Ilmastonmuutos

  • 724 848
  • 6 665

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Vuodesta 2020 tulossa mittaushistorian lämpimin Suomessa.

Tämä vaatii taustoitusta. Kyseessä on siis Suomen keskilämpötila: 1800-luvulla ei kuitenkaan ole ollut kuin muutama sääasema, joten käytännössä vasta 1900-luvulla on päästy laskemaan tarkemmin Suomen keskilämpötiloja. Vanhin sääasema, Kaisaniemi, on toiminut 1820-luvun lopulta lähtien. (Sitä aiemminkin on epäsäännöllisiä säähavaintoja). Kaisaniemen aineistossa tämän vuoden keskilämpötila on 8,7 astetta ja se ylittää edellisen ennätyksen peräti 0,9 astetta, mikä on miltei mahdoton parannus, kun puhutaan melkein 200 vuoden havaintoaineistosta ja edellinen ennätys oli vuodelta 2015.

Ilmasto on Suomessa lämmennyt etelässä ja Keski-Suomessa Pohjois-Suomea nopeammin. Tämä johtuu 1930-luvun anomaliasta, jolloin pohjoisessa koettiin suhteellisesti lämpimämpiä vuosia kuin etelässä. Toisaalta, vaikuttaa siltä, että napapyörteen ja yleensä suihkuvirtausten vaikutus tulee Suomeen siten, että etelässä koetaan Atlannilta tulleet lämpimän ilman purkaukset suhteellisestikin voimakkaammin kuin pohjoisessa. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys mistään lyhyen ajan poikkeuksellisesta sääilmiöstä, vaan ilmaston lämpenemisestä, jonka vaikutus on ollut hyvin voimakasta 1980-luvun lopulta alkaen.

Uusi normaalijakso 1991-2020, jota käytetään ilmastotutkimuksessa eräänlaisena mittatikkuna, astuu voimaan kohtapuoliin. Tämä jakso paljastaa hyvin suuren lämpenemisen verrattuna edelliseen normaalijaksoon, 1961-90. Kaisaniemessäkin lämpeneminen on ollut yli asteen, mikä on täysin poikkeuksellinen muutos näin lyhyellä aikavälillä. Kaisaniemen vuosien 1961-90 vuosikeskilämpötila on muuten 5,3 astetta.

Nämä seikat tekevät käytännössä mahdottomaksi ilmaston lämpenemisen kieltämisen, mutta aivan kuin Trumpinkin kannatuksessa, tosiasioilla ei ole mitään vaikutusta Ivan Denialistin sääpäiväkirjaan. Kun katselin Iltalehden lukijoiden kommentteja tämän vuoden ennätykseen, saadaan taas oppia, että "sata vuotta sitten kylvettiin ruista tammikuussa" ja muuta täysin päätöntä kommentointia. Ennätykset ovat näille idiooteille vain säätä, paitsi silloin, kun jossain vielä paukkuu kova pakkanen. Silloin tietysti pakkanen ja lumipeitteen laajuus tai muu satunnaisuus todistaa ilmastonmuutoksen olevan vain viherpiipertäjien keksintöä.

Miksi denialistien kommentit ovat silkkaa roskaa? Koska on erotettava toisistaan poikkeukselliset sääolot ja tilastolliset muutokset näiden takana. Tämä vuosi oli poikkeuksellinen sääoloiltaan, mutta silti taustalla vaikuttaa tilastollinen muutos eli ilmaston lämpeneminen. Toki tämä vuosi olisi ollut ennätyslämmin myös 50 vuotta sitten, mutta ennätys olisi vain jäänyt asteen puolitoista nykyisestä. Koska juuri tuon verran ilmaston lämpeneminen on muuttanut myös vuoden säitä. Toisaalta, höpinät joistakin ruiskylvöistä ovat roskaa myös siksi, että on aivan eri asia, jos yksi kuukausi on poikkeuksellisen lämmin kuin jos koko vuosi on sitä.

Kaisaniemessä tällaiset lämmöt eivät olisi olleet 30 vuotta sitten edes teoriassa mahdollisia, nyt koettu lämpö jää todennäköisesti pitkäksi aikaa ennätykseksi. Ennätys on tavallaan päivitetty vastaamaan muuttuvaa ilmastoa. Ensi vuosi on varmaan paljon normaalimpi kuin tämä vuosi, mutta kuitenkin hyvin lämmin verrattuna 1961-90 normaaliin. Tämän vuoden erikoisuutta voi miettiä vaikka siten, että miten todennäköistä on se, että melkein 200 vuoden aineistossa 6 kuusi lämpimintä vuotta ajoittuu 12 viime vuoteen: tai miten todennäköistä on se, että tänä vuonna yksi kuukausiennätys (tammikuu), yksi ennätyksen sivuaminen (marraskuu) ja lisäksi kolme toiseksi lämpimintä kuukautta.

Vuosi oli poikkeuksellinen ja koettu ennätys jää toivottavasti voimaan edes 30 vuodeksi. Jos ei jää, silloin olemme todella pulassa, sillä ilmasto lämpenee jopa odotettuakin nopeammin, viittaan nyt maltillisimpiin odotuksiin.
 
Viimeksi muokattu:

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ilmaston vuoksi ahdistuneille , siis ilmastotuskaa tunteville, lohtua tuo Petteri Taalas. Maailman ilmatieteen järjestön pääjohtaja kirjoittanut kirjan aiheesta. Tietysti jotka hakevat sitä angstista fiilistä, mitä kyseiseen aiheeseen liittyy, eivät tähän usko.

Eli energiantuotanto, liikenne ja Suomen kaltaisissa maissa asuminen, kiinteistöt, ovat ne isoimmat mörköt ilmaston lämpenemisessä.

Taalas toteaa, että keskustelu on Suomessa saanut turhaan fanaattisia piirteitä , kun ihmisiä syyllistetään ruokavaliosta tai esim. metsien käytöstä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1288901

Petteri Taalas: Ilmasto voidaan pelastaa, vaikka söisimme lihaa ja ajaisimme autoilla
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minun mielestä kylmä totuus on parempi kuin lämmin valhe. Taalaksen puheet ovat viime aikoina liikkuneet tietoisen harhaanjohtamisen suuntaan.

Tilanne ei "näytä lupaavalta", kuten Taalas väittää. Tilanne näyttää itse asiassa aika karmivalta, ellei sitten haluta uskoa kiinalaisen kommunistijohtajan kaunopuheisiin tai yksilöiden nopeisiin preferenssinmuutoksiin. Tilastoja ja toteutuneita päästövähennyksiä tarkastellen syytä ylettömään optimismiin ei ole.

Ymmärrän kyllä, mitä Taalas ajaa takaa: ihmiset lannistuvat kylmistä totuuksista, jos ne vaarantavat mukavan lämpöisen elämän jatkumisen.

Kun erilaisilla kyselytutkimuksilla mitataan kansalaisten mielipiteitä, saadaan seuraavia tuloksia:

1) Enemmistö kokee ilmastonmuutoksen merkittävänä uhkana ja katsoo, että sille pitäisi tehdä jotain kiireellisesti.
2) Enemmistö kokee verotuksen ja sääntelyn merkittävänä uhkana omalle elintasolleen ja katsoo, että asialle ei pitäisi tehdä mitään merkittävää.

Jokainen aiheeseen perehtynyt ymmärtää, että molempien kohtien toteutuminen edellyttää jossain määrin naiivia uskoa ongelman ratkeamiseen itsestään.

Ilmastonmuutos on seurausta poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä hinnoitella päästöjä. Taloustiedettä sivuten voidaan puhua yhteismaan ongelmasta, eli siitä, että ihmisillä ja valtioilla on motiivi ulosmitata maksimimäärä luonnonvaroja miettimättä pitkän aikavälin seurauksia.

Tämän logiikan tunnistaminen ei edellytä kallistumista marxilaisuuteen tai sääntelemättömään markkinatalouteen. Asia on itse asiassa jo intuitiivisestikin pääteltävissä; jos et voi luottaa siihen, että muut ihmiset toimivat pyyteettömästi, jäätkö seuraamaan sivusta muiden hyvinvoinnin kasvua? Jätätkö kalavedet troolaamatta, kun kaveri vieressä nostaa satakiloista monnia aamusta iltaan välittämättä tulevaisuuden kalasaaliista?

Eri poliittisissa liikkeissä on toki erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Poliittisena ongelmana tämä ei kuitenkaan ole mitenkään erityislaatuinen: rajalliset resurssit ajavat priorisoimaan luonnonvarojen, päästöjen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin välillä. Kenellä on oikeus kuluttaa ja kenen kohtalona on kärsiä seuraukset?

Tuossa kun lueskelin vihreiden ketjua, niin huomasin, että marxilaisuus-termi vilisee jälleen tiheästi tekstin lomassa. Marxilaisuus on kuitenkin vain yksi tapa lähestyä aihetta. Marxilaisuutta ei ole se, että kaupunki päättää demokraattisen prosessin seurauksena priorisoida kevyttä liikennettä kaupungin keskustassa. Sekään ei ole marxilaisuutta, että julkisesti tuetulle parkkipaikalle määritellään hinta, joka ottaa huomioon vaihtoehtokustannukset ja tilankäytön. Marxilaisuutta voisi olla ehkä se, että ihminen pakotettaisiin asumaan kaupungin keskustassa ja maksamaan siitä yli markkinahinnan. Näin ei kuitenkaan toimita.

Monelle oikeistolaiselle onkin vaikeaa myöntää, että markkinat eivät toimi mitenkään itsestään politiikan ulkopuolella. Jotenkin ihmeellisesti niitä itselle suotuisia poliittisia päätöksiä yritetään oikeuttaa sillä, että juuri minä olen omalla kovalla työlläni ansainnut tämän ja tämän oikeuden, jonka poisvieminen tai uudelleenhinnoittelu on marxilaisuutta. Vaikka siis se oma etuoikeus edellyttää, että joku muu kärsii - ellei suoraan niin ainakin välillisesti. Jos kaupunkiasujalle myydään autopaikka alle markkinahinnan, sen kustantaa muut veronmaksajat joko rahallisesti tai alentuneena viihtyvyytenä, kun tilalle ei voida istuttaa poppelia tai Peten grillivaunua.

Ajauduin aika kauas Taalaksesta, mutta pointtini oli sanoa, että ilmastonmuutostoimien kannattaminen ei ole mitään hysteeristä ahdistumista, vaan kylmiin faktoihin ja analyyseihin pohjautuvaa, perusteltua huolta elinympäristön muuttumisesta. Se on myös näkemyksen ottamista siihen, miten julkiset varat tulisi allokoida.

Taalaksen viesti on, että nopeampaa toimintaa vaativat ovat tunteiden vallassa olevia ääriajattelijoita. Tämä jättää mielestäni vain kaksi vaihtoehtoa:

1) Taalas haluaa mukaan politiikkaan
2) Taalas on kyynisen laskelmoiva ja uskoo, että totuudenmukaisen kuvan antaminen vaikuttaisi vielä negatiivisemmin ilmastotoimien suosioon

Jottei tämäkään vielä riittäisi, niin on otettava huomioon sellainen vaihtoehto, että Taalaksen visio ei arvota ihmishenkiä tai luonnon monimuotoisuuden säilymistä kovin korkealle. Hänhän puhuu tuossa siitä, saako maailma ilmastonmuutoksen kuriin. Voin itsekin uskoa siihen, että saa. Varmaankin keskipitkällä aikavälillä päästöt laskevat ja lämpeneminen hidastuu. Mutta pelkästään kahden asteen lämpeneminen johtaa mittaviin muuttoliikkeisiin ja kuolemiin. Kun tämä on tiedossa ja vaikuttaa varsin todennäköiseltä, ei tilanne ainakaan minun silmiini vaikuta lupaavalta.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jottei tämäkään vielä riittäisi, niin on otettava huomioon sellainen vaihtoehto, että Taalaksen visio ei arvota ihmishenkiä tai luonnon monimuotoisuuden säilymistä kovin korkealle. Hänhän puhuu tuossa siitä, saako maailma ilmastonmuutoksen kuriin. Voin itsekin uskoa siihen, että saa. Varmaankin keskipitkällä aikavälillä päästöt laskevat ja lämpeneminen hidastuu. Mutta pelkästään kahden asteen lämpeneminen johtaa mittaviin muuttoliikkeisiin ja kuolemiin. Kun tämä on tiedossa ja vaikuttaa varsin todennäköiseltä, ei tilanne ainakaan minun silmiini vaikuta lupaavalta.
Itsekin uskon siihen, että lämpötilaa kyetään ehkä pitkällä aikavälillä ronklaamaan parempaan suuntaan, mutta biodiversiteetin palauttaminen entiselleen voi olla kimurantimpaa, eikä sen säilyttäminen ole kovin korkealla yhdenkään maan agendalistalla.

 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ymmärrän hyvin, ettei Taalas herätä tietyissä piireissä myönteisiä fiboja. Olisihan se nyt outoa, että kaiken tuon valtavan meuhkaamisen jälkeen, ilmaston lämpenemistä voisi hillitä keinoin, jotka eivät ole niin media seksikkäitä. Keinoja, jotka sotivat tietyn suunnan fanaatikkojen aatemaailmaa vastaan. Pitäähän sitä kärsiä, jos jotain aiotaan tehdä asian eteen. Varsinkin kun nämä teot lämpenemisen vähentämiseksi eivät näitä meuhkaajia henkilökohtaisesti oikein koske. Kiva on vastustaa ruokakulttuuria tai esim. metsien hakkuita, . Toisaalta voidaan surutta jättää huomioimatta erilaiset rakennuskohteet ja niiden tuomat päästöt. Nämähän ovat niin lähellä, että vastustaminen voisi käydä vaaleissa kalliiksi.

Mikko Vuorenpään twiitti kuvaa hyvin tätä keissiä.



 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Taalakselta jälleen erinomainen haastattelu. Muutama oleellinen asia Taalakselta:

1. Ruoka on suuri haaste ja ruuan osalta keskeisin haaste on se, että uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta. Siitä kannattaisi luopua. Vähemmän lihaa syömällä, voisimme käyttää peltoalaa tuottamaan vaikka biodiversiteettiä tai biopolttoaineita.

2. Isoin päästön tuottaja on energiantuotanto, kakkosena liikenne. Suomen kaltaisissa maissa kolmosena ovat kiinteistöt ja asuminen.

3. Ratkaisemme tämän sillä, että muutamme energiantuotantomme fossiilienergiasta vesivoimaan, uusiutuvaan energiaan, jossain määrin myös ydinvoimaan. Liikennejärjestelmämme pitää muuttaa sähköiseksi ja biopolttoaineita ja vetyä käyttäväksi. On myös uusia mahdollisuuksia synteettisiin polttoaineisiin, jolloin voidaan jopa imeä hiilidioksidia ilmakehästä.


Kun katsotaan Taalaksen lailla Suomen hallituksen linjauksia, kovin keskeneräisiähän ne vielä ovat. Melkeinpä alkutekijöissään. Silti pistää silmään, kuinka Kepu on kaikessa päinvastaista mieltä ja jarruttaa Taalaksenkin esille nostamia olennaisimpia asioita.

Taalas antaa pyyhkeitä ilmastoviestinnän kärkeveyydestä. Sen voi allekirjoittaa. Ja juuri tämän asian nostavat esille Taalaksen kirjoituksesta ne, jotka eivät näe ongelmaa kuin hyvin rajallisena. Mitään ei tarvitse tehdä, luonto korjaa jne.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Varsinkin kun nämä teot lämpenemisen vähentämiseksi eivät näitä meuhkaajia henkilökohtaisesti oikein koske.

Siis miten ei koske? Jos joku päättää vaikka hankkia kämpän sellaiselta etäisyydeltä että pystyy käymään kävellen tai pyörällä töissä, niin eihän siinä tosissaan bensan hinnan korotus missään tunnu. Siltikin olisi typerää väittää ettei se bensan hinnan korotus henkilökohtaisesti kosketa mitenkään, koska asuinpaikan valinta menee paljon kimurantimmaksi kun hirveän kaukaa ei voi töihin kävellä. Ei sitä pysty suoralta kädeltä kukaam sanomaan kuinka paljon kukakin tekee vaikka minkälaisia uhrauksia ilmaston tai minkään eteen.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Tilanne ei "näytä lupaavalta", kuten Taalas väittää. Tilanne näyttää itse asiassa aika karmivalta, ellei sitten haluta uskoa kiinalaisen kommunistijohtajan kaunopuheisiin tai yksilöiden nopeisiin preferenssinmuutoksiin. Tilastoja ja toteutuneita päästövähennyksiä tarkastellen syytä ylettömään optimismiin ei ole.

Kehitys on ilmeistä. Markkinatalous luo materiaalista hyvinvointia, parantaa tasa-arvoa ja tekee ihmisten elämästä helpompaa ja mielekkäämpää.

Ei ole kuitenkaan mitään merkkejä siitä, että kulutuskulttuurin kasvun ja leviämisen ja ympäristötuhon välinen yhteys pystyttäisiin katkaisemaan markkinatalouden keinoin. Parhaimmillaan teknisillä keksinnöillä ympäristötuhon nopeutta on pystytty hidastamaan, mutta kestävästä tasosta ollaan hyvin hyvin kaukana.

Oikeistolainen tekniikan taakse pakeneva denialismi on ihan samanlaista junttiöyhötystä kuin muukin ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhon kieltäminen. Visioilla vastuutaan kiertävällä oikeistodenialismilla ei kertakaikkiaan ole faktuaalista perustaa.

Oikeistodenialismiksi luen myös punavihreyden, joka niin ikään nojaa yksilöiden pienten valintojen ja tekniikan pelastavuuden merkitykseen, vaikka tosiasiat puhuvat näiden ratkaisujen toimivuutta vastaan.

Kokoomuslainen ja vasemmistoliittolainen perustavat maailmanpelastusensa hyvin samanlaiseen ajatteluun. Kumpikaan ei ole valmis myöntämään tosiasioita ja luopumaan hyvinvoinnista ja kuluttamisesta.
 

julle-jr

Jäsen
Kokoomuslainen ja vasemmistoliittolainen perustavat maailmanpelastusensa hyvin samanlaiseen ajatteluun. Kumpikaan ei ole valmis myöntämään tosiasioita ja luopumaan hyvinvoinnista ja kuluttamisesta.
Mielestäni @Walrus21 esitti paremman näkökulman. Sekä kokoomuslainen että vasemmistoliittolainen varmastikin voi myöntää tosiasiat, mutta tietää, että oma luopuminen ei vaikuta kokonaisuuteen riittävästi. Hiihtolomalle lähteminen aiheuttaa päästöjä ja myönnän kyllä sen tosiasian, mutta en evää omilta lapsiltani lomaa siitä huolimatta ja ikään kuin uhraa heidän iloaan tai hyvinvointiaan vähentääkseni päästöjä, koska en usko että se vaikuttaa mihinkään.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Liikennejärjestelmämme pitää muuttaa sähköiseksi ja biopolttoaineita ja vetyä käyttäväksi.
Öhh, siis vetyhän on potentiaalinen energiansiirtomuoto, mutta että sitä saadaan käytettäväksi niin tarvitaan... *drum roll* muuta energiaa ts. sähköä. Näkisin polttokennoautot välimallin ratkaisuna, jonka ohi nykyiset sähköautot ovat jo ajaneet aikaa sitten.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Öhh, siis vetyhän on potentiaalinen energiansiirtomuoto, mutta että sitä saadaan käytettäväksi niin tarvitaan... *drum roll* muuta energiaa ts. sähköä. Näkisin polttokennoautot välimallin ratkaisuna, jonka ohi nykyiset sähköautot ovat jo ajaneet aikaa sitten.

Enpä osaa muuta sanoa kuin laita mailia Taalakselle. Itse en ole perehtynyt juuri lainkaan vetyyn.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
1) Taalas haluaa mukaan politiikkaan
2) Taalas on kyynisen laskelmoiva ja uskoo, että totuudenmukaisen kuvan antaminen vaikuttaisi vielä negatiivisemmin ilmastotoimien suosioon

Eiköhän tämä ole puhtaasti 2) kohtaa. Jos ilmastonmuutoksen estämisen mahdollisuuksista antaisi realistisen ja totuudenmukaisen kuvan niin aika monelta putoaisi kintaat saman tien. Niin mahdottoman haasteen edessä olemme. Siksi kannattaa kertoa vaan tarinaa "kunhan me kaikki teemme vaan osamme ja ostamme sähköauton niin kyllä tämä tästä" ja antaa (turhaa) toivoa. Niin kauan kun on toivoa niin ei ole pelkoa lamaantumisesta.

Kokoomuslainen ja vasemmistoliittolainen perustavat maailmanpelastusensa hyvin samanlaiseen ajatteluun. Kumpikaan ei ole valmis myöntämään tosiasioita ja luopumaan hyvinvoinnista ja kuluttamisesta.

Näin juuri. Mutta jos vastakkain vaakakupeissa on hyvinvoinnista luopuminen tai ilmastonmuutoksen estäminen, niin aika monen vastaus olisi luokkaa "no siinä tapauksessa antaa tulla vaan ilmastonmuutos, sittenpä ainakin tarkenee".
 

Tuamas

Jäsen
Näin juuri. Mutta jos vastakkain vaakakupeissa on hyvinvoinnista luopuminen tai ilmastonmuutoksen estäminen, niin aika monen vastaus olisi luokkaa "no siinä tapauksessa antaa tulla vaan ilmastonmuutos, sittenpä ainakin tarkenee".

Sinänsä kuten koronakriisi on osoittanut, vastaus ei ole degrowth tai hyvinvoinnista luopuminen, vaan tekniset ratkaisut ja päästöjen hinnoittelu.

Vaikka absoluuttisesti melkoisesta määrästä hyvinvointia on luovuttu (matkustelu, palvelut, liikkuminen ylipäätään, muu kulutus, kasvanut työttömyys...) päästöt eivät ole juuri pudonneet.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mä en nyt ymmärrä mikä asiassa on (teknisesti) mahdotonta. Siirrytään tuottamaan energia muilla menetelmillä kuin fossiilisilla polttoaineilla. Teknisiä jo olemassa olevia vaihtoehtoja on mm. ydinvoima, vesivoima, biomassan polttaminen, tuulivoima ja aurinkovoima. Esimerkiksi Suomessa voidaan siirtyä fossiilittomaan energiantuotantoon käyttäen kaikkia edellä mainittuja jossain suhteessa. Samoin muissa maissa voidaan löytää vaihtoehdoista sellainen sekoitus jolla fossiilisista luopuminen on mahdollista.

Kuten Taalas sanoi, tarvittavien muutosten taloudellinen vaikutus voi olla jopa pienempi, kuin koronapandemian vuoksi käyttöön otettujen rajoitusten vaikutus. Ja kuitenkin ne koronarajoitukset toteutui.

Puuttuva ainesosa on poliittinen tahto. Ja sitäkään ei ole aivan mahdotonta löytää. Kolmesta suurimmasta toimijasta EU:n tahtotaso on riittävä. Kiinan linjanmuutoksen jälkeen myös sen poliittinen tahto on riittävä (toki käytännön näytöt puuttuvat vielä). USA:n tahto ei ole ollut Trumpin kaudella riittävä, mutta jos demokraatit pääsisivät nyt pidemmäksi kuin 4 vuodeksi vallan kahvaan, voi tämäkin muuttua.
 

Tuamas

Jäsen
Puuttuva ainesosa on poliittinen tahto. Ja sitäkään ei ole aivan mahdotonta löytää. Kolmesta suurimmasta toimijasta EU:n tahtotaso on riittävä. Kiinan linjanmuutoksen jälkeen myös sen poliittinen tahto on riittävä (toki käytännön näytöt puuttuvat vielä). USA:n tahto ei ole ollut Trumpin kaudella riittävä, mutta jos demokraatit pääsisivät nyt pidemmäksi kuin 4 vuodeksi vallan kahvaan, voi tämäkin muuttua.

Tässähän se olennainen asia, kyse ei ole mistään talousjärjestelmän tai kulutuksen ongelmasta sinänsä, vaan poliittisesta tahdosta sen suhteen halutaanko päästöt ja ilmastonmuutoksen torjuminen priorisoida poliittisesti tärkeäksi tavoitteeksi.

Toistaiseksi näin ei ole käytännössä ratkaisevilta osin (sähkön- ja energiantuotanto) tehty, vaan ollaan osaoptimoitu ja piperretty vaikutukseltaan vähäisten himmelien kanssa.

Hiilivero ja -tullit käyttöön säännöllisesti laskevien päästökiintiöiden kanssa, yhdistettynä tarpeen vaatiessa hiiliosinkoon ja kas, koko ongelma ratkeaa seuraavassa vuosikymmenessä, vaikutuksen ollessa ihmisten arkielämään huomattavasti vähäisempi kuin vaikkapa COVID19 torjunnan osalta.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Silti pistää silmään, kuinka Kepu on kaikessa päinvastaista mieltä ja jarruttaa Taalaksenkin esille nostamia olennaisimpia asioita.
Putkahtipa tällänen silmään. Noin voi tietysti ajatella, kun ollaan niin syvällä siellä omassa erinomaisuudessaan. Kepun oma aviisi kun on juuri päinvastaista mieltä yllä lainatusta, mutta mitäpä se tietäisi Kepun ajatusmaailmasta.

Keskustan järkivihreä ilmastopolitiikka sai vahvan puolestapuhujan - Suomenmaa.fi

Täällä Jatkiksessa olen kyllä huomannut hieman Ohisalon jengiin kallellaan olevalla/-villa epäröintiä Taalaksen suuntaan. Mutta myönnän, mennään mutulla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Putkahtipa tällänen silmään. Noin voi tietysti ajatella, kun ollaan niin syvällä siellä omassa erinomaisuudessaan. Kepun oma aviisi kun on juuri päinvastaista mieltä yllä lainatusta, mutta mitäpä se tietäisi Kepun ajatusmaailmasta.

Keskustan järkivihreä ilmastopolitiikka sai vahvan puolestapuhujan - Suomenmaa.fi

Täällä Jatkiksessa olen kyllä huomannut hieman Ohisalon jengiin kallellaan olevalla/-villa epäröintiä Taalaksen suuntaan. Mutta myönnän, mennään mutulla.

Ollaanko me mistään samaa mieltä? En usko, sillä kepulainen propaganda on vaikea puolustaa. Kuten kirjoitin, Taalas antoi fiksun haastattelun. Sen ydinasia ei kuitenkaan ollut kepulaisten viisaus.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ollaanko me mistään samaa mieltä? En usko, sillä kepulainen propaganda on vaikea puolustaa. Kuten kirjoitin, Taalas antoi fiksun haastattelun. Sen ydinasia ei kuitenkaan ollut kepulaisten viisaus.
Voidaan kai monestakin olla samaa mieltä, pisti silmään vaan tämä sinulta lainattu. Kuten kirjoitin, Suomenmaa lehdessä oltiin kanssasi täysin eri mieltä. Ja en ole väittänyt Taalaksen tekstin olevan kepulainen viisaus, enemmän sitä oikeasti on epäilty ihan toiselta vihreältä porukalta. Mutta menee ikuisuus väännöksi. Mukavaa aamua!
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Voidaan kai monestakin olla samaa mieltä, pisti silmään vaan tämä sinulta lainattu. Kuten kirjoitin, Suomenmaa lehdessä oltiin kanssasi täysin eri mieltä. Ja en ole väittänyt Taalaksen tekstin olevan kepulainen viisaus, enemmän sitä oikeasti on epäilty ihan toiselta vihreältä porukalta. Mutta menee ikuisuus väännöksi. Mukavaa aamua!

No, kyllä me oikeasti ollaan varmasti monesta asiasta samaa mieltä.

Se mikä itseäni harmittaa, on tutkijan näkemyksen kaappaaminen ja vääristäminen minkä tahansa puolueen toimesta. Kepulaisten juttu otsikkoa myöten on juuri tällainen.

Samaan aikaan Taalas nostaa esille, että

1. Uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta.

2. Kovapäästöisiä on verotettava nykyistä enemmän.

3. Muutamme energiantuotantomme fossiilienergiasta vesivoimaan ja uusiutuvaan energiaan, jossain määrin myös ydinvoimaan.


Kepu jarruttaa jokaista kohtaa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
No, kyllä me oikeasti ollaan varmasti monesta asiasta samaa mieltä.

Se mikä itseäni harmittaa, on tutkijan näkemyksen kaappaaminen ja vääristäminen minkä tahansa puolueen toimesta. Kepulaisten juttu otsikkoa myöten on juuri tällainen.

Samaan aikaan Taalas nostaa esille, että

1. Uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta.

2. Kovapäästöisiä on verotettava nykyistä enemmän.

3. Muutamme energiantuotantomme fossiilienergiasta vesivoimaan ja uusiutuvaan energiaan, jossain määrin myös ydinvoimaan.


Kepu jarruttaa jokaista kohtaa.
2 kohtaa jarruttaa avoimesti, mutta ensimmäisen suhteen on ollut ulostuloja joiden mukaan viljelykasvitkin sitovat hiiltä ja lisää peltoa on vaan hyvä asia (ja toki sitovatkin, joskin erittäin vähän ja erittäin lyhyeksi aikaa) ja kolmannen suhteen puolueen selkeä vastaus on turpeen polttaminen "uusiutuvana luonnonvarana", mitä turve toki teoriassa onkin, joskin samaa teoriaa venyttäen myös fossiiliset polttoaineet ovat uusiutuva luonnonvara, joskin uusiutumistahti on hitaanlainen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
2 kohtaa jarruttaa avoimesti, mutta ensimmäisen suhteen on ollut ulostuloja joiden mukaan viljelykasvitkin sitovat hiiltä ja lisää peltoa on vaan hyvä asia (ja toki sitovatkin, joskin erittäin vähän ja erittäin lyhyeksi aikaa) ja kolmannen suhteen puolueen selkeä vastaus on turpeen polttaminen "uusiutuvana luonnonvarana", mitä turve toki teoriassa onkin, joskin samaa teoriaa venyttäen myös fossiiliset polttoaineet ovat uusiutuva luonnonvara, joskin uusiutumistahti on hitaanlainen.

Kakkonen selvä. Itse näkisin, että turpeen polttaminen on kovapäästöistä (2) sekä estää siirtymistä pois fossiilisista* (3). Esimerkiksi lihakarjatalouteen ja muuhun maatalouteen liittyvien EU:n maataloustukien sitominen ympäristötoimiin (1) estettiin Suomen EU-puheenjohtajakaudella Keskustan vaatimuksesta.

En kehu muitakaan puolueita. Mutta ne eivät ole kaapanneet Taalaksen näkemyksiä väittäen Taalaksen toimivan puolueen ilmastopolitiikan puolestapuhujana.

* Turve on kansainvälisissa tilastoissa fossiilinen, koska sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ihan sellainen pointti, että nautakarjan rehuna Suomessa ei käytetä soijaa, jota taas muu maailma käyttää rehuna. Eli, soijann tuottajamaista ykkönen on Brasilia, joka polttaa sademetsiä soijan kasvatukseen. Suomessa rehuna on nurmi, joka monivuotisena sitoo hiiltä koko ajan maahan. Soija kasvina on siis yksivuotinen.
Eli jos oltaisiin tarkkoja, täällä Suomessa lihanaudan kasvatus on muuhun maailmaan nähden terveellä pohjalla, ilmastoa ajatellen, kun lisäksi myös Suomen liuhakarjatilat ovat usein myös maitokarjatiloja.

Fossiilisissa polttoaineissa Kepu on samalla linjoilla mitä esim Kokoomus, Persut. Tapa millä turpeen verotusta nostettiin, vaikka siis vaan samalla tavoin kuin muidenkin fossiilisten, oli todella tyhmä. Väkisin ajettiin turve nopeasti alas, mikä lisää puunpolttoa, joka piipun päästä mitattuna ei sen puhtaampaa ole. Ja miktä tästä muuta seurasi, työttömyyttä, taloudellisia menetyksiä, eli miksi piti pitää kiirettä, kun turve muutenkin energian lähteenä oli todella nopeasti vähenemässä. Ainoa mikä tulee mielee, on tiettyjen tahojen luoma imago, maailma pelastuu , kun turpeen poltto lopetetaan. No hassustihan siinä kävi. Tarvepuuta poltetaan lämmöksi, haketta kärrätään Venäjältä jne. Eipä ole hallituksessa muut valitelleet kuin Kepu, sekin Persujen ja Kokoomuksen kampanjan jälkeen.

Artikkeli - Vapo - Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on kustu?





Ruotsissahan turve on uusiutuva , Suomessa turpeesta tuli fossiilinen kolikon heitolla :)

Mutta siis, Kepu ei vastusta fossiilisten polttoaineiden alas-ajoa, nykyään vaan sitä, että ne ajetaan alas, vaikka ei ole tiedossa miten niitä korvataan. Ja niinkuin nyt on käymässä, päin puuta mentiin, puuta, jota tarvittaisiin sitomaan hiiltä ilmasta.

Toisaalta Kepuhan on voimakkaasti, esim Lintilän, Vanhasen suulla halunnut kehittää biokaasulaitosten kehittämistä Suomessa, laitoksien, joissa isot karjatilat voisivat olla käsiteltävän aineen toimittajina. Hassua muuten, biokaasu on EU:n mielestä yhtä saastuttavaa, kuin maakaasu. Eli tässä linkki, josta tuo selviää.

Kaasuauton päästöt maa- ja biokaasulla - Kaasuauto
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Fossiilisissa polttoaineissa Kepu on samalla linjoilla mitä esim Kokoomus, Persut.

En persuista tiedä, mutta ei Kokoomus ole kepulainen. Linjasta tulee Kokoomuksessa kenties vääntöä, mutta tällä hetkellä mennään sillä, että saastuttaja maksaa siinä suhteessa kuin aiheuttaa kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Liberan lisäksi mm. varapuheenjohtaja Lepomäki on tätä periaatetta nostellut esille. Tässä yksi Lepomäen kirjoitus aiheesta:


Keskustan toiminta kiteytyy periaatteen vastustamiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös