3. Kärpät
Huippukauden pelannut Kärpät voitti runkosarjassa huimat 48 peliä ja keräsi ennätykselliset 137 pistettä. Runkosarjan voittajalle ei pitänyt löytyä pysäyttäjää, mutta seitsemännessä finaalipelissä pysäyttäjäksi ilmoittautui Markus Nenonen ja HPK. Kyseenalaisen jäähyn seurauksena tullut ylivoima ja maali jätti jossiteltavaa, muttei joka vuotisen kestosuosikin tarvitse sitä enää miettiä. Kärpät on kasannut ehkä vielä viime kauttakin kovemman joukkueen ja luonnollisesti kauden aikana sitä vähän vahvistellaan lisäpellaajilla. Muun muassa viime kaudella joukkueeseen liittyi kesken kauden sellaisia nimiä kuin Jussi Jokinen ja Oskar Osala.
Valmennus
Mikko Manner saapui Ouluun kuusi vuotta sitten Lauri Marjamäen apuvalmentajaksi. Voidaan sanoa, että silloin alkoi oululaisen dynastian uudelleentuleminen. Ensin neljä kautta apuvalmentaja ollut Manner oppi Marjamäeltä nykyaikaisen voittavan jääkiekon salat. Kaksi päävalmentajakautta, kaksi finaalipaikkaa, parhaan valmentajan palkinto ja virka maajoukkueen apuvalmentajana kertoo siitä, että Mikko Manner on yksi suomalaisvalmentajien uusista kirkkaista tähdistä.
Hyökkäys
Jussi Jokinen – Juho Lammikko – Janne Pesonen
Jasper Lindsten – Michal Kristof – Radek Koblizek
Mika Pyörälä – Tino Metsävainio – Tuukka Tieksola
Jari Sailio – Miska Humaloja – Otto Karvinen
Aku Räty
Kärpät on tuttuun tapaan menettänyt kausittain kovan luokan pelaajia, eikä mennyt kausi ollut siihenkään mikään poikkeus. Ville Leskinen ja Nicklas Lasu lähtivät länsinaapuriin, kun taas Aleksi Heponiemi ja Rasmus Kupari Pohjois-Amerikkaan. Lähtijöistä huolimatta Kärpät on poikkeuksetta aina onnistunut paikkaamaan lähtijät joko omilla junioreilla tai vähintäänkin yhtä kovan luokan hankinnoilla. Janne Pesonen, Juho Lammikko ja jo keväällä tullut Jussi Jokinen ovat jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia Kovia hankintoja.
Mika Pyörälä, Jussi Jokinen ja Janne Pesonen ovat vuoron perään tulleet pelaamaan viimeiset pelikautensa kasvattajaseuraansa. Kovilla kansainvälisen tason meriiteillä varustetut pelaajat ovat poikkeuksetta aina olleet aivan huippupelaajia Liigassa myöhemmällä iällä. Pyörälä, Jokinen ja Pesonen eivät varmasti ole mitään poikkeuksia. Pyörälä, vanhimpana, on toki jo viimeiset viisi-kuusi vuotta Kärpissä pelannut ja tulos on ollut vakuuttavaa. Vähän nuoremmilta Pesoselta ja Jokiselta voi odottaa vielä Pyörälääkin kovempaa tulosta. Runkosarjan loppupuoli Jokisen osalta oli hyvin sen suuntaista ja Pesonen teki edelleen sen 30 pistettä Ruotsin SHL:ssa.
Pyörälän, Jokisen ja Pesosen rooli ei kuitenkaan jää pelkkiin pisteisiin, vaan heidän odotetaan nostavan Kärppien nuoria pelaajia, kuten kesällä NHL:n varatut Tuukka Tieksola ja Aku Räty liigatasolle jo heti tulevalla kaudella. Kärpissä on ollut tapana vuosittain nostaa vähän puskistakin näitä nuoria aivan huipputasolle, eikä ensi kausi tuskin ole siinäkään mikään poikkeus.
Viime kaudella ajoittain ehkä vähän pieneenkin roolin jääneeltä Jasper Lindsteniltä on varaa odottaa enemmän. Alivoimia pelanneen Lindstenin ylivoima-aika jäi vähiin, mikä väkisinkin näkyy pisteissä. Tulevalla kaudella rooli saattaa muuttua hieman hyökkäävämmäksi. Toinen pelaaja jolta on varaa odottaa enemmän, on hyvän laukauksen omaava tshekkinuorukainen Radek Koblizek. Koblizek jäi Lindstenin tapaan hieman varjoon ja ajoittain pienemmälle peliajalle Lindstenin tavoin. Molemmilla heistä on potentiaalia olla liigatasolla kärkiketjun hyökkääjä.
Kärppiin saapuu myös ehkä hieman yllättäenkin viime kaudella Florida Panthersissa 40 peliä pelannut Ässät-kasvatti Juho Lammikko. Pohjois-Amerikassa alakenttiin jähmettynyt Lammikko tulee Ouluun kehittämään juurikin kiekollisia taitojaan ja hyökkäysvalmiuttaan. Isokokoinen ja hyvin luisteleva Lammikko ei ole mikään puukäsi, mutta kehittämisen varaa todellakin on, jos NHL:ssa haluaa nelosketjua pidemmälle edetä. Kärpät ja Liiga saattoivat olla juuri oikea valinta. Lähtökohtaisesti ottaa Lasun jättämän paikan kärkikentissä ja alivoimalla.
Puolustus
Jakub Krejcik – Ludwig Byström
Atte Ohtamaa – Shaun Heshka
Lasse Kukkonen – Mikko Niemelä
Aleksi Mäkelä
Ansaitusti Pohjois-Amerikkaan lähteneet puolustuksen tukipilarit Teemu Kivihalme ja Jani Hakanpää korvattiin Jakub Krejcikillä ja Ludwig Byströmilla. Viime kauden Lukossa pelannut Krejcik on kokonaisvaltaisesti hyvä liigapuolustaja, parempi kuitenkin puolustussuuntaan. Ei mikään erikoinen viivapelote heikohkon laukauksensa vuoksi.
Byström on ilmeisesti vähän Krejcikin kaltainen pelaaja. Osaa puolustaa mutta myös hyökätä. 25-vuotias ruotsalainen on viimeiset neljä vuotta hakenut pelipaikkaa NHL:sta – saamatta sitä. Toisen kierroksen NHL-varaus kertoo kuitenkin potentiaalista. Saattaa nousta puolustuksen kiekolliseksi johtajaksi.
Atte Ohtamaa ja Shaun Heshka ovat takuuvarmoja suorittajia ja edelleen liigan parhaimpia puolustajia. Ohtamaa on toki ilmoittanut käyttävänsä ulkomaillesiirtymispykälänsä, muttei ainakaan toistaiseksi oli mielekästä tarjousta saanut. Kokenut Lasse Kukkonen mitä ilmeisemmin aloittaa viimeisen liigakautensa. Todellinen Kärppäsoturi kelpaa edelleen kolmosparin minuuteille ja alivoimalle. Mikko Niemelä, Aleksi Mäkelä ja Taneli Ronkainen ovat viime vuodet pyörineet enemmän ja vähemmän joukkueen mukana. Vaihtelevat peliajat ja kolmannen parin rooli on tullut heille tutuksi, sen suurempaa läpimurtoa pelaamatta.
Nuorista Jaakko Niskala, Kalle Loponen ja Joona Huttula saavat jossain kohtaa mahdollisuutensa. Kärppien laadukkaaseen puolustukseen ei noin vaan kuitenkaan marssita. Mestiksen RoKi saattaa osalle heistä olla todennäköisempi osoite.
Maalivahdit
Patrik Rybar (Justus Annunen)
Veini Vehviläinen ja Jussi Rynnäs olivat viimeisen kahden kauden ajan Liigan paras maalivahtikaksikko. Viime kauden neljätoista nollapeliä ja edellisen kauden kymmenen nollapeliä on aivan käsittämättömiä lukuja. Siihen kun lisättäisiin vielä päälle heidän 1-2 päästetyn maalin pelit, lukema olisi reilusti yli puolet pelatuista peleistä. Kärppien huima 1,68 päästetyn maalin keskiarvo on tietenkin hyvän puolustuksen seurausta mutta ennen kaikkea erinomaisen maalivahtipelin.
Vehviläisen ja Rynnäksen lähdön myötä samoihin lukemiin saapuu yltämään slovakialainen Patrik Rybar. Slovakian maajoukkuevahti pelasi viime kaudella AHL:ssa Detroitin hyvässä farmijoukkueessa yhdessä Harri Säterin kanssa. Tilastollisesti Rybar oli Säteriä parempi, mutta pudotuspeleissä valmennus luotti enemmän Säteriin. Rybarin 37 pelaamasta ottelusta hän pelasi kaksi nollapeliä, 19 1-2 päästetyn maalin peliä, kymmenen 3 päästetyn maalin peliä ja kuusi yli 3 päästetyn maalin peliä. Kertoo siis siitä, että sarjassa, jossa tehdään Liigaa enemmän maaleja, hän on pelannut Liigaan suhteuttaessa ihan kärkivahtien tasoista peliä. Vaikuttaa ennakkoon Liigan yhdeltä parhaimmalta maalivahdilta.
Rybarin kakkosvahdiksi luotetaan omaan juniorimaalivahtiin, Justus Annuseen. Annunen on pelannut kaksi peliä Liigaa päästäen molemmissa neljä maalia. Mestiksessä hän selvisi keskinkertaisesti. Pieni epävarmuustekijä siinä mielessä, ettei Annunen todellakaan ole mikään Jussi Rynnäs. Kärpillä on kuitenkin varaa testata itseään myös Annusen voimin.
Yhteenveto
Kovan luokan lähtijät paikattiin vähintäänkin yhtä kovilla tulijoilla. Kärpistä on ollut tapana nousta uusia nuoria lupauksia isoihin rooleihin yllättävästikin. Hyökkäyksen, puolustuksen ja maalivahtien terävin kärki on aivan Liigan eliittiä. Menestyminen riippuukin siitä, kuinka laajalla rintamalla Kärpät pystyy tuottamaan tuotteliasta pelitapaansa. Moni kilpajoukkue on vahvistunut ja heillä on lähtökohtaisesti hieman leveämmän oloinen rosteri. Samanlaista runkosarjan ilotulista tuskin tullaan siis näkemään. Keväällä ollaan kuitenkin taas yksi kovimmista ja viimeistään siirtorajalla jotain isoa tuohon tuodaan vielä lisäksi.