Jatkoajan leffakerho

[Kulttimörkö]

WWII leffoista nostaisin jalustalle seuraavat elokuvat: Das Boot, Pelastakaa Sotamies Ryan, Kirjeitä Iwo Jimalta ja bonarina wanhan klassikko Navaronen Haukat. Minä ainakin tykkään tuosta Navaronen Haukoista vaikka se ehkä kallistuukin toiminnan puolelle enemmänkin. Navaronen Tykit oli minun mielestäni hieman liian pitkä.

Eilen tulin katsoneeksi Robin Williamsin tähdittämän World's Greatest Dad -elokuvan jonka on kirjoittanut ja ohjannut Bobcat Goldthwait. Odotin sellaista feel good komediaa. En tiennyt leffasta oikein mitään etukäteen. Se oli ihan erilainen mitä odotin. Todella, todella mustaa huumoria ja aika rankkaa draamaa.

Kyseessä on luuseri isä jonka kaikki kirjoitelmat on hylätty. Hänellä on teini-ikäinen poika joka jatkuvasti tekee hänen elämästään helvettiä. Sitten käy niin että poika vahingossa menehtyy masturboidessaan yrittäessään pitkittää orgasmia kuristamalla. Williamsin esittämä isä ei halua häpeää pojallensa vaan lavastaa tämän tehdeen itsemurhan. Siitä asiat saavat lähtevät vyörymään eteenpäin ja asiat ns. lähtee käsistä.

Robin Williams tekee taas uskomattoman vahvan roolityön traagisena isähahmona. Varsinkin kohtaus jossa isä löytää poikansa kuolleena oli järisyttävän upeasti näytelty. Ei todellakaan mikään feel good -leffa mutta pelkästään Williamsin roolityön perusteella suosittelen leffaa mustasta huumorista tai vahvasta draamasta pitäville.

 

[Theone]

Eilen tulin katsoneeksi Robin Williamsin tähdittämän World's Greatest Dad -elokuvan jonka on kirjoittanut ja ohjannut Bobcat Goldthwait. Odotin sellaista feel good komediaa. En tiennyt leffasta oikein mitään etukäteen. Se oli ihan erilainen mitä odotin. Todella, todella mustaa huumoria ja aika rankkaa draamaa.

Tuli myös kytättyä kyseinen pätkä ja odottelin jotain "isänionturbomies"-huttua, joten yllätys oli melkoinen.

Mielestäni leffa on todella huono ja pitkästyttävä. Elokuvassa henkilöpalvonta meni sen verta yli, että alkoi jo hävettää. Mielenkiintoinen idea, tylsä leffa.

Tuli katseltua myös District 9 joka oli kyllä loistava elokuva.

 

[Vaughan]

Keinotekoinen kostoretki? Pitääkö tämä tulkita niin, että sinä et tiedä USA:n todellakin suorittaneen elokuvassa kuvatunlaisen kostopommituksen Tokioon? Tuohan oli aikoinaan todella erikoinen operaatio, koska isot kaksimoottoriset pommikoneet eivät koskaan aikaisemmin olleet operoineet merellä tukialuksen kannelta lentoon lähtemällä.

Totta, ainutlaatuinen hyökkäys tuo kostoretki oli toteuttamistavallaan.

En katsonut leffaa nyt sunnuntaina enää uudelleen, joten en muista tarkkoja sanamuotoja, mutta muistaakseni siinä väitettiin, että hyökkäys olisi kohdistunut vain sotilaallisiin kohteisiin. Vaikka kyse onkin sinänsä pienestä yksityiskohdasta, niin ihan täyttä puppuaa siinä opetettiin miljoonille katsojille. Miksi ei voitu rehellisesti myöntää, että erikoisesta toteutustavastaan huolimatta kyse oli aivan tavallisesta siviilikohteiden pommittamisesta. Nyt joku saattaa vahingossa ihan oikeasti luulla amerikkalaisten olleen tässä asiassa jotenkin muita sivistyneempiä...

Itse haluaisin nähdä vastavuoroisesti saksalaisen sotaelokuvan, jossa kaikki operaatiot "sievistellään" tapahtumaan vain sotilaallisiin kohteisiin...

 

[Ted Raikas]

Itse haluaisin nähdä vastavuoroisesti saksalaisen sotaelokuvan, jossa kaikki operaatiot "sievistellään" tapahtumaan vain sotilaallisiin kohteisiin...

Heh. Luultavasti siitä tulisi kauhea poru ja syyllistäminen, että nyt natsien touhuiluja vähätellään ja yritetään romantisoida. Niin selkeä kuvio.

Voittajien on helppo hymyillä? (ja vääristellä totuutta omaksi edukseen)

 

[ms.qvist]

En nyt huomannut onko tässä tullut mainittua Sam Peckinpah'in ohjaama Rautaristi - eihän se aivan sotaleffojen aatelia ole, ja ajan kuvaan kuuluen saksalaiset puhuvat englantia mutta onneksi venäläiset puhuvat (muistaakseni) aina venäjää ja onhan saksalaistenkin joukossa - Coburnin ryhmässä - venäjäntaitoisia sotilaita uskottavuutta tuomassa, siitä plussa. Sen ohella, että kyseessä on väläys itärintaman taisteluista, kyseessä on elokuva, joka pyrkii tuomaan esille moraalisten valintojen vaikeuden sekä sen mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään saadakseen haluamansa. Peckinpah'in tyyliin leffassa ei kaunistella väkivaltaa - se on raakaa, aivan kuten sotakin. Kokonaisuudessaan ihan katsottava leffa, etenkin nuoreen vladiin se teki vaikutuksen.

vlad.

 

[psychodad]

Niin, katsos kun se ensimmäinen Tokion pommitus oli nimenomaan kosto hyökkäyksestä Pearl Harbouriin - sen takia se oli otettu elokuvaan mukaan ... ja hyvä että oli otettu mukaan, ainakin minun mielestäni leffassa näytetty isojen Mitchell-pommikoneiden lähtö lentotukialuksen kannelta oli huomattavasti järisyttävämpää nähtävää kuin Ben Afleckin järisyttävän kookas leuka.

Mina olisin ainakin toivonut etta olisivat nayttaneet sen TODELLISEN kostoiskun. Japseja kylla demonisoitiin, hyokkasivat viattomien jenkkien kimppuun kun vetivat lonkkaa hawaiilla, ja jenkit vastasivat pommittamalla tyhjia varastohalleja. On ne puhtoisia. Sehan ei tietysti sopinut agendaan ollenkaan etta viimeisilla minuuteilla Enola Gay olisi kaynyt keittamassa koko Hiroshiman populaation. Mutta mina olisin kylla arvostanut tuollaista rehellisyytta hiukan enemman.

Koko elokuvahan oli IHAN PASKA, kuten yleensa kaikki elokuvat ovat jotka naennaisesti perustuvat kylla historialliseen tapahtumaan mutta paalle on liimattu, muka tarkeampana elementtina, joku helvetin kolmiodraama tai romanssi tai perheen yhdistys tarina.

Eipa siina mainittu myoskaan sita etta Yhdysvalloilla oli hyvinkin tiedossa etta ne koneet oli tulossa.

 

[Mack]

Ted, olit aikamatkailusta kiinnostunut. Oletko nähnyt Sound of Thunderin? Vanha klassinen Ray Bradburyn novelli, josta taisi joitain vuosia sitten tulla joku isompi leffa? Itse en ole sitä nähnyt, mutta paljon sontaa sai teos niskaansa. Asetelma siinä toki on maukas, mutta tietenkin jos toteutus on huono, niin ei kai sille mitään voi. Itse muistelisin nähneeni joskus vuosia sitten jonkun telkkariin tuotetun minijaksaon tuosta aiheesta.

MACK

 

[sampio]

Sain viikonloppuna katsottua Mammutin, kyseessä siis Moodyssonin draama it-miljonääristä, hänen lääkärivaimostaan ja lapsestaan. Mukana kikkailee myös perheen aasialainen lastenhoitaja. Henkilöhahmot ongelmineen tuntuivat todellisilta ja varsinkin Bernaelin näyttelemä perheenisä tuli pohdintoineen hyvin lähelle. Ehkä hiukan häiritsi se, että leffa lähti aika nopeasti käyntiin, eikä henkilöihin päässyt aluksi oikein sisälle, mutta tämä helpotti loppua kohti. Kokonaisuutena hyvä pätkä varmasti kaikille, mutta uskoisin, että elokuva avautuu vielä paremmin, jos itse on sattunut elämään parisuhteessa tai on vanhempi.

Posti pappi Jaakobille tuli eilen ykköseltä ja ehdinkin sitä jo pariin otteeseen kehumaan. Kehun nyt vielä tässäkin yhteydessä, koska kyseessä on varsinainen alan ketju. Eli lyhykäisesti, todella hienoa, että Suomesta löytyy Klaus Härön kaltainen ohjaaja, joka osaa kuvata ihmisiä noin vahvasti. Rauhallinen, tunnelmallinen, puhutteleva ja hyvä kokonaisuus, eikä pituutta silti ollut kuin reilu tunti.

 

[Ted Raikas]

Ted, olit aikamatkailusta kiinnostunut. Oletko nähnyt Sound of Thunderin? Vanha klassinen Ray Bradburyn novelli, josta taisi joitain vuosia sitten tulla joku isompi leffa? Itse en ole sitä nähnyt, mutta paljon sontaa sai teos niskaansa.

Enpä ole, mutta tarina taitaa olla tuttu. Olen mielestäni lukenut novellin, joka liittyi tuohon aiheeseen? No, oli mitä oli. Menee kyllä tutustumislistalleni. =)

Kiitos suosittelusta!

 

[moby]

Peckinpah'in tyyliin leffassa ei kaunistella väkivaltaa - se on raakaa, aivan kuten sotakin. Kokonaisuudessaan ihan katsottava leffa

Rautaristi on minukin mieleeni. Rahan loppumisesta johtuen loppu oli melko erikoinen, mutta sekin toimi kokonaisuudessaan hyvin.

Pari HBO:n hyvää toiseen maailmansotaan liittyvää leffaa:

When Trumpets Fade kertoo Hurtgenin metsän taisteluista, eikä ole ihan tavallinen amerikkalainen sankatitarina

Conspiracy on dramatisoitu kertomus ns. "Lopullisesta ratkaisusta", joka tehtiin Wanseen konferenssissa. Pääpahiksena Reinhard Heydrich, jota melko vakuuttavasti näyttelee Kenneth Branagh.

Varoituksen sana ns. visuaalisesti näyttävien elokuvien ystäville. Conspiracy kannattaa jättää väliin. Siinä pönötetään neuvottelu- ja ruokapöydän ääressä puolitoista tuntia.

 

[Ted Raikas]

Minua on mietityttänyt se, että kun noita WWII elokuvia on tehty viimevuosinakin melko tavalla, niin missä on WWI -elokuvat? Varmasti niitäkin on, mutta tuntuu olevan harvassa. Oliko se niin mielenkiinnoton tapahtuma, ettei siitä olla nähty vaivaa tehdä elokuvia. Itseäni kiinnostaisi ainakin ja toisi hiukan vaihtelua.

No, ehkä se on sitten seuraava buumi kun tuo Toinen Maailmansota on koluttu loppuun.

 

[HemmoP]

Tuosta Mitchelleillä tehdystä "kostoiskusta" on olemassa ihan oikeakin elokuva, eli "Thirty seconds over Tokyo" http://www.imdb.com/title/tt0037366/

Leffa on tehty tuoreeltaan WWII:n aikana 1944 ja siinä on mukana autenttista pätkää itse pommitusreissusta ja ilmataisteluista.
Kalusto ainakin on viimeisenpäälle aitoa :)

Kannattaa ehdottomasti katsoa myös muita samaan aikaan tehtyjä puolipropagandaleffoja. Vähemmän ovat kuorrutettuja kuin em PH.


WWII leffat:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_World_War_II_films

 

[ms.qvist]

Minua on mietityttänyt se, että kun noita WWII elokuvia on tehty viimevuosinakin melko tavalla, niin missä on WWI -elokuvat? Varmasti niitäkin on, mutta tuntuu olevan harvassa. Oliko se niin mielenkiinnoton tapahtuma, ettei siitä olla nähty vaivaa tehdä elokuvia. Itseäni kiinnostaisi ainakin ja toisi hiukan vaihtelua.

No, ehkä se on sitten seuraava buumi kun tuo Toinen Maailmansota on koluttu loppuun.

Onhan noitakin jokunen tehty, nyt muistuu mieleen seuraavat leffat:

Länsirintamalta ei mitään uutta, josta on kaksi versiota mv ja uudempi. Kummatkin ovat katsottavia ja tämä mv-versio mielenkiintoinen oman aikakautensa tuotos.

Päivä ilman sotaa kuvaa myös tapahtumia ensimmäisessä maailmansodassa.

Nimet marmoritaulussa kuvaa Eestin itsenäisyystaistelua ensimmäisen maailmansodan jälkeen (en ole nähnyt, joten en osaa sanoa juuta tahi jaata leffasta).

Latviassa tehty Riian puolustajat kuvaa myös aihetta. Kyseinen leffa on kallein koskaan Latviassa tehty elokuva, mutta muista ansioista minulla ei ole tietoa kun en ole leffaa nähnyt.

vlad.

edit: Ja onhan Kubrick tehnyt WW I elokuvan ja samalla kenties erään parhaimmista sotaleffoista koskaan: Paths of Glory.

 

[HemmoP]

Minua on mietityttänyt se, että kun noita WWII elokuvia on tehty viimevuosinakin melko tavalla, niin missä on WWI -elokuvat? Varmasti niitäkin on, mutta tuntuu olevan harvassa. Oliko se niin mielenkiinnoton tapahtuma, ettei siitä olla nähty vaivaa tehdä elokuvia. Itseäni kiinnostaisi ainakin ja toisi hiukan vaihtelua.

No, ehkä se on sitten seuraava buumi kun tuo Toinen Maailmansota on koluttu loppuun.

Lisää kätevää wikiä:

http://en.wikipedia.org/wiki/World_War_I_in_art_and_literature#Movies

Gallipoli
Grand Illusion
Jäähyväiset aseille
Trench
uusia mm Red Baron ( ei kovin hyvä leffana, mutta ne koneet! )

 

[Ted Raikas]

Niin, noh linkki vastasi taas vain osittain kysymykseen tai oikeastaan se ei vastannut siihen ihmettelyyn, eli minkä takia Toinen Maailmansota on niin paljon suositumpi aihe? Toki se nyt oli laajamittaisempi ja ehkä tunnetaan paremmin, lisäksi oli natsit jne., mutta siltikin. Varmasti Ensimmäisestäkin voisi ammentaa vaikka mitä. Ehkä jos joku tekee jonkun uuden menestysleffan siitä sodasta, niin sitä ruvetaan sitten matkimaan.

 

[moby]

The Blue Max on myös ihan kelpo WWI leffa keskittyen ilmavoimiin.

 

[Rommeli]

Mina olisin ainakin toivonut etta olisivat nayttaneet sen TODELLISEN kostoiskun. Japseja kylla demonisoitiin, hyokkasivat viattomien jenkkien kimppuun kun vetivat lonkkaa hawaiilla, ja jenkit vastasivat pommittamalla tyhjia varastohalleja. On ne puhtoisia. Sehan ei tietysti sopinut agendaan ollenkaan etta viimeisilla minuuteilla Enola Gay olisi kaynyt keittamassa koko Hiroshiman populaation. Mutta mina olisin kylla arvostanut tuollaista rehellisyytta hiukan enemman.

Koko elokuvahan oli IHAN PASKA, kuten yleensa kaikki elokuvat ovat jotka naennaisesti perustuvat kylla historialliseen tapahtumaan mutta paalle on liimattu, muka tarkeampana elementtina, joku helvetin kolmiodraama tai romanssi tai perheen yhdistys tarina.

Eipa siina mainittu myoskaan sita etta Yhdysvalloilla oli hyvinkin tiedossa etta ne koneet oli tulossa.

Tästä syystä aiemmin suosittelin samasta aiheesta kertovaa elokuvaa Tora! Tora! Tora!, joka kertoo asian molempien osapuolien näkökulmasta melkoisen tasapuolisesti. Muutenkin kyseinen tuotos on elokuvana huomattavasti parempi, vaikkei karkin määrässä pärjääkään.

 

[HemmoP]

Niin, noh linkki vastasi taas vain osittain kysymykseen tai oikeastaan se ei vastannut siihen ihmettelyyn, eli minkä takia Toinen Maailmansota on niin paljon suositumpi aihe? Toki se nyt oli laajamittaisempi ja ehkä tunnetaan paremmin, lisäksi oli natsit jne., mutta siltikin. Varmasti Ensimmäisestäkin voisi ammentaa vaikka mitä. Ehkä jos joku tekee jonkun uuden menestysleffan siitä sodasta, niin sitä ruvetaan sitten matkimaan.

Juu, sorry. Luulisin, että juurikin mainitsemasi nazit ovat syynä suureen suosioon ja helppouteen tehdä jotain tuttua ja vihattua. Sama kohtalo japanilaisilla amerikkalaisissa elokuvissa, harvemmin ovat kovin sympaattisia.
WWI:n lähtötilanne oli aika monimutkaisempi kuin nazit vs loput.

Ehkä myös WWII:n tuoreus, koska onhan nykyisillä sukupolvilla vanhempia/isovanhempia jotka ovat olleet sodissa mukana. Lisäksi kun leffaa suunnitellaan, niin tarinan tekninen näyttävyys on myös yksi asia ja WWI tarjoaa lähinnä Sommen tyyppistä loputonta tykitystä ja vanhemmat WW1 elokuvat keskittyvätkin sodan filosofiseen puoleen esim vankileirien tai massatapatusten kautta.

esseen aihe jos jaksaisi keskittyä...

 

[Vanha Len]

Koko elokuvahan oli IHAN PASKA, kuten yleensa kaikki elokuvat ovat jotka naennaisesti perustuvat kylla historialliseen tapahtumaan mutta paalle on liimattu, muka tarkeampana elementtina, joku helvetin kolmiodraama tai romanssi tai perheen yhdistys tarina.

Niin tätähän kutsutaan elokuvaviihteeksi, jota massat käyvät katsomassa. Tekeekö se sitten elokuvasta paskan?

 

[sampio]

No, ehkä se on sitten seuraava buumi kun tuo Toinen Maailmansota on koluttu loppuun.

En usko, että sitä kolutaan loppuun käytännössä koskaan, ja vaikka aiheet loppuisivatkin, voi aina tehdä uusintafilmatisoinnin. Ymmärrän kyllä toisen MS:n suosion verrattuna ensimmäiseen, koska ensinnäkin toisessa koitoksessa on niin selkeä jako hyviksiin ja pahiksiin, se oli suuri isänmaallinen sota ja verta, hikeä ja kyyneliä tai kunniakas torjuntavoitto suurimmalle osalle sotaa käyviä maita. I MS sen sijaan oli tölväys koko Euroopalta. Toisekseen, kosketuspinta toiseen MS:aan on vielä olemassa ja nyt veteraanien harvetessa moni elokuvantekijäkin herää mahdollisuuteen osoittaa kunnioitusta ja/tai rahastaa sotaelokuvilla. Sitten vielä, onhan II MS karun ainutlaatuinen ajanjakso ihmiskunnan historiassa sotatapahtumien laajuuden ja ideologisen pohjavireen vuoksi lieveilmiöineen kaikkineen, joten kyllähän tuosta riittää revittävä

I maailmansotaan liittyvistä elokuvista voisin mainita vielä Poikani Jackin. Varsinaista rintamakuvausta ei ole kovin paljoa, mutta mielestäni elokuvassa esitettiin mielenkiintoisella tavalla sotaa edeltänyt hurmahenkinen isänmaallisuus ja toisaalta kontrasti rintaman todellisuuteen sekä vielä se, kun kotirintamalle alkaa pikkuhiljaa selvitä, mihin he nuorukaisensa todellisuudessa lähettivät. Mielestäni ihan ok elokuva, mutta kuten sanoin, 4/5 on muuta kuin rintamakuvasta. Elokuva perustuu tositapahtumiin, kirjailija Rudyard Kipling perheineen on tapahtumien keskiössä.

 

[ms.qvist]

Niin, noh linkki vastasi taas vain osittain kysymykseen tai oikeastaan se ei vastannut siihen ihmettelyyn, eli minkä takia Toinen Maailmansota on niin paljon suositumpi aihe? Toki se nyt oli laajamittaisempi ja ehkä tunnetaan paremmin, lisäksi oli natsit jne., mutta siltikin. Varmasti Ensimmäisestäkin voisi ammentaa vaikka mitä. Ehkä jos joku tekee jonkun uuden menestysleffan siitä sodasta, niin sitä ruvetaan sitten matkimaan.

Kuten jo viitattiinkin niin tietty jännite on varmasti eräs syy sille miksi WW II leffoja tehdään niin paljon enemmän ja miksi se on kestosuosikki verrattuna WW I leffoihin. Vaikka ensimmäisessäkin maailmansodassa oli jännitteensä niin samanlaiseen ilmapiiriin ei lähekään päästä, ei ole sellaisia pahuudenruumiillistumia kuten Adolf Hitler, eikä ole näyttää sodan teknisempää puolta niin paljon kuin toisessa maailmansodassa, jossa tekniikkakin näytteli jo huomattavan suurta roolia verrattuna WW I - jolloin etenkin maasota oli varsinaista teurastusta (oli se sitä WW II - etenkin idässä ja Kauko-Idässä), eikä ilmassa tai merelläkään päästä yleisöä houkutteleviin visioihin verrattuna seuraavaan suureen sotaan, vaikka asiaan perehtyneille WW I ilma- ja merisota tarjoaa/tarjoaisi paljon visoita jos tekijät olisivat ammattilaisia.

Kuten HemmoP kirjoitti, niin monasti WW I elokuvat massatapatusten ohella ruotivat sodan moraalisempaa puolta vs WW II leffat, joista monen tärkein pointti on aivan jokin muu. Esim. Paths of Glory on elokuva (WW I), joka ottaa todella kantaa tapahtumiin ja sodan mielettömyyteen - ohjaajana loistava Stanley Kubrick. Vastaavaan pohdintaan päässään harvassa WW II aiheisessa sotaleffassa tai rooli on pienempi - oikeastaan Veteen piirretty viiva on WW II elokuva jossa suuremmin pohditaan ja ruoditaan myös sodan mielettömyyttä - sitä kuinka sota, ihminen ja luonto kohtaavat toisensa. Elokuva on myös eräällä tapaa kunnianosoitus James Jones'in tuotannolle.

Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, verrata sodista tehtyjä elokuvia - etenkin aiemmat WW I elokuvat olivat pohdiskelevampia sodan mielettömyyden kuvaamisen oheen. Onko sitten uudempien kohdalla tilanne toinen, mene ja tiedä? Suosittelen ehdottomasti katsomaan esim. Länsirintamalta ei mitään uutta ja molemmat versiot - niin vanhan mv-version (v. 1930) ja siihen perään uudemman Delbert Mann'in ohjaaman version.

vlad.

 

[Ted Raikas]

En usko, että sitä kolutaan loppuun käytännössä koskaan, ja vaikka aiheet loppuisivatkin, voi aina tehdä uusintafilmatisoinnin.

No, totta, tuskin aihetta voidaan kaluta loppuun täysin. Tulkintoja ja keskipisteitä voidaan vaihdella, hiukan painottuen mikä mihinkin.

Pitänee noihin muutamiin Ensimmäistä Maailmansotaa käsitteleviin elokuviin tutustua kun tilaisuus tulee. Totta kai WWII-aiheiset elokuvatkin kiehtoo, vaikka en nyt sotaelokuvia suoranaisesti ahmi ja etsi, mutta aina tilaisuuden tullen katselen kuitenkin. Tykkään tosin ehkä enemmän henkilökuvauksista, kuin suoranaisista melskeistä. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoot vaikka Perikato ja Valkyrie, jotka molemmat toimivat erittäin hyvin ja olivat juuri tuollaisia aika henkilöihin keskittyviä elokuvia.

 

[HemmoP]

Mitään aiheita tuskin kalutaan koskaan loppuun koska onneksi aina loppujen lopuksi löytyy henkilöitä ja teameja jotka onnistuvat siirtämään yhden mestariteoksen johonkin muuhun yhteyteen ja luomaan jotain uutta.

Esimerkkinä menköön vaikka Joseph Conradin Pimeyden sydän ( Heart of darkness ). Huikea kirjaklassikko Belgian julmasta kolonialismista jonka juonen ja asiayhteyden Francis Ford Coppola ja John Milius siirsivät Vietnamin sotaa arvostelevan elokuvan Ilmestyskirja.Nyt (Apocalypse.Now) juoneksi !

Kirjan pohjalta on tehty myös kirjalle uskollinen vähäeleinen tv-elokuva jonka pääosassa on Tim Roth http://www.imdb.com/title/tt0110002/ . Suosittelen katsomaan kun sattuu kohdalle.

 

[Delter]

Lisätään WWII-listaan muutama täällä vielä mainitsematon elokuva, jotka kannattaa vilkaista jos aihe elokuvallisessa mielessä kiinnostaa:

Kelly's Heroes
Clint Eastwood ja Donald "Kieferin faija" Sutherland varastavat show'n ihan kelvollisessa ja hieman erilaisessa sotaelokuvassa. Vaiheittain jopa härskin propagandistinen, mutta fiksulla kriittisyydellä leffasta saa suht harmitonta ajanvietettä iltojen ratoksi.

Grave of the Fireflies
Kyseistä elokuvaa on täällä aikaisemminkin hehkutettu omasta ja muiden toimesta, mutta jokainen suitsutus on ansaittua. Tulikärpästen hauta on aivan alltime-listani kärkipäässä. Huikean koskettava tarina toisen maailmansodan järkyttävyydestä juuri siviilien näkökulmasta kaikessa sentimentaalisuudessaan.

Der Untergang (Perikato)
Häkellyttävän voimakas kuvaus Adolf Hitlerin ja hänen lähipiirinsä viimeisistä hetkistä toisen maailmansodan loppuhetkillä. Pääosan esittäjän Bruno Ganzin tulkinta heiveröisestä Kolmannen valtakunnan johtajasta on suorastaan itkettävän loistava.

Patton
Oscareitakin kunnioitettavat seitsemän kappaletta kerännyt sotaelokuva kertoo panssarikenraali George S. Pattonista Afrikan mantereen taisteluissa. Teknisesti erittäin tyylikäs. Myös historiallisesti erittäin antoisa.

 

[Footless]

Täällähän puhutaan WWII-elokuvista, eikä vielä kukaan ole maininnut loistavaa Yksi Silta Liikaa (A Bridge Too Far [1977]). Mun mielestä ihan huippuja tuon ajan sotaelokuvista. Näyttelijälistahan on aivan uskomattoman kova, Dirk Bogarde, James Caan, Michael Caine, Sean Connery, Gene Hackman, Anthony Hopkins ja Robert Redford muiden muassa. Aivan loistava elokuva joka kertoo Operaation Marker-Gardenista, jonka tarkoitus oli vallata tärkeät sillat Alankomaiden alueella. Operaatiota pidetään yleisesti suurimpana liittoutuneiden epäonnistumisena, jossa kuoli enemmän liittoutuneiden sotilaita kuin Normandian maihinnousussa. Melkein kolme tuntiahan tuon parissa vierähtää, mutta ainakin mulla meni aika nopeasti, sen verran hyvästä pätkästä on kyse.