En itsekään oikein näe käytännössä järkevää mallia, miten se menisi jos lähtisimme linjalle Ruotsin kanssa Natoon tai ei lainkaan. Hakemus Natoon on kuitenkin jätetty itsenäisesti. Nato mailla on oikeus käsitellä meidän ja Ruotsin hakemukset erikseen ja toinen voidaan hyväksyä nopeammin kuin toinen.
Miten me käytännössä toimisimme, jos Nato hyväksyisi ja kutsuisi meidän jäseneksi ennen Ruotsia? Jäisimmekö roikkumaan, että mepä järjestämme äänestyksen vasta myöhemmin kun Ruotsikin on mukana? Jos joudumme odottamaan kuukausia tai vuosia, niin onko Naton kutsu ikuisesti voimassa? Vai joudummeko jonkun ajan kuluttua käynnistämään hakemusprosessin uudestaan? Entäpä sitten jos Ruotsi jossain vaiheessa hyväksytään ja sitten joku maa blokkaakin jo Suomen hakemuksen?
Entäpä sitten jos Ruotsissa tuulet muuttuvat ja he sanovat, että he eivät haluakaan Natoon syystä tai toisesta ja he vetävät hakemuksensa pois? Vedetäänkö mekin hakemus sitten pois? Entäpä sitten jos päästäänkin molemmat Natoon ja vaikka vuoden tai useamman kuluttua Ruotsi haluaakin erota, niin erotaanko mekin samalla?
Kyllä meidän minun mielestä pitää itsenäisesti tehdä näin isoja valintoja ja Natoon pitää pyrkiä, koska Suomen liittyminen Natoon on kaikkien etu. On Ruotsi sitten Natossa tai ei. Ruotsin kanssa tehtäisiin kuitenkin puolustusyhteistyötä, on he Nato jäsen tai eivät.
Meidän kannattaa koko ajan tehdä diplomaattista työtä sen eteen, että Ruotsistakin tulee Nato jäsen. Se kun olisi se kaikkein paras tilanne. Mutta kuten mainittua, se että me jättäytyisimme Naton ulkopuolelle koska Ruotsi, ei palvele ketään.