Jatkoajan leffakerho

[Tibexe]

Zombieland on kyllä viime aikaisien aivot narikkaan osaston parhaimmistoa. Woody Harrelson on kyllä huikea kaveri. Sääli että on pieniin rooleihin juuttunut näyttelijä. On yksi niistä kavereista, jonka pelkkä katsominen naurattaa.

http://www.imdb.com/title/tt1156398/

http://www.youtube.com/watch?v=M-cIjPOJdFM

On kyllä kyseessä todella viihdyttävä leffa! Sen enempää spoilaamatta, niin mm. Bill Murray-"sekoilulle" tuli naurettua kovaan ääneen. Ja Harrelsonista myös samaa mieltä, viime vuosina nostanut osakkeita silmissäni aika rutkasti. A-luokan valinta esittämään tuollaisia vähän tärähtäneempiä hahmoja, esim. 2012:ssa ainoita valonpilkahduksia.

 

[häkkipää]

The Road

Kävin katsastamassa eilen kyseisen elokuvan. Täytyy todeta, että oli yksi pysäyttävimmistä elokuvakokemuksista vähään aikaan. Tarinaltaan äärimmäisen synkeä, jota vielä lisäsi toivottaman harmaa maisemakuvaus. Viggo Mortensenin suoritus on kyllä maininnan arvoinen. Suosittelen varauksetta kaikille, mutta ensitreffeillä ei ehkä kannata mennä katsomaan.

edit: typo

 

[vilpertti]

Lisätään tähän listaan vielä Quentin Tarantino, Alejandro González Iñárritu sekä David Fincher (vaikkei ihan viiden tähden kamaa ole tullutkaan sitten Fight Clubin). Vaikea tosin vetää tarkkaa linjaa sille, mikä on "nykyohjaaja", sillä kyllähän esimerkiksi Scorsese ja Spielberg ohjaavat vielä nykypäivänäkin vaikka omaavatkin jo melkoisen legendastatuksen.

Nolania ja aiemmin mainittuja Coenin veljeksiä olen itse pitänyt hieman yliarvostettuina.

Itse en pidä henkseleiden paukuttamista joillain Scorsesen tai Spielbergin, Tarantinon tai Eastwoodinkaan mainitsemisella juuri minään.. vähän niinkuin kuorolaulamista. Kaikki tietävät nuo ohjaajat, heidän mainitseminen on täysin triviaalia. Heidän nimillään voidaan myydä elokuva kansalle. Boylellä ehkä pystyy jo pikkuhiljaa myymään elokuvia, Andersonilla älykkäille ihmisille, Aronowho!? Nolan on yhä "the director of Batman".

Kyllähän nuo minunkin mainitsemat kaverit ovat tietysti jo nykyään kohtuu tunnustettuja (Andersonia lukuunottamatta, diletantit ja muut "asiantuntijat" eivät voi millään arvostaa häntä). Parhaiten tämän huomaa tietysti siitä, että nolla huonoa elokuvaa ohjannut Nolan on oikeasti joidenkin mielestä "yliarvostettu" minkä tietysti ymmärrän kumpuavan siitä, että kaveri on ohjannut nämä uudet Batmanit ja kaikki eivät voi niitä elokuvia sulattaa Joel Schumacher-faneina.

Tai jotain.

 

[-Kantor-]

Parhaiten tämän huomaa tietysti siitä, että nolla huonoa elokuvaa ohjannut Nolan on oikeasti joidenkin mielestä "yliarvostettu" minkä tietysti ymmärrän kumpuavan siitä, että kaveri on ohjannut nämä uudet Batmanit ja kaikki eivät voi niitä elokuvia sulattaa Joel Schumacher-faneina.

Tai jotain.

Tämä on melkeinpä ainoa kohta minkä ymmärsin muutoin sekavasta viestistäsi, joten tartutaan siihen. Perustan väitteeni Nolanin yliarvostukseen vain ja ainoastaan näkemääni; Memento oli loistava, Insomnia keskitason viihdettä, Batmanit häviävät molemmat Burtonin ohjauksille ja The Prestigessä en itse nähnyt mitään niin spesiaalia, mikä olisi oikeuttanut mm. pariin oscar-ehdokkuuteen. Summa summarum: kelvollinen ohjaaja, jonka elokuvien parissa voi viihtyä, muttei missään tapauksessa lähellekään edes nykyohjaajien kärkeä. Häviää lähes jokaisella elokuvan osa-alueella esimerkiksi Aronofskylle, jolla on oikeasti tunnistettava tyyli sekä nolla alle neljän ja puolen tähden elokuvaa.

Mutta kuka on maininnut Joel Schumacherin?

 

[Ted Raikas]

Omissa määritelmissänihän nykyohjaajat on sellaisia, jotka on alkaneet mainetta ja nimeä kerätä pääasiassa 90-luvun lopun ja 2000-luvun aikana. Näin ollen Spielbergit, Eastwoodit ja kumppanit, vaikka nyt aktiivisesti tekevätkin elokuvia, ei ole omasta vinkkelistäni suoranaisia nykyohjaajia, vaan pikemmin veteraaniohjaajia. Tosiaan he ovat kaikille tuttuja ja kannuksensa ansainneet jo aikapäiviä sitten.

Mm. Christopher Nolan, Darren Aronofsky, Zack Snyder, Alejandro Inarritu, Guillermo Del Toro, Sofia Coppola ja miksei myös Danny Boyle myös edustavat mielestäni tuota nykuohjaajien sukupolvea ja ehkä osaltaan myös tavoissaan tehdä näitä elokuvia ja niihin usein liittyvä moderni omanlaisensa ote.

Mutta tämä on vain yksi näkemys asiaan, ei mikään ehdoton fakta.

 

[teemu_s]

Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjoissa tätä on mielestäni edes auttavasti yritetty, toivottavasti niiden pohjalta vielä joskus luodaan moniosainen elokuva- tai tv-sarja.

Otetaanpas tähän kiinni.

Ilmeisesti vuonna 2012 olisi tulossa elokuva John Carter of Mars. Pääosissa Taylor Kitsch John Carterina ja Willem Dafoe Carterin vihreänä, nelikätisenä ystävänä eli Tars Tarkaksena.

Burroughsin Mars-sarja on varmasti yksi sci-fi-historian aliarvostetuimpia teoksia. Mielenkiintoisesti kirjoitettuja, hienoja seikkailuja. Ripaus sci-fiä ja myös vanhan ajan miekka ja magia -meininkiäkin kirjoista löytyy. Tai ainakin miekkailua. :)

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ilmeisesti vuonna 2012 olisi tulossa elokuva John Carter of Mars. Pääosissa Taylor Kitsch John Carterina ja Willem Dafoe Carterin vihreänä, nelikätisenä ystävänä eli Tars Tarkaksena.

Burroughsin Mars-sarja on varmasti yksi sci-fi-historian aliarvostetuimpia teoksia. Mielenkiintoisesti kirjoitettuja, hienoja seikkailuja. Ripaus sci-fiä ja myös vanhan ajan miekka ja magia -meininkiäkin kirjoista löytyy. Tai ainakin miekkailua. :)

Mielenkiintoista. Itse tuli luettua naskalina nuo kaikki (ainakin mitä kirjastosta löytyi) ja lystejä olivat. Liekkö aika kullannut muistot?

Aliarvostuksesta, että ehkäpä ne jäivät niin Tarzanin varjoon ja aikalaiset sitten halusivat Burroughsilta niitä seikkailuja. Toisaalta, eipä ole tullut niiden aikojen myyntilukuja katsottua enkä ole nähnyt mahdollisesta alakulttuurista vilaustakaan, joten paha sanoa kuinka aliarvostettu sarja se on. Liekkö vain unohdettu, kun ei siitä ole elokuvaakaan ;)

 

[Golden Ari]

Katsoin eilen leffan nimeltään Eden Lake. Kyseessä on siis kauhuelokuva kahen vuoden takaa. Elokuva sijoittuu pohjoiseen Englantiin. Leffassa nuoripari lähtee viettämään rauhallista viikonloppua järvelle, mutta kaikki menee pieleen pienen nuorisoryhmän vuoksi...

En pahemmin pidä kauhuelokuvista, mutta nyt on kyllä pakko sanoa että tämä on kyllä ihan katsottava pätkä. Kliseitä leffassa on, mutta tällä kertaa ne ei pahemmin mua ärsyttäneet. Yksi juttu ärsytti pahasti, se että ihmiset ovat helvetin tyhmiä tässä lefassa. Arvosanaksi antaisin 7+, ja se on tosi hyvä arvosana jos kyseessä on kauhuleffa, ainakin minun mielestä. Onko joku muu nähnyt tämän pätkän? En ole lukenut tätä ketjua liikaa, joten en ole varma on joku muukin kirjoittanut tästä elokuvasta.

 

[varatuomari]

Itsekin katsoin Eden laken aivan hiljattain ja kauhuelokuvaksi pätkä oli yllättävänkin hyvä. Juonikuvio tosiaan aika moneen kertaan käsitelty, mutta kyllä Eden lake kirkkaasti hakkasi kaikki ne 13. perjantait ja mitä niitä nyt oli, missä juoni on vähän vastaava. Kaverit tätä leffaa kovasti hehkuttelivat vuolain ylisanoin, puhuttiin jopa ahdstavimmasta pätkästä vuosikymmeneen, siinä mielessä tämä oli kyllä pienoinen pettymys.

Pidän kauhuelokuvista niinä harvoina kertoina, jolloin ne ovat oikeasti onnistuneita. Tämä leffa ylsi sinne rajoille. Ei parhaasta päästä, mutta ei parane lyttyynkään lytätä.

 

[Köyliön Ässä]

Eilen tuli katsottua viimein tuo Ben Stillerin pieni projekti eli Tropic Thunder DVD:ltä. Ennakkoon ei hirveämmin ollut mitään odotuksia leffasta, mutta täytyy sanoa, että elokuva yllätti itseni melko positiivisesti. Ihan napsakkaa parodiaa Hollywoodista ja sotaleffoista, action-kohtaukset olivat viihdyttäviä ja olihan pätkä huvittavakin suurimmilta osin. Robert Downey Jr. veti kyllä hauskan sekä hyvän roolisuorituksen ja henkilöhahmoista päälimmäisenä jäikin mieleen, vaikka hieno kaarti siellä muutenkin oli (en jaksa luetella). Jotain pientä jäin odottamaan vielä lisää, mutta kyllä leffalle tuollaisenaankin sellaiset 7/10 tähteä antaisin.

 

[peno]

Zombieland tuli katseltua. Odotukset eivät kauhean korkealla olleet, mutta yllätyin positiivisesti. Varsin toimiva toimintapläjäys, jossa on sopivasti huumoria. Harrelson vetää roolinsa ihan hyvin, sekä uusi tuttavuus Eisenberg onnistui mielestäni roolissaan erinomaisesti.

Ehkä hiukan pituutta olisi elokuvalle toivonut lisää, jotenkin tuntui lopahtavan vähän kesken. Leffahan ei kestä kuin bout 1h 20min.

Suosittelen, jos haluaa heittää aivot narikkaan ja seurata zombien jauhelihastusta.

 

[ms.qvist]

Hivenen päivitystä.

Taannoin tuli katsottua Tomas Alfredsonin elokuva Ystävät hämärän jälkeen. Sitä voisi luonnehtia monella eri sanalla, se oli vampyyritarina, se oli myös draamaa, jossa kaksi "kulttuuria" törmäsi toisiinsa. Se oli myös kertomus inhimillisestä kärsimyksestä ja kiusaamisesta ja siitä mihin se voi johtaa - ei se nyt aivan kirjaimellisesti johda siihen mihin se elokuvan päättyessä johti mutta vertauskuvallisesti kylläkin, ja ääritapauksissa, kuten Suomessa on nähty, kiusaaminen, henkinen ahdistelu tms. voi saada aikaan hyvinkin julmaa ja samalla surullista jälkeä. Draaman kaarena oli kasvu- ja rakkaustarina kahden erilaisen lapsen välillä, kuinka erottamaton voima rakkaus todella voi olla. Leffa oli minusta hyvä mutta ei kuitenkaan täyttänyt täysin odotuksiani. Voin kuitenkin suositella tätä "pienimuotoista" elokuvaa etenkin draaman ystäville, sellaisen draaman johon yhdistyy surua, kauhua ja epätoivoa.

Ja lisää: Neill Blomkampin (taustalla häärii myös Peter Jackson) District 9 tuli katsottua viikonvaihteessa. En nähnyt leffaa aikanaa teatterissa, oliko edes täällä näytillä? Tuskin! Mutta koskapa olin kuullut leffasta hyviä arvosteluja ja perehtynyt siihen jonkin verran ennalta niin olihan leffa ostettava ja katsottava mitä pikimmiten. Leffan voi ymmärtää monella tavalla, uskoisin, että sellaiseksi se osaltaan on tarkoituksellisestikin tehty. Se on scifiä, joskin muukalaiset eivät olleet sellaisia kuin oli odotettu ja toivottu. Miljoona nälkäänäkevää huonokuntoista muukalaista suuressa avaruusaluksessa, ei siis hyvät lähtökohdat yhteistyölle, eikä siihen sitten kovinkaan kummoisesti pyrittykään. Tarkoitus oli hyvin yksinkertainen ja yksipuolinen, hyötyä muukalaisten aseista ja vähät välittää itse muukalaisista. Se kuinka muukalaisia sitten kohdeltiin on täysin verrannollinen siihen kuinka apartheidin aikaan mustia kohdeltiin Etelä-Afrikassa eli tylysti. He olivat automaattisesti rikollisia ja vailla ihmisoikeuksia, aivan kuten nämä avaruudesta tulleet muukalaiset, jotka oli asutettu slummimaiselle District 9 -alueelle. Kohtelu oli tehnyt näistä muukalaisista myös hyvin epäinhimillisiä ja epätoivoisia, leffassa kaksi maailmaa törmäsi surullisella tavalla. Hyötyminen oli päätarkoitus ja sen eteen tehtiin kaikkensa, sen myös Wikus sai kokea. Hän joutui eläimeksi "eläinten" joukkoon, jahdattavaksi ilman oikeuksiaan. Minä pidin leffasta, sen maailma oli osin apokalyptinen ja kiero, se esitti koko ihmismielen kirjon julmuuteen ja häikäilemättömyyteen saakka. Nigerialaiset olivat nigerialaisia ja sen tähden Nigeriassa vedettiin herneet nenään ja syvälle.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Nigerialaiset olivat nigerialaisia ja sen tähden Nigeriassa vedettiin herneet nenään ja syvälle.

Eli taisi osua ja upota.

Katselin myös tuon elokuvan taannoin, kuullut myös siitä hyvää ja sitä kautta kiinnostus vähitellen heräsi. Mitään odotuksia ei liiemmälti ollut.

Osoittautui kuitenkin todella hienoksi elokuvaksi, sanomaa ja oivallisia metaforia viljeltiin runsain mitoin, menemättä silti liian paatokselliseen touhuun mukaan. Päähenkilö oli sopivan antisankarimainen ja ehkä tietyn reppanamaisuutensa vuoksi helposti samaistuttava. Tosin voidaan miettiä, kuka todella oli päähenkilö. Toki Wikuksen kautta elokuvaa seurattiin eniten, mutta myös se muita tilanteeseen turtuneita lajikumppaneitaan ehkä hiukan nokkelampi ja tilannetajuisempi muukalainen otti omalla tavallaan roolia enemmän ja enemmän elokuvan myötä.

Todella hienosti kuvattu, vaikka alun nopeasti vaihtuva "dokumentaarinen" kuvaustyyli sai vähän hermostuneen olon, mutta se kuitenkin lopulta puolusti paikkaansa ja kerrontatyylihän tosiaan vaihtui pitkin elokuvaa.

Jos pientä minusta kaivetaan esiin, niin loppu meni kieltämättä vähän turhankin äksönin puolelle kun miettii muuten elokuvaa, mutta oli kuitenkin ihan tyylikästä lajissaan.

Parhaita sci-fi elokuvia aikoihin, sanoisin ja voin kyllä suositella lämpimästi jos ei avaruusolennot lähtökohtaisesti ota päähän. Näkökulma tässä siis ainakin on sellainen, mitä ei olla pahemmin aiemmin käsitelty, joten siltä pohjalta voisin kuvitella tästä pitävän ehkä sellaisetkin, joita avaruusmörköleffat ei pääsääntöisesti kiehdo.

 

[sampio]

Pitänee katsoa District 9 lähiaikoina, kun olen itsekin siitä paljon kehuja lukenut. Puhtaan scifin ystävä en ole, mutta pienet örkkeilyt ei mitään haittaa.

Katsoin pitkästä aikaa hyvän, uuden jenkkikomedian. Nimittäin Hangover eli Kamala kankkunen oli varsin hyvä lajissaan. Pari kertaa jopa hihittelin ääneen ja pääasiassa muutenkin viihdyin. Pitkälti sen velipojan harteilla homma oli, mutta kokonaisuus toimi ihan hyvin kuitenkin.

 

[Shardik]

Ehdottomasti katsomisen arvoinen tuo District 9. Ainoa asia, joka jäi mua ärsyttämään oli päähenkilö Wikus, etenkin leffan alussa. Ihan kuin olisi repäisty jostain MadTV:stä, ei niin pässiä jätkää olekaan. Loppua kohti hän alkoi, ironista kyllä, muuttua inhimillisemmäksi ja häiriötekijä näin poistui.

 

[psychodad]

Memento oli loistava

Olisi ollut loistava jos paarooli olisi annettu jollekin asiansa osaavalle, ei Guy Pearcelle.

 

[psychodad]

Eilen tuli katsottua viimein tuo Ben Stillerin pieni projekti eli Tropic Thunder DVD:ltä. Ennakkoon ei hirveämmin ollut mitään odotuksia leffasta, mutta täytyy sanoa, että elokuva yllätti itseni melko positiivisesti. Ihan napsakkaa parodiaa Hollywoodista ja sotaleffoista, action-kohtaukset olivat viihdyttäviä ja olihan pätkä huvittavakin suurimmilta osin. Robert Downey Jr. veti kyllä hauskan sekä hyvän roolisuorituksen ja henkilöhahmoista päälimmäisenä jäikin mieleen, vaikka hieno kaarti siellä muutenkin oli (en jaksa luetella). Jotain pientä jäin odottamaan vielä lisää, mutta kyllä leffalle tuollaisenaankin sellaiset 7/10 tähteä antaisin.

Tuossa elokuvassa paasi positiivisesti yllattamaan myos Tom Cruise jonka tanssi leffan lopussa oli aivan huikea. Se minulle jai paallimmaisena mieleen, ja tietysti se kohtaus jossa Robert Downey Jr. kertoi tietavansa kuka han on.

 

[pancor]

Tuossa elokuvassa paasi positiivisesti yllattamaan myos Tom Cruise jonka tanssi leffan lopussa oli aivan huikea. Se minulle jai paallimmaisena mieleen, ja tietysti se kohtaus jossa Robert Downey Jr. kertoi tietavansa kuka han on.

"I'm the dude playing a dude disguised as another dude."
Huikeaa settiä ja aivan loistava komedia. Itselleni totaalisen naurumyräkän toi kohtaus jossa Jack Black on köytettynä puuhun kiinni ja Alpa Chino hieman "lipsauttaa" ihastuksen kohteensa nimen.

 

[sampio]

Mua ei jaksanut Tropic Thunder juurikaan huvittaa. Pari kohtaa alussa sai spontaanit naurut aikaan, varsinkin se alkupuolen ohjaajan räjähdys. Muuten leffa oli turhan alleviivaava huumoriltaan, periaatteessa hyviä läppiä, mutta valitettavasta muutaman vuoden liian myöhässä. Stillerin vakiot ovat jo hiukan kuluneet. Cruise oli kuitenkin kieltämättä hyvä, ja kaikinpuolin erikoisessa roolissa hänelle.

 

[Cube]

Hah, lueskelen juuri yhtä kirjaa Hollywoodin studiosysteemistä ja heti alussa on pari lainausta, jotka toivat niin elävästi mieleen taannoisen Avatar-keskustelun, että pakko laittaa ne tänne:

"Paradoxically, the supporters of the politique des auteurs admire the American cinema, where the restrictions of production are heavier than anywhere else. It is also true that it is the country where the greatest technical possibilities are offered to the director. But the one does not cancel out the other. I do, however, admit that freedom is greater in Hollywood than it is said to be, as long as one knows how to detect its manifestations, and I will go so far as to say that the tradition of genres is a base of operations for creative freedom. The American cinema is a classical art, but why not then admire in it what is most admirable, i.e. not only the talent of this or that filmmaker, but the genius of the system."
-Andre Bazin

"When a film achieves a certain success, it becomes a sociological event, and the question of its quality becomes secondary."
-Francois Truffaut

Avatar on tähän mennessä takonut 1,6 miljardia dollaria. Uskon, että Truffaut olisi pitänyt sitä melko merkittävänä.

 

[vilpertti]

Tuli käytyä katsomassa tuo uusi Sherlock Holmes, ja meininki oli varsin mainiota. Robert Downey Jr. on kyllä nopeasti nousemassa meikäläisen suosikkinäyttelijäksi, eikä Jude Law huonosti peesannut hänkään. En ymmärrä minkä elokuvan perusteella oliko nyt NYT-liitteen arvostelija oli kirjoittanut toteamansa, jotta Holmes ei enää kiinnitä huomiota yksityiskohtiin vaan on sellainen nyrkkisankari... Vaikka niitä tappelukohtauksiakin on elokuvassa parit, varsin tuoreesti toteutettuna vielä, kyllä päähuomio kiinnittyy juuri niihin yksityiskohtiin ja kuinka nokkela Holmes ratkoo mysteeriä niiden avulla.

Hyvä, viihdyttävä pätkä niille jotka pitävät huumorista, toiminnasta ja mysteeristä. Loppuratkaisukin toimi.

 

[JZZ]

District 9 tuli katsottua viikonloppuna ja oli kyllä oikein hyvä leffa mielestäni. Hahmot olivat (toki tarkoituksella) melko kliseisiä, ja jotenkin leffasta tuli mieleen Starship Troopers (siis hyvässä mielessä). Onnistunut ajankuva ja yhtäläisyysmerkkejä apartheidiin (ja MaMu-keskusteluun) voidaan vetää aika huoletta.

 

[psychodad]

Itsekin katsoin tuon Sherlock Holmesin. Ihan ok patka, olihan siina perinteinen Sherlock Hollywoodilaistettu, mutta kylla sen jotenkin kuitenkin sieti. Nama nyrkkitappelut ja muutenkin fyysiset taistelut eivat missaan nimessa kuuluneet alkuperaisen Sherlockin repertuaariin mutta pakkohan sita nykyaan on sitakin massoille tarjota. Robert Downey Jr. on kylla hyva tassakin leffassa.

Aika vahan tuossa nyt oli Guy Ritchien tyylia, muutama kohtaus oli tuttua kamaa mutta tottakai aihe ja tyylilaji oli enemman kiveen hakattu kuin miehen aiemmissa projekteissa, joista pidan toki enemman kuin tasta.

Katsoin myos A serious man, joka oli hyva leffa. Se vaan ei riita kun on kyse Coenien leffasta joten hivenen tietysti taytyy olla pettynyt. Ei siina oikeastaan muuta vikaa kuin tuo itselle hyvin vieras juutalainen kulttuuri...se oli niin isossa osassa etta paremmin tuo varmaan avautuisi jollekin ko. kulttuurin edustajalle. Mutta hauskaa oli kylla, hihittelin elokuvalle jatkuvasti. Puhelin soi ja paskaa sataa niskaan ja kaveri vain makaa tulessa. Columbia recordsin puhelinsoitto oli itselleni mahtava flashback Fargon "Reilly Diefenbach calling" kohdista joissa Lundegard hikoili puhelimessa. Ne soitot ovat syopyneet mieleen.

Oli siina muitakin pudottavia juttu. "Can you fix the aerial?" "Just look at that parking lot!"

 

[ms.qvist]

Jälleen asiaa tähän ketjuun:

En oikein tiedä kuinkahan sitä kuvailisi Jean-Luc Godardin teosta Weekend. Jos leffaa kuvailisi yhdellä sanalla niin ensimmäisenä tulee mieleen "hämärä". Elokuvassa yhdistyy ranskalainen kaaottisuus onnettomuuksineen sun muineen mitä ihmeellisimpiin monologeihin, näkymiin ja tapahtumaketjuihin, joissa ei aina tunnu olevan päätä eikä häntää. Kyseessä on varsin absurdi kokonaisuus surrealistisine näkymineen ja tapahtumineen. Kuinka kuvailla elokuvaa joka alkaa sekavalla liikenneruuhkalla ranskalaiseen tapaan ja päättyy kannibalismiin?

Roland Joffén the Killing fields oli kertomuksena perinteisempi sekä paikoin hyvin inhorealistinen. Tapahtumat sijoittuvat Kamputzeaan hetkeä ennen "Vuotta nolla" ja aikaan khemerien valtaatulon ja aikeen luoda Kamputzeaan utooppinen agraariyhteiskunta. Jokainen varmasti tietää mitä punaiset khmerit saivat aikaan Kamputzeassa. Sen ohella, että he raunioittivat hetkessä koko yhteiskunnan tuhotessaan opetusjärjestelmän, terveydenhuollon, teollisuuden ja palvelusektorin ja teloittaessaan noin 50000-100000 opettajiin, älymystöön, keskiluokkaan, munkkehin, korkeastikoulutettuihin kuulunutta henkilöä tuhotessaan koko yhteiskunnan rakenteen, jotta utooppinen agraariyhteiskunta oli mahdollista toteuttaa. Jokainen joka oli potentiaalinen vihollinen tapettiin.

Elokuva kuvaa myös väestön pakkosiirtoja, kuinka miljoonat ihmiset ajettiin kaupungeista maaseuduille perustettuihin "kolhooseihin", jotka todellisuudessa olevat työleirejä, joihin joutuneet tekivät näännyksiin saakka töitä epäinhimillisissä oloissa. Kaikkea kauheutta elokuvassa ei kuvattu, kuten sitä, että suurin osa näille leireille tulleista ja siellä tapetuista tapettiin min keinoin kuin ampumalla, nimittäin hakuin, veitsin, ja muin työkaluin. Näillä leireillä kuoli nälkään, sairauksiin, teloituksiin etc. yli miljoona ihmistä - lopullista määrää tuskin kukaan tietää mutta osviitan siitä kuinka paljon pakkosiirtojen myötä väkeä kuoli marsseilla, teloituksissa, kidutuksissa ja nälkään sekä tauteihin antaa tieto siitä, että ennen khmerien valtaantuloa maassa asui reilut 8 miljoonaa asukasta ja vietnamilaisten syöstessä khmerit vallasta 70-luvun lopulla maassa oli enää reilut 5 miljoonaa asukasta. Tämän jälkeen maassa käytiin vielä sissisotaa khmerien toimesta maan länsiosissa 80-luvun lopulle saakka Kiinan ja Thaimaan sekä välillisesti Yhdysvaltojen (etenkin CIA:n peiteoperaatiot) tukemana. Tätä tosin elokuvassa ei voitu tuoda esille koska leffa valmistui ennen kaiken väkivaltaisuuden päättymistä.

Olisi mielenkiintoista päästä joskus näkemään autentisesti nämä paikat. Ne vetävät vertoja tyystin keskitysleireille, vankileirien saaristolle tms. Likimain jokainen kamputsealainen tietää mitä Tuol Sleng tarkoittaa, pahamaineista vankilaa jossa kidutettiin, tapettiin khmerien vallassaolon aikana noin 17 000 ihmistä, vain seitsemän onnistui selvitä hengissä kyseisestä vankilasta.

Suosittelen katsomaan elokuvan jos Vietnamin sota ja siihen liittyvät sivujuonteet vähänkään kiinnostavat.

vlad.

 

[Dee Snider]

En ainakaan ole huomannut, että tämä The Expendablesin traileri pätkä olisi täällä jo, mutta nyt on:

http://www.youtube.com/watch?v=fXfOVNghWhk&feature=related

Ihan asiameiningiltä vaikuttaa ja enpä muista, että olisin jotain leffaa näin kovasti odotellut.

Joku tuossa aikoja sitten kyseli hood-elokuvien perään ja katselin tuossa hetki sitten pitkästä aikaa Higher Learning- nimisen John Singleton pätkän. Ihan hyvää ajanvietettä ja tuttua Singleton-propagandaa. Black power ja pantterit tietysti. Valkoiset keskiluokan kundit raiskaa, ottavat gangstoilta turpaansa ja sitten sorrutaan natseiksi. No, kun ottaa Singletonin white boy-vihan huumorilla, niin ihan ok-pätkähän tuo on. Vähän tulee mieleen American History X, jonka ohjaaja Tony Kaye on varmasti katsonut Higher Learningin useampaan otteeseen.