Kyllä mulle pienoinen epäilys tulee muijasta jos se tuollaista ehdottaisi. Jotkut sairaanhoitajat esimerkiksi tuntuu usein olevan aika tarkkoja jostain pikkujutuista. Sen takia niiden kanssa olisi hieman hankalaa seurustella. Ja kerran tapailin yhtä hammaslääkärin tytärtä, joka oli ihmeissään monistakin mun jutuista. Se koko perhe oli jotain terveysfriikkejä.Omasta mielestä itsestään selvää, että uudessa suhteessa molemmat käyvät testeissä ennenkuin aletaan paljaalla painamaan. Hommahan on tosiaan se yksi nopea kusinäyte mikä annetaan, joten on myös uskomattoman vaivatonta hoitaa. Ja ei ainakaan omassa päässä mitenkään vaikuta syyttävältä tjsp jos mimmi haluaa varmistaa meikän ja oman värkkinsä puhtauden ja terveyden käymällä testeissä.
No pitäisi ja pitäisi, mutta ihmiset ei nyt aina ole toisilleen rehellisiä. Jos ei toisin sovita niin parisuhteissa ei pitäisi myöskään hypätä vieraisiin ja näistähän ne voi sitten levitä kumppanillekin joka eron jälkeen autuaan tietämättömänä laittaa pöpöt jakoon.
Se luottavaisuus ei vaan ole kovin hyvä valinta kun se uusi kumppanikin voi sinisilmäisenä sanoa olevansa puhdas, vaikka olisi saanut tartunnan edellisestä suhteesta jossa puoliso petti menemään tai oli muuten vaan niljake ja jätti kertomatta. Ulkoistat siis tuon luottavaisuutesi tosi monelle ihmiselle, kumppanisi eksille yms.Juu en mä tosiaan sano, että toi mitenkään pahasta olisi testauttaa itsensä. Mä oon ehkä vaan turhankin luottavaista sorttia näiden hommien suhteen. Kukin taplaa tyylillään :)
Ei se tule muuttamaan asiaa mitenkään. Ihan sama toisitko sinä, naisesi, vai ulkopuolinen henkilö X henkilöllisyytesi myöhemmin ilmi. Silloin kun keskustelu on käyty, sinä olet ollut nimimerkki Klose16 ja sillä selvä. Ja vaikka sinut pystyisi tällä hetkellä yksilöimään johonkin tiettyyn nimeen, en usko että minkään rikoksen tunnusmerkistö siltikään täyttyisi.
Kunnianloukkauksen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen eroavat ainakin siinä, että kunnianloukkauksessa esitettävä tieto tai vihjaus ei pidä paikkaansa. Molemmissa rikoksissa tieto voi aiheuttaa henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa tai kärsimystä loukatulle henkilölle. Se, joka esittää toisesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen sillä tavalla, että teko aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, tai joka muulla tavalla halventaa toista, syyllistyy kunnianloukkaukseen. Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen on rangaistavaa huolimatta siitä, miten sen esittäminen tapahtuu. Tieto tai vihjaus voi olla suullinen tai kirjallinen tai se voi esimerkiksi sisältyä kuvaan. Se voidaan myös esittää netissä, sähköpostissa tai sosiaalisen median palvelussa muun kuin tekijän tietoon. Sanonnalla "halventaa" on tarkoitettu kuvata kaikkia mahdollisia tekotapoja, joilla loukataan toisen kunniaa. Kunnianloukkaus voidaan toteuttaa paitsi sanallisesti myös esimerkiksi vihjailevilla ilmeillä, eleillä tai koskettelemisilla. Se, mikä täyttää kulloinkin kunnianloukkauksen tunnusmerkistön kannattaa varmistaa lakimieheltä soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450.
Kunnianloukkaussäännös koskee sekä pieneen piiriin rajoittuvia, yksityisluontoisia tekoja että julkisia kunnianloukkauksia.
@cornix tossahan mä just puhuin luottamuksesta. Sen verran parisuhteessa pitäisi olla luottamusta, että näistä taudeista kerrotaan, tai jos nyt on ollut vähän epämääräisempi seksielämä, niin selvittää ihan itse noi asiat ennenkuin pamauttaa toiselle, että parempi varmaan mennä testeihin.
Minkälainen oikeustieteellinen tausta itselläsi on takana, jos voit vähän valaista?
Itse epäilen ettei aiheutetun vahingon ajankohdalla ole niinkään merkitystä, kunhan rikos ei ole vanhentunut. Käsityksesi nimimerkin ei-ihmisyydestä on myös kummallinen.
Lainaus täältä: http://www.minilex.fi/a/kunnianloukkaus-on-valheellista-tietoa
Teko on tapahtunut netissä ja siitä on jo aiheutunut itselleni halveksuntaa ja kärsimystä.
Erityisesti lihavoimani osat ovat mielenkiintoisia. Olikohan täällä jotain laintulkintaketjua?
Sitä ihmettelen, että kun tätä ketjua luin, niin tässä oli viime sivuilla useampkin tapaus, että "ennen kuin panimme paljaalla" niin käytiin lääkärintarkastuksessa. Siis mitä vittua, mistä lähtien tuommoisesta on tullut tapa? Ei sikäli, että siinä mitään pahaa olisi, mutta O tempora O mores.
Noin se kaiketi toimii. En ole itse testeissä käynyt, mutta exällä oli ainakin terveen paperit sieltä puolelta. Onhan se hauskempaa ilman kumia.Ei voi kuin ihmetellä, mutta minkäs teet. Nuoret ovat kai nuoria. En oikein edes tiedä missä tässä testeihin pääsisi. Sairaala on kyllä kävelymatkan päässä, kai sinne voisi mennä ja siellä tytöt sitten neuvoisivat oikeaan paikkaan.
Onhan se hauskempaa ilman kumia.
Vois ryhtyä kunnon nörtiksi niin ei tarttis miettiä pillun saantia.
Lisäksi vaikka tekisit asiasta ilmoituksen poliisille ja joku konstaapeli asiasta kirjaisi ihan rikosilmoituksen poliisin tietojärjestelmään, olen satavarma että esitutkinta rajoitettaisiin esitutkintalain 3 luvun 10§:n perusteella. Olettaen, että esitutkintaa ei päätettäisi jo ennen rajoittamista perusteella "ei rikosta".
Toivottavasti tämä riittää, sillä en haluaisi jatkaa tämän vatvomista enää tässä ketjussa. Jos pystyt osoittamaan kertomani vääräksi, tarjoan sinulle vaikka pari koppaa kaljaa missä ikinä asutkin. Mutta osoitukseksi en hyväksy sitä, että joku vanha oikiksessa opiskellut frendisi kertoo että kyllä tämä tällainen (oliko se nyt nimimerkki mjr:n?) Jatkoajan palstalla kirjoittelu saattaa johtaa sakkoihin. Mä vaadin vähintään päätöksen esitutkinnasta tai käräjäoikeuden päätöksen ;)
Tässä sukupuolitautien/neitsyyskysymysten lomassa hieman vakavampaakin asiaa. Noh, toisaalta, onhan se neitsyeltä saatu tartunta toki jo suuri lääketieteellinen ihme ja siten saajalleen vakava asia.......
Olisin kiinnostunut kuulemaan, että onko tulevaisuudessa puolisoni vain tasalaatuinen zombie, joka painaa menemään eteenpäin tottumuksen voimalla. Onko kyseessä sama persoona vai pelkkä muisto hänestä? Pitääkö vain luottaa ajan parantavaan voimaan ja uskoa meidän molempien puolesta tulevaan. Meillä oli ero todella lähellä keväällä, mutta minä päätin antaa anteeksi ja minä päätin jatkaa. Minä halusin olla armollinen, mutta puolisoni jäi kuoppaan josta ei pääse ylös. Ilman lapsia en edes pyörittelisi näitä asioita, mutta lasten takia ihminen tekee kummasti vaikka mitä.
No vanhanajan masennuslääkkeillä oli tuommoinen zombie vaikutus, mutta nykyään mielialalääkkeet joko nostattavat tai tasoittavat. Tässä nyt on tullut reilu vuosi popsittua ja pääasiallisesti on ollut parempi olo. Terapiassa tuli käytyä melko säännöllisesti (pitäisi hakeutua takaisin sinne). Enemmän tuota zombie menoa on silloin kun lääkitys ei ole kohdillaan. Ei pysty mihinkään, mikään ei huvita ja päihteet maistuvat (jos siihen on taipumusta). Puolison olotila saattaa olla alkuun menossa huonompaan suuntaan, mutta lääkitystä ei kannata lopettaa, sillä sen vaikutuksen alkamisessa saattaa mennä kuukausi.Olisin kiinnostunut kuulemaan, että onko tulevaisuudessa puolisoni vain tasalaatuinen zombie, joka painaa menemään eteenpäin tottumuksen voimalla. Onko kyseessä sama persoona vai pelkkä muisto hänestä? Pitääkö vain luottaa ajan parantavaan voimaan ja uskoa meidän molempien puolesta tulevaan. Meillä oli ero todella lähellä keväällä, mutta minä päätin antaa anteeksi ja minä päätin jatkaa. Minä halusin olla armollinen, mutta puolisoni jäi kuoppaan josta ei pääse ylös. Ilman lapsia en edes pyörittelisi näitä asioita, mutta lasten takia ihminen tekee kummasti vaikka mitä.
Minä odotan sitä hetkeä, kun K16 valaisee itse niitä taustojaan, joita penää muilta. Niitähän on pyydetty häneltä moneen otteeseen mm. uskis-ketjussa. Trolli, kunnes toisin todistetaan. Tämä viimeisin käänne jatkuvine rikosilmoituksineen vahvistaa kantaani.
Siinä vaiheessa kun puoliso alkaa puhua itsemurhasta ja siitä ettei elämässä saa iloa mistään (työstä, parisuhteesta, edes lapsistaan), niin ihan mielelläni syvimmät kuopat tasoittelisin mielialalääkkeillä. Pitkään olin niitä vastaan itsekin ja kesällä kokeiltu Opamox nukahtamiseen nostatti niskakarvat pystyyn, mutta jos toinen ei kykene edes nukkumaan yötään kunnolla, niin siinä ei paljoa puheen lätinä ja tuutulaulut auta.Lääkitys kannattaa lopettaa ja oppia elämään ilman niitä jos vain suinkin mahdollista, masennuslääkkeet ovat pääasiassa ihan vihoviiminen asia joihin kannattaa tarttua. Auttavat hyvin harvoin koska diagnoosit tehdään puolivaloilla ja ihminen saatetaan pumpata täyteen lääkettä josta ei ole edes mitään apua. Mä sain avovaimon puhuttua irti masennuslääkkeistä aikoinaan ja pärjää ja jakselee nyt paremmin kuin koskaan, noista perkeleistä tulee myös täydellisen riippuvaiseksi.
Kyllä niitä tehdään, mullekin on tarjottu käytännössä ilman mitään diagnoosia kun kävin pienestä uupumuksesta ja univajeesta juttelemassa. Mun kohdalla auttoi pieni fiksaus elämäntapoihin ja rytmeihin, resepti johon en suostunut olisi ollut melko järeä vaihtoehto. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=99 Tämä linkki kannattaa myös lukea ajatuksella läpi. Itsemurhasta haaveilevalle ihmiselle terapia ja mahdollisesti laitospaikka lienee turvallisin vaihtoehto, jos asia ei perusteellisista tutkimuksista selviä. Serotoniinitasossa vajaatoiminta on esimerkiksi joillain lääkkeillä hoidettavissa, kunhan diagnoosi tosiaan on kohdillaan eikä lääkitä väärää vaivaa.Niin, ja noita diagnooseja ja lääkkeenaloittamispäätöksiä ei ihan puolivaloilla tehdä. Oma puolisoni on juurikin alalla töissä ja sen takia avun hakemisen kynnys on ollut aivan älytön vaikka kuinka itse tietää että jotain tarttis tehrä.
Anteeksi nyt, mutta linkkaamasi artikkelin ensimmäisen lauseen jälkeen oli jo pakko lopettaa. Kun katsoin tarkemmin, niin olisi pitänyt jo lopettaa tri. Tolosen jälkeen. Hänellä on hyviä ajatuksia ja pointteja, mutta ne valitettavasti hukkuvat lähes uskonnollisen paatoksen alle. Olen asunut lääkärisuvussa (ukkini, ukin isä, appiukko, lanko, toinen lanko, puolisoni) koko elämäni ajan ja kertaakaan en ole eläessäni törmännyt, kuullut, että lääketeollisuus olisi edes yrittänyt lahjoa lääkäreitä määräämään lääkkeitä.
Tutkimuksia voidaan esittää, kouluttaa voidaan, mutta se on aina ja iänkaikkisesti lääkärin omissa näpeissä ja harkittavissa, että määrääkö lääkettä vai ei. Mitään nuppikorvausta määrätyistä lääkkeistä ei tule ikinä kenellekään. Tämä on valitettavasti fakta ja näin se on. Herranjumala, edes kuulakärkikynää ei saa antaa lääkekoulutuksien yhteydessä, vaan nykyisellään pitää toimistotarvikkeetkin tilata veronmaksajien piikkiin ettei vain tule vaikuttavuutta lääkäreihin kuulakärkikynien muodossa.
Lääketeollisuus lahjoo lääkäreitä ja heistä kaikkein eniten psykiatreja
En tiedä Amerikan/anglosaksisen maailman mallia, mutta Suomessa näin ei ole. Ja keskustelu aiheesta voidaan lopettaa tähän ja jatkaa naisasioilla.
No joo mutta jos olisit lukenut tuota artikkelia pidemmälle kuin ensimmäiseen lauseeseen niin olisi asiayhteyskin auennut paremmin. Lääkkeiden vaikutuksista on samankaltaisia tutkimuksia tehty ympäri maailman, myös Suomessa. Masennuslääkkeet ei toki sinänsä ole naisasiaa mutta vastasin aiheesta koska kysyit, etiäpäin.En tiedä Amerikan/anglosaksisen maailman mallia, mutta Suomessa näin ei ole. Ja keskustelu aiheesta voidaan lopettaa tähän ja jatkaa naisasioilla.
Mutta onneksi täällä on moderaattorit, jotka puuttuvat ja reagoivat henkilökohtaisuuksiin.
Nythän tää meni ihan höpinäksi... "mullakin", "minäkin"...
Niin no - kysymys kun ei ollutkaan varsinaisesti naisasioista, vaan erään palstaveljemme tuomasta erityisongelmasta parisuhteessaan ja kommenttini koski juurikin ao. ongelman - sairauden, jos niin halutaan sanoa - puoskarointia hyvinkin kevyin perustein.Miten naisasiaketjussa pitäisi toimia, jos ei kertoa mikä on oma tilanne? Oma mullakin minäkin on se, että ei ole naisasioita ja ei oikeastaan edes harmita. Onhan se joka päivä aamusta iltaan mielessä miksi ei ole mitään menossa, mutta oikeastaan aika rentouttavaa saada olla rauhassa.Nythän tää meni ihan höpinäksi... "mullakin", "minäkin"...