Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019–2020

  • 1 115 969
  • 4 075

Pekka Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadi
Asioita voi nähdä monesta näkökulmasta. Minusta sinun näkökulmaasi vaikuttaa ylikorostuneesti pettymys Taimen jälkimmäisestä kaudesta HIFK:ssa. Taimi on pelannut kahdella kaudella hyvin KHL:ssä sekä useamman hyvän liigakauden. Ei hän todellakaan ole mikään yhden kauden ihme Törmäsen ja Järvisen ansiosta. Tuo loistelias kausi HIFK:ssa tuotti muuten nuo mainitsemasi pisteet ainoastaan 43 kolmessa peleissä, eli ppo oli 0,74.
Toki saatat olla oikeassa; minulle on jäänyt mielikuva mielialapelaajasta, jolla onnistuu kaikki kun muillakin menee hyvin ja kortin kääntöpuoli on jotain aivan muuta. Siitähän tässä kai lähdettiin keskustelemaan?

En tiedä, minkä verran olet seurannut Taimea liigapaluun jälkeen. Minä olen ihan mukavasti, vaikkei Ässät minun suosikkijoukkueeni olekaan. Mielestäni Taimi on pelannut selvästi aiempaa aggressiivisemmin ja fyysisemmin. Minulle on tullut vaikutelma, että iso rooli ja rakkaus seuraa kohtaan on sysännyt hänet hitusen syrjäteille vahvuusalueeltaan. Kun hän pystyy yhdistämään kiekollisen herkkyytensä ja nykyisen fyysisyytensä, voi jälki olla komeaa. Ässien kannattajat voivat kertoa, olenko ihan hakoteillä.
Mukavasti olen itsekin. Eikä Ässät ole minunkaan suosikkijoukkueeni – vaikka toista punaista symppaankin. Olen samaa mieltä agressiivisuudesta ja fyysisyydestä: tuohon toki voi vaikuttaa myös loukkaantumiset. Jos pelaat vaikkapa olkapää romuna, tuskin hakeudut niin hanakasti iholle. Kiekollinen "herkkyys" on kyllä nähty: ihmeellisiä aivopieruja kaverilta tuli viime kaudellakin. Mutta kaikki kaikessa vielä kerran: omaa kyllä liigaan kelpo pistepotentiaalin.

Tuotan sinulle pettymyksen. Minulla ei ole sellainen rahantarve, että vedonlyönnillä sitä pitäisi pyrkiä kohentamaan. Minulla ei myöskään ole tarvetta pönkittää näkemystäni vedonlyönnillä. Jäädään jännäämään Taimen esityksiä.
Eikai kukaan millään kahdellakympillä rahantarvettaan pahemmin kohenna. Voit nostaa paukkua, jos tuntuu ettei vastaa rahantarpeeseesi – tai vaihtoehtoisesti muokata vetoa. Muistelen sinun usein palanneen omiin näkemyksiisi, joten eikö nyt kannattaisi tarttua täkyyn?
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Toki saatat olla oikeassa; minulle on jäänyt mielikuva mielialapelaajasta, jolla onnistuu kaikki kun muillakin menee hyvin ja kortin kääntöpuoli on jotain aivan muuta. Siitähän tässä kai lähdettiin keskustelemaan?
Näinpä, tästä keskusteltiin. Näkemykseni on kuitenkin päinvastainen kun sinun. En pidä Taimea erityisenä mielialapelaajana negatiivisessa mielessä. Toki on selvää, että hyvässä joukkueessa, jossa valitsee hyvä yhteishenki, on keskimäärin helpompi onnistua kenellä tahansa.
Eikai kukaan millään kahdellakympillä rahantarvettaan pahemmin kohenna. Voit nostaa paukkua, jos tuntuu ettei vastaa rahantarpeeseesi – tai vaihtoehtoisesti muokata vetoa. Muistelen sinun usein palanneen omiin näkemyksiisi, joten eikö nyt kannattaisi tarttua täkyyn?
Edelleen, en näe tarvetta pönkittää näkemystäni vedonlyönnillä.
 

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste
En tiedä, minkä verran olet seurannut Taimea liigapaluun jälkeen. Minä olen ihan mukavasti, vaikkei Ässät minun suosikkijoukkueeni olekaan. Mielestäni Taimi on pelannut selvästi aiempaa aggressiivisemmin ja fyysisemmin. Minulle on tullut vaikutelma, että iso rooli ja rakkaus seuraa kohtaan on sysännyt hänet hitusen syrjäteille vahvuusalueeltaan. Kun hän pystyy yhdistämään kiekollisen herkkyytensä ja nykyisen fyysisyytensä, voi jälki olla komeaa. Ässien kannattajat voivat kertoa, olenko ihan hakoteillä.
Se vaan kun saisi yhdistettyä. Aika hyvin olet perillä, Taimesta voi edelleen muovautua tekijäukko Liigaan. Paluun suoritti, niin piti olla kova taso ja kovat taisi olla puheetkin silloin. No ihan vituikshan se loppukausi silloin meni ja viime kauteen lähdettiin paremman kesän turvin. Eikä se vieläkään vastannut odotuksia, varsinkin kun piti olla vielä henkinen liideri siinä sivussa. Plus loukki tietysti päälle. Kaameet hazardit kun saadaan Tommilta minimiin, niin on hyvän tasoinen pelaaja. Mielialapelaajasta ei taida tietää kuin joukkue ja valmennus, jos sitä hän on. Ulospäin on saattanut näkyä vaikea pelaaja ja Porissa tykätään ainakin suurennella asioita.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
En yleensä jaksa tällaisia lukea, mutta teen tällaisen pienimuotoisen listauksen top 5 maalivahdeista ja puolustajista sekä top 10 hyökkääjistä. Jätän listoista Tapparan pelaajat pois, ja mainitsen sitten erikseen listan perässä, että mielestäni se ja se Tapparan pelaaja kuuluisi tälle listalle. Pelaajat ovat vapaassa järjestyksessä.

Maalivahdit:

Eetu Laurikainen
Luotettava molari, joka voisi pelata periaatteessa arvokisatasolla. Epävarmuustekijöiden vähäisyydellä pääsee pitkälle ensi kauden maalivahtivertailussa.

Eero Kilpeläinen

Viimeksi oli Liigan paras maalivahti, mutta pieniä kysymysmerkkejä herättävät tilastot ja pelimäärät Ruotsissa.

Patrik Rybar
Löytyy arvokisakokemusta edelliskausilta edes Slovakian tasoisen kiekkomaan joukkueesta, joten ei voi olla aivan surkea.

Frans Tuohimaa
Kannatellut useana iltana SaiPaa. Viime kauden tilastoja hieman vääristää SaiPan ajoittaiset avointen ovien päivät.

Atte Engren
Varsin ailahteleva, mutta hyvät päivät ovat todella hyviä ja niitä tulee kuitenkin varsin taajaan.

Heljanko ei kuulu listalle, mutta ei nyt onneksi sentään jää kauhean kauas.

Puolustajat ja hyökkääjät tulee myöhemmin, sillä, jos nyt teen hätäisen kyhäelmän, tästä listasta tulee puoliperseinen (suom. huom. half-assed).

No niin, nyt on sopivasti aikaa listata mielestäni viisi parasta puolustajan paikalla operoivaa ei-tapparalaista. Järjestys jälleen vapaa.

Petteri Nikkilä
Aika itsestäänselvä valinta. All stars-kentällisen pakki ja minun papereissani HPK:n tärkein pelaaja tämän kevään pudotuspeleissä.

Oskari Laaksonen

Kunhan pysyy ehjänä eikä tule liikaa maajoukkuekomennuksia tai turhan pitkää training campia, niin jopa 40 pinnaa haarukassa. Loistava liike. Aivan avainasemassa Ilveksen hyökkäyspelissä koko kentän osalta.

Tarmo Reunanen

Nuori, monipuolinen. Hurja laukaus, pelaa varsin varmasti, kiekko tottelee lavan liikkeitä. NHL-peikko taustalla.

Shaun Heshka

Kaudesta toiseen tasaista työtä. Perusvarmaa kiekollisen pelin pyörittämistä, ei hirveästi koomailuja omissa. Lisäksi koiruuksia löytyy takataskusta.

Ludwig Byström

Puhtaasti tilastoskouttauksen ja pelaajaprofiilin perusteella hyvin samankaltainen kuin Tapparassa ja sittemmin Ruotsin maajoukkueessa nähty Henrik Tömmernes. Muitakin samaa ikää olevia ruotsalaispakkeja nähneenä voisi kuvitella Byströmin sopivan täydellisesti nyky-Liigaan ja juuri Kärppiin.

Bubbling under: Atte Ohtamaa, Mikko Kousa, Jakub Krejcik, Kalle Maalahti, Niklas Friman

Tapparasta olisin lisännyt listalle Valtteri Kemiläisen. Suhonen siinä kintaalla, teki hurjalla tahdilla pisteitä viime kevään siirron jälkeen. Vittasmäki ei viime kaudella ollut niin hyvä, mitä usein näkee hehkutettavan. Taustalla tietysti oli kaikenlaista, mitä Aamulehdessä jossain vaiheessa olikin.

Huomaan, että listallani on aika vahvasti "hyökkääviä pakkeja". Perustelu 1: Näiden puolustuspeliä usein aliarvioidaan (vrt. maalintekijälaiturit). Perustelu 2: Mielestäni joukkueen tärkein puolustaja on kiekollisen pelin dynamo, jonka kautta oman alueen/keskialueen hyökkäyspeli rakentuu.

Ekstra: Vaikken olekaan palstalla kovassa huudossa, niin lanseeraan tulevien viikkojen/kuukausien aikana oman ennakkopaketin. Odotan ensin, että @McTorso ja @Anu Saukko saavat ennakkopakettinsa valmiiksi. Lisäksi paketissani hyödynnetään @Ruuhkis :n arvioita. Ennakkopakettiini ei tule numeroarviointeja, ja vaikka asetan joukkueet järjestykseen, on järjestys käytännössä vain veikkaus ja otettava veikkauksena ei arviona. Tarkoitus on sanoittaa omat ajatukseni joukkueista siinä määrin kuin osaan. Esimerkiksi viime kaudella katsoin Liigaa noin 120-130 matsia, joten jokin ajatus pitäisi olla muistakin joukkueista kuin Tapparasta. Olkoonkin, että ainakin Jukureita ja Ässiä katsoin varmaan vain 5-6 peliä.

@Anu Saukko Ok. Ajatuksena oli tosiaan, että näitä numeerisia arvioita joukkueista on niin laajasti tullut tänä kesänä, että turha minun on keksiä pyörää uudestaan. Käytän materiaalia siltä osin kuin on saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Odotan ensin, että @McTorso ja @Anu Saukko saavat ennakkopakettinsa valmiiksi.
Mulla menee ainakin sinne ihan viimeisille viikoille tuo arvionti, että ei sitä ainakaan kannata odottaa. Nyt lähinnä menee joukkueiden esittelyksi ja jonninjoutavaksi selittelyksi nämä minun arvioinnit, enkä ole vielä mitään paremmuusjärjestystäkään kehitellyt. Sitten, kun viimeinen joukkue on ulkona niin ajattelin vasta pilkkoa tilastoiksi ja järjestykseen. Sori ot.
 

Barney

Jäsen
Pisteytykseen liittyvät kysymykset löydät todennäköisesti tästä viestistä.

Barneyn voimasuhdearvio:


11. KooKoo:


Valmennus (6,5):

KooKoo otti valmennusosastollaan tietoisen riskin palkkaamalla Jussi Ahokkaan, mutta minulla on vahva fiilis, että tämä riski oli todella kannattava KooKoon kannalta. Ahokkaan kohdalla on kuitenkin olemassa selkeä riski, sillä hän on valmentanut viimeiset kuusi kautta juniorimaajoukkueita. Maajoukkueen ja seurajoukkueen valmentamisessa on paljon eroavaisuuksia ja seurajoukkueen valmentamisesta Ahokkaan näytöt ovat ainoastaan junioritasolta. Toisaalta, jos kaveri on voittanut päävalmentajana kaksi maailmanmestaruutta, niin potentiaalia on ihan selvästi.

Ahokkaan pelikirja oli erinomainen viime vuodenvaihteen U20-kisoissa. Nuo U20-kisat pelattiin pienessä kaukalossa, mutta uskon, että samanlaisella pelitavalla on mahdollista pärjätä myös ensi kaudella isossa kaukalossa. Ahokas on kokeneena maajoukkuevalmentaja omaksunut hyvin Meidän pelin periaatteet, mutta hän on pystynyt nykyaikaistamaan pelikirjaansa hyvin. Viime vuosina on ollut trendinä ottaa vaikutteita Pohjois-Amerikasta ja etenkin karvauspelin rooli on korostunut entisen trapin sijaan. Ahokkaalla pitäisi olla erittäin hyvät työkalut peluuttaa todella laadukasta jääkiekkoa ensi kaudella, mutta nähtäväksi jää, että saako hän pelin toimimaan läpi pitkän kauden.

Maalivahdit (8,5):

Henrik Haukeland
Niilo Halonen


Maalivahtiosasto on nyt useammalla kaudella ollut se KooKoon murheenkryyni. Perhonen ja Järvenpää ovat ihan hyviä kakkosmaalivahteja Liigaan, mutta kummastakaan ei ole ollut nousemaan ykköstorjujaksi. Molemmat pelasivat aika ajoin ihan hyvin, mutta tasaisuus puuttui. Pienille ja keskisuurille joukkueille se ykkösmaalivahti on usein ensiarvoisen tärkeä osa joukkuetta. Viime kausi oli hyvä esimerkki, sillä KooKoon kausi päättyi runkosarjaan, vaikka heillä oli hyökkäyspäässä kovia ja tehokkaita seppiä Malte Strömwallin johdolla.

Ensi kaudeksi KooKoo on tehnyt suuren muutoksen maalivahtiosastoonsa, sillä joukkueen ykköstorjujaksi tulee norjalainen Henrik Haukeland Turusta. Haukeland päätti kautensa TPS:n ykkösmaalivahtina, joten se kertoo kuinka kovasta kaverista on kyse. Monet odottivat Haukelandin lähtevän ulkomaille ja siirto KooKoon riveihin oli monelle iso yllätys. Iso hauiksen näyttö KooKoon toimistolta ja kaiken järjen mukaan ensi kauden ei pitäisi KooKoon osalta kaatua ainakaan maalivahtiosastoon.

Toiseksi maalivahdikseen KooKoo hankki lainasopimuksella Niilo Halosen. Monet IFK-kannattajat olivat valmiita hyväksymään Halosen jopa IFK:n kakkosmaalivahdiksi ensi kaudeksi, mikä on jo itsessään kova meriitti, jos huomioi stadin kingien kannattajien jokavuotiset odotukset joukkueestaan. IFK ilmeisesti myös suunnitteli Halosta toiseksi maalivahdikseen, mutta Engren päättikin kaikkien yllätykseksi käyttää optionsa, minkä takia Halonen jäi vähän paitsioon, ja KooKoo oli nopeasti apajilla.

Halonen on kiertänyt junnumaajoukkueet läpi, mikä kertoo nuoren miehen potentiaalista. Hän pelasi jo viime kaudella lainasopimuksella muutaman ottelun KooKoon paidassa ja esiintyi niissä otteluissa edukseen, mutta ensi kaudella hänen pitäisi onnistua pitämään tasonsa korkealla koko kauden ajan. Ei pidä myöskään unohtaa Oskari Salmista, joka on lainalla SaPKossa, mutta jonka KooKoo voi tarvittaessa kutsua takaisin.

KooKoolla on erittäin hyvä maalivahtikaksikko, etenkin jos huomioidaan seuran resurssit. Haukeland on tasokas ykköstorjuja Liigassa ja Halosella on potentiaalia nousta jo ensi kaudella uudelle tasolle. Jos verrataan tuota KooKoon maalivahtikaksikkoa viime vuotiseen parivaljakkoon, niin voidaan todeta, että eteenpäin on menty ja paljon.

Puolustus (6,5):

Alexander Bonsaksen – Matt Caito
Kalle Valtola – Juho Rautanen
Martin Berger – Oskari Manninen
Peetro Seppälä


KooKoon puolustuksen tilanne oli melko sekava viime kaudella, kun joukkuetta vaivasivat loukkaantumiset, minkä takia puolustuksessa kävi pelaamassa yhteensä neljätoista eri miestä. Ulkomaalaiset Logan Pyett ja Emil Kristensen kärsivät loukkaantumisista ja heidän roolinsa jäi pelikuntoisenakin sen verran pieneksi, että mistään suurista menetyksistä ei voida puhua. Ulkomaalaisia lähti vielä lisää pois, kun KooKoo näytti ovea myös option omanneelle Ed Wittchowille sekä Brett Carsonille, jotka olivat suuressa roolissa läpi kauden, mutta joista molemmat osoittautuvat kuitenkin pettymyksiksi. Näiden lisäksi poistuneiden joukossa oli myös Miro Keskitalo.

Miehiä KooKoolta lähti määrällisesti paljon puolustuksesta, mutta peliesitysten perusteella he eivät olleet mitään kovin suuria menetyksiä. Hankintoja KooKoo teki puolustukseen ainoastaan kolme, kun Kouvolaan saapuvat Matt Caito, Juho Rautanen ja Oskari Manninen. Caito teki viime kaudella EBELissä melko kunnioitettavat 44 tehopistettä puolustajan tontilta, mikä oli sama määrä, johon Liigastakin tuttu Tero Koskiranta pystyi. Liiga on toki kovempitasoinen sarja, mutta potentiaalia Caitolla on ainakin olla kovan luokan kiekollinen pakki Liigassakin. Juho Rautanen pelasi jo viime kaudella muutaman ottelun lainalla KooKoossa saaden isoa vastuuta. Tapparan kivenkovaan puolustukseen Rautanen ei onnistunut murtautumaan, mutta se ei tarkoita, etteikö hän voisi olla laadukas puolustaja jossain vähän heikommassa joukkueessa. Manninen oli viime kaudella Sportin toiseksi eniten pelannut puolustaja ja hän vaikuttaa hyvältä kokeneelta ja rutinoituneelta hankinnalta KooKoon nuoreen puolustukseen.

Jatkajia KooKoon puolustuksessa ovat Bonsaksen, Berger, Valtola, Pelli, Seppälä ja Salmela. Bonsaksen oli KooKoon peliaikakuningas jo viime kaudella ja hänelle on varmasti tarjolla isoa roolia myös ensi kaudella. Hän on kokenut puolustava puolustaja, joka on tärkeä palanen KooKoon nuoressa puolustuksessa. Bergerillä meni viime kausi pipariksi loukkaantumisen takia ja ilmeisesti tämänkin kauden alku viivästyy hänen osaltaan loukkaantumisen takia. Kunnossa ollessaan Berger on kuitenkin hyvä peruspakki. Valtolalla on ominaisuudet olla todella tehokas puolustaja Liigassa, mutta puolustuspelaamisessa on vielä rutkasti kehitettävää. Pelli on jo nyt parin vuoden ajan täyttänyt oman pienen roolinsa hyvin, mutta nyt tulee takaa kovia haastajia. Seppälä ja Salmela ovat nuorten maajoukkueen puolustajia, joilta on lupa odottaa kehittymistä kesän aikana ja murtautumista suureen rooliin.

KooKoon puolustuksen ongelmana on, että ne varmat vastuunkantajat puuttuvat pakistosta. Bonsaksen täyttää roolinsa varmasti hyvin ja Caitokin on todennäköisesti kiekollisesti taitava puolustaja. Manninen, Rautanen, Berger ja Pelli todennäköisesti pärjäävät hyvin liigatasolla, mutta ei heistäkään taida olla pelaamaan hirveän suuressa roolissa. Valtola, Seppälä ja Salmela ovat jokerikortteja, jotka voivat olla kokoonpanon ulkopuolella tai vaihtoehtoisesti isossakin roolissa. KooKoon puolustuksen kärki on todella tylsä, mutta laajuutta ja kilpailua pelipaikoista löytyy yhdeksän liigatason puolustajan verran.

Hyökkäys (7,5):

Anrei Hakulinen - Kyle Platzer - Trevor Mingoia
Joonas Oden - Erik Karlsson - Juha-Pekka Haataja
Samuel Bucek - Kim Strömberg - Vilmos Gallo
Markus Jokinen - Jere Friberg - Kimi Koivisto


Keskushyökkääjät (7):

Sentteriosastolla KooKoo koki pahan menetyksen, kun viime kaudella Malte Strömwallin kanssa todella kovan tutkaparin muodostanut Miikka Pitkänen palasi takaisin kasvattajaseuraansa KalPaan. Toinen poistunut vakiosentteri on KooKoon oma kasvatti Mikko Virtanen, joka siirtyi myös KalPaan. Virtasen kohdalla ei toisaalta voida puhua mistään isosta menetyksestä, kun KooKoo ei käsittääkseni edes tarjonnut hänelle jatkosopimusta.

KooKoon sentteriosasto näyttää tällä hetkellä yhdeltä Liigan heikoimmista. Joukkueen kärkisenttereinä kauteen lähtevät Kim Strömberg, Erik Karlsson ja Kyle Platzer. Strömberg on tullut tunnetuksi enemmän laitahyökkääjänä, mutta KooKoossa hänet asetettiin viime kaudella keskushyökkääjäksi. Strömberg on pelityyliltään vähän sellainen laiska ja flegmaattinen kaveri, mutta uskoisin hänen hoitavan hommansa ihan kohtuullisesti, jos rooli on kakkos- tai kolmosketjussa.

Allsvenskanista viime kaudeksi Kouvolaan siirtynyt Erik Karlsson osoittautui ihan liigatason pelaajaksi, mutta ei hänestäkään kannata mitään kiekollisen pelin dynamoa odottaa. Karlsson sai kuitenkin viime kaudella pelata kohtuu kovien laiturien kanssa, mutta hänen pistesaldonsa ei kuitenkaan siitä huolimatta ihan hirveästi karttunut. Strömbergin tapaa Karlsson kuitenkin todennäköisesti hoitaa ihan kunnialla kakkos- tai kolmosketjun roolin. ECHL:stä saapuva Platzer on ihan täysi jokerikortti. Parhaassa tapauksessa Platzerista on täyttämään ne ykkössentterin saappaat, jotka KooKoossa on täyttämättä, mutta huonoimmassa tapauksessa hän ei näe joulua Kouvolassa. Platzer tuleekin todennäköisesti ratkaisemaan sen, että onko KooKoon sentteriosasto hyvä vai heikko.

Jos sentteriosaston kärki oli KooKoolla vähän kyseenalainen, niin leveysosasto on ainakin ihan mielenkiintoinen. Viimeisestä sentteripaikasta taistelevat Kasperi Ojantakanen ja Jere Friberg. Kasperi Ojantakanen pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa ammattilaisena ja hän hoiti roolinsa alaketjuissa ihan tyylikkäästi. Junioriuran tehot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että Ojantakasesta olisi hyökkäävämpäänkin rooliin Liigassa. Jere Friberg kärsi viime kaudella loukkaantumisista, mutta kunnossa ollessaan hän on kelpo kolmos- tai nelossentteri Liigaan. Jos verrataan lähteneeseen Virtaseen, jonka korvaajana Fribergiä voidaan pitää, niin kyllä KooKoo vahvistui tässä pelaajavaihdoksessa. Leveyttä KooKoon sentteriosastolle tuovat seuran omat juniorit Sami Tamminen ja Olli Korhonen, joiden rooli tulee olemaan todennäköisesti vain loukkaantumisten paikkaamisessa.

KooKoon sentteriosasto näyttää muuten ihan hyvältä, mutta siitä puuttuu vain yksinkertaisesti ykkössentteri. Jos KooKoolla olisi noiden nykyisten miesten lisäksi joukkueessaan liigatasolle laadukas ykkössentteri, niin tuo sentteriosasto näyttäisi hyvältä KooKoon kokoiselle seuralle. Tämän hetken sentteriosasto on kuitenkin yksi Liigan heikoimmista.

Laitahyökkääjät (8,5):

KooKoo koki laituriosastollaan ison menetyksen, kun viime kauden kenties koko Liigan paras laitahyökkääjä Malte Strömwall poistui joukkueesta. Strömwallin lisäksi ainoana isompana menetyksenä voidaan pitää Toni Kähköstä, vaikka hänelle ei välttämättä olisi ollutkaan kovin isoa roolia tarjolla tulevaksi kaudeksi. Vaikka Strömwallin mukana KooKoosta lähti paljon ratkaisuvoimaa, niin joukkue on kuitenkin hankkinut laituriosastolleen useamman potentiaalisen pelaajan, jotka ovat tuoneet mukanaan huomattavasti enemmän laajuutta hyökkäyksen ratkaisuosastolle.

Kärkilaiturit KooKoolla ovat kauteen lähdettäessä Anrei Hakulinen ja Juha-Pekka Haataja, jotka olivat molemmat erittäin hyviä viime kaudella. Hakulinen on ollut nuoresta lähtien taitava kiekkoilija, mutta hän alkoi vasta vanhemmalla iällä panostamaan harjoitteluun kunnolla, minkä vuoksi hänen lopullinen läpimurtonsa Liigan huipulle tapahtui vasta viime kaudella. Hakulisen kohdalla vähän epävarmuutta aiheuttaa se, että hän on pelannut vasta yhden kokonaisen kauden kovalla tasolla Liigassa ja hän on sen tyyppinen pelaaja, jonka kausi voi muodostua vaikeaksi, jos se lähtee huonosti liikkeelle. Haataja on taas tuollainen tasaisen varma 35-40 pisteen kaveri, joka tekee paljon tärkeitä maaleja. Haatajan kohdalla pitää kuitenkin huomioida, että luistelu on tärkeä osa hänen peliään ja jossain vaiheessa alkaa tuon ikäisellä pelaajalla jo se jalka hidastumaan.

Mielenkiintoa KooKoon laituriosastolle tuo ulkomaalaiskolmikko Trevor Mingoia, Vilmos Gallo ja Samuel Bucek. Kaikki tulevat ensimmäistä kertaa Liigaan eikä kellään ole mitään älyttömän kovia näyttöjä alla, joten heidän tasoaan on vaikea arvioida. Mingoia aloitti viime kauden Allsvenskanissa niin hyvin, että hän siirtyi kesken kauden SHL:ään, jossa hän teki myös ihan kelpo tulosta. Vilmos Gallo on nuoresta iästään huolimatta pelannut jo useamman kauden SHL:ssä, mutta hänen hyökkäyspään tehokkuutensa ei ole ollut kovin hääviä. Toisaalta nyt on edessä siirto vähän heikompaan sarjaan, joten avautuisiko ne pistehanatkin? Samuel Bucek on vasta 20-vuotias kaveri, joka teki viime kaudella todella kovaa jälkeä Slovakian liigassa. Toisaalta Slovakian Liiga on selvästi Liigaa heikkotasoisempi, joten Bucekin taso Liigassa voi olla mitä tahansa. Bucek on päävalmentaja Ahokkaalle tuttu mies nuorten kisoista, joissa hän on ollut Slovakian joukkueen parhaimmistoa.

Suomalaisista ne potentiaalisimmat läpimurtopelaajat ovat Kimi Koivisto ja Joonas Oden. Koiviston kohdalla läpimurtoa on odotettu jo pari vuotta, mutta loukkaantumiset ovat sotkeneet hänen kehitystään. Näkemissäni otteluissa Koivisto on ollut järjestään kentän parhaita pelaajia, joten jos hän kestää ensi kauden ehjänä, niin itse odotan ainakin häneltä läpimurtoa. Joonas Oden nousi viime kauden loppupuolella KooKoon liigamiehistöön ja esiintyi oikein mallikkaasti. Toisaalta Oden sai tulla Liigaan aika paineettomassa tilanteessa ja ensi kaudella on ihan erilainen kilpailuasetelma pelipaikoista. Potentiaaliahan nuorella miehellä on, mutta onko hänestä vielä ensi kaudella isoon rooliin?

Leveyttä KooKoon laituriosastolle tuovat Markus Jokinen ja Toni Suuronen. Jokiselta voitaisiin odottaa jopa nousua isompaan rooliin ja koville tehoille, jos KooKoo antaa hänelle ylivoimavastuuta. Jokinen on kuitenkin Mestiksessä useammalla kaudella tehnyt todella kovaa jälkeä, mutta Liigassa hän ei ole vielä löytänyt hyökkäävää roolia. Onko hän pelaajatyyppiä “liian hyvä Mestikseen, liian huono Liigaan” vai onko hänestä nousemaan pistenikkariksi myös Liigassa? Suuronen on taistelija ja raataja, jolle on varmasti luvassa ensi kaudella paljon alivoimavastuuta, sillä duunareita ei KooKoon laituriosastolla liiemmin ole. Suurosen kohdalla odotuksia ensi kaudesta nostattaa myös yhteinen historia Jere Fribergin kanssa. Kilpailua ei KooKoon laituriosastollakaan ole liikaa, sillä laituriosastolle on noiden nimien lisäksi tyrkyllä vain enemmän senttereinä tunnetut Kasperi Ojantakanen, Olli Korhonen ja Sami Tamminen.

KooKoon laituriosastoa voidaan yhdessä maalivahtiosaston kanssa pitää joukkueen suurimpana vahvuutena kauteen lähdettäessä. Hakulinen ja Haataja olisivat ison roolin pelaajia missä tahansa liigajoukkueessa ja tuo ulkomaalaiskolmikko on todella mielenkiintoinen. Siihen vielä lisäksi Koivisto, Oden ja Jokinen, niin tuossa on parilla pelaajalla mahdollisuus flopatakin ja siitä huolimatta tuo laituriosasto säilyy tasokkaana. Jos KooKoon pudotuspelihaaveet tulevat ensi kaudella kaatumaan joukkueen laituriosastoon, niin pidän sitä todella suurena yllätyksenä.

Kokonaisuutena KooKoon hyökkäys on mielestäni rakennettu erittäin hyvin, jos huomioidaan vielä seuran rajalliset resurssit. KooKoo luottaa paljon potentiaaliin, mikä on ihan hyvä laituriosaston osalta, kun siellä on paljon kiekollisesti taitavia pelaajia tyrkyllä kokoonpanoon. Sentteriosastoon voisi kuitenkin suhtautua vähän luottavaisemmin, jos joukkueessa olisi mitat täyttää ykkössentteri. Nykyinenkin hyökkäysosasto tulee kuitenkin ilman ihmeitä riittämään pudotuspelipaikkaan. Fiksusti rakennettu kokonaisuus Kultaselta.

Potentiaalinen läpimurtopelaaja: Santeri Salmela

KooKoon puolustus on todella nuori ja jo parin vuoden ajan mielenkiintoisena osana sitä ovat olleet nuorten maajoukkueistakin tutut Santeri Salmela ja Peetro Seppälä. Salmela sai hyvin pelejä Liigassa jo toissakaudella, mutta viime kaudella Seppälä nousi isompaan rooliin. Olisiko ensi kaudella taas osat vaihtuneet? Salmela on lahjakas pelaaja, joka voi nousta ensi kaudella isoonkin rooliin KooKoon puolustuksessa, mutta kilpailutilanne hänellä on erittäin kova.

Yhteenveto:

KooKoon joukkue on mielestäni selvästi kilpailukykyisin tällä seuran liigataipaleella. Ykkösmaalivahti on laadukas ja hyökkäyksessä on riittävästi leveyttä ratkaisijaosastolla. Ne suurimmat kysymysmerkit löytyvätkin puolustuksesta ja valmennuksesta. KooKoon puolustus on todella nuori, joten on ihan mahdollista, että Salmela, Seppälä, Valtola, Rautanen, Berger ja kumppanit ottavat isoja harppauksia kehityksessään, mutta aika ohkaiselta tuo osasto näyttää kauteen lähdettäessä. Valmentaja Ahokasta pidän todella potentiaalisena valmentaja, mutta hänen näyttönsä seurajoukkuevalmentamisesta ovat hyvin rajalliset. KooKoon joukkue muistuttaa todella paljon SaiPan viime vuosien joukkueita, joten sen perusteella heille voisi povata ihan onnistunutta kautta, mikäli Ahokas vain onnistuu. Pidänkin KooKoota potentiaalisena mustana hevosena taistelemaan jopa suorasta pudotuspelipaikasta, jos homma lähtee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Barneyn voimasuhdearvio:

1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
7. ?
8. ?
9. ?
10. ?
11. KooKoo - 29
12. SaiPa - 28,5
13. KalPa - 28,5
14. Ässät - 28,5
15. Jukurit - 27,5
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Erinomainen arvio @Barney ja aivan nyanssina:

Ulkomaalaiset Logan Pyett ja Emil Kristensen kärsivät loukkaantumisista ja heidän roolinsa jäi pelikuntoisenakin sen verran pieneksi, että mistään suurista menetyksistä ei voida puhua

Kristensen pelasi kaudella 2017-2018 eniten KooKoo-pelaajista (22:25/ottelu) ja sama peluutus jatkui viime kauden alussa kunnes törmäsi tiiliseinään nimeltä Quincey. Juutin poissaolo oli erittäin iso takaisku koko KooKoon puolustukselle ja sitä eivät pystyneet esim. kesken kauden hankitut palkkasoturit Carson ja Pyett paikkaamaan. Ensimmäinen sentään pystyi jotain tekemään, mutta Pyett putosi keväällä rotaatioon ja oli jo alkujaan melkoinen turhake.
 

Barney

Jäsen
Kristensen pelasi kaudella 2017-2018 eniten KooKoo-pelaajista (22:25/ottelu) ja sama peluutus jatkui viime kauden alussa kunnes törmäsi tiiliseinään nimeltä Quincey. Juutin poissaolo oli erittäin iso takaisku koko KooKoon puolustukselle ja sitä eivät pystyneet esim. kesken kauden hankitut palkkasoturit Carson ja Pyett paikkaamaan. Ensimmäinen sentään pystyi jotain tekemään, mutta Pyett putosi keväällä rotaatioon ja oli jo alkujaan melkoinen turhake.
Itsekin muistan Kristensenin pelanneen hyvin toissakaudella. Muotoilin tuon asian ehkä vähän huonosti, mutta pointtina tuossa oli, että harmittavan loukkaantumisen takia Kristensenin ottelumäärä jäi erittäin vähäiseksi viime kaudella. Vertailin lyhyesti tuota tulevan kauden tilannetta viime kauden tilanteeseen, ja jos mietitään viime kautta, niin Kristensenistä ei ollut hirveästi hyötyä KooKoolle ja siten häntä ei voida pitää isona menetyksenä. Jos Kristensen olisi säilynyt pelikunnossa koko viime kauden, niin hänen roolinsa olisi varmastikin muodostunut isoksi tuossa KooKoon viime kauden pakistossa, minkä seurauksena hänen poistumisensa aiheuttaisi isomman loven tuohon puolustukseen. KooKoo pelasi kuitenkin lähes koko viime kauden ilman Kristenseniä.
 

heavylutaa18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Seattle Kraken
SaiPa siis melko todennäköisesti lähtee kauteen tämmöisellä kokoonpanolla, kenties yksi nuori pakki tuloillaan vielä.

Persson-Ramstedt-Zaborsky
Nikko-Saari-Oksanen
Kaksonen-Virtanen-Alexeyev/Piipponen
Vainikainen-Koho-Kuronen
Isomusta-Löfman-Mäntykivi
Luusuaniemi

Grman-Salo
Autio-Seppälä
Kojo-Riikola
Sneck-Torikka
Vainio

Westerholm
Kaarlehto

Kopioin nimimerkin @Kuntz viestistä sommitelman tuolta SaiPan osiosta.

Riskejä löytyy kokoonpanosta paljon. Viime kauteen jos peilaa monen on nostettava tasoaan, uskon silti että 10 sakissa ollaan tulevallakin kaudella. Puolustuspää huolestuttaa eniten kuten keskusteluissa ja monen käyttäjän ennakoissakin on ollut, mutta kaiken loksahtaessa kohdalleen onhan tuossa pakistossa mahkuja vaikka mihin. Sen ikäistä porukkaa jokunen että isoja askeleita pystyy kesässäkin ottamaan, Saloa kohtaan on todella kovat odotukset, moni saman ikäluokan peluri kolisuttelee jo NHL ovia! On aika ottaa ne stepit, viime kauden lopulla näytti jo paremmalta.

Maalivahdeista on hankala sanoa tässä kohtaa mitään. Luottoa löytyy että jompikumpi onnistuu.

Hyökkäys mallia hyvä. Ykkösketju mielestäni ihan liigan huipputasoa eikä kalpene yhdenkään jengin ykköselle hirveästi. Takana sitten leveyttä löytyy vähän liiaksikin, toivotaan että Oksanen pysyy ehjänä ja Nikko jatkaa myös siitä mihin jäi. Saarta en epäile hetkeäkään, tulee olemaan kova ensi kaudella ni siinähän on jo 2 melko kovaa ketjua ja ylivoimakoostumusta. Muutama kysymysmerkki ehjänä pysymisen puolesta, Löfman edelleen roolissaan loistava kunhan vain pysyisi kasassa enemmän kuin 10 peliä. Koho jaksaa vielä, ei epäilystäkään ja täyttää alati pienenevän roolinsa. Kaksoselle toivon myös loukkivapaata kautta, voi yllättää monet pistemäärissä. Hyvä tästä tulee. Odotellaan treenipelien alkua ni näkee vähän mihin suuntaa lähtee.

Eliteprospects / SaiPa
 
Viimeksi muokattu:

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Persson-Ramstedt-Zaborsky...

...Ykkösketju mielestäni ihan liigan huipputasoa eikä kalpene yhdenkään jengin ykköselle hirveästi.

Näissä pitäisi mielestäni muotoilla, että ykkösmiehet ei ykköskenttä. Saattaa olla hyvinkin mahdollista, että monet kannattajien suunnitelluista kentällisistä menee päin mäntyä, kun Liiga vihdoin käynnistyy.

Mitä itse hankintaan, niin eiköhän tule olemaan ihan tekijämies SaiPalle. Perinteisesti Lappeenrantaan on tullut melko kovalla prosentilla onnistuneita ulkomaalaisia, joten odotan Perssonilta onnistunutta panosta. Kärki on SaiPalla mielestäni nyt uskottava ja tämä on tärkeä asia, kun taistellaan yksittäisissä peleissä, koska näissä henkilökohtainen taito voi ratkaista pisteet, mikäli rosterit ovat muuten tasapaksuja. Toki myös henkilökohtaisella taidolla voidaan ryöstää pisteitä niiltä ennakkoon vahvemmilta joukkueilta.
 

Altec

Jäsen
Hyvää pohdintaa SaiPasta. Iso-Mustjajärvi tulee olemaan ensi kaudella jotain muuta kuin "vitosketjun" rotaatiomies.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Persson-Ramstedt-Zaborsky
Nikko-Saari-Oksanen
Kaksonen-Virtanen-Piipponen

Ihan huomiona; jos otetaan SaiPalta tämän viestin kolme kärkiketjua, niin viime kauden keskiarvo pelatuista peleistä pääsarjoissa oli tasan 30. Mikäli tiputetaan Ramstedt pois, koska missattu kausi ei liittynyt loukkaantumiseen, niin lukema kohoaa 34:än. Toivottavasti pojat pysyvät kassassa ja tsemppiä muutoinkin Etelä-Karjalaan.
 

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ihan huomiona; jos otetaan SaiPalta tämän viestin kolme kärkiketjua, niin viime kauden keskiarvo pelatuista peleistä pääsarjoissa oli tasan 30. Mikäli tiputetaan Ramstedt pois, koska missattu kausi ei liittynyt loukkaantumiseen, niin lukema kohoaa 34:än. Toivottavasti pojat pysyvät kassassa ja tsemppiä muutoinkin Etelä-Karjalaan.
Ja tähän, kun lisätään Löfman ja Koho, jotka vuorotellen missaavat yli puolen kautta sekä hyökkäyksestä Kuronenkin on jonkin verran kärsinyt loukkaantumisista. Puolustuksesta löytyy sitten Riikola, joka on kerran urallaan pystynyt pelaamaan yli 45 ottelun runkosarjan Liigassa sekä tapaus Veeti Vainio.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Näissä joka Liiga-pelaajan arvioinneissa olen huomannut muutamia toistuvia kummallisuuksia Tapparan pelaajien arvosanoissa, ja varmasti muut ovat huomanneet samanlaisia erikoisuuksia omien suosikkiensa/eniten seuraamiensa seurojen arvosanoissa. Varmaan omissa arvioissani on myös joitain älyvapaita numerointeja seassa.

Esimerkkinä niistä mitä olen huomannut on se, että Mäntylä on kaikissa arvioissa arvostettu Utusta selvästi paremmaksi puolustajaksi, vaikka viime kauden perusteella näin ei välttämättä moni Tapparan aktiivinen katsoja/kannattaja kokisi. Enkä voi välttyä ajatukselta, että meikäläisen mielipidevaikuttaminen on taustalla muutamassa Kemiläisen todella kovassa arvosanassa.

Eli siis muiden kannattajat näkevät mielenkiintoisesti pelaajat eri tavalla kuin oman joukkueen kannattajat. Tai sitten tylsä totuus on, ettei mitään näkemystä ole ja numerot heitetään aivan hatusta. Eikä siinä mitään väärää ole, niin itsekin olen tehnyt kaikkien ns. rivijätkien kohdalla.

@AAPEEli Se oli vähän aliampuva arvosana joo. Muutamalle junnulle/nuorelle annoin vähän korkeampia arvosanoja, mutta niiden kanssa on sitten vaikeuksia pysyä ihan linjassa.
 
Viimeksi muokattu:

AAPEEli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Näissä joka Liiga-pelaajan arvioinneissa olen huomannut muutamia toistuvia kummallisuuksia Tapparan pelaajien arvosanoissa, ja varmasti muut ovat huomanneet samanlaisia erikoisuuksia omien suosikkiensa/eniten seuraamiensa seurojen arvosanoissa. Varmaan omissa arvioissani on myös joitain älyvapaita numerointeja seassa.

Esimerkkinä niistä mitä olen huomannut on se, että Mäntylä on kaikissa arvioissa arvostettu Utusta selvästi paremmaksi puolustajaksi, vaikka viime kauden perusteella näin ei välttämättä moni Tapparan aktiivinen katsoja/kannattaja kokisi. Enkä voi välttyä ajatukselta, että meikäläisen mielipidevaikuttaminen on taustalla muutamassa Kemiläisen todella kovassa arvosanassa.

Eli siis muiden kannattajat näkevät mielenkiintoisesti pelaajat eri tavalla kuin oman joukkueen kannattajat. Tai sitten tylsä totuus on, ettei mitään näkemystä ole ja numerot heitetään aivan hatusta. Eikä siinä mitään väärää ole, niin itsekin olen tehnyt kaikkien ns. rivijätkien kohdalla.

No esimerkkinä tähän, että Jonne Virtanen on arvostettu samalle tasolle/tasoa alemmaksi, kuin junnut joilla on joko alle 10 liigamatsia vyöllä tai ei ollenkaan. En tiedä onko tullut vain virhe vai pitääkö oikeasti Jonnea niin huonona pelaaja, kuin jotain A-junnua.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
No esimerkkinä tähän, että Jonne Virtanen on arvostettu samalle tasolle/tasoa alemmaksi, kuin junnut joilla on joko alle 10 liigamatsia vyöllä tai ei ollenkaan. En tiedä onko tullut vain virhe vai pitääkö oikeasti Jonnea niin huonona pelaaja, kuin jotain A-junnua.
En tiedä kuinka tosissaan väki näistä arvosanoista vetää herneitä nenään, mutta onhan se aivan turhaa. Fakta on kuitenkin se, että suurimmalla osalla, oikeastaan väitän, että kenelläkään ei ole niin kattavaa tietoa pelaajista, että pystyisi antamaan arvosanat omien kokemuksien mukaan. Omat inhokit myös kuten suosikit löytyvät ja he saavat painotuksia arvosanoihin joko ylöspäin tai alaspäin riippumatta peliesityksestä. Hyviä nauruja näistä kuitenkin saa.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
Palstatovereiden @Barney @Ruuhkis @Anu Saukko ja @McTorso innoittamana tuli kirjoiteltua myös omat ennakkoarviot ja nyt vaikuttaa sen verran hiljaisemmalta ajanjaksolta, että niitä voi alkaa julkaista. Yhtä joukkuetta vailla tekstit valmiina, joten tiputtelen niitä silloin tällöin tähän ketjuun. Alun perin meinasin laittaa kaikki kerralla, mutta aattelin, ettei ketään niitä sitten ainakaan jaksaisi lukea. Järjestys on myös muista poikkeava, päätin aloittaa sieltä kärjestä, niin tulee vähän vaihtelua. Skippasin myös kaikki numeraaliset osiot: joukkuearvosanat, pelaaja-arvosanat sun muut. Raa'an arvioinnin, esittelyiden ja pisteiden kertomisen sijaan olen pyrkinyt tuomaan teksteihini ennen kaikkea omia näkemyksiä, pieniä tarinoita ja yksittäisiä tietoiskuja - humoristisellakin kirjoitusotteella.

Toivottavasti edes jonkun joukkueen kirjoituskokonaisuus ja arvio miellyttävät. Palaute on ehdottomasti tervetullutta ja saattaa motivoida itseäni kirjoittamaan myös NHL-joukkueista samankaltaiset versiot.

1. Tappara
2. HIFK
3. Kärpät
--------------------------------------------------------------
4. Lukko
5. Ilves
6. JYP
7. HPK
8. TPS
---------------------------------------------------------------
9. Pelicans
10. KalPa
11. Sport
12. KooKoo
13. Ässät
14. SaiPa
15. Jukurit
 
Viimeksi muokattu:

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
1. Tappara

Kuuden kevään mittainen finaaliputki tuli päätökseensä, mutta viime vuosien kestomenestyjä päätti jälleen kautensa mitalit kaulassa. 2 mestaruutta, 4 hopeaa ja 1 pronssi ovat viimeisen seitsemän vuoden yhtä mittainen mitalisaldo. Kunnioitettava ja niin ikään koko liigan mittakaavassa ylivertainen suoritus. Kauden päätteeksi joukkue menetti jälleen paljon, mutta sai sitäkin enemmän. Charles Bertrand, Tyler Morley, Olavi Vauhkonen ja Patrik Virta ovat aivan ykkösluokan hankintoja jo valmiiksi laadukkaaseen runkoon. Viesti seurajohdolta vaikuttaa aika selvältä. Mestaruus on jälleen ainoa ja realistinenkin tavoite.

Valmennus

Pitkän ja arvostettavan valmennusuran tehnyt Jukka Rautakorpi on yksi suomikiekon kokeneimmista päävalmentajista. Puolustavan pelitavan nimeen vannovan Rautakorven kiekko saattaa välillä näyttää jopa hieman tylsältä, ja vaatii pelaajilta hyvin kurinalaista suoriutumista. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka esimerkiksi hieman keskivertoa luovempi Bertrand tai raskasjalkaisempi Vauhkonen soveltuvat Rautakorven tyyliin. Vuoden päästä urheilujohtajaksi siirtyvä Rautakorpi ei ole voittanut mestaruutta tai vuoden valmentaja palkintoa 16 vuoteen, mikä olisikaan maukkaampi päätös hänen valmennusuralleen.

Hyökkäys

Anton Levtchi - Tyler Morley - Charles Bertrand
Patrik Puistola - Jarkko Malinen - Kristian Kuusela
Niko Ojamäki - Patrik Virta - Olavi Vauhkonen
Otto Rauhala - Juhani Jasu - Jere Karjalainen
Lassi Vanhatalo


Tapparalla on Liigan tulivoimaisin hyökkäys. Maailmanmestaruudenkin toukokuussa voittanut joukkueen kapteeni Kristian Kuusela on edelleen joukkueen tärkein yksittäinen palanen. 36-vuotias seinäjokilainen oli edelleen joukkueen paras pistemies ja hyökkäyksen peliaikakuningas. Jukka Peltolan lähdettyä Kuusela otti kapteeninlaatan lisäksi kontoillensa myös vajaat 150 alivoimaminuuttia. Tuore maailmanmestari on Rautakorven luottohevonen ja todellinen roolimalli joukkueen nuoremmille pelaajille.

Charles Bertrand voitti toissa kaudella Kärpissä Liigan maalikuninkuuden. Viime kausi KHL:ssa ei ottanut tuulta alleen ja oli parempi palata takaisin Suomeen. Hankittiin Tapparaan vastaamaan maalinteosta Olavi Vauhkosen ja Niko Ojamäen kanssa. Kaikki heistä ovat hyvillä laukauksilla varustettuja ja potentiaaliltaan yli 25 maalin tekijöitä.

Tyler Morley, Patrik Virta, Jarkko Malinen, Otto Rauhala ja Juhani Jasu rakennuttavat keskustan. 23-vuotias Virta pelasi viime kauden KHL:n kriisiseurassa Slovan Bratislavassa. Toissa kaudella 40 pistettä TPS:ssa tehnyt Virta pystyy pelaamaan myös laitahyökkääjänä ja todennäköisesti sillä paikalla välillä pelaakin, mikäli esimerkiksi kaikki muut ovat pelikunnossa. Myös Morley tulee 40 pisteen miehenä Tampereelle Lappeenrannasta. Osoittautuen siellä ihan kelvolliseksi kahdensuunnan kärkisentteriksi Liigaan.

Viime kaudella ajoittain väläytellyt Anton Levtchi saattaa olla tulevan kauden läpimurtopelaaja. Nopea, taitava ja hyvällä peliälyllä varustettu Levtchi voi hyvinkin ottaa Saksaan lähteneen Jan-Mikael Järvisen paikan kärkiketjujen pelintekijänä. Myös viime kaudesta valtaosan loukkaantumisen vuoksi sivussa ollut Jere Karjalainen pääsee aloittamaan kauden terveenä.

Nuoriso-osastolta etunenässä kesällä NHL:n varattu Patrik Puistola, järkälemäinen maalintekijä Lassi Vanhatalo ja juniorimaajoukkueiden vakiokalustoon kuuluneet Sami Moilanen ja Kasper Simontaival kärkkyvät pelipaikkaa huippuvarusteltuun hyökkäykseen. Monessa muussa joukkueessa kyseinen nuorisonelikko saisi useita mahdollisuuksia aivan kärkikentissä, mutta Tapparassa niille paikoille ei pelkän potentiaalin turvin pääse. Tapparalla saattaa olla jo valmiiksi ongelmallista saada pidettyä pelaajansa tyytyväisenä. Esimerkiksi ylivoimapaikkoja on vähemmän kuin niille haluavia.

Puolustus

Teemu Suhonen - Veli-Matti Vittasmäki
Tuukka Mäntylä - Valtteri Kemiläinen
Ben Blood - Alexander Ytterell
Toni Utunen


Tapparan puolustuksesta poistuivat Otso Rantakari, Elias Fälth ja Aleksi Elorinne. Helmikuussa Jukureista saapunut Teemu Suhonen on mainio korvaaja Rantakarille. Hieman kokonaisvaltaisempi vasemmalta ampuva Suhonen on myös ylivoimalla siinä mielessä käyttökelpoisempi pelaaja, että valtaosa Tapparan hyökkääjistä on Rantakarin tapaan righteja ja toinen kelvollinen ylivoimapuolustaja Valtteri Kemiläinen on myös right. Huhujen mukaan Tappara on kuitenkin jättänyt tarjouksensa ilman seuraa olevalle Rantakarille, koska eivät varmasti halua sen tasoista pelimiestä kilpaseuroihinsa.

Veteraanipuolustaja Tuukka Mäntylä saattaa aloittaa viimeisen kautensa. Aikoinaan kymmenen vuoden sopimuksen Tapparaan allekirjoittanut Mäntylä on pelannut valtaosan sopimuksestaan ulkomailla. Tulevalle kaudelle ei ole enää ulkomaanpeikko pelkoa, sillä kokeneelle Mäntylälle saattaa tehdä tiukkaa mahtua edes Tapparan pelaavaan kuusikkoon. Viime kaudella hyvin sisään ajanut Toni Utunen ja kesällä NHL:n varattu isokokoinen 18-vuotias Hugo Has ovat etenkin Mäntylän peliajan perässä.

Muutoin puolustuksen kulmakivinä ovat aina takuuvarma Veli-Matti Vittasmäki, kesken viime kauden saapunut kulttipelaaja Ben Blood ja Ruotsista tullut Alexander Ytterell yhdessä aikaisemmin mainittujen Suhosen ja Kemiläisen kanssa. Kokonaisuudessaan Tapparan puolustus vaikuttaa varsin hyvältä ja luonnollisesti kassa joustaa Tampereellakin.

Maalivahdit

Christian Heljanko (Michael Garteig)


Osa-alueista se suurin kysymysmerkki. Valmiiksi hankitun Emil Larmin NHL-sopimus muutti suunnitelmat täysin. Larmi – Heljanko kaksikko olisi ollut aivan mainio kirvesrintojen mestaruuspalapelin viimeiseksi palaseksi.

ECHL:sta saapuva Michael Garteig ei vaikuta suoranaiselta upgradelta Niklas Bäckströmiin. Tuoreen ECHL-mestarin nousujohteinen ECHL-ura toki antaa hieman uskoa, mutta aika varauksellisesti häneen pitää kyllä suhtautua. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että Christian Heljanko pelaa taas sen 50 runkosarjapeliä. Vahvat pudotuspelit toki osoittivat sen, ettei runsas pelimäärä haitannut otteita.

Yhteenveto

Kokoonpano kestää loukkaantumisia, mutta kaikkien ollessa terveenä välttämättä hyvät näytötkään ei tuo riittävästi peliaikaa itselle. Kakkosmaalivahti on suuri kysymysmerkki ja täysi arvoitus. Kokonaisuudessaan kuitenkin yksi Euroopan parhaista rostereista ja näin ollen menestysmahdollisuuksia on myös Mestarien liigassa. Kotimaatasolla toki ainoana tavoitteena finaalipelit ja niiden voittaminen.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
2. HIFK

IFK tunnetaan joukkueena, joka haalii kauden päätteeksi muissa liigajoukkueissa menestyneitä pelaajia seuraavaksi kaudeksi itselleen. Mennyt kausi ei ollut tässäkään tapauksessa poikkeus ja hankintalistalla on yhteensä kuusi pelaajaa muista kilpaseuroista. Oivallinen taktiikka myös menestymisen saralla, sillä useat IFK:n loistohankinnoista ovat valtavia menetyksiä alkuperäisseuralle. Isolla budjetilla operoiva IFK kuuluu jälleen kevään mestarisuosikeihin.

Valmennus

Ari-Pekka Selin sai tammikuussa luvan lähteä ja hänen paikallensa astui tulevan kauden päävalmentaja Jarno Pikkarainen. Pikkarainen johdatti kuin johdattikin IFK:n runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon ja pudotuspeleissä aivan välieriin asti. Kausi päättyi kuitenkin pronssipelitappioon. Uusi kausi alkaa myös Pikkaraisen osalta puhtaalta pöydältä. Kaksi kertaa urallansa Mestiksen parhaaksi valmentajaksi palkittu Pikkarainen hölmöili aikoinaan potkujen arvoisesti itsensä ulos lupaavalta nousukäyrältä, mutta saa nyt sitkeiden apuvalmentajakausien jälkeen unelmapaikan ja toimia IFK:n päävalmentajana – ja kyseinen paikka on yksi Suomen haastavimmista.

Hyökkäys

Jesse Saarinen – Anton Lundell – Iikka Kangasniemi

Teemu Turunen – Otto Paajanen – Niklas Nordgren

Teemu Tallberg – Jere Sallinen – Sebastian Dyk

Lennart Petrell – Juha Jääskä – Micke-Max Åsten

Juho Keränen

Viime kauden ykkösnyrkki Thorell – Tyrväinen – Rask vaihtoivat maisemaa. Myös kovin odotuksin paluun Helsinkiin tehnyt Tommi Santala sai lähteä. Hyvästä pistesaldosta huolimatta Santalan vauhti ei ollut riittävä tulosyksikön keskushyökkääjälle. Edellä mainittu nelikko oli IFK:n tehokkain. Heidän korvaaina toivotaan olevan Pelicansista saapunut Jesse Saarinen, tuore maailmanmestari Jere Sallinen, HPK:ta edustanut tutkapari Teemu Turunen ja Otto Paajanen sekä Ruotsista Allsvenskanin pistepörssin toiseksi sijoittunut Sebastian Dyk.

Hyökkäyksen tulevan kauden ongelma on sama kuin se oli viime kaudella. Kärkiketjun sentterin uupuminen. Viime kaudella Antti Suomelan NHL-sopimuksen myötä ei IFK missään vaiheessa hankkinut hänelle korvaajaa. Nuori lupaus Anton Lundell otti kyseisen roolin lopulta itselleen. Tulevan kauden tilanne on edelleen sama – Antti Suomelan korvaaja uupuu. Lundell – Paajanen – Sallinen - Jääskä – Nykopp – Åsten – Keränen joukkiossa on kyllä kykeneviä sentterin paikalla pelaavia, mutta valtaosan heidän taidoistaan kohdistuu puolustuspäähän. Keskushyökkääjä on kaikesta huolimatta hyökkäyspelin sydän.

Laitahyökkääjien paikalle sitten taas on tunkua. Pitkään odotettiin, tekeekö HPK:sta tullut Teemu Turunen, Suomelan ja Michael Keräsen tapaan, NHL-sopimuksen – ei tehnyt, vaan viime kaudella 54 tehopistettä tehnyt tuore Suomen mestari pelaa ensi kauden Helsingissä. Huipputaitavat Iikka Kangasniemi ja Jesse Saarinen ovat yhtä lailla 50 tehopisteen miehiä. Ruotsista saapuneen Dykin toivotaan olevan uusi Erik Thorell.

Joukkue on yhden kärkisentterin uupumisesta huolimatta hyvin roolitettu ja hyvä sekoitus niin tasonsa näyttäneitä laatupelaajia kuin tulevaisuuden tähtipelaajia. Etunenässä juurikin Anton Lundell ja Niklas Nordgren. Kuten aiemmin tuli mainittuakin, Lundell lunasti itselleen Suomelan NHL-sopimuksen myötä suoran tien keskelle parrasvaloja. Hän on vasta vuoden päästä varauskelpoinen NHL:n ja tuleva kausi voi pienentää valmiiksi alhaista varausnumeroa vieläkin alhaisemmaksi. Keskushyökkääjät ovat halutuinta tavaraa varaustilaisuudessa. Matthews – Laine ja Hughes – Kakko vastakkainasettelu on hyvin todennäköisesti ensi keväänä Lafreniere – Lundell.

Yksi IFK:n juniorityön kirkkaimpia tähtiä on jo pitkään ollut Niklas Nordgren. Jo viime kauteen valmistuessa häneen ladattiin nuorista suurimmat odotukset. Kausi alkoikin mainiosti, mutta nuorten maajoukkuekisojen alla Mike Halmo päätti nuoren lahjakkuuden kisamatkan ja kauden ennenaikaisesti. Toivottavasti on säilyttänyt pelirohkeutensa, sillä sen turvin tulee muuten tekemään tulosta.

IFK voitti myös kesällä tarjouskilpailun huippunuoresta, Brad Lambertista. Lambertia pidetään oman ikäluokkansa (2003) tämän hetken lupaavimpina pelaajana aivan maailmanlaajuisesti. Hänen aikansa ei ole Liigassa vielä, mutta hänen otteitaan A-nuorissa ja juniorimaajoukkueissa kannattaa ehdottomasti seurata.

Puolustus

Joonas Lyytinen – Mikko Kousa

Rony Ahonen – Johan Motin

Ville Varakas – Markus Kankaanperä

Aleksi Laakso

Viime kauden joukkueen kiekollista liideriä Teemu Erosta ei olisi voinut sarjan sisäisesti Mikko Kousaa paremmin korvata. Pelicansista saapuva Kousa on yksi liigan parhaimmista kiekollisista puolustajista, ellei jopa paras. Jos itse pääsisin valitsemaan Erosen ja Kousan välillä, valitsisin ehdottomasti Kousan. Oikealta laukova Kousa saa niin hyvät kaverit ylivoimalle vierellensä, että pakkien pistepörssin voittaminen on hyvinkin todennäköistä.

Kyle Quinceyn tasoista NHL-puolustajaa ei saapunut tänä vuonna, mutta Lukosta tullut Rony Ahonen on varsin hyvä ja ehkä jopa hieman aliarvostettukin yleispuolustaja Liigassa. Hyvin samantyylinen puolustaja kuin keväällä saapunut Joonas Lyytinen, hieman vankemmalla puolustusotteella. Ahosen toissa kautinen pakkipari Johan Motin täydentää kärkinelikon.

Kolmannessa pakkiparissa kiertelee lähinnä Ville Varakas, Markus Kankaanperä, Aleksi Laakso ja Elias Ulander. Hyviä syvyyspakkeja kaikki ja tarpeen tullen pystyvät myös paikkaamaan isommissa rooleissa. Etenkin Kankaanperä ja Varakas saavat alivoima-aikaa jatkossakin.

Maalivahdit

Atte Engren (Frans Tuohimaa)

Markus Ruusu todettiin riittämättömäksi ja hyvä niin. Todella yliarvostettu maalivahti siinä mielessä, ettei ole viimeisen kahden kauden aikana vakuuttanut ketään. Yksittäiset pelit ja Mestiksessä onnistumiset eivät vain riitä IFK:n kaltaiselle huippuseuralle. Tilalle otettiin oma kasvatti Frans Tuohimaa. Tuohimaa on viimeisen kolmen liigakauden aikana noussut sarjan eliittiin ja valitsikin ehkä hieman mielenkiintoisen vaihtoehdon, sillä Atte Engren ei ole mistään helpoimmasta päästä syrjäytettäväksi. Engrenillä on hieman heikompi kausi alla, mutta niin on Tuohimaallakin. Kokonaisuudessa todella kova maalivahtikaksikko, josta ei kummankaan tarvitse enää pelata sitä 50 runkosarjapeliä.

Yhteenveto

Tapparan ohella Liigan paras joukkue ennakkoon. Joukkueessa on riittävästi leveyttä oikeastaan jokaisella rintamalla. Paljon monipuolisia pelaajia, jotka voivat pelata hieman eri rooleja tarpeen mukaan. Selvä ykkössentteri uupuu, mutta Anton Lundell saattaa olla sitä jo ensi kevääseen mennessä. Timanttinen maalivahtikaksikko, joista kumpikin olisi kymmenessä muussa liigaseurassa selvä ykkösmaalivahti. Päävalmentaja Pikkarainen on liigatasolla kokematon, mutta päässyt imemään oppeja kokeneelta Seliniltä viimeiset neljä vuotta. Loppukevään otanta on pieni, mutta varsin vakuuttava. Taistelee runkosarjan kärkipaikoista ja vähintään välieriin pitäisi päästä.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Hyvää tekstiä @fakki! En usko, että Sallinen tai Jääskä tulee pelaamaan nelosketjun keskellä vaan eiköhän toinen siirry laitaan ja se on todennäköisesti Sallinen.

Ja onko Suhonen monipuolisempi pelaaja kuin Rantakari? Ainakin itse olen pitänyt Rantakaria melko monipuolisena kaverina kun taas Suhosta pienikokoisena hyvin hyökkäysorientoituna pakkina jolla on vaikeuksia omassa päässä. Onko mielikuvani näistä pelaajista täysin vääränlainen?

Mutta kuten sanoin hyvää tekstiä! Keep going :)

E: Teräväisen nimen olisi voinut mainita HIFK:n pakistossa, moni pitää Teräväistä hyvin mahdollisena breikkaajana ensi kaudella. Laakso/Kankaanperä/Ulander kolmikko pitäisi ainakin olla ihan mahdollista ohittaa.
 

Apheu

Jäsen
Walkin kirjoitti:
Ja onko Suhonen monipuolisempi pelaaja kuin Rantakari? Ainakin itse olen pitänyt Rantakaria melko monipuolisena kaverina kun taas Suhosta pienikokoisena hyvin hyökkäysorientoituna pakkina jolla on vaikeuksia omassa päässä. Onko mielikuvani näistä pelaajista täysin vääränlainen?

Suhosen perustaso vaikuttaa kovemmalta ja hyvän ja huonon päivän ero on pienempi. Sanoisin melkein, että Suhonen on myös hyökkäyspäässä kokonaisvaltaisesti vaarallisempi, kuin Rantakari. Otson ase on kova lämäri, sekä ajoittaiset high-skill kuljetukset, joilla tiukkojakin pelejä on ratkottu. Suhonen oli myös jäätävän hyvä playoffseissa hyökkäyspäähän, 11 pelin 2+8=10. Otso taas teki usein playoffseissa tärkeitä osumia.

Summattuna sanoisin, että Suhosen pelissä näkyy kokemusta, jota Rantakarilla ei vielä ole. Rantakarista saa parhaiten irti, jos ylivoimalla hänelle pelataan one-timereita, mutta Suhonen taas on monipuolisempi viivalla (osaa heittää kiekkoa maalille vaarallisesti monella tyylillä). Puolustuspäässä ei ole kummankaan vahvuudet, eikä mielestäni kovinkaan suurta eroa tasollisesti.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
@Walkin Sentterien osalta oli tarkoitus viestittää, että sillä paikalla kykenemään pelaavia on runsaasti, mikä jättää paljon eri variaatiovaihtoehtoja. Totuin näkemään Sallista Jokereissa keskellä, joten varmaan sen vuoksi sen alitajuisesti siihen hahmottelin. Åsten on mielestäni parempi laidalla ja halusin hänet ehdottomasti mahduttaa tuohon top 12, jolloin Jääskän paikaksi jäi nelosen keskiö. Ketjut elää ja varmasti Jääskä pelaa myös muualla kuin nelosketjun keskellä.

Mitä tulee Suhonen <-> Rantakari kokonaisvaltaisuuteen, kuten @Apheu hyvin kiteytti Suhosen olemuksesta näkyy enemmän tietynlainen pelivarmuus ja on juuri etenkin ylivoimalla ja hyökkäyksiin lähtiessä mielestäni kykeneväisempi luovempiin ja monipuolisempiin ratkaisuihin. Ehkä Jukureissa iso rooli myös vaikuttaa näkemykseen kokonaisvaltaisemmasta paketista. Molempien vahvuudet on toki enemmän hyökkäyspäässä.

Ja Teräväinen on nyt vähän nolosti unohtunut, olisi ollut mainitsemisen arvoinen.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Ja tähän, kun lisätään Löfman ja Koho, jotka vuorotellen missaavat yli puolen kautta

Kaudet jolloin Koho on missannut yli puolet kaudesta ammattilaisuran alusta 2002-03 alkaen:
1 kpl, 16-17
Yli kolmasosan:
2 kpl, 08-09 & 16-17
Yli neljäsosan:
3 kpl, 08-09, 12-13 & 16-17.
Toki monella kaudella pelejä on jäänyt väliin 7-15, mutta en kyllä väittäisi loukkaantumisherkäksi. Löfman sitä sen sijaan on tyypillisen pelimäärän jäädessä johonkin 30-40 peliin (ja viime kausina alle 30).

Milloin Kuronen on kärsinyt loukkaantumisista? Itse en muista yhtään pidempää loukkaantumista.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Kuronen loukkaantui ainakin keväällä -14 Kouvolassa, kun ei saanut hänelle kuulumatonta nousubonusta.

Pahoittelut offtopicista. Miten niin kuulumatonta? Tuohan on kahdessa oikeusasteessa todettu että nousubonus kuuluu pelaajille, mutta KooKoo onnistui ry/oy muutoksella välttämään maksuvelvoitteen. Ainakin jos Kouvolan sanomiin on uskominen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös