Paine Naton sisällä on niin suuri saada Suomi ja Ruotsi jäseniksi, että edes Turkki tuskin pystyy kovin pitkään asiaa venyttämään.
Luotetaan vaan meidän omaan pelitapaan. Ei kannata olla liian huolissaan, kaikki realiteetit ovat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolella.
Foliohattuilua tai ei, niin kyllä se melko todennäköistä on, että USA:n johdolla on jo pitkään ennen Ukrainan sotaa kosiskeltu Suomea Natoon. Ei Pentagonissa tyhmiä olla. Kyllä siellä on tarkoin laskettu Suomen pätevien puolustusvoimien nettohyöty Natolle ja varsinkin USA:lle.
Ei siihen minusta mitään foliohattuilua tarvita. Suomen ja Ruotsin hyöty Natolle on ollut pitkään tiedossa ja silloin kun Baltian maat hakivat jäsenyyttä, oli sellaistakin puhetta, että niitä ei oteta, jos Suomi ei tule mukana. Ruotsia on kosiskeltu ensimmäistä kertaa Natoon -48 eli sen perustamisneuvottelujen yhteydessä, Suomea ainakin -92 alkaen.
Kannatti Nato-kumppanuuden myötä myydä Suomelle F-35A:t muita halvempaan kauppahintaan sillä olettamalla, että Suomi jossain vaiheessa hakeutuu täysjäseneksi ja alkaa ottamaan harteilleen Baltian ilmatilaa.
Kyllä, sekä siksi, että Suomen F-35 -laivue vahvistaa Norjan vastaavaa arktisella alueella. Olihan tuosta jo puhetta silloin hävittäjien tarjouskilpailun yhteydessä, että F-35 toisi synergiaetua napapiirin pohjoispuolelle.
Voin jo nähdä Nato-jäsenyyden toteuduttua, että osa kriitikoista alkaa julistaa miten Suomi "huijattiin" Natoon, kun maajoukkojamme alkaa ilmavoimien ohella viihtyä viiviiseen tahtiin Baltian maissa. Mutta tämähän on se ennakkoon vähemmän puhuttu hinta siitä, minkä Suomi 5. artiklan ja ydinsateenvarjon alle pääsemisestään maksaa. Itse en näe varsinkaan ilmavoimien osalta laajentuvaa ilmatilavalvontavelvollisuutta huonona asiana. Kalliita hävittäjiä ja lentäjiä ei kannata turhaan seisottaa maassa, varsinkin kun F-35A ei lentotunneista väsy samalla tavoin kuten Hornetit.
Juuri varsinkin meri- ja ilmavoimien kannalta laajentuva ilma- ja merialue ei ole oikeastaan minkäänlainen ongelma, ehkä jopa päin vastoin.
Toivoisin, että kansainvälistyminen näkyisi tulevaisuudessa myös varusmieskoulutuksessa, joko niin, että varusmiesten mukana on enemmän ammattisotilaita, mutta miksei niinkin, että harjoitusleirejä voi olla skandinaviassa tai Baltian maissa. Ei sillä, en halua varusmiehiä ja reserviläisiä lähetettäväksi sotiin muihin maihin (vapaaehtoisia lukuunottamatta toki), koska siellä he olisivat pääosin vain muiden jaloissa. Mutta kyllä reserviläisarmeijalle olisi eduksi, jos jo koulutuksessa yhtenä tekijänä olisi yhteistyö muiden armeijoiden kanssa.
www.uusisuomi.fi
