Naisasiat

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nimenomaan hösseliksi niin kauan kuin mies on ajatuksissa tuon kurssin takia. Jos hänellä ei ole heilaa niin turhaan viivyttely mahdollistaa, että nainen löytää kesäheilan toisaalta.

Juuri näin. Tällaiset ikkunat ovat auki yleensä vain hetken verran. Viikkokin voi olla jo pitkä aika, nopeat voittavat.

 

[1313]

Latasin tinderin viikko sitten.
Algoritmipeli ei suoranaisesti palvele, jos parisuhdetta olisi hakemassa omilla kriteereillä sopivasta naishahmosta.

Sen sijaan estotonta jyystöä tuntuu olevan tarjolla. Enkä pane sitäkään pahakseni tässä kohtaa. Pitää nauttia siitä, mitä elämässä on tarjolla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Latasin tinderin viikko sitten.
Algoritmipeli ei suoranaisesti palvele, jos parisuhdetta olisi hakemassa omilla kriteereillä sopivasta naishahmosta.

Sen sijaan estotonta jyystöä tuntuu olevan tarjolla. Enkä pane sitäkään pahakseni tässä kohtaa. Pitää nauttia siitä, mitä elämässä on tarjolla.

Hyvä kertatamppaus tai iloinen panosuhde piristää kummasti elämää, varsinkaan jos ei saman tien ole tarjolla kaikkien suhteiden lopullista multihuipentumaa. Jälkimmäistä kannattaa odotella rauhassa ja kiireettä. Kaukon sanoin, "paras homma on maleksia torin laidalla, odotella jotain sattumaa".

 

[Murkula]

Juvalainen Mikael, 40, ei usko koskaan löytävänsä naisystävää kotikulmiltaan – ”Haluaako kukaan tällaista”

Itäsuomalaiset miehet ovat tutkimuksen mukaan yksinäisiä, ja peräti 51 prosenttia pelkää jäävänsä ilman kumppania. Nyt Mikael ja Matias kertovat, miltä pelko tuntuu.

www.is.fi

Voihan voi, sanosin että tuo oma asenne tuossa on isoin ongelma naisen löytämiselle. Syy on peilissä eikä kotipaikkakunnassa.
Voin kertoa, että ensimmäinen oma pitkäaikainen tyttö/naisystävä löytyi Juvalta ja toinen nykyinen (vuonna 2006) Mikkelistä, joskin tuo vaimo on lähtöjään Kuusamosta.
Tiedostan kyllä tuossa jutussa kerrotut asiat eli onhan tässä omallakin pikkukylällä sellainen tilanne, että ei täällä kyllä miehen silmin kiinnostavaa sinkkunaista ole ainuttakaan, ellei sitten ole jonkun tutun ex. Eli ei niin kiinnostava sittenkään. Eipä sillä, ei nuo vapaiden miestenkään markkinat varmasti erityisen herkulliset ole. Kyllä täällä kaikki pariutumismielessä kiinnostavat ihmiset ovat pariutuneet. Mutta ei sen pitäisi olla ongelma, voihan sen puolison hakea kauempaakin, ainakin oma rouva muutti Kuusamosta ja tänne se on juurtunut, en ole koskaan kuullut että olisi valittanut valintaansa asuinpaikan suhteen.
Kyllä näissä kumppanivalinnoissa ja niiden onnistumisessa on pääsääntöisesti sellainen "niin metsä vastaa kun sinne huudetaan" kuvio.

 

[Patarouva]

Juvalainen Mikael, 40, ei usko koskaan löytävänsä naisystävää kotikulmiltaan – ”Haluaako kukaan tällaista”

Itäsuomalaiset miehet ovat tutkimuksen mukaan yksinäisiä, ja peräti 51 prosenttia pelkää jäävänsä ilman kumppania. Nyt Mikael ja Matias kertovat, miltä pelko tuntuu.

www.is.fi

Voihan voi, sanosin että tuo oma asenne tuossa on isoin ongelma naisen löytämiselle. Syy on peilissä eikä kotipaikkakunnassa.
Voin kertoa, että ensimmäinen oma pitkäaikainen tyttö/naisystävä löytyi Juvalta ja toinen nykyinen (vuonna 2006) Mikkelistä, joskin tuo vaimo on lähtöjään Kuusamosta.
Tiedostan kyllä tuossa jutussa kerrotut asiat eli onhan tässä omallakin pikkukylällä sellainen tilanne, että ei täällä kyllä miehen silmin kiinnostavaa sinkkunaista ole ainuttakaan, ellei sitten ole jonkun tutun ex. Eli ei niin kiinnostava sittenkään. Eipä sillä, ei nuo vapaiden miestenkään markkinat varmasti erityisen herkulliset ole. Kyllä täällä kaikki pariutumismielessä kiinnostavat ihmiset ovat pariutuneet. Mutta ei sen pitäisi olla ongelma, voihan sen puolison hakea kauempaakin, ainakin oma rouva muutti Kuusamosta ja tänne se on juurtunut, en ole koskaan kuullut että olisi valittanut valintaansa asuinpaikan suhteen.
Kyllä näissä kumppanivalinnoissa ja niiden onnistumisessa on pääsääntöisesti sellainen "niin metsä vastaa kun sinne huudetaan" kuvio.

On kurjaa olla yksin, jos todella muuta haluaisi.
Ymmärrän, että haikaillaan, että isommassa paikassa kaikki voi olla toisin. Tottakai voi, mutta on siellä toisaalta muuttajalla itselläänkin myös enemmän kilpailijoita.

Tuntuu, että naiset ei kiinnostu minusta sanoi nuorimies, onko hän ollut itse aidosti kiinnostunut niistä naisista, joiden kanssa hän on seurustellut. Ihmiset ovat noin yleisesti kiinnostuneempia niistä ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneista heistä, kuin niistä komeimmista, kauneimmista ja menestyneimmistä Ihmisistä.

Ihastua voi nopeasti, mutta rakastaminen vaatii aikaa. Ja vaikka valinta siellä verkon ihmeellisessä maailmassa osuisi monta kertaa omalle kohdalle niin silti saatat hetkessä vaihtua mielenkiintoisempaan yksilöön eli ei tämä nykyinen kulttuuri ainakaan pariutumista tunnu helpottavan vaikka toisin voisi kuvitella.

 

[Murkula]

On kurjaa olla yksin, jos todella muuta haluaisi.

Totta, eikä siinä tilanteessa ole mitään väliä mikä se syy yksin olemiseen on.

Ja vaikka valinta siellä verkon ihmeellisessä maailmassa osuisi monta kertaa omalle kohdalle niin silti saatat hetkessä vaihtua mielenkiintoisempaan yksilöön eli ei tämä nykyinen kulttuuri ainakaan pariutumista tunnu helpottavan vaikka toisin voisi kuvitella.

Tätä minä ihmettelen niin maan isosti, toki olen jo sen verran ukkoutunut että itse omat kumppanivalinnat on tehty ihan perinteisin menetelmin. Ekan bongasin pilkkikilpailuissa ja otin sitten kisan jälkeen yhteyttä, kun en ollut ihan hetkeen nähnyt niin kaunista ihmistä, missään.

Nykyinen vaimo löytyi baarista ja minä olin aika päissään, nainen ei. Minulla vaan on sellainen piirre että olen syystä tai toisesta hauska ja ihmiset nauravat jutuille vaikka en sitä juuri yritäkään, päissään ennen sitä koomavaihetta olenkin sitten vielä hauskempi. Jostain on vaan luotu sellainen huumorinlahja että ihmiset viihtyy minun kanssa, niin naiset kun miehetkin.

En tiedä onko tuo verkkomaailma vieläkään mikään ainoa ja autuaaksi tekevä. Kun itse vaikka kierrän keikkoja niin Suomessa kun muuallakin niin kyllä sieltä aina löytäisi mukavia naisihmisiä ja jos ei aviossa olisi niin tuskin kummoisiakaan peliliikkeitä tarvitsisi tehdä että pidempiaikaisenkin seuralaisen löytäisi niin halutessaan.

 

[Bay]

Nyt kuulkaas palstalaiset kaipaisin neuvoa, miten lähestyisin erästä naista.

Olen tässä kevään ajan ollut yhdellä tanssikurssilla ja erityisesti kurssin loppupuolella huomasin, että eräs kurssilla ollut neiti katseli minua useasti. Katseessa oli mielestäni jotain muutakin kuin vain ”katselen tässä ympärilleni”. Se oli intensiivisempää ja se kesti pitempää kuin vilkaisu. Ja se oli tosiaankin niin päin, että hän haki sitä katsekontaktia ensiksi enkä minä. Vaikutti, että hän katsoi minua päästä varpaisiin suorastaan.

En ole mikään superhyvä aina lukemaan naisia ja katseen perusteella ei voi tehdä liian suuria analyysejä. En ole mikään Brad Pitt, mutta en ole rumakaan ja joidenkin mielestä jopa komea, joten ei ole mahdotonta, että hän piti näkemästään. Kurssin osallistujat olivat pitkälti naisia, joten oli helppo vertailla muiden käyttäytymistä. En havainnut vastaavaa käytöstä muilta naisilta. Tuntuu vaan, että toisella saattaisi olla kiinnostusta minua kohtaan, mikä herätti huomioni.

En puhunut hänen kanssaan kahden kesken kertaakaan kurssin aikana. Muutaman kerran oltiin samassa tilanteessa ja hän nauroi jollekin läpälle, minkä heitin. En siis tunne häntä kovin hyvin muuta kuin mitä olen epäsuorasti ja somevakoilun kautta hänestä oppinut. Ainakin meillä on yhteinen kiinnostuksenkohde, hän ei näytä ottavan itseään liian vakavasti, hän on pirtsakka ja hänellä on hyvä huumorintaju, mitkä ovat hyviä asioita. Kivannäköinenkin hän on. Tutustumisen arvoinen siis.

Haasteena on, että kurssi loppui ja mietin, että millä tavalla minun kannattaisi pyytää häntä ulos. Minulla on hänen numeronsa ja löysin hänet somesta, joten hänet kyllä tavoittaa. Mietin, että mikä olisi hyvä viesti, jolla lähestyä? Aika tuntemattomasta ihmisestä kuitenkin kyse. Ei voi oikein sanoa, että ”kanssasi on ollut kiva viettää aikaa jne” koska ei olla sellaista tehty. En myöskään halua laittaa mitään ”huomasin sinun katselevan minua”, koska tuo vaikuttaa aika typerältä. Kannattaisiko laittaa vain, että ”sain sinusta hyvän kuvan ja olisi kiva tutustua paremmin”? Vähän kivammin muotoiltuna toki.

Kertokaahan mielipiteitänne ja vinkkejä, miten lähestyisitte naista minun tilanteessani. En ole itselleni näin tuntematonta henkilöä pyytänyt ulos ja aiemmin olen ihan kasvotusten lähestynyt, niin siinäkin mielessä uusi tilanne.

Uteliaisuuttani kyselen että kuinkas tässä asiassa homma eteni vai etenikö ollenkaan?

 

[1313]

Jaetaan nyt vaikka tänne.
Tuli juhannuksena vedettyä kolmen päivän ränni ja filmi on jostain kohtaa poikki. Valitettavasti sellaisista kohdista, mitkä nimenomaan haluaisin muistaa.

Oltiin porukalla viihteellä Helsingissä ja jossain vaiheessa seurueeseemme liittyi naisseurue. Huomasin kyllä melko nopeasti, että yksi seurueen naisista vilkuili kovasti ja oli muutenkin ns. perässäni. Ja jotenkin tuli fiilis, että ihan kuin olisin tuntenut tämän naisen ennenkin, mikä ei siis pidä paikkaansa.

Muistan, että vedettiin myös karaokea yhdessä. Hän vain tuli mukaan laulamaan ja otin hänet kainaalooni. Tästä eteenpäin filmi on poikki.

Sattumalta näin tämän naisseurueen eilen. Tulivat yhdelle terassille ja ensimmäinen tullut, joka ei siis ollut tarinassa mainittu henkilö, moikkasi ja hymyili jotenkin muikeasti. Mietin, että mitähän helvettiä sitä on tullut tehtyä.

Muutaman minuutin päästä tuli seurueen muut naiset samalle terassille ja eräs toinen nainen, joka ei siis hänkään ole yöllinen laulutoverini, kysyi heti, että saako halata. Sanoin, että tottakai ja sen jälkeen halasin mainitun lauluystävättäreni. Kysyivät, että miten voin ja sanoin, että filmi on poikki ja mietin, että mitähän tapahtui, mutta nähtävästi reaktiostanne päätellen en ole aivan sopimattomasti käyttäytynyt.

Neidit menivät sitten omaan porukkaanssa ja minä join krapulavissyni loppuun ja jatkoin matkaa.
Viime yö oli varsinainen liskojen yö. Nukuin ehkä tunnin ja ainoa, mitä unesta muistan, on että istuimme laulajatarystäväni kanssa jossain ravintolassa käsi kädessä.

Että sikäli kohtaaminen jäi kummittelemaan ja puran sen nyt tässä.