Naisasiat

[alwahla]

Miksi rikas liikemies ei sitten perusta tälläistä? Selkeä markkinarako ja omistajana saisit varmasti valita kenet tahansa. Vaikka useimmat eivät kiinnostaisi, niin jonain päivänä sinne kävelisi se kuka kelpaisi jopa sinulle.

Martellasta saa kunnollisia kaappejakin erilaisille haastattelulomakkeille. Ne kaapit voi sitten sijoittaa siihen eteishalliin, josta jokainen vierailija ottaa omansa.

 

[Masentaja]

Oma tarinani nykyisestä parisuhteestani:

Eli, aikoinaan, 90-luvun lopulla teineinä tavattiin yhdellä keskustelupalstalla. Muutamia vuosia meni satunnaisesti tekstaillen, kunnes kesällä 2002 alkoi yhteydenpito olemaan tiiviimpää. Syksy 2002 meni viestitellessä, ekan kerran tavattiin jouluukka 2002. Se tapaaminen menikin sitten ihan putkeen, ajelulle lähdettiin mun toistakymmentä vuotta vanhalla Opelilla, joka hajosi aivan totaalisesti kun olin palauttamassa neitiä majapaikkaansa (asui pitkällä sillon, oli tätinsä luona helsingissä). Hän lähti tätinsä luokse, minä jäin odottamaan hinausautoa :D Kesään 2003 tapailtiin paljon ja vakiintuminen oli kohdalla kun armeijani alkoi 7/2003. Yhteen muutettiin tammikuussa 2004, käytännön syitä. Hän asui länsisuomessa, minä helsingin seudulla joten tiukassa rahatilanteessa saatiin intti maksamaan puolet kämpästä ja sain ilmaiset lomakyydit myös länsisuomeen. 2008 mentiin naimisiin, ja yhdessä porskutetaan menemään. Aika myrskyisääkin on välillä ollut, kumpikaan meistä ei ole helppo persoona, on ollut vakavia sairastumisia, kovia riitoja ja kaikenlaista. Mutta tuntuu taas että se mikä ei tapa niin vahvistaa, pitää todellakin paikkansa. Vaikka fyysisesti heikkenisi niin henkisesti kasvaa paljon. Kumpikaan ei oltu "ensimmäisiä" toisillemme, joten ei tarvitse aidan taakse kurkkia. Niin, ja minä oon jokeri-fani ja rouva kannattaa tepsiä, tästä on myös joskus ollut myös sellasia keskusteluja että verenvuodatukseltakaan ei olla vältytty (Minä luonnollisesti ottava osapuoli). Pituusasiaan, mulla on mittaa 190cm, vaimolla n. 40cm vähemmän. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ongelma... Vaikka näin voisi kuvitellakkin. Mulla on aika paljon mittaa, tuo 190 ja painoakin on kertynyt joten olen aika iso hänen vieressään. Mutta tässä herranisä 10v aikana tuohon onkin jo kerinnyt tottua.

 

[Jomppa_Koo]

Onko jompan koolla väliä?

Omat naisasiat ovat huonosti.

 

[Jeffrey]

..... Kumpikaan ei oltu "ensimmäisiä" toisillemme, joten ei tarvitse aidan taakse kurkkia......

Pituusasiaan, mulla on mittaa 190cm, vaimolla n. 40cm vähemmän. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ongelma... Vaikka näin voisi kuvitellakkin.....

Hieno ja kannustava tarina. Pitäkää homma kasassa!

Kuitenkin pari kommenttia. En usko tuon track recordin vaikuttavan siihen, että katsellaanko aidan yli vai ei. Itse aloitin surustelun nykyiseni kanssa 22 -vuotiaana. Siinä iässä minulla oli ollut seksisuhteita enemmän kuin keskimäärin eliniän aikana. Enkä ikinä voinut kuvitellakaan tilannetta jossa parisuhteessa katsoisin aidan yli, mutta niin vain siihen on tultu. Tietysti tietyt himot ja halut täytyy voittaa. Olemme kuitenkin seksuaalisesti niin eri tasolla, että koen sen olevan vain ajan kysymys mikäli yhteiselomme pidemmälle jatkuu.

Pituus eroihin. Itselläni on pituutta karvan vajaa kaksi metriä. Nykyiseni on n. 30 cm minua lyhyempi. Muuten sitä ei ole juurikaan havainnut eikä haitaksi laskenut, mutta tietyissä seksiasennoissa se häiritsee, joitain jopa osaltaan sulkee pois. Sanomatta on selvää, että seisaaltaan vaatii rutkasti reisilihaksilta ja esimerkiksi takaa on myös hieman asettelua. Uskon näiden kuitenkin olevan sellaisia asioita joihin löytyy ratkaisu silloin kun molemmat osapuolet sitä haluavat.

 

[Rocket Richard]

Edellisen suhteen päättymisestä on nyt kohta jo 2 vuotta aikaa. Sen jälkeen on ollut muutamia yhden illan juttuja ja jotain pieniä säätöjä. Treffeillä olen käynyt joku 5 kertaa, mutta kaikki oli kyllä niin vääriä ihmisiä mulle kuin vain olla ja voi.

Mutta yhä useammin herään siihen ihanaan tunteeseen: olen vapaa kuin taivaan lintu. Jätkät saa käydä mun luona pelaamassa änäriä ja mä niiden luona. Oluttakin saa ottaa silloin kuin siltä tuntuu. Kaikkea saa tehdä lain rajoissa, ilman että kysyy siihen keneltäkään hyväksyntää. Suurinta hupia ovat olleet lauantait (Valioliigaa ja lätkää, joskus siinä dokaaminen alkanut jo heti ensimmäisestä pelistä 14.30). Pitäisiköhän olla jotenkin olla huolestunut, kun ei oikeastaan ole enää sellaista tunnetta, että jonkun akan tarvitsisi?

 

[Beltran]

Ikä ja synnyttäminen tuohon vaikuttaa varmaan enemmän.

Jos naisella repeää paikat synnytyksessä niin kätilötäti ompelee tavaran tiukemmaksi kuin se on aikoihin ollut.

 

[MustatKortit]

Jos naisella repeää paikat synnytyksessä niin kätilötäti ompelee tavaran tiukemmaksi kuin se on aikoihin ollut.

Niin, tuostahan on se vanha vitsi, että "muistakaa laittaa yksi lisätikki myös aviomiehelle".

 

[Ck]

en tiedä ovatko muut huomanneet saman, että naiset ovat kovia pokailemaan kesällä, mutta kun syksy tulee niin katoavat jonnekin. Mulla ei ole ollut sinnikästä A:ta, eikä B:tä. Tosin muutenkin sinnikkäät ovat jotenkin aina olleet jotain sekopäisiä, seksuaalista häirintää harrastavia naisia. No joka tapauksessa nyt syksyllä eivät naiset ole hirveästi yrittäneet, mutta toisaalta huonojen säiden takia en ole juurikaan edes missään käynyt.

Musta taas tuntuu, että syksyllä niitä naisia tulee ovista ja ikkunoista. Nytkin monta naista olis tunkemassa syliin. Itseä ei taas tosiaan kiinnos nyt ihan kauheasti, muuta kuin sinkkuilu kun meni toi yks aikaisemmin mainitsemani naishomma perseelleen. Naiset on syksyllä peiton alla, kuuntelee itkumusiikkia ja polttaa kynttilöitä, jos ne sattuu lähtemään ulos, niin ne on valmista kauraa samoin tein.

 

[sampio]

Niin, tuostahan on se vanha vitsi, että "muistakaa laittaa yksi lisätikki myös aviomiehelle".

Hepin päähän?

 

[MustatKortit]

Hepin päähän?

Mielikuva tuollaisesta herättää täällä päässä lähinnä kauhun sekaisia tunteita :)

 

[Footless]

Jos naisella repeää paikat synnytyksessä niin kätilötäti ompelee tavaran tiukemmaksi kuin se on aikoihin ollut.

Toki. Käsittääkseni ne alapään lihakset ottavat siinä myös vähän osumaa, eivätkä palaudu enää entiselleen.

 

[TQoFE]

Uskon näiden kuitenkin olevan sellaisia asioita joihin löytyy ratkaisu silloin kun molemmat osapuolet sitä haluavat.

Ratkaisu on korkeat korot. Ostahan tyttöystävälle vaikka joululahjaksi ;)

Terveisin lyhyt nainen, joka viehättyy pitkistä miehistä.

 

[Jeffrey]

Ratkaisu on korkeat korot. Ostahan tyttöystävälle vaikka joululahjaksi ;)

Ai että mä syttyisin noista korkkareista. Kyllähän neiti niitä omistaa, mutta en mitenkään usko että niitä paritteluhommissa jalkaansa laittaisi. Tuntuu, että pelkästään sängystä sohvalle siirtyminen on neidille suuri hyppy.

 

[Musta Nuoli]

Mikäs sitten ratkaisuksi keskimääräistä hieman lyhyemmälle miehelle? Korkkarit eivät ole optio.

Sama virsi aina - lyhyet naiset haluavat kaksimetrisen koripalloilijan, ja pitkät naiset haluavat kaksimetrisen koripalloilijan. Jos on keskimääräistä lyhyempi, niin silloin ei vientiä ole, edes itseä selvästi lyhyempien naisten parissa (jotka haluavat vielä pidemmän miehen ja haikailevat ilmeisesti jotain "mies ja hobitti"-asetelmaa).

Äärettömän ulkokultaista touhua, jos ja kun pituus tuntuu olevan ratkaiseva kriteeri, mutta näin se näyttää olevan. Ainoa kompensaatio tähän olisi raha ja valta. Jos olisi kalju, ruma, 150 cm pitkä koukkunokkainen irstas käppänä jolla olisi 100 miljoonaa tilillä ja naama telkkarissa, niin missejä ja malleja riittäisi.

Ei sen puoleen, että niitä missejä ja malleja niin kaipaisikaan, ulkonäöllään elävät pinnalliset olennot voisi muutenkin jättää väliin, mutta on se erikoista, että ns. normaalin oloiset, näköiset ja kokoiset naisetkin asettavat parisuhde- ja puolisonhaussaan mittavia kriteereitä, joita ei täyttäisi edes Tony Stark (jota Rautamies-elokuvissa esittää Robert Downey jr.).

 

[Surukuku]

...
Äärettömän ulkokultaista touhua, jos ja kun pituus tuntuu olevan ratkaiseva kriteeri, mutta näin se näyttää olevan. Ainoa kompensaatio tähän olisi raha ja valta. Jos olisi kalju, ruma, 150 cm pitkä koukkunokkainen irstas käppänä jolla olisi 100 miljoonaa tilillä ja naama telkkarissa, niin missejä ja malleja riittäisi.
...

Kuinkas pitkä muuten Vanha Len "itse" on?

 

[Hiker]

Mikäs sitten ratkaisuksi keskimääräistä hieman lyhyemmälle miehelle? Korkkarit eivät ole optio.

Sama virsi aina - lyhyet naiset haluavat kaksimetrisen koripalloilijan, ja pitkät naiset haluavat kaksimetrisen koripalloilijan. Jos on keskimääräistä lyhyempi, niin silloin ei vientiä ole, edes itseä selvästi lyhyempien naisten parissa (jotka haluavat vielä pidemmän miehen ja haikailevat ilmeisesti jotain "mies ja hobitti"-asetelmaa).

Äärettömän ulkokultaista touhua, jos ja kun pituus tuntuu olevan ratkaiseva kriteeri, mutta näin se näyttää olevan.

En kyllä oikeasti usko, että pituus olisi mikään ratkaiseva tekijä. Sanoisin, että pituus saattaa olla osana ensivaikutelmaa, mutta kun ns. keskusteluetäisyydelle pääsee, ei sillä ole enää niin väliä. Taisit joskus mainita olevasi vajaa 170cm pitkä. Meidän avioliitossa tuo 170/160cm -kombinaatio toimii vallan mainiosti niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Tietysti pituus saattaa joitain vaimokandidaatteja karkoittaakin siitä suuresta naisten joukosta, mutta en muutenkaan pidä tuollaisesta lähestymistavasta parinvalinnassa. Ei ehkä ole sitä ainoaa oikeaa, mutta uskoisin, että on tietyn suuruinen joukko niitä oikeita, joiden kanssa kestävän parisuhteen rakentaminen on mahdollista. Siitä joukosta jonkun sitten joskus löytää tai sitten ei.

 

[TQoFE]

Kyllähän neiti niitä omistaa, mutta en mitenkään usko että niitä paritteluhommissa jalkaansa laittaisi. Tuntuu, että pelkästään sängystä sohvalle siirtyminen on neidille suuri hyppy.

Ainahan voi edes yrittää ehdottaa.

Mikä noissa "pimeässä loton jälkeen peiton alla" -tapauksissa on yleensä taustalla? Jos etsit syyn ja yrität vaikuttaa siihen?

 

[Jeffrey]

Mikä noissa "pimeässä loton jälkeen peiton alla" -tapauksissa on yleensä taustalla? Jos etsit syyn ja yrität vaikuttaa siihen?

Pikemminkin "pimeässä suihkun jälkeen peiton alla ja taas suihkuun ja sitten kyllä käytät koiran ulkona".

Luulen että oman naisen kohdalla suurin syy tähän on se, että entisenä mm -tason urheilijana hän vietti nuoruusvuotensa harjoituksissa ja kilpailuissa. Ne nuoruusvuodet jonka aikana itse tutkiskelin oman roppani etenkin sen kohdan peräaukosta napaan. Ja jos sattui vastapuolta näkemään niin sitten vasta sitä peräaukkoa tutkittiinkin.

Eli siis luulen, että hän on erittäin epävarma oman seksuaalisuutensa kanssa. Hänen pitäisi vähän kokeilla ja nähdä lisää ja ennenkaikkea pystyä heittäytymään tilanteeseen ja vain antaa mennä. Jostain syystä meidän suhteessa hän ei tähän kykene. Seksi on hänelle ainakin jossain määrin ahdistava asia. Tai ainakin se, että minä haluaisin ja hän ei. En millään usko, että hän vittuillakseen näin toimii.

En oikein mitenkään löydä keinoa jolla voisin itse häntä auttaa. Eikä hän suostu apua edes vastaanottamaan saati etsimään.

Harmi, sillä menee hyvä nainen pilalle.

 

[TQoFE]

Pikemminkin "pimeässä suihkun jälkeen peiton alla ja taas suihkuun ja sitten kyllä käytät koiran ulkona".

Auts, osanottoni.

En oikein mitenkään löydä keinoa jolla voisin itse häntä auttaa. Eikä hän suostu apua edes vastaanottamaan saati etsimään.

Oletan, että keskustelua ilman painostusta tai syyttelyä sekä yövalon jättämistä päälle eli pienestä aloittamista on kokeiltu? Jos ei, niin aloita niistä. Sen enempää en oikein osaa tässä neuvoa.

 

[Heimopäällikkö]

Tällästä tuli kirjoteltua tuossa kesän alkupuolella omista fiiliksistä ja elämästä, ja eilen sit laitettiin homma nippuun yhteisymmärryksessä. Huojentavaa oli se että hän, ex-avovaimoni, otti itse asian puheeksi ja oltiin molemmat aika samoilla linjoilla. Oikeasti olo on helvetin helpottunu, mutta toisaalta pikkusen surkea. Meillä on kuitenkin takana n.6 vuotta ja paljon on käyty vaikeita asioita läpi. Aina niistä selvitty, niin jotenkin tuntuu kummalliselta kun asiat minkä puolesta on joskus taisteltu (ei keskenään) hampaat irvessä jää nyt taakse.

Noh, onneksi tänään pääsee töihin reissun päälle viikoks, niin ei tartte jäädä pullon ääreen ihmettelemään elämää. Ja ehkäpä tämänkin asian saa menemään jakeluun kun saa yksinään painaa koko viikon, ei oikein pysty asiaa käsittelemään kun toinen on koko ajan kotona. Vielä tässä joudutaan elämään yhteiseloa tovi, koska täältä ei ihan sormia napsauttamalla vuokrakämppää hänelle löydy. Eikä siinä, sanoin hänelle että saa asua täällä niin pitkään kun haluaa, mutta 3kk on se viimeinen raja millon pitää pois muuttaa. Kuitenkin hänelle tämä on rahallisesti iso askel muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoon, niin pitää vähän keräillä hiluja kasaan että pärjää sitten uudessa kodissa. Mulla nyt on oma asunto ja muutenkin vähän rahaa säästössä, joten päätin antaa hänelle suurimman osan yhteisestä omaisuudesta vaikka ne onkin käytännössä minun ostamia, eipähän tarvitse pesukoneita, telkkareita yms. hänen ostella.

Kyllähän tämä tästä iloksi muuttuu ja tiedän että tämä on se ainoa oikea ratkaisu, mutta silti on takki melko tyhjä. Se on kummallista tämmöselle turakaiselle jota ei oikeastaan ikinä liikuta mikään asia.

 

[Carlos]

Seksi on hänelle ainakin jossain määrin ahdistava asia. Tai ainakin se, että minä haluaisin ja hän ei. En millään usko, että hän vittuillakseen näin toimii.

Vaikea tilanne, en haluaisi sanoa niin mutta sanon kuitenkin, vaikuttaa ylipääsemättömän vaikealta tilanteelta. Seksi on kuitenkin loppupeleissä tärkein yksittäinen tekijä joka saa suhteen toimimiaan pitkässä juoksussa, vaikeinakin aikoina. Oma äiti tästä on puhunut jo iät ja ajat (tiedän, ei ehkä unelma-aihe vanhempien kanssa) ja vaimon kanssa on sama tullut todettua. Vaikka välillä on ollut erittäinkin vaikeaa, niin toimivan seksin kautta on jaksettu taas parempiin aikoihin, ja yleensä pitkä riitavaihe päättyy tuntikausien yölliseen orgiasessioon.

Jos teillä on naisesi kanssa noin eri mieltymykset seksistä (eikä niitä voi selvittää mitenkään esim. puhumalla, edes vahvassa humalassa) niin ongelmia tulee kyllä taatusti. Lopputulemana päädyt ehkä käymään vieraissa kuten itsekin vihjasit, ja se on jo sitten lopun alkua. Tsemiä vaan, koittakaa löytää joku ratkaisu.

 

[Ted Raikas]

Minua usein myös ihmetyttää naiset, joilla pitää olla huone pilkkosen pimeänä, ennen kuin voi vaakamamboa harrastaa. Ymmärrän toki sen vaihteluna ja siinä voi olla oma viehätyksensä kun ei näe, mutta siis jokaikinen kerta? Täh? Kai se sitten liittyy häpeään oman kehonsa suhteen tai jotain, mitä en itse pysty tajuamaan.

Siis minulla itselläni on tälläisenä 70 kiloisena ruipelona kaikkea muuta kuin hyvä kroppa, mutta ei sen näyttäminen kirkkaassa päivänvalossa valitsemalleni naaraalle ole minkäänlainen ongelma. Enkä tosiaan nyt ole muutenkaan mikään maailman itsevarmin ihminen. Näemmä sitten löytyy vielä minuakin epävarmempia tapauksia.

Minulla se ainakin syö fiiliksiä, koska olen sen verran visuaalinen ihminen, että tahdon myös nähdä toisen vartalon, pidän sitä ihan normaalina. Tai sitten olen vaan katsonu liikaa pornoa.

Eikä tuo seikka ole siis mitenkään ikäsidonnainen, varsin kypsään ikään ehtineet naisetkin voi olla ihan yhtä lailla häveliäitä. Eli ei mene mihinkään nuoruuden ujouden piikkiin välttämättä.

 

[PataJaska]

En kyllä oikeasti usko, että pituus olisi mikään ratkaiseva tekijä. Sanoisin, että pituus saattaa olla osana ensivaikutelmaa, mutta kun ns. keskusteluetäisyydelle pääsee, ei sillä ole enää niin väliä. Taisit joskus mainita olevasi vajaa 170cm pitkä. Meidän avioliitossa tuo 170/160cm -kombinaatio toimii vallan mainiosti niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Tietysti pituus saattaa joitain vaimokandidaatteja karkoittaakin siitä suuresta naisten joukosta, mutta en muutenkaan pidä tuollaisesta lähestymistavasta parinvalinnassa.

Tämä on lähes suosikkiteemani, kun puhutaan parisuhteen muodostamiseen ja/tai sen mahdolliseen vaikeuteen liittyvistä asioista: miten miehen pituus siihen vaikuttaa, etenkin silloin kun sitä on vähemmänpuoleisesti.

Minäkin olen tosiaan tasan 170cm pitkä, ja kuten ilmeisesti nimimerkillä Hiker, myös meillä emäntä on 160cm. Olemme siis fyysisesti hyvin tasapainossa, joten meillä on siis sen puoleen kaikki hyvin. Ja jos ajatellaan elämääni ennen nykyistä avokkiani, niin en itse asiassa ole koskaan seurustellut yli 163cm naisen kanssa, aika pitkälle se on ollut minulla ihan tietoinen valinta. Olen aina vain ollut sitä mieltä (kait jo omasta kohtuu vähäisestä pituudestani johtuen) että lyhyet naiset ovat yleisellä tasolla paljon kauniimpia kuin kovin pitkät, vaikka olisivat sitten vähän enemmän pyöreitäkin, mikään ulkonäkö poliisi en sen puoleen ole koskaan ollut. Sen sijaan noin 175cm ja siitä yli olevia naisia en oikein pidä edes esimerkiksi seksuaalisesti kiinnostavina, alemmuuskompleksini lienee sitten kuitenkin aika pahaa luokkaa :D

Sinkkuna kun tuli käytyä esimerkiksi baareissa, niin karkeasti noin 50% siellä olleista naissukupuolen edustajista karsiutui siis kuitenkin jo lähtökohtaisesti pois liian pitkinä minun makuuni. Mukavana juttuseurana olen silti toki aina arvostanut kaikenlaisia ihmisiä, hyvin harvoin nimittäin oli sellainen "pakko koettaa saada pokattua joku" -olo. Sitä paitsi minä uskon siihen kliseiseen käsitykseen, että ylivoimainen enemmistö naisista kuitenkin arvostaa sitä että mies on heitä pidempi. Joten turha sitten on tuhlata sekä minun että sen minua selkeästi pidemmän naisen aikaa, näin olen yleensä tuuminut.. niitä omaa silmääni miellyttäviä ja minunkin mitoilleni sopivia tyttöjä kun on ainakin tähän asti maailmassa riittänyt ihan hyvin

Kenenkään miehen on toisaalta turha tuntea mitään alemmuuskompleksia jos pituutta on kovin vähän, ovathan monet maailman tunnetusti seksikkäimpinä pidetyistä miehistä hyvinkin lyhyitä. Eikös esimerkiksi Tomppa Cruise ole noin luokkaa 168cm? Tai vaikkapa Johnny Depp, joka on mielestäni siinä 172-173cm.. että nou hätä ;)

 

[Snakster]

En oikein mitenkään löydä keinoa jolla voisin itse häntä auttaa. Eikä hän suostu apua edes vastaanottamaan saati etsimään.

Harmi, sillä menee hyvä nainen pilalle.

Luulisin, että ongelmaa voisi lähestyä sitä kautta, että pyrkii niistä tilanteista poistamaan sen ahdistusta aiheuttavan asian, eli seksin. Tai ainakin paineen siiheen. Eli ennen kuin menet vonkaamaan ja kieltäytymisen jälkeen mököttämään, niin voi esim sopia, että tiistaisin ja torstaisin varaamme toisillemme sellaista aikaa, jolloin halailemme, pussailemme, hieromme hartioita tai mitä tahansa, paitsi seksiä.

Sitten jos alkaa vietävästi panettaa, kuten helposti käy, niin onhan se seksikin sallittua. Pääpointti tuossa on kuitenkin se, että naiselle ei tule tilanteista paineita, kun mitään erillistä kieltäytymistä ei tarvita, kun on etukäteen sovittu, että nussiminen ei ole näissä hetkissa ensisijainen agenda. Ja itsekin maltat olla laittamatta kättä housuihin, ellei erikseen pyydetä.

T: parisuhdeneuvoja

 

[Carlos]

Eli ennen kuin menet vonkaamaan ja kieltäytymisen jälkeen mököttämään, niin voi esim sopia, että tiistaisin ja torstaisin varaamme toisillemme sellaista aikaa, jolloin halailemme, pussailemme, hieromme hartioita tai mitä tahansa, paitsi seksiä.

Sitten jos alkaa vietävästi panettaa, kuten helposti käy, niin onhan se seksikin sallittua. Pääpointti tuossa on kuitenkin se, että naiselle ei tule tilanteista paineita, kun mitään erillistä kieltäytymistä ei tarvita, kun on etukäteen sovittu, että nussiminen ei ole näissä hetkissa ensisijainen agenda.

Meinaat että jostain vielä löytyy joku (täysi-ikäinen) nainen joka uskoo että mies haluaa vain halia ja pussailla, ihan vaan siitä ilosta että voi halia ja pussailla eikä esim. siksi että oikeasti vaan haluaa pukille ja on valmis kokeilemaan eri tapoja miten siihen pääsisi?