Hmm.. sellainen viikonloppu. Sinkkukesä on avattu.
Nyt on suunnilleen pari kuukautta siitä kun kirjoittelin tänne omasta shokkierosta, joka tosiaan päättyi aivan yllättäen; vain 4kk yhteismuuton jälkeen. Edelleen ottaa päähän että näin kävi koska en tiedä todellista syytä, ja en voi siis tietää mitä tein väärin, jotta tätä ei tulisi tehtyä jatkossa. Mutta, pikkuhiljaa alkaa tottua siihen että tässä nykyisessä asunnossa asun vain minä, vaikka kyllähän tämä melko suurelta asunnolta tuntuu yhdelle ihmiselle.
Fiilikset ovat olleet sellaiset ettei todella ole minkäänlaisia voimia tavata tällä hetkellä uusia tuttavuuksia ja uusia naisia. Tuntui jotenkin uuvuttavalta koko ajatus että taas pitää lähteä esittäytymään ja hakemaan tuttavuuksia ja yhden illan hoitoja tuolta Helsingin yöelämän syövereistä.
Noh, eilen tuli eksyttyä kaverin kanssa yhteen yökerhoon, pitkästä aikaa. En ole mikään yökerhoissa liitelijä, vaan tykkään enemmän baarimeiningistä. Siinä sitten mentiin kaverin kaverin synttäreille ja tutustuttiin tämän kavereihin. Kaveri iski silmänsä yhteen naiseen, minä sitten hoidin wingerin roolia ja pidin seuraa hänen kaverilleen.
Sain tietää että nainen seurustelee, ollut 5v suhteessa. Ajattelin että no eipä siinä, minähän en mitään ole hakemassakaan. Kunnes iltaa pidemmälle mentäessä ja parin olutta myöhemmin huomasin että tämähän nainen on täysin jallitettavissa. Kuulemma oma habitus, käytöstavat sekä silmäniskut tekivät sellaisen vaikutuksen häneen, ja niinpä siinä sitten kävi että tämä lähti matkaan seurustelusuhteesta huolimatta. Omalla tavallaan tämä toi itselle jotenkin suloisenkatkeran tyydytyksen siitä, että naiset on aika perseestä ja eihän niihin voi luottaa, kuten en voinut näköjään luottaa ex-tyttöystvään, josta siis erosin pari kk sitten.
Ihan hauskaahan meillä oli, ei siinä, mutta jotenkin alkaa se viimeinenkin usko karista naisten suhteen siihen että mitä parisuhde on, ja kuinka kevyin perustein sitä voikaan lähteä toisen matkaan jos niikseen tulee. Ja nimenomaan peilaten siihen minun tilanteeseen, että ydhestä vitun riidasta pakataan laukut niin ei helvetti sentään.
Mutta ehkä sitä alkaa oppia elämästä, että ei tämän tarvitse olla niin vakavaa. Suhteita, niitä tulee ja niitä menee, Tältä se ainakin nyt tuntuu.