Olisiko se toisinkaan päin päätettynä sitten muuta kuin omaa identiteettipolitiikkaa, ja pitääkö Ukrainaa käyttää siihen keppihevosena? Liittoumalla ei tule todennäköisesti olemaan tuon taivaallista vaikutusta ukrainalaisten ihmisten elämään ja miten se mahdollisesti muuttuu sodan päättymisen jälkeen.Puhtaasti periaatteen tasolla on silti pakko ihmetellä onko tämä todella oikea asiayhteys oman identiteettipolitiikan tekemiseen. Suomessa on kaksi ja puoli vuotta itketty verta ukrainalaisten puolesta mutta ilmeisesti sikäläisten seksuaalivähemmistöjen hengellä ja terveydellä ei olekaan persuille niin suurta väliä.
JOS tällaisen liittouman jäsenet esittäisivät ehtoja, vaatimuksia, pakkoja jälleenrakennustuelleen, sittenhän asia voisi olla toisin.
Itse näen näissä kampaviineröinneissä aina sen riskin, että sitten voidaan sanoa katsokaa kuinka paljon teemmekään Ukrainan hyväksi ja jokainen turhanpäiväisten kirjelmien työstäminen lasketaan jotenkin Ukraina-tueksi. Ja sitten se on kaikki pois siitä ihan oikeasta, johonkin konkreettisesti vaikuttavasta tukemisesta.