Naisasiat

[pettter]

Nyt se on totta. Mulla on viiskymppinen tyttökaveri. Tai mikä hiton tyttökaveri, mummokaveri. Typy, pimu, tsirbu, flikka ei saatana. Millä nimellä tota oikein pitäisi kutsua. Ihana vanhus eikun ikäihminen toinen jalka haudassa oleva söpöliini kolottaako niveliä anna Petri levittää voidetta kunnes kuolema meidät erottaa eli aika pian varmaankin mut mitä sitten häh kultaseni. I love you eikun ei se varmaan ymmärrä kieliä.

Joo toivottavasti nyt ei tule ryppyjä rakkauteen kuten sen feissiin on jo tullut ei saamari sentään. No kaiken se kestää. Nuori rakkaus you know. Pääasia että kroppa on hoikka ja paikka karvainen eikä ryyppää kuten demipissikset, "viis siideriä jäillä ja häntä koipien välissä maitojunalla kotiin".

Antakaa mä hetken nautin. Torstaina taas tärskyt kun huomenna on matsi.

 

[Knox]

Tässä taitaa nyt olla kyseessä klassinen harha ruohon vihreydestä. Oman muijan kanssa vietät arkea, joka on yleensä aika tasapaksua kumppanista riippumatta. Exän kanssa varmaan näet esim. kaljalla/kahvilla tai muuten vapaalla, jolloin tilanteessa on jo ihan ilmapiiristä johtuvaa rennompaa fiilistelyä. Vai arvaanko väärin ja käytte yhdessä esim. siivoamassa exäsi kämppää ja kellaria? Tylsä arki on edessä suhteessa kuin suhteessa, jos se on suhteen huonoin puoli, niin ei kannata missään nimessä vaihtaa.

Tämähän se kyseisessä tilanteessa taitaa olla. Ja jos exällä on vähän nihkeä tilanne noin taloudellisesti, saattaa käydä hyvinkin mielessä että siinäpä potentiaalinen elintason nostaja.

Arki on monesti tylsää. Exän kanssa kivaa olisi jonkun aikaa, pillua tulisi jatkuvasti ja ei edes nalkuttaisi. Sitten koittaa arki ja mietitään tarjousjuusto suussa kuinka elämä on perseestä.

 

[Knox]

Kylläpäs voi asiat mennä päin vittua. Takana pitkä parisuhde, yksitoista vuotta kaikkiaan. Ei lapsia, muuten kyllä perinteiset asuntolainat koirat jne.

Vaan viimeaikoina on kaikki mennyt päin helvettiä. Jatkuvaa tappelua, nälvimistä ja kaikenmaailman paskaa. Ja jumalauta että tuo muija huutaa paljon. Mykkäkoulua meillä ei ikävä kyllä harrasteta, tuo huutaa naama punaisena ja sanoo kaiken mitä sylki suuhun tuo. Ainahan tuo on ollut tempperamenttinen kuin mikä, mutta meneehän tuo nyt jo aivan yli.

Minä en taas tappele huutamalla, vittumainen osaan kyllä halutessani olla, mutta en huuda. Tällä hetkellä tilanne on se, että aivan sama mitä minä teen, on se perseestä. Ja tätä on nyt jatkunut jo jonkin aikaa.

Sanoin äsken huutavalle naiselle että tämä parisuhde on hiljalleen taputeltu. Minä en selvästi tee häntä onnelliseksi, vittuako tässä sitten ollaan yhdessä. Eikä minunkaan tarvitse moista paskaa sietää.

Yksipuolista syyttämistä/avautumista mutta näinhän se menee. Muijalta saisitte varmasti toisenlaisen version ja totuus olisi varmaan puolivälissä. Kyllä minussakin vikaa on, ei siinä.

Vituttaa ja kovasti.

 

[Klassinen sentteri]

Kylläpäs voi asiat mennä päin vittua. Takana pitkä parisuhde, yksitoista vuotta kaikkiaan. Ei lapsia, muuten kyllä perinteiset asuntolainat koirat jne.

Vaan viimeaikoina on kaikki mennyt päin helvettiä. Jatkuvaa tappelua, nälvimistä ja kaikenmaailman paskaa. Ja jumalauta että tuo muija huutaa paljon. Mykkäkoulua meillä ei ikävä kyllä harrasteta, tuo huutaa naama punaisena ja sanoo kaiken mitä sylki suuhun tuo. Ainahan tuo on ollut tempperamenttinen kuin mikä, mutta meneehän tuo nyt jo aivan yli.

Minä en taas tappele huutamalla, vittumainen osaan kyllä halutessani olla, mutta en huuda. Tällä hetkellä tilanne on se, että aivan sama mitä minä teen, on se perseestä. Ja tätä on nyt jatkunut jo jonkin aikaa.

Sanoin äsken huutavalle naiselle että tämä parisuhde on hiljalleen taputeltu. Minä en selvästi tee häntä onnelliseksi, vittuako tässä sitten ollaan yhdessä. Eikä minunkaan tarvitse moista paskaa sietää.

Yksipuolista syyttämistä/avautumista mutta näinhän se menee. Muijalta saisitte varmasti toisenlaisen version ja totuus olisi varmaan puolivälissä. Kyllä minussakin vikaa on, ei siinä.

Vituttaa ja kovasti.

Muutoksen haluamista ja nuoruuden kaipuuta. Arvaan, että olette 30-35v?

Noinhan siinä monesti käy, kun nuorena aletaan seurustelemaan. Naisellasi on selvästi tarve päästä elämään uutta nuoruutta. Paska juttu, mutta näin se vain on,

Tuo huutaminen ja mesoaminen on kyllä perseestä. Asiallisesti voisi asiat hoitaa ja kertoa mikä on homman nimi. Turhautuminen sitten voi purkautua tuollaisina käytöshäriöinä. Oikein teet, kun et lähde tuohon "sotaan" mukaan.

Positiivista, että teillä ei ole lapsia. Lukuisia pariskuntia tiedän joilla on lapsia vielä mukana sopassa. Siinä ei lapset, talot tai mikään paina, kun naisen tai joskus miehenkin pitää päästä elämään uutta nuoruutta.

 

[karhu]

Kylläpäs voi asiat mennä päin vittua. Takana pitkä parisuhde, yksitoista vuotta kaikkiaan. Ei lapsia, muuten kyllä perinteiset asuntolainat koirat jne.

Vaan viimeaikoina on kaikki mennyt päin helvettiä. Jatkuvaa tappelua, nälvimistä ja kaikenmaailman paskaa. Ja jumalauta että tuo muija huutaa paljon. Mykkäkoulua meillä ei ikävä kyllä harrasteta, tuo huutaa naama punaisena ja sanoo kaiken mitä sylki suuhun tuo. Ainahan tuo on ollut tempperamenttinen kuin mikä, mutta meneehän tuo nyt jo aivan yli.

Minä en taas tappele huutamalla, vittumainen osaan kyllä halutessani olla, mutta en huuda. Tällä hetkellä tilanne on se, että aivan sama mitä minä teen, on se perseestä. Ja tätä on nyt jatkunut jo jonkin aikaa.

Sanoin äsken huutavalle naiselle että tämä parisuhde on hiljalleen taputeltu. Minä en selvästi tee häntä onnelliseksi, vittuako tässä sitten ollaan yhdessä. Eikä minunkaan tarvitse moista paskaa sietää.

Yksipuolista syyttämistä/avautumista mutta näinhän se menee. Muijalta saisitte varmasti toisenlaisen version ja totuus olisi varmaan puolivälissä. Kyllä minussakin vikaa on, ei siinä.

Vituttaa ja kovasti.

Mistä kaikki lähti? Vai onko hänellä toinen ihastus ja yrittää ajaa suhteen lunastukseen olemalla vittumainen, kun ei uskalla todellista syytä kertoa?

 

[Knox]

Muutoksen haluamista ja nuoruuden kaipuuta. Arvaan, että olette 30-35v?

Noinhan siinä monesti käy, kun nuorena aletaan seurustelemaan. Naisellasi on selvästi tarve päästä elämään uutta nuoruutta. Paska juttu, mutta näin se vain on,

Tuo huutaminen ja mesoaminen on kyllä perseestä. Asiallisesti voisi asiat hoitaa ja kertoa mikä on homman nimi. Turhautuminen sitten voi purkautua tuollaisina käytöshäriöinä. Oikein teet, kun et lähde tuohon "sotaan" mukaan.

Positiivista, että teillä ei ole lapsia. Lukuisia pariskuntia tiedän joilla on lapsia vielä mukana sopassa. Siinä ei lapset, talot tai mikään paina, kun naisen tai joskus miehenkin pitää päästä elämään uutta nuoruutta.

Vuotta vailla 30, eli lähes oikein. Siitä voitkin sitten laskea kuinka nuorena ruvettiin seurustelemaan :) Ja sehän tässä saattaakin olla se pääjuttu, onko nyt vain kuljettu tie loppuun.

Muutoksen haluaminen osuukin sitten täysin nappiin. Asutaan vähän keskustasta kauempana (noin 20km) suht rauhallisella alueella. Muija taas haluaisi muuttaa ihan ydinkeskustaan. Mua taas ydinkeskusta ei niin nappaa, johtuen ihan vain puhtaasti järkisyistä. Jo kämppien hinnat saa kertoa kahdella, muijan työmatka kasvaa valtavasti ja autopaikkojen (kaksi autoa) saaminen on mahdotonta. Mutta eihän nämä vaakakupissa mitään paina kun jotain haluaa. Ja rehellisesti viihdyn täällä missä asutaan.

Mutta katsellaan nyt, on ainakin kortit pöydällä ja katsotaan miten käy.

Mistä kaikki lähti? Vai onko hänellä toinen ihastus ja yrittää ajaa suhteen lunastukseen olemalla vittumainen, kun ei uskalla todellista syytä kertoa?

En edes rehellisesti muista mistä kaikki on lähtenyt. Luultavasti tämä on taas yksi näistä keisseistä jossa vihjeitä on jaettu pitkän aikaa, mutta meikäläinen ei vaan ole niitä tajunnut. Töissä on ollut vitun hektistä viime kuukaudet ja meikäläinen on ollut aika paljon poissa.

En oikeasti usko toiseen ihastukseen. Ainahan näin voi olla, mutta tässä tapauksessa epäilen.

Heh, nyt on muuten mykkäkoulu. Piti käydä kysymässä huomisesta päivästä (kumpi käyttää koiran aamulla) niin ei mitään vastausta. Padilla vuokraovi auki ja katselee asuntoja. Kaikkea sitä.

 

[Klassinen sentteri]

Heh, nyt on muuten mykkäkoulu. Piti käydä kysymässä huomisesta päivästä (kumpi käyttää koiran aamulla) niin ei mitään vastausta. Padilla vuokraovi auki ja katselee asuntoja. Kaikkea sitä.

Kyllähän tuo nyt valitettavasti siltä vähän kuulostaa, kun asiaa pohjustit jotta matkanne on tulossa päätepysäkille. Parempi antaa rouvan muuttaa sinne keskustaan ja sun jäädä maalle.

Tuo mykkäkoulu ja padilla mielenosoituksellinen kämppien katselu on taas täyttä paskaa.

Minä kans veikkaisin, että siellä on uusi ihastus kuvioissa. Tuolainen riidan lietsominen ja eron kerjääminen sopii kuvioon täydellisesti.

Usein sitä on nuissa tilainteissa itse täysin sokea. Ei kukaan halua uskoa, että kumppani olisi ihastunut toiseen saati vehdannut muiden kanssa.

 

[karhu]

Vuotta vailla 30, eli lähes oikein. Siitä voitkin sitten laskea kuinka nuorena ruvettiin seurustelemaan :) Ja sehän tässä saattaakin olla se pääjuttu, onko nyt vain kuljettu tie loppuun.

Muutoksen haluaminen osuukin sitten täysin nappiin. Asutaan vähän keskustasta kauempana (noin 20km) suht rauhallisella alueella. Muija taas haluaisi muuttaa ihan ydinkeskustaan. Mua taas ydinkeskusta ei niin nappaa, johtuen ihan vain puhtaasti järkisyistä. Jo kämppien hinnat saa kertoa kahdella, muijan työmatka kasvaa valtavasti ja autopaikkojen (kaksi autoa) saaminen on mahdotonta. Mutta eihän nämä vaakakupissa mitään paina kun jotain haluaa. Ja rehellisesti viihdyn täällä missä asutaan.

Mutta katsellaan nyt, on ainakin kortit pöydällä ja katsotaan miten käy.



En edes rehellisesti muista mistä kaikki on lähtenyt. Luultavasti tämä on taas yksi näistä keisseistä jossa vihjeitä on jaettu pitkän aikaa, mutta meikäläinen ei vaan ole niitä tajunnut. Töissä on ollut vitun hektistä viime kuukaudet ja meikäläinen on ollut aika paljon poissa.

En oikeasti usko toiseen ihastukseen. Ainahan näin voi olla, mutta tässä tapauksessa epäilen.

Heh, nyt on muuten mykkäkoulu. Piti käydä kysymässä huomisesta päivästä (kumpi käyttää koiran aamulla) niin ei mitään vastausta. Padilla vuokraovi auki ja katselee asuntoja. Kaikkea sitä.

Ehkä se on vain se elämätön nuoruus sinkkuna mikä alkanut houkuttaa. Tietysti kaikille ihmisille tulee kausia, jolloin miettii onko juuri tuo se ihminen kenen kanssa haluaa loppuelämän elää.
Vielä, kun kaverit kertovat mitä heidän unelmamies tekee päivittäin hänen eteen, voi oravanpyörä olla valmis.

 

[Knox]

Minä kans veikkaisin, että siellä on uusi ihastus kuvioissa. Tuolainen riidan lietsominen ja eron kerjääminen sopii kuviooon täydellisesti.

Usein sitä on nuissa tilainteissa itse täysin sokea. Ei kukaan halua uskoa, että kumppani olisi ihastunut toiseen saati vehdannut muiden kanssa.

Saattaa se toki olla. Olisin luultavasti täysin samaa mieltä jos olisin ulkopuolisena neuvomassa. Mutta kuten sanoit, sitä on sokea.

Eipä se auta kuin yrittää huomenna keskustella rakentavasti asioista. On se nyt saatana jos näin pitkän parisuhteen jälkeen ei kykene keskustelemaan normaalisti, aivan sama kuinka paljon toinen vituttaa.

Vaan saattaa sitä meikäläinenkin olla melko ihmeissään jos pitää sinkkuna pyöriä.

 

[Klassinen sentteri]

Saattaa se toki olla. Olisin luultavasti täysin samaa mieltä jos olisin ulkopuolisena neuvomassa. Mutta kuten sanoit, sitä on sokea.

Eipä se auta kuin yrittää huomenna keskustella rakentavasti asioista. On se nyt saatana jos näin pitkän parisuhteen jälkeen ei kykene keskustelemaan normaalisti, aivan sama kuinka paljon toinen vituttaa.

Vaan saattaa sitä meikäläinenkin olla melko ihmeissään jos pitää sinkkuna pyöriä.

Kertoo kyllä ihmisestä jotain, jos ei kykene asioista keskustelemaan kuin aikuiset. Tässä ei ole nyt kuitenkaan sun kertoman mukaan kysymys esim. siitä, että olisit käynyt tööttään rouvan parasta kaveria tms. Kertoo vähän kunnioituksen puutteesta toista parisuhteen osapuolta kohtaan, kun ei voi asioista puhua.

Rumaa kyllä 11v suhde noin päättää jos päättyy. Turhaa vittuilua ja toisen piinaamista.

Sinkkuna pärjää perhanan hienosti!

 

[pettter]

@Klassinen sentteri puhui täyttä asiaa.

Muija taas haluaisi muuttaa ihan ydinkeskustaan. Mua taas ydinkeskusta ei niin nappaa, johtuen ihan vain puhtaasti järkisyistä. Jo kämppien hinnat saa kertoa kahdella, muijan työmatka kasvaa valtavasti ja autopaikkojen (kaksi autoa) saaminen on mahdotonta. Mutta eihän nämä vaakakupissa mitään paina kun jotain haluaa. Ja rehellisesti viihdyn täällä missä asutaan.

Joo toi on kinkkinen juttu. Monia järkisyitä löytää myös sille keskustassa asumiselle. Joku tykkää jostain ja toinen taas toisesta.

 

[Knox]

Kertoo kyllä ihmisestä jotain, jos ei kykene asioista keskustelemaan kuin aikuiset. Tässä ei ole nyt kuitenkaan sun kertoman mukaan kysymys esim. siitä, että olisit käynyt tööttään rouvan parasta kaveria tms. Kertoo vähän kunnioituksen puutteesta toista parisuhteen osapuolta kohtaan, kun ei voi asioista puhua.

Rumaa kyllä 11v suhde noin päättää jos päättyy. Turhaa vittuilua ja toisen piinaamista.

Sinkkuna pärjää perhanan hienosti!

Näinhän se on. Mutta täytyy kuitenkin se sanoa, että helvetisti tuossa muijassa on hyviä puolia. Parhaimmillaan heittämällä upein ihminen mitä tiedän. Kuten ensimmäisessä viestissä kirjoitin niin meikäläisen tilitys antaa varmasti isossa kuvassa aika yksipuolisen kuvan asioista.

Joo toi on kinkkinen juttu. Monia järkisyitä löytää myös sille keskustassa asumiselle. Joku tykkää jostain ja toinen taas toisesta.

On toki, kyllä minä ymmärrän myös ne hyvät puolet siellä asumisesta. Mutta veikkaan että kyse on siitä, kun opiskeluaikoina asuttiin keskustassa, ja elämä oli silloin huoletonta ja leppoista. Ei se nyt samanlaista tule olemaan.

 

[Klassinen sentteri]

Näinhän se on. Mutta täytyy kuitenkin se sanoa, että helvetisti tuossa muijassa on hyviä puolia. Parhaimmillaan heittämällä upein ihminen mitä tiedän. Kuten ensimmäisessä viestissä kirjoitin niin meikäläisen tilitys antaa varmasti isossa kuvassa aika yksipuolisen kuvan asioista.
.

En epäile yhtään tuota mitä kerroit avopuolisostasi. 11v ei surkean persoonan kanssa viitsis olla yhdessä. Sen vain sanon, että älä anna muistojen liikaa hämärtää ajattelukykyä. Ei tämäkään rouva ole korvaamaton. Kaikkea ei miehenkään tarvitse sietää ja kestää. Tsemppiä kuitenkin!

 

[moby]

Sanoin äsken huutavalle naiselle että tämä parisuhde on hiljalleen taputeltu. Minä en selvästi tee häntä onnelliseksi, vittuako tässä sitten ollaan yhdessä. Eikä minunkaan tarvitse moista paskaa sietää.

Eipä se ole sinun tehtäväsi tehdä rouvaa onnelliseksi. Jokainen on oman onnensa seppä. Vammaisin syy eroon on "et tehnyt mua onnelliseksi". Tätä kuulee jatkuvasti. Todella lapsellista menoa.

 

[Prof. Puck]

... Eipä se auta kuin yrittää huomenna keskustella rakentavasti asioista. On se nyt saatana jos näin pitkän parisuhteen jälkeen ei kykene keskustelemaan normaalisti, aivan sama kuinka paljon toinen vituttaa...

Knox, mun kakspenniseni on, että ota vielä kertaalleen asiat puheeksi rauhallisesti. Vie hänet mieluiten kodin ulkopuolelle, syömään jonnekin (siinä tosin pieni riski, jos rouva on temperamenttinen..), kävelylle, autoajelulle... minne vaan mutta älkää jääkö kotiin keskustelemaan koska se voi laukaista niitä vakiintuneita reagointitapoja (ei niin positiivia) teissä molemmissa.

Kerrot ymmärtäväsi, että hän ei ole tyytyväinen suhteen tämänhetkiseen tilaan ja sinulla on tunne, että hän haluaa muutosta elämään. Kysyt oikean tilaisuuden tullen, että voisiko hän kertoa tarkemmin mitä muutoksia hän erityisesti kaipaa elämään ja kokeeko hän sen mahdollisena, että näitä muutoksia voidaan yhdessä tehdä?

Voit mielestäni ottaa kiihkottomast tuonkin esille, että olette olleet nuoresta saakka yhdessä ja ymmärrät myös sitä, että kolmenkympin ikäisenä kumpikin teistä hakee mahdolilisesti uutta suuntaa elämälle ja arjelle. Iso kysymys tässä on se, että onko teillä molemmilla halua hakea sitä muutosta yhdessä?

Rouvasi on todennäköisesti itsekin hiukan hukassa näiden kysymysten ja ajatusten kanssa, joten tärkeä on saada hänet nyt puhumaan, että vyyhti lähtee purkautumaan. Toki sekin on mahdollista, että homma on hänen puolesta jo laitettu pakettiin, mutta uskallusta ei ole ollut tehdä sitä viimeistä irtirepäisyä syystä tai toisesta. Niin tai näin, tärkeintä että pääsette asiassa jollakin tapaa eteenpäin.

En väheksyisi myöskään parisuhdeterapiaa, jos kumpikin on siihen suostuvainen.

 

[pernaveikko]

Voit mielestäni ottaa kiihkottomast tuonkin esille, että olette olleet nuoresta saakka yhdessä ja ymmärrät myös sitä, että kolmenkympin ikäisenä kumpikin teistä hakee mahdolilisesti uutta suuntaa elämälle ja arjelle. Iso kysymys tässä on se, että onko teillä molemmilla halua hakea sitä muutosta yhdessä?

En väheksyisi myöskään parisuhdeterapiaa, jos kumpikin on siihen suostuvainen.

En ymmärrä ja tavallaan ehkä jopa harmittaakin hieman, kun aina vain aletaan puhua kuinka sillä ja tällä on joku toinen. Mahdollista, mutta lienee melkoisen harvinaista, kun niitä mahdollisia syitä on muitakin ja tämä on se ehdottomasti todennäköisin.

Niin, vaimo mainitsi parisuhdeterapian, mutta en ollut kiinnostunut. Ei kai minulla sitä hoitomuotona itsessään mitään vastaan edes ole, mutta ei vain tuntunut omalta jutulta.

Jos asiat menee sillä lailla, että sinkkuus odottaa, niin sitä ei tarvitse eikä pidä pelätä, jos noin muuten on asiat kunnossa eli rahaa. Kulujahan siitä seuraa. Jotkut murehtivat kuinka on aivan kauheaa tulla uuteen luukkuun, kun se on tyhjänä ja valot pimeänä. Alkuun se voi ollakin vähän outoa varsinkin, jos joutuu majailemaan jossain väliaikaisläävissä niin kuin itse jouduin.

Vaan sitten, kun sen oikean kodin saa, niin siitä se taas lähtee. Luonnollisesti on niitäkin vässyköitä mitkä eivät vain pärjää arjen asioissa, kun on aina ollut äidin tai tytön kanssa.

Tietenkin kannattaa ensiksi pohtia erilaisia jo mainittuja keinoja, mutta ymmärtää myös sekin, jos tämä oli tässä, niin sitten se oli.

 

[Klassinen sentteri]

En ymmärrä ja tavallaan ehkä jopa harmittaakin hieman, kun aina vain aletaan puhua kuinka sillä ja tällä on joku toinen. Mahdollista, mutta lienee melkoisen harvinaista, kun niitä mahdollisia syitä on muitakin ja tämä on se ehdottomasti todennäköisin.

Tottakai tuollaisten ikävien juttujen sanominen on harmillista. Se on vain välttämätöntä joskus.

Ainahan tulee se totaallinen kielto, että "en usko hänellä olevan toista ihastusta" Totuus on sitten myös usein se, että siellä on joku toinen jo taustalla. Sen tajuaa vasta myöhemmin itse, että kaikki merkit oli olemassa, mutta ei halunnut vain tunnustaa itselle sitä vaihtoehtoa. Tuo kaikki on ihan luonnollista puolustusmekanismia ihmiselle. Lukuisat kaverini on tuohon sinisilmäisyyteen sortunut, myös itse joskus nuorempana olen.

Parisuhdeterapia lienee joissakin tapauksissa hyvä. Esim. Tilanteeessa jossa molemmat haluaa saada asiat kuntoon, tai taustalla on jokin tragedia, sairaus yms. Mutta jos toinen on päättänyt haluta erota, ja sen on itse käsitellyt mielessä menee terapia ihan hukkaan, olkoon siellä kuka tahansa dr.Phill hymistelemässä.

Tämä jupina ei sinällään koskenut käyttäjä Knox tilannetta. Yleistä jorinaa vain.

 

[op777]

Parisuhdeterapia lienee joissakin tapauksissa hyvä. Esim. Tilanteeessa jossa molemmat haluaa saada asiat kuntoon, tai taustalla on jokin tragedia, sairaus yms. Mutta jos toinen on päättänyt haluta erota, ja sen on itse käsitellyt mielessä menee terapia ihan hukkaan, olkoon siellä kuka tahansa dr.Phill hymistelemässä.

Tämä. Ihan aluksi pitää molemmilla olla se halu, eikä vain "suostua mukaan" terapiaan. Itse noissa tuli ravattua oman liiton loppuvaiheessa, enkä voi sanoa, että juuri apua olisi ollut. Yleensä lopetettiin käyminen muutaman kerran jälkeen, rouvan tiuskaistua "Miksi nekin taas syyttää mua kaikesta!!!". Jossain vaiheessa kun kehtasivay yleensä esittää ajatuksen, että molemmat tekevät suhteessa virheitä.

 

[Hyman Roth]

Jos arki yhdessä on pelkkää taistelua ja selviytymistä, niin eiköhän silloin kannata myöntää tosiasiat ja erota hyvän saan aikana. Varmasti on hyviä muistoja ja toisessa yhä arvostettavia ominaisuuksia, mutta tuskinpa se tekohengitys tai terapia suo enää muuta, kuin jatkoaikaa ennen vääjäämätöntä. Naamat ns kuluvat, ei sille mitään voi ja toisen seura alkaa vituttamaan. Se on elämää se.

 

[Klassinen sentteri]

Tarina tytöstä.

Omaan korvaani tuntematta tietysti tarkkoja yksityiskohtia tämä kuulostaa siltä, että nainen haki baarista penistä ja sulta sitä sai. Ei varmaankaan ollut mitään suurempia hakusessa, ainakaan tuon viestittelyn perusteella. Aika nihkeästi on sulle vastaillut.

Toki kannustan palauttamaan sytkärin :) Tuo yh-kuvio on sitten ihan toinen juttu, Siitä sitten enemmän, kun alatte seurusteleen.

 

[Jerry100]

Eipä se ole sinun tehtäväsi tehdä rouvaa onnelliseksi. Jokainen on oman onnensa seppä. Vammaisin syy eroon on "et tehnyt mua onnelliseksi". Tätä kuulee jatkuvasti. Todella lapsellista menoa.

Ja minusta tuntuu että aika monet ajattelevat että toisen on tehtävä puoliso onnelliseksi. Jotenkin niin todella kieroutunutta että toisen pitäisi muuttua sellaiseksi kuin itse haluaa eikä itse tietenkään tarvitse muuttua.

 

[pernaveikko]

Sanoi myös vihaavansa yhden illan juttuja, ja että aina toivoo että vois jatkaa näkemistä ettei jäis yhen illan jutuksi.

Nyt on kyllä melkoista itsensä kusettamista. Pannaan vielä uudelleen seuraavana viikonloppuna, niin ei ollut yhden yön juttu.

 

[Klassinen sentteri]

Niin, samaa tuli mietittyä. Nää on näitä. Toki en tiedä mitä tarkalleen ottaen tuolla meinasi ja kuinka usein näitä on ollut. Mikäs siinä jos pari kertaa on yrittänyt jonkun "mukavan" kanssa jatkaa pidempään muutenkin kuin sängyn puolella.

Meinasin muuten alitajuisesti heittää sille viestillä tosta kun mainitsi, että onks tää sitten kahden illan juttu vai mikä.

Kattellaan myöhemmin.

Naisten perus juttuja nämä. Minulle on sanonut hyvin moni nainen samaa, että ei kyllä harrasta näitä yhden yön juttuja. Tosin toki minä olen niin charmikas mies, että minulle ne kaikki vain sitten lankeaa, vaikka ei kyllä normaalisti semmosia harrasta...

Mutta ei kannata liikaa tuommosella jutulla vaivata päätä. Nuorimies anna mennä vain. Jos kumpikin haluaa heilutella peittoa niin sehän on pirun hyvä juttu.

 

[Hangon keksi]

Naisten perus juttuja nämä. Minulle on sanonut hyvin moni nainen samaa, että ei kyllä harrasta näitä yhden yön juttuja.

Minulle tuo on yksi asia naisissa joka saa minut ottamaan jalat alleni hyvin äkkiä jos hän alkaa vääntämään juttuja siitä kuinka ei harrasta yhden yön juttuja tai muuta vastaavaa. Ei siksi että sillä olisi jotain väliä harrastaako hän yhden yön suhteita vaan siksi että tuollaisilla puheilla hän antaa itsestään lähinnä ylimielisen kuvan joka jakaa kaikki ihmiset "kunniallisten" ja "kunniattomien" joukkoon ja pitää itseään ensiksimainitun ryhmän jäsenenä kuvittelen sen olevan jotakin suurta ja mahtavaa.

 

[Klose16]

Siinä sitten kyselin sen kaverilta, että mitä asiaa oli kun tarvi lyödä. Selvisi että oli kuitenkin tämä sama muija jonka kanssa tiet eros aikasemmin, sitten yhtäkkiä käsi alkoi vetämään narikkaa kohti. Ei auttanut muu kuin lähteä mukaan. Parin mutkan kautta muijan kämpille, ja siellä yön yli. Aamulla juteltiin vielä iltapäivään asti sängyssä maaten, kunnes täytyi lähteä että kerkesi illalla reeneihinkin.

Sattuneesta syystä pistin pari päivää myöhemmin viestiä Facen kautta. Pahottelin kun pistin vielä viestin. Tyttö vastasi parin päivän viiveellä ihan normaalisti, ja pari hymiötä vielä mukaan. Koska oli oikeasti järkevä ja mukavan olonen muija, pistin vielä, että haluisko se sytkärinsä takaisin jonka se mulle antoi. 1,5 päivää meni seuraavaan vastaukseen. Ajattelin, että okei ei varmaan halua. Oli nähnyt viestin, mutta ei vastannut mitään. Pistin vielä viimisen viestin, että sanoo vain jos ei kiinnosta. No, muutama tunti myöhemmin tuli viesti ettei liekkiä tartte, mutta voidaan kyllä nähdä. Mä en uskonut enää, että tää mitään vastaisi. Tässä sitä ollaan, huomenna vissiin pitäisi palauttaa sytkäri tälle yksinhuoltajamammalle. Niin, sillä on muutaman vuoden ikänen lapsikin. En tiedä onko tässä mitään järkeä, mutta täytynee viikonloppuna käydä palauttamassa toi sytkäri.

Ettei muka Suomessa palvelu pelaa.