Kielipoliisit

[vetti]

Jaa-a. 1970---luvulla opetettuja juttuja vaikea muuttaa.

Sulla on muuten liikaa viivoja. No, ehkä mä olen poisoppinut, mutta eihän 46-vuoden ole millään tavalla oikein. Joku 70-luku taas on. Joo, ei mulla mitään kielitoimiston linkkiä tähän ole laittaa.

 

[Ikävänkantaja]

Ei millään pahalla yksittäistä kirjoittajaa kohtaan, mutta mitä noiden viivojen tuolla numeroiden perässä on tarkoitus signaloida? Tuntuu olevaan yleistymään päin tämä tapa.

Joku äidinkielen opettaja opetti, että numerot1-10 kirjoitetaan kirjaimin tekstissä eli seitsemän vuotta aikaisemmin.

Kyllä, poislukien esimerkiksi "5-vuotias". Oikein ovat myös "viisivuotias" (suositeltavin muoto) tai "viiden vuoden ikäinen", muttei esim. "5-vuoden ikäinen".

 

[finnjewel]

Lähi aikojen oikein kirjoitus keskustelu lienee on jo ollut montaa Suomen opettajaa koitteleva tuskaannuttamis lähde ja ei ketään enään yllättyisi jos sydämmen tahdittajat menisi lehtorijen hanke listalle.

 

[Linnankundi]

Eikös tuo lähiaikojen pitäisi kirjoittaa yhteen vai olenko ihan hakoteillä?

 

[Vintsukka]

Poiminta Jatkoajan Gretzky-kolumnista:

Täytyy kuitenkin muistaa, että Gretzkyn pelivuosina NHL oli luonteeltaan paljon erilaisempi kuin nykyään.

Onko tuo lause ymmärrettävä niin, että nykyään NHL on erilainen, mutta Gretzkyn aikaan se oli vielä paljon erilaisempi? Erilainen kuin mikä, sitä kolumni ei kerro.

 

[finnjewel]

Poiminta Jatkoajan Gretzky-kolumnista:


Onko tuo lause ymmärrettävä niin, että nykyään NHL on erilainen, mutta Gretzkyn aikaan se oli vielä paljon erilaisempi? Erilainen kuin mikä, sitä kolumni ei kerro.

Päin persettähän tuo on. Kirjoittaja uskoakseni tarkoittaa, että "Gretzkyn pelivuosina NHL oli luonteeltaan hyvin erilainen kuin nykyään".

 

[Sammakkoprinssi]

Pilkuttamisesta, löytyykö asiantuntijoita?

Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina mutta keskiviikkona minulla olisi aikaa jos en saakaan töitä.

Miten pilkut tuohon edelliseen? Lähinnä mietin rinnastuskonjunktio, tässä tapauksessa mutta-sanaa. Voisiko sen edestä jättää pilkun pois (tässä tai jossain muussa tapauksessa) , jos lauseessa olisi sama subjekti, kuten jossain pilkkusäännöissä sanotaan? Vai vaikuttaako siihen jotenkin predikaatin eri aikamuoto ja mahdollinen kieltomuoto, vaikka molemmissa subjekti minä?

 

[Mr.Fox]

Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina mutta keskiviikkona minulla olisi aikaa jos en saakaan töitä.

Pitääkö kaikki ehdottomasti tunkea samaan virkkeeseen?

"Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina. Keskiviikkona minulla olisi aikaa, jos en saakaan töitä."

Itse käyttäisin jotain tällaista pilkottua ratkaisua.
Kieliopillisesti menisin yhden virkkeen taktiikan kahdella pilkulla:

"Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina, mutta keskiviikkona minulla olisi aikaa, jos en saakaan töitä."

Miksi ihmeessä joku haluaisi ylipäätään kirjoittaa noin sekavan virkkeen?

 

[Sammakkoprinssi]

Pääsykoesparria. Niissä tullut vastaan jos jonkinlaisia viritelmiä.

EDIT. Silmät kierossa aamusta, laitoitkin jo ehdotuksen koko settiin. Osaatko vielä sanoa mitään esimerkkiä, jossa mutta sanan kanssa tuon tyypin lauseessa voisi jättää pilkun pois, vai onko edes sellaista?

 

[Mr.Fox]

Pääsykoesparria. Niissä tullut vastaan jos jonkinlaisia viritelmiä.

EDIT. Silmät kierossa aamusta, laitoitkin jo ehdotuksen koko settiin. Osaatko vielä sanoa mitään esimerkkiä, jossa mutta sanan kanssa tuon tyypin lauseessa voisi jättää pilkun pois, vai onko edes sellaista?

Mulla on vasta aamukahvit tippumassa.

"Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina, mutta keskiviikkona minulla olisi aikaa."

Mua opetettiin käyttämään mutta-sanan edessä aina pilkkua. Sekoitatko kenties ja-sanaan?

"Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina ja keskiviikkona minä juon kahvia."
"Minä en ehdi tehdä koetta maanantaina enkä tiistaina, ja keskiviikkona Heikki juo kaljaa."

 

[Sammakkoprinssi]

Eikös esim. vai- ja sekä-sanojen kanssa pilkun voi jättää pois, jos lauseessa on yhteinen subjekti (tai objekti)? Tästä syystä varmaan esimerkkejä pyöritellessäni aloin miettiä, että sama pätisi kaikkiin rinnastuskonjunktioihin, vaikka se kielikorvaan ja - silmään kyllä erikoiselta vaikuttaisikin.

Onko jossain ihan suoraan todettu tuo viisaus, jossa mutta-sanan eteen kehotetaan laittamaan aina pilkku? Tuota samaa arkijärkeä olen itsekin kirjoittaessani soveltanut, mutta saisi vielä virallisen vahvistuksen ajatukselle.

 

[Nick Neim]

Eikös esim. vai- ja sekä-sanojen kanssa pilkun voi jättää pois, jos lauseessa on yhteinen subjekti (tai objekti)? Tästä syystä varmaan esimerkkejä pyöritellessäni aloin miettiä, että sama pätisi kaikkiin rinnastuskonjunktioihin, vaikka se kielikorvaan ja - silmään kyllä erikoiselta vaikuttaisikin.

Onko jossain ihan suoraan todettu tuo viisaus, jossa mutta-sanan eteen kehotetaan laittamaan aina pilkku? Tuota samaa arkijärkeä olen itsekin kirjoittaessani soveltanut, mutta saisi vielä virallisen vahvistuksen ajatukselle.

Pilkku ja mutta, vaan

Mutta- ja vaan-konjunktioihin voi soveltaa kahta eri sääntöä, vanhaa ja uutta: • Vanhan säännön mukaan mutta- ja vaan-konjunktioiden yhteydessä käytetään aina pilkkua. • Uudemman säännön mukaan mutta…

www.kielitoimistonohjepankki.fi

Veikkaan, että tämä linkki sopii tarpeisiisi hyvin, menee kielitoimiston ohjepankkiin.

Ohje on ennen ollut tuo jo mainittu ja niin olen minäkin sen aikoinani oppinut, mutta joka tapauksessa tuo sääntö ei enää välttämättä päde.

 

[Sammakkoprinssi]

Aamulla kiireessä unohtui kiittää molempia, kiitos myös linkistä!

 

[benicio]

Eikös tuossa Canadiensin kausiketjun nimessä ole virhe? Oikea muoto on joko Montreal Canadiens tai Les Canadiens de Montréal.

Montréal Canadiens 2019–2020

Ainakaan Scandella ei palaa Montrealiin. Teki 4v, 3,275 vuodesta pahvin Bluesiin. Mielestäni aika kova diili, joten jos tuo oli vaade, niin hyvä ettei Habsit tarttuneet. Jatkon myötä Habsit saivat 4. kierroksen varauksen 2021 draftiin.

keskustelu.jatkoaika.com

 

[mutina]

Eikös tuossa Canadiensin kausiketjun nimessä ole virhe? Oikea muoto on joko Montreal Canadiens tai Les Canadiens de Montréal.

Montrealin nimi on virallisesti Montréal ja samoin myös lätkäjoukkue on oikeasti englanniksi Montréal Canadiens. Tjeu Official Montréal Canadiens Website .

 

[Snakster]

Montrealin nimi on virallisesti Montréal ja samoin myös lätkäjoukkue on oikeasti englanniksi Montréal Canadiens. Tjeu Official Montréal Canadiens Website .

Ja Montrealin kaupungin nettisivuilla tämä menee myös englanniksi noin: Welcome to Montréal.ca

Myös Canadiens olisi tietysti englanniksi väärin sanottu, mutta kun on seuran nimi, niin sitä käytetään.

 

[benicio]

Ja Montrealin kaupungin nettisivuilla tämä menee myös englanniksi noin: Welcome to Montréal.ca

Myös Canadiens olisi tietysti englanniksi väärin sanottu, mutta kun on seuran nimi, niin sitä käytetään.

@mutina Ok, tein klassisen virheen ja luotin wikipediaan, jossa seuran englanninkielinen nimi on Montreal Canadiens.

Montreal Canadiens - Wikipedia

en.wikipedia.org

Siellä näköjään huomautus: The French spelling of Montréal is also sometimes used in the English media.

Olisi mielenkiintoista tietää miksi wikipediaan on päätynyt tuo eri muoto kuin seuran itsensä käyttämä.

 

[Vintsukka]

Mitä mieltä ovat palstan kielipoliisit, voidaanko 23 prosentin eli vajaan neljänneksen sanoa olevan "murto-osa"?

Koronaviruskriisin käsittelyssä NHL:n palkkakatto on vanhanaikainen ja ontuva – Muutos NBA:sta tuttuun "luksusveroon" ratkaisisi ongelman

Palkkakatto ja etenkin ylimääräinen tila siinä on yksi NHL:n organisaatioiden tärkeimpiä pelivälineitä. Tämä johtaa välillä eriskummallisiin ratkaisuihin, joita myös paljon liigaa seuraavien on vaikea ymmärtää. Palkkakattokikkailu vie viihdearvoa pois koko lajilta.

www.jatkoaika.com

Forbesin viime vuoden lopussa tekemän listauksen mukaan New York Rangers on 1,3 miljardin dollarin arvollaan NHL:n arvokkain organisaatio. Perää pitävä Arizona Coyotes on arvoltaan tästä vain murto-osan, vaivaiset 300 miljoonaa. Ero organisaatioiden välillä on valtava.

 

[odwaz]

Mitä mieltä ovat palstan kielipoliisit, voidaanko 23 prosentin eli vajaan neljänneksen sanoa olevan "murto-osa"?

Eiköhän se käy, ei kai sille mitään virallista määritelmää ole. Jotenkin tuntuisi siltä, että jos luku on alle puolet, niin se on ihan ok. Eli mikä jottei 1/5 tai 1/4 olisi murto-osa. No, piti ihan guuglettaa, mutta ei siitä äkkiseltään apua ollut, kun kyseessä tosiaan on enemmänkin kansankielinen sanonta tai jotain. Mitä oikeastaan tarkoittaa "murto-osa"? | Kielitohtori
Vähän kuin "puolet enemmän," ei silläkään matemaattisen oikeellisuuden kanssa ole mitään tekoa, mutta kaikki sen ymmärtää.

 

[MacRef]

Tuu ny @Breeze Harbour avaamaan vähän, mikä tuo alla oleva kielikukkanen oikein on. Eikö tuo olisi helpompi ja nopeampikin kirjoittaa sallii kuin agreedaa kanssani?

Pliis kaverit, muutan kyllä Itä-Helsinkiin sitten kun elämäntilanne agreedaa kanssani.

 

[Nick Neim]

Tuu ny @Breeze Harbour avaamaan vähän, mikä tuo alla oleva kielikukkanen oikein on. Eikö tuo olisi helpompi ja nopeampikin kirjoittaa sallii kuin agreedaa kanssani?

Yritätkö sä jotenkin apkreidaa statustasi?

 

[Breeze Harbour]

Haha, odotinkin että joku tulee kommentoimaan mun sanavalintaani tossa viestissä.

 

[MacRef]

Yritätkö sä jotenkin apkreidaa statustasi?

En traijaa.

Breeze, avaa nyt vanhalle vähän, että miksi moista kieltä käytät?

 

[Breeze Harbour]

Breeze, avaa nyt vanhalle vähän, että miksi moista kieltä käytät?

Olen millenniaali.

 

[Vintsukka]

Olen milleniaali.

Kirjoititko tämänkin tarkoituksella väärin?