itse olen sen verran liberaali, etteivät edes osin ihan puhtaalle biologialle perustuvat ryhmäidentiteetit niin kauheasti kiinnosta. Meidän kaikkien tulisi olla vapaita yksilöitä, ei jotain sukupuolia. Tietysti on totta, että jonkinlainen keskimääräinen, yleisen tason maskuliinius on selkeästi kriisissä, mutta hyvin pitkälle juuri niiden epäkohtien takia, mistä hyvin monet feministit ovat jo vuosikymmeniä puhuneet. Parasta ihmisten olisi olla omia yksilöitään. Minua ei sinänsä esim yhtään haittaa vaikka perinteiset sukupuoliroolit, jos ne on aidosti vapaasti ja yksilöllisesti valittu, mitä pahaa, ja voi hyvin olla biologiaakin taustalla. Sen sijaan sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka irrationaalisesti ja väkisin puristavat yksilöt tiettyihin rooleihin, ovat äärimmäisen vastenmielisiä.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Katselen BBC:n loistavaa jatkoa Wolf Hallille, Henrik VIII:n aikakaudesta kertovaa sarjaa siis. Ymmärrän täysin, että etnisten vähemmistöjen osuus tv:ssä ja elokuvissa on pitkään ollut erittäin suuri epäkohta, mutta historialliset aiheet ovat aika ongelmallisia. Tietysti meillä on usein aivan liian rajallinen käsitys menneiden aikakausien monikulttuurisuudesta, ja joku Tudor-aika toki nyt menee vaikkakin melkoisen epähistoriallisesti. Mutta sitten on aikakausia, joiden kohdalla jokin "värisokea" roolitus pesisi täysin menneen ajan räikeän rasismin ja vihan näkymättömiin.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Miten yleistä väkivallan hyväksyminen miesten keskuudessa onkaan? Sitä on nyt tutkittu ihan oikeasti.


Luulen, ettei media näe tarvetta uutisoida tätä yhtä isosti kuin sitä Nytkiksen "tutkimusta".
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Miten yleistä väkivallan hyväksyminen miesten keskuudessa onkaan? Sitä on nyt tutkittu ihan oikeasti.


Luulen, ettei media näe tarvetta uutisoida tätä yhtä isosti kuin sitä Nytkiksen "tutkimusta".
Aika hiljaista on. Ei ole tullut omasta piiristä yhtään jakoa somessa, eikä edes Sanoman sisällä Hesari ole asiasta uutisoinut. Nopealla silmäyksellä tuo on ihan asiallisesti tehty kyselytutkimus.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Miten yleistä väkivallan hyväksyminen miesten keskuudessa onkaan? Sitä on nyt tutkittu ihan oikeasti.


Luulen, ettei media näe tarvetta uutisoida tätä yhtä isosti kuin sitä Nytkiksen "tutkimusta".
Yllättävän vähän tässäkin tutkimuksessa hyväksytään väkivalta käytöksen perusteella. Todennäköisesti valtaosa ajattelee "käytöksen" vain huonoiksi tavoiksi, suun aukomiseksi tai asiattomaksi kosketteluksi. Sitten taas osa ajattelee käytöksen sisältävän myös sen, että joku tulee puukko kädessä kohti.

Vielä olisi tutkimusta voinut parantaa kysymällä kaikilta erikseen nuo alakysymykset eli hyväksyykö väkivallan itsepuolustustakoituksessa vs. nainen/mies ja samat vaatetukselle ja ulkonäölle.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yllättävän vähän tässäkin tutkimuksessa hyväksytään väkivalta käytöksen perusteella. Todennäköisesti valtaosa ajattelee "käytöksen" vain huonoiksi tavoiksi, suun aukomiseksi tai asiattomaksi kosketteluksi. Sitten taas osa ajattelee käytöksen sisältävän myös sen, että joku tulee puukko kädessä kohti.

Vielä olisi tutkimusta voinut parantaa kysymällä kaikilta erikseen nuo alakysymykset eli hyväksyykö väkivallan itsepuolustustakoituksessa vs. nainen/mies ja samat vaatetukselle ja ulkonäölle.
Tähän liittyen jäin miettimään mm. tätä kohtaa:

”Naisista 7 prosenttia hyväksyi miehiin kohdistuvan väkivallan käytöksen takia. Heistä 91 prosenttia hyväksyy sen vain itsepuolustukseksi.”

Vaikka kyse on pienestä ryhmästä niin mitä tämä merkitsee käytännössä. Ehkä huutelijalle joku antamaan köniin vai kun oma äijä tulee liian kännissä kotiin niin sitä voi lyödä tai potkaista.

Nuoret miehet erottuvat jonkin verran vanhemmista miehistä. Onko se vain nuoruuden mustavalkoista ajattelua, joka tasoittuu iän myötä vai kertooko jotakin enemmän. Näistä ei voi isoja johtopäätöksiä tehdä.

Näin tässäkin käy taas, että hurjimmat tulokset julkaistaan, mutta kun tulee uutta korjaavaa juttua niin silloin ei olla enää jakseta olla niin kovalla tohinalla liikkeellä.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
”Naisista 7 prosenttia hyväksyi miehiin kohdistuvan väkivallan käytöksen takia. Heistä 91 prosenttia hyväksyy sen vain itsepuolustukseksi.”

Vaikka kyse on pienestä ryhmästä niin mitä tämä merkitsee käytännössä. Ehkä huutelijalle joku antamaan köniin vai kun oma äijä tulee liian kännissä kotiin niin sitä voi lyödä tai potkaista.
Olen elämäni aikana tavannut myös tällä tavalla ajattelevia naisia, tosin onneksi en omissa lähisuhteissa. Olen myös tavannut naisia, joilla ei ole näyttänyt olevan minkäänlaista itsesuojeluvaistoa heidän suhteessaan miehiin, vaan esimerkiksi kumppanin solvaaminen ja häneen käsiksi käyminen on vaikuttanut olevan ihan tapa. Heidän suhteen olen sittemmin silloin tällöin ajatellut, että millaistahan elämää he lopulta elivät.

Nuoret miehet erottuvat jonkin verran vanhemmista miehistä. Onko se vain nuoruuden mustavalkoista ajattelua, joka tasoittuu iän myötä vai kertooko jotakin enemmän. Näistä ei voi isoja johtopäätöksiä tehdä.
Minä sanoisin, että kyse olisi paljolti tuosta mitä sanot. Nuorille mustavalkoinen, ehdoton ajattelu on tyypillisempää kuin vanhemmille, vaikka toki sellaisia ihmisiä riittää joka ikäryhmään. Tästähän on käsittääkseni ihan tutkimustulostakin psykologian puolella? Siis että kuinka ihmisellä kestää aikansa ymmärtää vaikkapa lieventäviä asianhaaroja.

En kuitenkaan sinänsä yllättyisi, vaikka nykyajan nuorilla olisi toisenlaisia käsityksiä kuin vanhemmilla sukupolvilla johtuen muuttuneesta sosiaalisesta ympäristöstä.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Minä sanoisin, että kyse olisi paljolti tuosta mitä sanot. Nuorille mustavalkoinen, ehdoton ajattelu on tyypillisempää kuin vanhemmille, vaikka toki sellaisia ihmisiä riittää joka ikäryhmään. Tästähän on käsittääkseni ihan tutkimustulostakin psykologian puolella? Siis että kuinka ihmisellä kestää aikansa ymmärtää vaikkapa lieventäviä asianhaaroja.
Sanoisin, että nykynuori ajattelee asioista tavallaan myös "tasa-arvoisemmin". Sukupuolirooleja pyritään esimerkiksi kouluissa aktiivisesti purkamaan, jolloin vanhan kansan tuntemaa "ritarillisuutta" ei samalla tapaa tunnisteta hyveeksi, vaan enemmänkin holhoamiseksi. Onko esimerkiksi enää hyvien tapojen mukaista avata naiselle ovi? Varmasti joidenkin mielestä on, mutta ei yhtä paljon kuin ennen.

Tästä päästään siihen mainitsemaasi "mustavalkoiseen" ajattelumalliin, että jos väkivalta on ylipäätään hyväksyttävää, miksi se olisi hyväksyttävää vain miehiä kohtaan mutta ei naisia? Joka on tavallaan ihan validi kysymys. Kaikki varmaan tiedostaa, että naisiin suunnatulla väkivallalla on yleisesti ottaen vakavammat seuraukset (vaikka toki pieni mies lienee haavoittuvaisempi kuin kookas nainen), mutta eikö tämä ole lähinnä kohtuus kysymys? Heikompaa osapuolta kohtaan asetettu suhteellisen kova väkivalta nähdään ylilyönniksi ja ylilyönnit on aina tuomittavia. Mutta jos vahvempaan osapuoleen on hyväksyttyä kohdistaa suurta väkivaltaa (esim. itsepuolustus), niin eikö heikompaan osapuoleen olisi yhtä lailla hyväksyttyä kohdistaa pienempää väkivaltaa? Tämä lienee ainakin eräänlainen mustavalkoinen ajattelumalli joka on omasta mielestä ihan looginenkin. Saako sodissa ampua vain miespuolisia sotilaita?

Yksi asia muuten mikä vaikuttaa varmasti myös kyselyiden tuloksiin on alueet joilla niitä on teetetty, ja kuinka paljon siellä on muiden kulttuurien vaikutusta. Tuli mieleen ne Itäkeskuksen plakaatit, joissa pyrittiin Jumalan nimeen ohjaamaan naisia uskonnonmukaiseen pukeutumiseen. Jos tällaiselta vakaumukselliselta henkilöltä kysytään, niin vaatetus lienee hyvä syy hieman ojentaa "Jumalan nimissä" (- tai saatan toki olla väärässä, kun en ole niin syvällisesti perehtynyt vieraisiin uskontoihin, mutta tällainen kuva on välittynyt).
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs

En tiedä onko sopiva ketju, mutta menkööt tänne.

Tässä on hyvä esimerkki tästä nykykulttuurista, jossa media ja sosiaalinen media valjastetaan tukemaan sitä omaa agendaa ja näkemystä. (Olisi muuten varmaan mennyt siihen media/klikkiketjuunkin)..

Jokainen saa tahollaan toki olla mitä mieltä haluaa Rydmanista ja perussuomalaisista, myös Magdaleena Hai. Olisiko tässä kuitenkin ollut poliittisesti korrektimpi tapa ilmoittaa päätöksestään kohteliaasti sinne presidentin kansliaan, eikä huudella sitä julkisesti? Tai, en minä tiedä, tarvitseeko sinne ylipäätään edes ilmoittaa poisjääntiään. Vähän tästäkin haiskahtaa nyt sellainen moraaliposeeraus, kun pitää Iltalehteen ottaa yhteyttä tällaisesta asiasta.

Minä olen sen verran vanhanaikainen ja perinteitä kunnioittava henkilö, että itse pidän Linnan juhlia arvokkaana tapahtumana/instituutiona, ja sitä soisi kunnioitettavan. Joka vuosi näkee myös niitä tarkoituksella pukukoodia rikkovia vieraita, sekään ei mene minun tajuntaan. Onko se niin mahdottoman haastava tehtävä pukeutua etiketin mukaisesti edes tällaisessa juhlassa? Ja jos se on ylitsepääsemätön este, niin sitten voi jättää tilaisuuden väliin.

Nythän tässä tavallaan saatetaan myös presidenttipari vähän outoon valoon, kun he "hyväksyvät" tällaisen hylkiön mukaan juhliinsa.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Suoranainen kusipäisyys ei ole nykyään(kään) hyväksyttävää, mutta ideologinen kusipäisyys taas on jopa suotavaa ja sitä pitää toitottaa turuilla ja toreilla.

Sillä saa klikkejä ja palstatilaa, aina parempi jos saa jonkun myös närkästymään, varsinkin somessa. Ja instituutiot sekä perinteen, niitä pitää ravistella, koska niitä pitää ravistella. Kunhan ravistelija kuuluu oikeaan kuplaan ja koplaan. Jos ei kuulu, niin närkästytään, varsinkin somessa.

Ihan yhdentekevää, jos joku kutsuttu ei tule jonkun muun kanssa toimeen, mutta täyttä kusipäisyyttä kutsujaa kohtaan on paukuttaa julkisuudessa päätään. Melko suvaitsematonta, jopa.

Ehkäpä kutsua voi sitten tämän tyypin tilalle jonkun muun, joka kutsua saattaa jopa arvostaa.

Rydmanista ja persuista olen noin muuten samaa mieltä kuin tämä Hai, mutta manifestoin sitä kyllä pikkusen eri tavalla, kuin demokratialle ja presidentille vittuilemalla. Kukin toki tavallaan, antaa palaa vaan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jos unohdetaan hurskaat korupuheet tästä ympäriltä, niin käytännössähän tämä kirjailija sanoo, että niin kauan kuin eletään demokratiassa, jossa kansa voi äänestää hänen näkemystään vastaan, niin hän ei leiki teidän kanssa ("tanssi samoissa bileissä"). Näkemys sekin (ja vapaassa yhteiskunnassa hän pääsee sitä julistamaan isolla näkyvyydellä), mutta häneltä unohtui perustella miksi totalitaristinen yhteiskunta (joka pyrkii rajoittamaan vapauksia) olisi nykysysteemiä parempi.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
On muuten äärimmäisen tärkeää päästä kertomaan, miksi juuri minä en halua mennä juhlimaan. Jos jättäytyisin vain pois niin kukaan ei tietäisi, mitä mieltä minä olen kyseisistä juhlista ja juhlijoista.

Siinä olisi myös vaara, että jos en olisi paikalla joku luulisi, että minua ei ole kutsuttu. Se vasta häpeällistä olisi.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Ihminen toimii oman vakaumuksensa mukaan ja haluaa nosta sitä esiin koska kokee sen epäkohtana. En ymmärrä miksi tuosta(kin) pitää valittaa. Linnanjuhlat ”instituutiona” ja siitä loukkaantuminen sitten myös tietysti oma asiansa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Aikoinani sain tukevan rokotuksen kaikkea identiteettipolitiikkaa vastaan jo 90-luvun alussa, kun opiskelin Pohjois-Amerikan tutkimusta sivuaineena Renvall-instituutissa - silloinen poliittinen korrektius oli aika lailla yhtä höpsöä kuin nykyisetkin trendit. Ei kyllä ole ollut mitään vaikeuksia jättää sitä jargonia ja ylitsevuotavaa oikeaoppisuutta ja "hyveellisyyttä" huomiotta sen koommin, ihan absurdia settiä. Tämä täysi välinpitämättömyys toimii erinomaisesti vieläkin, enkä oikein ymmärrä tätä suurta loukkaantuneisuuden aaltoa, joka nyt pyyhkii yli konservatismin. Vaikea on nähdä jotain yhteiskuntatieteiden laitosten ylilyöntejä minään erityisen eksistentiaalisena uhkana vaikka niitä somessa tulisikin vastaan - emmehän ole mitään lumihiutaleita.

Noin yhteiskuntapoliittisesti esim tietyt transkysymykset - urheilun, itse-identifikaation, sukupuolitettujen tilojen jne suhteen ovat toki ihan aidosti hankalia, mutta vaikea nähdä niitä kauhean keskeisinä asioina näissä nykyajan huolestuttavissa ja rajuissa riennoissa. Toki nämä aktivistit ovat mustavalkoisuudessaan ja jyrkkyydessään huomattavan ärsyttäviä.

Ja mitä sitten tulee tähän päivän klikkikohuun niin sehän meidän yhteiskuntamuotomme pointti on, että saa sanoa eliiteille, että pitäkää tunkkinne. Noloahan lähinnä on se, että kutsutaan, ei mitään kovin erityistä vastavoimaa vallalle nämä meidän kulttuurihahmomme.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Ihminen toimii oman vakaumuksensa mukaan ja haluaa nosta sitä esiin koska kokee sen epäkohtana. En ymmärrä miksi tuosta(kin) pitää valittaa. Linnanjuhlat ”instituutiona” ja siitä loukkaantuminen sitten myös tietysti oma asiansa.
Yleisesti vallalla oleva narratiivi on se, että nykyajassa on joku vihervasemmiston kaikesta loukkaantumisen kulttuuri. Sitten se meno on kuitenkin tällaista kun joku liberaali joskus ottaa kantaa johonkin. Tai jos telkkarissa on homo.

Mitä helvetin väliä osallistuuko kirjailija linnan juhliin. Jokaiseen asiaan ei tarvitse muodostaa vahvaa mielipidettä ja ihmiset voivat olla hölmöjä ilman että siihen täytyy aina valmistella tulikivenkatkuinen vastine internetiin.

Minä lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että omaa vakaumusta on kunnioitettavaa asiallisesti tuoda esiin, vaikka enpä itse olisi tuolla tavalla toiminut. SIitä olen kuitenkin varma etten koko tapausta muista enää ensi viikolla, joten ei siihen varmaan tarvitse vahvaa kantaa valita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös