Mina olisin ainakin toivonut etta olisivat nayttaneet sen TODELLISEN kostoiskun. Japseja kylla demonisoitiin, hyokkasivat viattomien jenkkien kimppuun kun vetivat lonkkaa hawaiilla, ja jenkit vastasivat pommittamalla tyhjia varastohalleja. On ne puhtoisia. Sehan ei tietysti sopinut agendaan ollenkaan etta viimeisilla minuuteilla Enola Gay olisi kaynyt keittamassa koko Hiroshiman populaation. Mutta mina olisin kylla arvostanut tuollaista rehellisyytta hiukan enemman.
Koko elokuvahan oli IHAN PASKA, kuten yleensa kaikki elokuvat ovat jotka naennaisesti perustuvat kylla historialliseen tapahtumaan mutta paalle on liimattu, muka tarkeampana elementtina, joku helvetin kolmiodraama tai romanssi tai perheen yhdistys tarina.
Eipa siina mainittu myoskaan sita etta Yhdysvalloilla oli hyvinkin tiedossa etta ne koneet oli tulossa.
Tästä syystä aiemmin suosittelin samasta aiheesta kertovaa elokuvaa Tora! Tora! Tora!, joka kertoo asian molempien osapuolien näkökulmasta melkoisen tasapuolisesti. Muutenkin kyseinen tuotos on elokuvana huomattavasti parempi, vaikkei karkin määrässä pärjääkään.