Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019–2020

  • 1 115 926
  • 4 075

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kaudet jolloin Koho on missannut yli puolet kaudesta ammattilaisuran alusta 2002-03 alkaen:
1 kpl, 16-17
Yli kolmasosan:
2 kpl, 08-09 & 16-17
Yli neljäsosan:
3 kpl, 08-09, 12-13 & 16-17.
Toki monella kaudella pelejä on jäänyt väliin 7-15, mutta en kyllä väittäisi loukkaantumisherkäksi. Löfman sitä sen sijaan on tyypillisen pelimäärän jäädessä johonkin 30-40 peliin (ja viime kausina alle 30).
Hienosti tartuit pieneen kärjistyykseni ja edellisen kommentoijan hyvän viestin korostamiseen. Mielestäni tuossa on jo ihan hyvin loukkaantumisia viimeisille vuosille kertynyt. Otetaan vaikka esimerkiksi joku 20 vuotta Liigaa pelannut konkari, joka loukkaantuu ensimmäistä kertaa urallaan. Nopeasti ottelumääriä katsomalla voidaan sanoa, että ei ole ollut loukkaantumisherkkä urallaan, mutta ei kyllä tulevaisuuskaan kovin ruusuiselta näytä. Yritän tässä nyt vain sanoa, että ne aiemmat ehjät vuodet eivät merkkaa enää tulevaisuuden kannalta mitään jos pelaaja loukkaantuu pahasti.

Milloin Kuronen on kärsinyt loukkaantumisista? Itse en muista yhtään pidempää loukkaantumista.
Vuonna 2017 kausi jäi kesken olkapäävamman takia.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kaudet jolloin Koho on missannut yli puolet kaudesta ammattilaisuran alusta 2002-03 alkaen:
1 kpl, 16-17
Yli kolmasosan:
2 kpl, 08-09 & 16-17
Yli neljäsosan:
3 kpl, 08-09, 12-13 & 16-17.
Toki monella kaudella pelejä on jäänyt väliin 7-15, mutta en kyllä väittäisi loukkaantumisherkäksi. Löfman sitä sen sijaan on tyypillisen pelimäärän jäädessä johonkin 30-40 peliin (ja viime kausina alle 30).
Toisaalta asiaa voi katsoa myös siten, että Koho on viimeksi pelannut runkosarjan kaikki ottelut kaudella 05-06. Tuon kauden jälkeen kymmenen kauden aikana on jäänyt vähintään 10 ottelua väliin.

Kyllä tuo on minusta laskettavissa jonkinasteiseksi herkkyydeksi loukkaantumisten suhteen - ja kun ikää tulee lisää, niin herkkyys yleensä hieman kasvaa.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
3. Kärpät

Huippukauden pelannut Kärpät voitti runkosarjassa huimat 48 peliä ja keräsi ennätykselliset 137 pistettä. Runkosarjan voittajalle ei pitänyt löytyä pysäyttäjää, mutta seitsemännessä finaalipelissä pysäyttäjäksi ilmoittautui Markus Nenonen ja HPK. Kyseenalaisen jäähyn seurauksena tullut ylivoima ja maali jätti jossiteltavaa, muttei joka vuotisen kestosuosikin tarvitse sitä enää miettiä. Kärpät on kasannut ehkä vielä viime kauttakin kovemman joukkueen ja luonnollisesti kauden aikana sitä vähän vahvistellaan lisäpellaajilla. Muun muassa viime kaudella joukkueeseen liittyi kesken kauden sellaisia nimiä kuin Jussi Jokinen ja Oskar Osala.

Valmennus

Mikko Manner saapui Ouluun kuusi vuotta sitten Lauri Marjamäen apuvalmentajaksi. Voidaan sanoa, että silloin alkoi oululaisen dynastian uudelleentuleminen. Ensin neljä kautta apuvalmentaja ollut Manner oppi Marjamäeltä nykyaikaisen voittavan jääkiekon salat. Kaksi päävalmentajakautta, kaksi finaalipaikkaa, parhaan valmentajan palkinto ja virka maajoukkueen apuvalmentajana kertoo siitä, että Mikko Manner on yksi suomalaisvalmentajien uusista kirkkaista tähdistä.

Hyökkäys

Jussi Jokinen – Juho Lammikko – Janne Pesonen
Jasper Lindsten – Michal Kristof – Radek Koblizek
Mika Pyörälä – Tino Metsävainio – Tuukka Tieksola
Jari Sailio – Miska Humaloja – Otto Karvinen
Aku Räty


Kärpät on tuttuun tapaan menettänyt kausittain kovan luokan pelaajia, eikä mennyt kausi ollut siihenkään mikään poikkeus. Ville Leskinen ja Nicklas Lasu lähtivät länsinaapuriin, kun taas Aleksi Heponiemi ja Rasmus Kupari Pohjois-Amerikkaan. Lähtijöistä huolimatta Kärpät on poikkeuksetta aina onnistunut paikkaamaan lähtijät joko omilla junioreilla tai vähintäänkin yhtä kovan luokan hankinnoilla. Janne Pesonen, Juho Lammikko ja jo keväällä tullut Jussi Jokinen ovat jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia Kovia hankintoja.

Mika Pyörälä, Jussi Jokinen ja Janne Pesonen ovat vuoron perään tulleet pelaamaan viimeiset pelikautensa kasvattajaseuraansa. Kovilla kansainvälisen tason meriiteillä varustetut pelaajat ovat poikkeuksetta aina olleet aivan huippupelaajia Liigassa myöhemmällä iällä. Pyörälä, Jokinen ja Pesonen eivät varmasti ole mitään poikkeuksia. Pyörälä, vanhimpana, on toki jo viimeiset viisi-kuusi vuotta Kärpissä pelannut ja tulos on ollut vakuuttavaa. Vähän nuoremmilta Pesoselta ja Jokiselta voi odottaa vielä Pyörälääkin kovempaa tulosta. Runkosarjan loppupuoli Jokisen osalta oli hyvin sen suuntaista ja Pesonen teki edelleen sen 30 pistettä Ruotsin SHL:ssa.

Pyörälän, Jokisen ja Pesosen rooli ei kuitenkaan jää pelkkiin pisteisiin, vaan heidän odotetaan nostavan Kärppien nuoria pelaajia, kuten kesällä NHL:n varatut Tuukka Tieksola ja Aku Räty liigatasolle jo heti tulevalla kaudella. Kärpissä on ollut tapana vuosittain nostaa vähän puskistakin näitä nuoria aivan huipputasolle, eikä ensi kausi tuskin ole siinäkään mikään poikkeus.

Viime kaudella ajoittain ehkä vähän pieneenkin roolin jääneeltä Jasper Lindsteniltä on varaa odottaa enemmän. Alivoimia pelanneen Lindstenin ylivoima-aika jäi vähiin, mikä väkisinkin näkyy pisteissä. Tulevalla kaudella rooli saattaa muuttua hieman hyökkäävämmäksi. Toinen pelaaja jolta on varaa odottaa enemmän, on hyvän laukauksen omaava tshekkinuorukainen Radek Koblizek. Koblizek jäi Lindstenin tapaan hieman varjoon ja ajoittain pienemmälle peliajalle Lindstenin tavoin. Molemmilla heistä on potentiaalia olla liigatasolla kärkiketjun hyökkääjä.

Kärppiin saapuu myös ehkä hieman yllättäenkin viime kaudella Florida Panthersissa 40 peliä pelannut Ässät-kasvatti Juho Lammikko. Pohjois-Amerikassa alakenttiin jähmettynyt Lammikko tulee Ouluun kehittämään juurikin kiekollisia taitojaan ja hyökkäysvalmiuttaan. Isokokoinen ja hyvin luisteleva Lammikko ei ole mikään puukäsi, mutta kehittämisen varaa todellakin on, jos NHL:ssa haluaa nelosketjua pidemmälle edetä. Kärpät ja Liiga saattoivat olla juuri oikea valinta. Lähtökohtaisesti ottaa Lasun jättämän paikan kärkikentissä ja alivoimalla.

Puolustus

Jakub Krejcik – Ludwig Byström
Atte Ohtamaa – Shaun Heshka
Lasse Kukkonen – Mikko Niemelä
Aleksi Mäkelä


Ansaitusti Pohjois-Amerikkaan lähteneet puolustuksen tukipilarit Teemu Kivihalme ja Jani Hakanpää korvattiin Jakub Krejcikillä ja Ludwig Byströmilla. Viime kauden Lukossa pelannut Krejcik on kokonaisvaltaisesti hyvä liigapuolustaja, parempi kuitenkin puolustussuuntaan. Ei mikään erikoinen viivapelote heikohkon laukauksensa vuoksi.

Byström on ilmeisesti vähän Krejcikin kaltainen pelaaja. Osaa puolustaa mutta myös hyökätä. 25-vuotias ruotsalainen on viimeiset neljä vuotta hakenut pelipaikkaa NHL:sta – saamatta sitä. Toisen kierroksen NHL-varaus kertoo kuitenkin potentiaalista. Saattaa nousta puolustuksen kiekolliseksi johtajaksi.

Atte Ohtamaa ja Shaun Heshka ovat takuuvarmoja suorittajia ja edelleen liigan parhaimpia puolustajia. Ohtamaa on toki ilmoittanut käyttävänsä ulkomaillesiirtymispykälänsä, muttei ainakaan toistaiseksi oli mielekästä tarjousta saanut. Kokenut Lasse Kukkonen mitä ilmeisemmin aloittaa viimeisen liigakautensa. Todellinen Kärppäsoturi kelpaa edelleen kolmosparin minuuteille ja alivoimalle. Mikko Niemelä, Aleksi Mäkelä ja Taneli Ronkainen ovat viime vuodet pyörineet enemmän ja vähemmän joukkueen mukana. Vaihtelevat peliajat ja kolmannen parin rooli on tullut heille tutuksi, sen suurempaa läpimurtoa pelaamatta.

Nuorista Jaakko Niskala, Kalle Loponen ja Joona Huttula saavat jossain kohtaa mahdollisuutensa. Kärppien laadukkaaseen puolustukseen ei noin vaan kuitenkaan marssita. Mestiksen RoKi saattaa osalle heistä olla todennäköisempi osoite.

Maalivahdit

Patrik Rybar (Justus Annunen)

Veini Vehviläinen ja Jussi Rynnäs olivat viimeisen kahden kauden ajan Liigan paras maalivahtikaksikko. Viime kauden neljätoista nollapeliä ja edellisen kauden kymmenen nollapeliä on aivan käsittämättömiä lukuja. Siihen kun lisättäisiin vielä päälle heidän 1-2 päästetyn maalin pelit, lukema olisi reilusti yli puolet pelatuista peleistä. Kärppien huima 1,68 päästetyn maalin keskiarvo on tietenkin hyvän puolustuksen seurausta mutta ennen kaikkea erinomaisen maalivahtipelin.

Vehviläisen ja Rynnäksen lähdön myötä samoihin lukemiin saapuu yltämään slovakialainen Patrik Rybar. Slovakian maajoukkuevahti pelasi viime kaudella AHL:ssa Detroitin hyvässä farmijoukkueessa yhdessä Harri Säterin kanssa. Tilastollisesti Rybar oli Säteriä parempi, mutta pudotuspeleissä valmennus luotti enemmän Säteriin. Rybarin 37 pelaamasta ottelusta hän pelasi kaksi nollapeliä, 19 1-2 päästetyn maalin peliä, kymmenen 3 päästetyn maalin peliä ja kuusi yli 3 päästetyn maalin peliä. Kertoo siis siitä, että sarjassa, jossa tehdään Liigaa enemmän maaleja, hän on pelannut Liigaan suhteuttaessa ihan kärkivahtien tasoista peliä. Vaikuttaa ennakkoon Liigan yhdeltä parhaimmalta maalivahdilta.

Rybarin kakkosvahdiksi luotetaan omaan juniorimaalivahtiin, Justus Annuseen. Annunen on pelannut kaksi peliä Liigaa päästäen molemmissa neljä maalia. Mestiksessä hän selvisi keskinkertaisesti. Pieni epävarmuustekijä siinä mielessä, ettei Annunen todellakaan ole mikään Jussi Rynnäs. Kärpillä on kuitenkin varaa testata itseään myös Annusen voimin.

Yhteenveto

Kovan luokan lähtijät paikattiin vähintäänkin yhtä kovilla tulijoilla. Kärpistä on ollut tapana nousta uusia nuoria lupauksia isoihin rooleihin yllättävästikin. Hyökkäyksen, puolustuksen ja maalivahtien terävin kärki on aivan Liigan eliittiä. Menestyminen riippuukin siitä, kuinka laajalla rintamalla Kärpät pystyy tuottamaan tuotteliasta pelitapaansa. Moni kilpajoukkue on vahvistunut ja heillä on lähtökohtaisesti hieman leveämmän oloinen rosteri. Samanlaista runkosarjan ilotulista tuskin tullaan siis näkemään. Keväällä ollaan kuitenkin taas yksi kovimmista ja viimeistään siirtorajalla jotain isoa tuohon tuodaan vielä lisäksi.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Osaisiko joku tehdä suht objektiivista näkemystä tämän hetken voimasuhteista ihan niin, että listaksi joukkueet peräkkäin?
 

Raju Erkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport & Vegas Golden knights & Jokerit
Osaisiko joku tehdä suht objektiivista näkemystä tämän hetken voimasuhteista ihan niin, että listaksi joukkueet peräkkäin?

Siinä nyt tuollain koreittain oma mielipide. Vaikea tarkkaan järjestykseen laittaa.

1. Kori: HIFK, Tappara, Kärpät
2. Kori: Lukko, Ilves, TPS, Pelicans
3. Kori: HPK, Jyp, Sport
4. Kori: Saipa, Kalpa, KooKoo, Ässät, Jukurit
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Oho empä oo tiennyt, että Kärpillä on nuin huono keskikaista. Lammikko ei välttämättä ole 1-2 sentteri, ainakaan pisteidenteon suhteen. Kristof menee kyllä kakkossentteristä. Humalojakaan ei ole mielestäni niin hyvä mitä oli vielä toissa kaudella. Eikö ollut viime kaudellakin katsomossa?

Juu. Pesonen ja Pyöräläkin voi keskellä pelata, ja voi jopa olla, että toinen heistä keskellä pelaakin (Pesonen) kun ei mielestäni tuo keskikaista riitä.

Toki keskikaista ei ole aina se tärkein, vaan koko joukkue. Mutta kyllähän se Kärpät tosiaan siellä top4 on salettiin kuitenkin.
 

heavylutaa18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Seattle Kraken
Siinä nyt tuollain koreittain oma mielipide. Vaikea tarkkaan järjestykseen laittaa.

1. Kori: HIFK, Tappara, Kärpät
2. Kori: Lukko, Ilves, TPS, Pelicans
3. Kori: HPK, Jyp, Sport
4. Kori: Saipa, Kalpa, KooKoo, Ässät, Jukurit

1. Kori: HIFK, Tappara, Kärpät
2. Kori: Lukko, Ilves, HPK, Pelicans
3. Kori: TPS, JYP, Sport, KooKoo
4. Kori: SaiPa, KalPa, Ässät, Jukurit

Aika lähellä omaa arviota tässä kohtaa, muutaman joukkueen joutui vaihtamaan. Joku alempien korien joukkue tulee yllättämään. KooKoo ja Sport on vahvoilla ensi kaudella, näin uskon. Ässät ja Jukurit tappelee vikasta sijasta. SaiPa kampeaa itsensä 10 sakkiin, TPS selviää 10 sakkiin. Pelicans ottaa mitalin.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
Pelicansia jotenkin vaikea nähdä ennakkoon ylemmän keskikastin joukkueena, saati tuoreen Suomen mestarin edellä. Heidän hyökkäyspeli nojasi mielestäni todella paljon "neljännen hyökkääjän" (Kousa, Kaski) tukeen, samoin heidän loistava ylivoimansa (23,74%). Ketkä on ensi kautena noi neljännet hyökkääjät? Vaihtuvuus oli muutenkin aika runsasta.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Oho empä oo tiennyt, että Kärpillä on nuin huono keskikaista. Lammikko ei välttämättä ole 1-2 sentteri, ainakaan pisteidenteon suhteen. Kristof menee kyllä kakkossentteristä. Humalojakaan ei ole mielestäni niin hyvä mitä oli vielä toissa kaudella. Eikö ollut viime kaudellakin katsomossa?
Niin no, eipä se Kärppien keskikaista ollut viime kauteen lähdettäessäkään juuri tuota vahvempi. Lasu tiedettiin luotettavaksi 30 pisteen pelaajaksi, mutta kyllähän Kristof oli ihan arpa ja eipä Kuparinkaan niskaan liian kovia odotuksia voinut laittaa. Humaloja perushyvä nelossentteri. Ja joo Humala oli joitain pelejä pois, mutta on kuitenkin ihan riittävä nelosen sentteri.

Odotuksena varmasti on se että Lammikko ottaa joissain määrin Lasun paikan ja Kristof jatkaa kehittymistään. Kristof teki viime kaudella jo 39 pistettä, joten eiköhän tuo päälle 40 pinnaa nakuttele. Humaloja hoitaa kyllä oman tonttinsa nelosessa eli mielenkiintoisin seurattava on Metsävainio. Tavallaan pitäisi pystyä paikkaamaan esim. viime kauden Kristofia, jos siis käy niin että Kristof kehittyy korkeammalle tasolle. Metsävainiossa on kyllä potentiaalia, tulee vähän Sakari Manninen mieleen.

Lammikko ja Metsävainio on ne joita kohtaan on eniten kysymyksiä, Kristofin ja Humalojan uskon hoitavan oman tonttinsa ongelmitta.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Lukko on nähdäkseni samassa (ykkös)korissa kolmen "ison" kanssa. Lisäksi @heavylutaa18 2. ja 3. korin joukkueista näen KooKoon ja Pelicansin uhkakuvat pahimpina. KooKoo menee minulla neloskoriin, ja nuo kakkosen ja kolmosen porukat ovat tasainen klimppi, jossa etukäteen vahvoilla kuuden sakkiin ovat Ilves ja TPS.
 

Introexpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, UKRAINA, Utah Mammoth
Itekkin tollain koreittain voin mielipiteeni voimasuhteista kertoa.

Kori 1. Pelicans, Kalpa, Ilves.

Kori 2. HPK, TPS, Kärpät.

Kori 3. Sport, Ässät, Lukko, Hifk.

Kori 4. Saipa, Jukurit, KooKoo, Tappara, Jyp.

Näin minä näen voimasuhteet tänään. Saa olla erimieltäkin, mutta tuskinpa kannattaa, jos haluaa olla oikeassa.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
3. Kärpät
Yhteenveto
Kovan luokan lähtijät paikattiin vähintäänkin yhtä kovilla tulijoilla. Kärpistä on ollut tapana nousta uusia nuoria lupauksia isoihin rooleihin yllättävästikin. Hyökkäyksen, puolustuksen ja maalivahtien terävin kärki on aivan Liigan eliittiä. Menestyminen riippuukin siitä, kuinka laajalla rintamalla Kärpät pystyy tuottamaan tuotteliasta pelitapaansa. Moni kilpajoukkue on vahvistunut ja heillä on lähtökohtaisesti hieman leveämmän oloinen rosteri. Samanlaista runkosarjan ilotulista tuskin tullaan siis näkemään. Keväällä ollaan kuitenkin taas yksi kovimmista ja viimeistään siirtorajalla jotain isoa tuohon tuodaan vielä lisäksi.
Mukava, että olet liittynyt voimasuhdepohtijoihin. Kärkikolmikon osalta pystyn olemaan monessa yksittäisessä asiassa kanssasi samaa mieltä. Puutun tekemääsi Kärppien yhteenvetoon, sillä siinä alleviivautuu silmiinpistävä epäkohta kokonaisuuden kannalta. Kärpät pelasi historiallisen hyvän runkosarjan viime kaudella. Mielestäsi tuosta joukkueesta lähteneet pelaajat on paikattu vähintäänkin yhtä kovilla. Siitä huolimatta arvioit, että Tappara ja HIFK ovat Kärppiä vahvempia. Ennakoit ilmeisesti ennennäkemättömän kovatasoista liigakautta?
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
@McTorso Hienoa, että halutaan kyseenalaistaa.

Ihan ensiksi tuo koko kärkikolmikko on ykköskorin joukkueita, eikä siihen kolmikkoon mikään muu joukkue yllä. Heidän budjetit, juniorituotanto, valmentaminen ja vankat aikaisemmat näytöt ovat aivan omaa luokkaansa Liigan mittakaavassa.

Miksi sitten Kärpät on 3. eikä 1. tai 2.?

1. Mielestäni Kärppien tämän hetken leveys ei ole samalla tasolla kuin Tapparan ja Ifkn. Tällä on vaikutusta etenkin tilanteissa, kun pelaajia tippuu sairastuvalle. Viikon mittaseen poissaoloon ei reagoida siirtomarkkinoiden kautta, mutta hyvässä lykyssä siihen viikkoon mahtuu 4 peliä.

2. Tappara ja Ifk pystyvät mielestäni hieman laajempaan hyökkäyspeliin ketjuina. Heidän ketjunsa näyttävät kokonaismittakaavassa mielestäni paremalta - ainakin toistaiseksi. Laajempi rintama joka sallii ohipelejä vakiopelaajille, kun jollain muulla saattaa olla kuumapäivä menossa. Runkosarjassa joukkue joka on mahdollisimman vähän riippuvainen yhdestä ketjusta pärjää todennäköisesti pitkässä juoksussa paremmin. Näkisin, että Kärppien bottom 6 osasto ei ole yhtä iskukykyinen kuin Tapparalla ja IFKlla.

3. Kärppien 2. mv. Lyttäsin toki Tapparan kakkosmvn myös aiemmin mutta IFK vertaessa tätä osa-aluetta ei voi sivuuttaa. Kakkosmaalivahdit myös pelaavat esimerkiksi peräkkäisten päivien pelit, mikäli ei pelaa niin ykkönen on rasittuneempi. Ifk voi heittää kumman vaan maalivahdeista jäälle, eikä heidän tasoa epäillä.

4. Myös kärkipelaajien tietynlainen varmuus tiputti Kärpät kolmanneksi. Loukkaantumiset ja ikä herättää väkisinkin vähän epäilyksiä. Tämä kuitenkin pienimpänä juttuna, kolme ekaa kohtaa ovat olennaisimpia eli lähinnä tämän hetkiset laajuustekijät ratkaisi lopullisen järjestyksen.

Summarum, kaikki kolme saman korin joukkueita ja pienet nyanssit teki järjestyksestä tällaisen. Tulevissa joukkueissa on aivan samoja juttuja, moni voisi olla yhden sijan ylempänä tai alempana, mutta pyrin löytämään jonkun perusteltavissa olevan syyn, jonka myötä sijoitan tietyn joukkueen toisen edelle.

Edit. Ja kyllä ennakoin tasaisempaa kärkitaistelua. Mikään joukkue ei mene menojaan ja erot ovat viime kauteen nähden pienemmät. Mielestäni Tappara ja IFK ovat vahvistuneet vrt viime kausi.
 

Bobby

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Pelicansia jotenkin vaikea nähdä ennakkoon ylemmän keskikastin joukkueena, saati tuoreen Suomen mestarin edellä. Heidän hyökkäyspeli nojasi mielestäni todella paljon "neljännen hyökkääjän" (Kousa, Kaski) tukeen, samoin heidän loistava ylivoimansa (23,74%). Ketkä on ensi kautena noi neljännet hyökkääjät? Vaihtuvuus oli muutenkin aika runsasta.

En mä nyt sitä minään mahdottomuutena näkisi, hyökkäys on lähtökohtaisesti kovempi kun viime kaudella, veskarit aika samoissa ja pakisto vielä keskeneräinen, mutta uusia vastuunkantajiakin omista löytyy silläkin osastolla.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
Kolme ensimmäistä joukkuetta (Tappara, IFK & Kärpät) ovat mielestäni suurimmat ennakkosuosikit voittamaan runkosarjan ja samoin mestaruuden. Seuraavat viisi joukkuetta taas muodostavat oman luokkansa ja näen heidän olevan kärkikolmikon lähimmät haastajat. Ennen kaikkea nämä viisi joukkuetta tavoittelevat kuuden parhaan joukkoon pääsemisestä.
________________________________________________________________________________________________
4. Lukko

Päälle kaksi vuotta sitten tehdyn päätöksen seurauksena palkata uudeksi päävalmentajaksi Pekka Virta ja urheilutoimenjohtajaksi Kalle Sahlstedt alkaa nyt näkyä koko Lukko-organisaation uudistuneessa imagossa. Lukosta on vihdoin alkanut tulla nykyaikainen, nuorekas ja vetovoimainen seura, jossa annetaan mahdollisuuksia myös nuorille pelaajille. Lukon pelaajanhankintapolitiikka oli vielä Dufvan aikana hankkia isolla rahalla upean ansioluettelon omaavia vanhentuneita pelaajia isoihin rooleihin, eikä joukkueessa ollut niinä aikoina pahemmin tilaa nuorille potentiaalisille kyvyille. Nyt menneellä kaudella joukkueessa pelasi kolmetoista alle 21-vuotiasta pelaajaa, mikä taitaa samalla olla isoin määrä myös koko Liigan mittakaavassa. Vanhasta ja hitaasta kettulaumasta on tullut nuorekas ja nopea kettulauma.

Valmennus

Pekka Virta aloittaa kolmannen kautensa Lukon päävalmentajana. Kalpassa aikoinaan aivan äärimmäisyyksiin viety Virran kiekkokontrollilätkä on saanut Raumalla uusia vivahteita ja muuttunut kaiken kaikkiaan paljon suoraviivaisemmaksi. Virta on myös saanut vaikuttaa pitkälti Lukon pelaajahankintoihin, ja täten päässyt valitsemaan mieluista omalle pelitavalle sopivaa joukkuetta. Ennen kaikkea jalkavoima, pelinymmärrys ja kiekkovarmuus on korostunut näissä hankinnoissa. Menestys kuitenkin uupuu vielä ja sitä Virralta odotetaan. Kauden päätteeksi tehty Facebook purkaus kertoo mielestäni siitä, ettei Virta itsekään ole pelkkään puolivälieräpaikkaan ollut tyytyväinen.

Hyökkäys

Vili Sopanen – Justin Danforth – Eero Elo
Linus Nyman – Pathrik Westerholm – Ponthus Westerholm
Jonne Tammela – Tapio Laakso – Heikki Liedes
Toni Koivisto – Eetu Koivistoinen – Ville Petman
Kristian Pospisil


Justin Danforth, Pathrik Westerholm, Eetu Koivistoinen ja Tapio Laakso miehittävät liigan parhaimman keskikaistan. Hyvin molempiin suuntiin pelaavan nelikon ympärille on aika maukasta rakennella ketjut. Viime kaudella ECHL:sta saapunut Danforth on ehkä koko liigan paras hyökkääjä. Liigan nopeimmaksi pelaajaksi osoittautunut Danforth pitää nopeudellaan puolustajia pilkkanaan, ja olikin raumalaisten onni, ettei hän päässyt karkaamaan isompiin ympyröihin.

Ruotsista saapuneet Westerholmin kaksoset ovat pelimiehiä. Veljekset ovat koko uransa pelanneet yhdessä ja heillä on keskenään synnynnäinen kemia. Vähän kuin Henrik ja Daniel Sedineillä. Tasaisia 30 pisteen kausia Ruotsissa pelanneet Pathrik ja Ponthus muodostavat yhden Lukon hyökkäysketjuista.

Raumalaisten oma kasvatti Eero Elo palaa ulkomaanreissultaan kotiin ja tuo tarvittavaa maalintekovoimaa hyökkäykseen. Hyvällä laukauksella varustettu Elo on isokokoinen laitahyökkääjä, joka kamppailee tulevan kauden maalikuninkuudesta. Hieman suoraviivaisempi versio keväällä saapuneesta Vili Sopasesta, joka myös jatkaa Raumalla ja pääsee nyt aloittamaan tulevan kauden ajoissa ja terveenä. Molemmat ovat aivan ensiluokkaisia pelaajia Liigaan, mutta pysyvät pitsikaupungissa pelatessaan hyvin poissa suuren yleisön puheista.

Vielä viime kaudella Linus Nyman oli poika miesten keskellä. Kovia tehoja Kanadan nuorten sarjoissa tehneeltä Nymanilta voidaan toiselta liigakaudella odottaa enemmän, mikäli hän on onnistunut keräämään kesän aikana lisää voimaa yläkroppaansa.

Nymania pari vuotta vanhempi jenkeistä saapuva Jonne Tammela on Pekka Virralle tuttu pelaaja jo Kalpa-ajoilta. Viimeiset kolme vuotta Pohjois-Amerikassa kiekkoillut Tammela on kärsinyt kausittain loukkaantumisista. Menneen kevään hän kuitenkin pääsi pelaamaan terveenä ja tuleekin hakemaan uutta starttia Raumalta.

Puolustus

Tarmo Reunanen – Lukas Klok
Ville Heinola – David Nemecek
Roni Sevänen – Robin Press
Vili Laitinen


Lähteneiden listalta Jakub Krejcik ja Rony Ahonen jättivät massiiviset aukot kaukaloon täytettäväksi – kapteeni Niskala taas pukukopin puolelle. Lukolla on näin ollen Liigan nuorin puolustus, mutta sitäkin potentiaalisempi. Roni Sevästä lukuun ottamatta kaikki ovat joko entisiä tai nykyisiä omien maittensa juniorimaajoukkuepuolustajia.

NHL-joukkueittensa harjoitusleirillä kautensa aloittavat Tarmo Reunanen ja Ville Heinola ovat puolustuksen kirkkaimmat nimet. Viime kaudella valtavaan rooliin noussut nuoripari muun muassa pakotti Lukko-ikoni Niskalan ripustamaan hokkarit naulaan ennenaikaisesti. Viime vuosien yhden pelätyimmän viivapelotteen jalkavauhti ei vain yksinkertaisesti enää riittänyt, eikä päävalmentaja Virta epäröinyt pitää häntä kokoonpanon ulkopuolella.

Reunasen ja Heinolan harjoitusleirien vuoksi jo viime kaudella pelanneet nuoret Antti Palojärvi, Miska Kukkonen ja Vili Laitinen saavat heti ensimmäisestä kuukaudesta alkaen vastuuta. On kuitenkin aika vaikeaa nähdä, että Reunanen tai Heinola raivaisi tietään NHL:n vielä ensi kaudeksi. Suureen rooliin kaavailtujen Reunasen ja Heinolan tilalle olisi siinä tapauksessa tehtävä vähintään yksi ison luokan hankinta.

Ulkomailta saapuneet Lukas Klok, David Nemecek ja Robin Press ovat urallaan eteenpäin pyrkiviä hankintoja. Nimettömältä kuulostava kolmikko ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole Krejcikin tai Ahosen veroisia vahvistuksia, minkä vuoksi Lukon puolustuksen voidaankin sanoa heikentyneen.

Klok kiekkoili menneen kauden Slovan Bratislavan KHL-joukkueessa yhdessä Saipaan saapuneen Mario Grmanin kanssa. Klok on tyypillinen nykyaikainen yleispuolustaja, jonka voidaan odottaa pärjäävän Liigassa. Hänen viime kautiset jäähymääränsä toki pistävät hieman miettimään. Samaa voi toki myös sanoa isokokoisesta Nemecekistä. Ajoittain aivan liikaa jäähyjä ottanut Lukko ei voita pelejä jäähypenkin kautta.

Lisäksi Robin Pressin nimi kannattaa painaa mieleen. Ruotsalainen tykkää tukea hyökkäyksiä ja on kentällä ollessaan pikemminkin neljäs hyökkääjä. Ampuu oikealta, on isokokoinen ja pelannut ennen hyökkääjänä = köyhän miehen Brent Burns.

Maalivahdit

Oskari Setänen (Lassi Lehtinen)

Lukko joutui vaihtamaan yhteensä kahdeksan kertaa maalivahtia viime kauden aikana, mikä oli selkeästi eniten koko Liigassa. Maalivahdeista Setänen ja Lehtinen kumpikaan ei vakuuttanut, mutta hyvästä maalivahtipelistä tunnettu raumalaisporukka jatkaa kuitenkin heillä ja luottaakin uuden kauden tuovan parannuksen.

Jo ennen kauden alkuakin valtavasti kuraa kännipuheidensa perusteella niskaan saaneen Setäsen kausi oli kaikkea muuta kuin helppo. Ykkösmaalivahdiksi hankitun taso heittelehti erinomaisesti surkeaan aivan tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen nuoresta Lehtisestä tuli lopulta Virran selkeä ykkösvalinta ja hän saikin pelata lopuista peleistä käytännössä kaikki yksin.

Pudotuspelien viimeisessä ottelussa Setänen heitettiin kuitenkin jälleen askiin – oltuaan kaksi kuukautta pelaamatta. Ei mitään tolkkua. Lukon tulevan kauden ehdoton parannuskohta onkin löytää jokin järki maalivahtien peluuttamiseen. Molemmat ovat kaikesta huolimatta hyviä maalivahteja, mutta henkisesti, etenkään Setänen, ei ole parhaimmillaan, mikäli ei nauti valmennuksen luottoa.

Yhteenveto

Virran projektin viimeinen kausi ja menestystä on nyt vain tultava. Ikkuna on siihen avoinna. Joukkueen materiaali on aivan liigan kärkipäätä ja budjetissa on edelleen liikkumavaraa. Tiettyjen roolipelaajien loukkaantumiset, puolustuksen lopullinen riittävyys ja maalivahtien tasapainon löytyminen saattavat kuitenkin olla kompastuskiviä. Pelaajia myös vaihtui kesän aikana ehkä vähän liikaa ja ensimmäinen kuukausi pitäisi selvitä ilman kahta kärkipakkia. Alkukausi saattaa olla haasteellinen.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
@fakki

Täytyy sanoa, että kaikista näistä ennakoista mitä tänne on tehty, nämä sinun ovat nyt jo omia suosikkejani. Jatka samaa hyvää ja objektiivista työtä :)
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Toki näin kotkalasien läpi katsottuna kaiken dissaamisen jälkeen imartelee se, että kovin monet ovat nyt laittamassa Sportia kyselemättä kympin sakkiin. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei Sport ole merkittävästi onnistunut löytämään viime kauden ongelmakohtiin mitään varmoja ratkaisuja.

Puolustus ei ole varmoja kortteja nähnytkään. Aivan liikaa riippuu nyt näiden p-amerikkalaisten onnistumisesta se, miten omanpään peliä saadaan tilkittyä viime kaudesta. Seigosta haetaan ratkaisua ylivoimalle. Kovin moni luottaa, mutta miehen nykykunto ja iso rooli on vielä katsomaton kortti.

Maalivahtiosastollakin kysymysmerkkejä riittää. Ainoa varma asia on se, ettei Mika Järvinen ainakaan enää paranna. Toivottavasti tästä uudesta "ykkösveskari" Stefan Stéenistä on seurajohdolla jotain sellaista tietoa, mitä näin sohvascouttina ei pääse näkemään.

Yleisesti: On helpompi arvioida joukkueet, jotka tulevat kärjessä majailemaan. Sen sijaan tyvipäässä on ruuhkaa poffeihin menijöistä, mitä tekee tietysti ensi kauden sarjasta mielenkiintoisen. Se on varmaa, että muutamilla liigapaikkakunnilla tullaan pahasti pettymään. SaiPan materiaalia mielestäni aavistuksen aliarvioidaan, kuten tavallista. Vaikka sinne muutama "has beeni" on hommattu, niin kyllä suurin has been on sivunkirjoittaneen lisäksi KalPan maalinsuulle palaava Kilpeläinen, jonka onnistumisesta en ole ollenkaan yhtä varma kuin moni täällä. KooKoo voi myös menestyä pitkälle. Mutta mielestäni myös Kouvolassa norjalaisvahti Haukelandia on hypetetty ennakkoon liikaa. Ensi kausi vasta näyttää, onko sitä potentiaalia oikeasti.

Totean lopuksi, että toki ensi kauden liigassa on niin ennennäkemättömän paskat maalivahdit, että siinä on Haukelandille paikka olla sarjan paras ;D

E: Kuivalainen <-> Kilpeläinen
 
Viimeksi muokattu:

Wicci

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh Penguins, Sudden Death (RIP)
Toki näin kotkalasien läpi katsottuna kaiken dissaamisen jälkeen imartelee se, että kovin monet ovat nyt laittamassa Sportia kyselemättä kympin sakkiin. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei Sport ole merkittävästi onnistunut löytämään viime kauden ongelmakohtiin mitään varmoja ratkaisuja.

Puolustus ei ole varmoja kortteja nähnytkään. Aivan liikaa riippuu nyt näiden p-amerikkalaisten onnistumisesta se, miten omanpään peliä saadaan tilkittyä viime kaudesta. Seigosta haetaan ratkaisua ylivoimalle. Kovin moni luottaa, mutta miehen nykykunto ja iso rooli on vielä katsomaton kortti.

Maalivahtiosastollakin kysymysmerkkejä riittää. Ainoa varma asia on se, ettei Mika Järvinen ainakaan enää paranna. Toivottavasti tästä uudesta "ykkösveskari" Stefan Stéenistä on seurajohdolla jotain sellaista tietoa, mitä näin sohvascouttina ei pääse näkemään.

Yleisesti: On helpompi arvioida joukkueet, jotka tulevat kärjessä majailemaan. Sen sijaan tyvipäässä on ruuhkaa poffeihin menijöistä, mitä tekee tietysti ensi kauden sarjasta mielenkiintoisen. Se on varmaa, että muutamilla liigapaikkakunnilla tullaan pahasti pettymään. SaiPan materiaalia mielestäni aavistuksen aliarvioidaan, kuten tavallista. Vaikka sinne muutama "has beeni" on hommattu, niin kyllä suurin has been on sivunkirjoittaneen lisäksi KalPan maalinsuulle palaava Kuivalainen, jonka onnistumisesta en ole ollenkaan yhtä varma kuin moni täällä. KooKoo voi myös menestyä pitkälle. Mutta mielestäni myös Kouvolassa norjalaisvahti Haukelandia on hypetetty ennakkoon liikaa. Ensi kausi vasta näyttää, onko sitä potentiaalia oikeasti.

Totean lopuksi, että toki ensi kauden liigassa on niin ennennäkemättömän paskat maalivahdit, että siinä on Haukelandille paikka olla sarjan paras ;D


Todella has been, Pasi Kuivalainen.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
5. Ilves

Tamperelaisten viime kauden pistesaalis oli kymmeneen vuoteen joukkueen paras. Kolme vuotta sitten tapahtunutta pohjanoteerausta tai pari vuoden takaista taloudellista kriisiä ei kannata enää edes muistella. Ilves on vakiinnuttanut taas paikkansa varteenotettavana jokavuotisena pudotuspelijoukkueena. Yli puolen miljoonan liikevoitto kertoo koko organisaatiotasolla täydellisestä muutoksesta ja taloudellisesta täyskäännöksestä. Nuoria lupauksia vyöryy nyt sisään roppakaupalla, ja joukkue näyttää kokonaisuudessaan varsin hyvältä. Menestystä myös urheilupuolella voidaan alkaa odottaa. Tapparan Tampereen herruus saattaa olla uhattuna nopeampaa kuin uskoisikaan.

Valmennus

Karri Kivi on yksi suurimmista syistä Ilveksen nykytilanteeseen tehden mainiota työtä penkin takana. Ässien mestaruusvalmentajana tunnetuksi tullut Kivi nosti kolme vuotta sitten pohjamudissa möyrineen joukkueen heti seuraavalla kaudella takaisin pudotuspeleihin. Toissa vuonna joukkue jäi vain voiton päähän kymppipaikasta. Menneellä kaudella taas oltiin jo lähempänä kuudetta sijaa kuin kymmentä. Tulevalla kaudella Ilves saattaa oikeasti olla siinä kuuden joukossa. Ainakaan Kivestä se ei tule jäämään kiinni.

Hyökkäys

Eemeli Suomi – Arttu Ruotsalainen – Teemu Rautiainen
Matias Macelli – Robert Leino – Joona Ikonen
Teemu Lepaus – Antti Saarela – Joose Antonen
Topias Haapanen – Panu Mieho – Jasse Ikonen
Samuli Vainionpää


Eemeli Suomi – Arttu Ruotsalainen – Teemu Rautiainen oli viime kaudella liigan paras ketju. Mikäli Ruotsalainen ei murtaudu Buffalo Sabresin NHL-kokoonpanoon se on sitä myös ensi kaudella. Kolme erittäin vikkelää ja taitavaa pienikokoista peluria tuottivat monelle vastustajalle ennen näkemättömiä vaikeuksia. Suomi ja Ruotsalainen kellottivat yli 20 minuutin peliaikoja illasta toiseen ja olivat täten liigan kaksi eniten peliaikaa saanutta hyökkääjää. Hyökkäyksen keihään kärki.

Mestiksen kautta liigaan marssineet Teemu Lepaus ja Joose Antonen olivat viime kauden positiivisempia yllätyksiä. Etenkin alkukaudesta kyseinen kaksikko yhdessä Juhani Tammisen kanssa tekivät tuhojaan. Kevättä kohden he kuitenkin aika lailla katosivat kuvasta – Antonen etunenässä. Tulevalla kaudella siihen ei ole enää varaa, sillä nuoremmat pelaajat ovat juuri heidän peliaikansa kintereillä.

Turusta, Raumalta ja Oulusta varastettu nuorisokolmikko; Matias Macelli, Antti Saarela ja Eetu Päkkilä, ovat tulevaisuuden nimiä. Heidän breikkaamiseensa uskotaan Tampereella tapahtuvan jo ensi kaudella. Viime kaudella Lukossa väläytellyt 18-vuotias Antti Saarela on siinä ehkä lähimpänä.

Robert Leino ja Jasse Ikonen olivat Ilves-hyökkäyksen ainoat kokeneemmat hankinnat. Vain yhden vuoden mittaisen sopimuksen tehneeltä Leinolta voidaan odottaa vähintään viime kauden mukaista suoritusta, sillä sen myötä ulkomaat kutsuvat satavarmasti. Jasse Ikonen taas saapuu alakenttien rooliin ja etenkin poistamaan hyökkäyksen ykkösmiesten valtavaa alivoimakuormaa.

Puolustus

Kalle Maalahti – Oskari Laaksonen
Niko Peltola – Jarkko Parikka
Aleksi Elorinne – Lassi Thompson
Tuomas Salmela


Ilveksen puolustus on harvemmin ollut liigan kärkipäätä – nyt se sitä kuitenkin on. Oskari Laaksosen, Jarkko Parikan, Kalle Maalahden, Aleksi Elorinteen, Niko Peltolan ja Lassi Thompsonin muodostama kiekkovarma kuusikko ei jätä ketään kylmäksi.

Viime kauden vastuunkantajat Laaksonen ja Parikka ovat vasta 20 ja 21 vuotta. Heidän parhaat pelivuodet ovat vielä edessä. Jo keväällä Ässistä ilvekseen vaihtanut Peltola tuli tasaamaan edellä mainitun kaksikon kuormaa ja pelasi samalla jatkosopimuksen arvoisen loppukauden.

Saipasta saapunut Maalahti ja Tapparasta tullut Elorinne taas kuuluvat liigan aliarvostetuimpien puolustajien joukkoon. Hyvin kahteen suuntaan pelaava Maalahti oli viimeisen kahden kauden aikana Saipa-puolustuksen tärkein yksittäinen palanen. Isokokoinen Elorinne taas on kuulunut Tapparan vakiokalustoon jo jonkin aikaa ja oli muun muassa pari kautta sitten ihan EHT-peleissäkin mukana. Maalahti ja Elorinne tuovat joukkueeseen kaivattua kokemusta ja ennen kaikkea puolustusvarmuutta.

Oikealta ampuva Laaksonen saa myös ylivoimapaikallensa todellisen haastajan. Nimittäin 18-vuotiaan huippulupauksen, Lassi Thompsonin. Thompson huudettiin 19. pelaajana kesän varaustilaisuudessa NHL:aan. Se jos jokin kertoo kaverin potentiaalista.

Tuomas Salmela, Nikolas Matinpalo, Olli Vainio ja Jokereista saapunut Santeri Hatakka täydentävät puolustuksen ja paikkaavat poissaoloja tarpeen tullen. Joidenkin heistä todennäköinen suunta on kuitenkin Mestis ja Koovee, niin vakuuttavalta tuo kärkikuusikko tällä hetkellä näyttää.

Maalivahdit

Lukas Dostal (Ville Kolppanen)

Helmikuussa tupsukorviin saapuneen Lukas Dostalin loppukausi oli aivan maaginen. Tshekin lupaavin maalivahti torjui lopulta yli 92% varmuudella ja päätti samalla Riku Heleniuksen haparoineen Ilves-uran. Odotukset Dostalia kohtaan on tällä hetkellä niin Tampereella kuin Anaheimissakin aivan taivaissa. Hänestä nimittäin odotetaan tulevaisuuden NHL:n huippuveskaria.

Ilveksen toiseksi maalivahdiksi saapuu entuudestaan tuttu Ville Kolppanen vietettyään viimeiset viisi vuotta ulkomailla. Viime kaudella Röglen luukkuvahdiksi ajautunut Kolppanen palaa Tampereelle hakemaan uutta nostetta uralleen ja luo Dostalin kanssa ennakkoon Liigan kovimman maalivahtitandemin.

Yhteenveto

Ilveksen peräpää on kunnossa. Tulevan kauden ainoaksi kysymysmerkiksi voikin heittää hyökkäyksen leveyden riittävyyden. Mitä jos isoihin rooleihin suunnitelleet nuoret eivät lunastakaan odotuksia tai viime kaudella huippukauden pelanneet olivatkin pelkkiä suonenvetoja? Yhden hyökkäysketjun joukkueena ei voi menestyä. Myös liigan heikoin alivoima (74,65%) on saatava kuntoon. Kuuden joukkoon pääseminen on kuitenkin aivan realistinen tavoite.
 

LiutunLätty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Myös liigan heikoin alivoima (74,65%) on saatava kuntoon.

Tämä on totta, mutta en ole siitä huolissani. Puolustuspään hankinnat ja pykälää jossei kahta paremmat maalivahdit pitävät siitä huolen. Oikeastaan Ilveksen alivoima oli viimekaudella jo ihan siedettävällä tasolla sen jälkeen kun Dostal saapui. Joku tilastoniilo voi varmaan kaivaa jostain jonkun tilastolukemankin Ilveksen alivoima tehokkuudesta Dostalin saapumisen jälkeen.

Edit. Nämä sinun juttusi on ollut hyvää luettavaa. Niinkuin muidenkin arvioiden laatimat tekstit. Ilvestä arviot jopa kovemmaksi kuin mitä itse ajattelen värilasit päässä, mutta kenties historia pitää vielä jalkoja tukevasti maassa.
 

vivalavili

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Liverpool F.C.
Vain yhden vuoden mittaisen sopimuksen tehneeltä Leinolta voidaan odottaa vähintään viime kauden mukaista suoritusta, sillä sen myötä ulkomaat kutsuvat satavarmasti

Leinon sopimus oli kylläkin muotoa 1+1, mutta kuten sanoit niin jos Ilveksen senttereitten taso pysyy samana kuin viime kaudella niin edessä on kahden kärkisentterin hankinta kaudelle 20-21.

@fakki nämä ennakkosi ovat kyllä olleet hyvin mukavaa luettavaa. Olet selvästi perehtynyt tarkasti kaikkiin joukkueisiin ja antikin on sen mukaista. Kiitos näistä eikä minulla ainakaan ole Ilveksen suhteen hirveästi lisättävää. Mitä nyt tuohon alivoimaan tulee niin @LiutunLätty mainitsikin, että ensi kaudelle tehdyt hankinnat tulevat varmasti nostamaan Ilveksen alivoiman tasoa. Lisäksi viime kausilla Ilves on alkanut todella kääntämään taloudellista tilannettaan ja tehnyt oikein hyvin liikevoittoakin, joten mikäli hyökkäyksen leveys ei riitä niin vahvistuksiakin voitaneen hankkia. En kuitenkaan tähän usko, sillä en ole n. 10 vuoden aktiivisen kannatukseni aikana nähnyt leveämpää ja laadukkaampaa Ilves-joukkuetta.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
@LiutunLätty @vivalavili Dostalin pelaamissa loppukauden peleissä 30/34 eli 88,24%. Alivoimaprosentin maininta oli tosiaan vain sivuhuomio, jonka halusin tekstiin ujuttaa. Ei siis ollut varsinainen epäilyksen kohde.

Mutta kerta tähän nyt tartuttiin, niin en ainakaan itse pidä maalivahteja suoranaisena alivoimapelin parannuskeinona. Toki hyvä maalivahti edesauttaa siinäkin, mutta kyllä se on neljän puolustavan pelaajan yhteistoiminta ja vastustajien ylivoimien ennakolukeminen (tiettyjen roolipelaajien spottaamiset, millasen kuvion kautta yleensä pyritään tekemään maaleja - niiden katko ja ihan yleisohjeistuksen mukainen liikkuvana neliönä pelaaminen - pyritään peittämään ja katkomaan syöttösuuntia, antamaan ehkä turvallisissa tilanteissa painetta ja tekemään riittävän hyviä purkuja), mikä alivoimasta tekee lopulta hyvän.

Enemmänkin näen juuri Maalahden ja Elorinteen hankkimiset oikeina liikkeinä ja alivoimapelistä vastaava valmentaja on kehittynyt - ainakin toivottavasti. Olihan se loppukaudesta ollut huomattavasti parempaa, tuskin pelkästään Dostalin ansiosta. Yleensä sanotaan, että alivoima on helppo laittaa kuntoon, enkä epäile yhtään. Uskon, että Ilves pelaa huomattavasti parempaa alivoimaa ensi kaudella.
 

fakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL/Liiga/KHL
6. JYP

Jyväskyläläisen veteraanikerhon viimeinen vuosikokous alkaa nyt. Puheenjohtaja Hytösen osallistujalista on kuitenkin viime vuodesta hieman lyhentynyt. Paikalle ovat saapuneet herrat Immonen 37v, Tuppurainen 39v, Louhivaara 35v, Mäenpää 36v ja Kalteva 35v. Kokouksen ainoa puheenaihe koskee Mikoilta puuttuvaa mestaruutta. Puheiden päätyttyä sihteerinä toiminut Anttoni 18v kirjaa pöytäkirjaan yhteenvetona ”Mestaruus – viimeisen kerran yhdessä”.

Valmennus

Viime vuoden veteraanikerhon vuosikokouksessa ei löytynyt istumapaikkaa nuorehkolle tulokasvalmentaja Lauri Merikivelle. Oli aivan absurdia edes ajatella, että valmentaja, jolla ei ensinnäkään ollut pääsarjatason valmentajakokemusta saati pelaajakokemusta, olisi mitenkään voinut saada häntä itseään vanhempien pelaajien täysmääräistä luottamusta. Kauden alku olikin aivan katastrofialinen tuoreelle CHL-mestarille ja pudotuspelien ulkopuolella olleen joukkueen pelastajaksi huudettiin kovissa vesissä keitetty Risto Dufva. Dufva sai kuin saikin joukkueen pelastettua ja pahimmilta mahdollisilta taloustappioilta vältyttiin.

Jyväskyläläisten uutta aikaa saapuu rakentamaan Pekka Tirkkonen. Saipassa ja Sapkossa aiemmin hyvää työtä tehneen Tirkkosen ulkomaiden valloitus ei mennyt aivan putkeen. Potkut Sveitsistä ja vuoden päästä Saksasta pakottaa hänet palaamaan takaisin tuttuun ja turvalliseen Liigaan, mutta ei mihinkään helppoon paikkaan. Tilanteesta haasteellisen tekee Jypin kokenut ja vanha runko, josta osa lopettaa kauden päätteeksi, ja samalla pitäisi valmistaa uutta ydintä seuraavalle kaudelle.

Hyökkäys

Jani Tuppurainen – Jarkko Immonen – Jerry Turkulainen
Robert Rooba – Miska Siikonen – David Tomasek
Julius Nättinen – J-P Hytönen – Ossi Louhivaara
Samuli Ratinen – Anton Stråka – Patrik Siikanen
Aleksi Rutanen


Immonen, Tuppurainen ja Hytönen saivat edelleen eniten jääaikaa joukkueesta. Immonen ja Tuppurainen olivat myös joukkueen parhaat pistemiehet. Vielä sen suurempaa notkahdusta ei kellekään heistä ole tullut, joten heidän varaansa uskalletaan rakentaa edelleen. Kauden päätteeksi Tuppurainen on 40v, Hytönen 39v ja Immonen 38v. On hyvin todennäköistä, että koko kolmikko myös lopettaa uransa tulevaan kevääseen, ja he haluavat lopettaa sen huipulla.

Tuppuraisen ja Immosen takana katseet kääntyy Jerry Turkulaiseen, Robert Roobaan, David Tomasekiin, Julius Nättiseen ja Pelicansista tulleeseen Miska Siikoseen. Heiltä pitää myös tulla tulosta ja heidän tulee saada kasaan toissa kauden Puustinen – Suomela – Nättinen tapainen ketju. Potentiaalia heillä siihen on.

Edellä mainituista mielenkiintoisin pelaaja on ehdottomasti David Tomasek. Tshekin maajoukkuehyökkääjä oli viime kaudella välillä joukkueen paras pelaaja, mutta Dufvan saavuttua jäi todella pienelle peliajalle. Uskoisin Tirkkosen olevan hieman Tomasek-myönteisempi ja sallivampi hänen ajoittaiselle surffaamiselle. Mikäli saa peliaikaa ja hyvän ketjun itselleen, voidaan hänen kohdallaan oikeasti puhua myös pistepörssin voittamisesta.

Viime kaudella ei myöskään oikein ollut sitä kakkossentteriä. Tomasek ja Nättinen olivat välillä, mutta mielestäni he sopivat paremmin laidalle. Miska Siikonen saattaakin osoittautua oikein mainioksi hankinnaksi. Osaa pelata molempiin suuntiin, ihan hyvä aloittamaan ja ikää on kuitenkin vasta sen 23 vuotta, mutta jo kolme kautta sentterikokemusta Liigasta. Hänen ympärilleen voidaan rakentaa se toinen tulosta tekevä ketju.

Pienemmässä roolissa rosteria alustavasti täydentävät Samuli Ratinen, Anton Stråka, Patrik Siikanen ja Aleksi Rutanen. Ratinen pelasi jo viime kaudella valtaosan peleistä, myös Rutanen ja Stråka pääsivät pelaamaan muutamia. Bluesista tullut isokokoinen Siikanen on viime kesän seitsemännen kierroksen NHL-varaus, jolle ei vielä liigapelejä ole kertynyt. Kyseisestä nelikosta varmasti joku pelaa kauden aikana itsensä ihan kunnolla liigakartalle.

Puolustus

Mikko Mäenpää – Juuso Vainio
Mikko Kalteva – Anttoni Honka
Ossi Ikonen – Roni Allen
Jaakko Jokinen


Joukkueen todelliset pikakiiturit Mikko Kuukka ja Nolan Yonkman saivat lähteä. Muutoin puolustus pysyy aika muuttumattomana. Loppukauden lainalla olleeseen Anttoni Honkaan kasataan vielä viime kauttakin suuremmat odotukset. Kesällä kolmannella kierroksella huudettu Honka on viimeisen kahden kauden aikana väläytellyt, mutta loistavasta luistelusta ja kiekollisista taidoistaan huolimatta tarvitsee edelleen tietynlaista jämäkkyyttä, eikä hän voi olla pelkkä hyökkäyksiä odottava pujottelukeppi ollessaan jäällä. NHL:n tie ei muuten koskaan vie.

Alkukauden heikosti aloittanut Mikko Kalteva, loukkaantumisista kärsinyt Mikko Mäenpää ja viime kauden kokonaisvaltaisesti joukkueen paras puolustaja Juuso Vainio muodostavat terveenä ja parhaimmillaan mainion puolustusrungon. Heidän edesottamuksistaan on hyvin riippuvainen koko puolustuksen yleinen menestyminen.

Ossi Ikonen, Roni Allen, Jaakko Jokinen ja Alex Lindroos jakavat keskenään viimeiset pelipaikat. Todennäköisesti ainakin alivoimalle kaikki pääsevät blokkimaan laukauksia. Mikäli Jypin kausi lähtee lupaavasti käyntiin, voi olla, että juuri puolustukseen tulee vahvistusta.

Maalivahdit

Eetu Laurikainen (Riku Helenius)

Eetu Laurikainen oli viime vuonna yksi liigan parhaista maalivahdeista ja on sitä myös tulevalla kaudella. 42 aloitettua peliä, joista kuusi b2b-peliä, 3 nollapeliä ja 23 kappaletta 1-2 päästetyn maalin peliä. Ilman Laurikaista Jypin kausi olisi mennyt vieläkin huonommin, eikä varmasti olisi päässyt pudotuspeleihin. Vuoden päästä kutsuu hyvin todennäköisesti ulkomaat.

Kakkosmaalivahdiksi hankittu Markus Ruusu on poissa alkukauden. Häntä tuuraa Riku Helenius, joka aikoinaan torjui häikäisevästi liigamestaruuden juuri Jyväskylään. Sen jälkeen onkin mennyt huonommin, eikä ykkösmaalivahdin paikkaa ainakaan Liigasta olisi välttämättä löytynyt. Mielestäni kuitenkin Ruusua parempi maalivahti, joten Jypille suoranainen alkukauden parannus sille osastolle.

Yhteenveto

Veteraanikerho pelaa vielä viimeisen kerran yhdessä, mikä olisikaan parempi tapa päättää ura kuin kultaiset mitalit kaulalla. Mikäli tietyt pelaajat nostavat tasoaan ja joukkueen kärkipelaajat pystyvät edelleen pelaamaan maksimaalisella huipputasolla, se on oikeasti aivan mahdollista. Tietenkin se vaatii myös esimerkiksi juuri mainittujen Tomasekin ja Hongan todellista läpimurtoa, eikä viime kaudella jo onnistuneilla pelaajilla tapahdu mitään suurempaa tasonlaskua. Tulevan kauden musta - "vanha" hevonen.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös