Ilmastonmuutos

[dana77]

Noin kuukauden myöhässä, mutta presidenttimme puhui uuden vuoden puheessa, kuinka lämpeneminen on ollut ennustettua nopeampaa ja toisteli Ari Laaksosen agendaa, kuinka lämpeneminen olisi 100 prosenttisesti (Laaksosella 116 prosenttia) riippuvainen ihmisten toimista. Missä on lämpötilaaineisto joka osoittaa lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä?

En tiedä onko Niinistö sanonunt, että lämpötila-aineisto osoittaisi lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä, puhuiko hän suomen tilanteesta vai koko maailmasta, mihin ennusteeseen hän viittasi tai mitä muita olkiukkoja nyt keksitään, mutta tässä on aineistoa siitä, että "Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi."

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Uudenmaan rannikolla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

yle.fi

 

[Toxic Enema]

En tiedä onko Niinistö sanonunt, että lämpötila-aineisto osoittaisi lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä, puhuiko hän suomen tilanteesta vai koko maailmasta, mihin ennusteeseen hän viittasi tai mitä muita olkiukkoja nyt keksitään, mutta tässä on aineistoa siitä, että "Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi."

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Uudenmaan rannikolla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

yle.fi

Asiaan vaikutti kaiketi leuto talvi vuosi sitten. Kesä ei ollut erityisen kuuma, jos vertaa vaikka kesään 2018. Talven leutouteen taas vaikutti atlanttinen ilmamassa, joka puski lämpöä Suomeen. Nyt polaaripyörteen muutokset ovat tuoneet kylmää ja lunta.

Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven - Ilmatieteen

Helmikuu oli joulu- ja tammikuun tapaan lauha ja sateinen. Etelässä kuukausi päättyi lumettomana, pohjoisessa lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Koko maan talvikuukausien

www.ilmatieteenlaitos.fi

Jos viime vuoteen Suomessa viittaa, niin lahjakkaasti menee sekaisin Suomen sää ja maailman ilmasto. Olisivatkohan vuoden loput kolme neljännestä huhtikuusta eteenpäin olleet poikkeuksellisen lämpimiä?

 

[Vanha Len]

Mutta kun me kaikki vaihdamme kuljettimen sähkökäyttöiseen ja korotamme bensan ja dieselin hintaa, niin pelastumme. Ilmastonmuutos on pelkästään ihmisen aiheuttama ilmiö maapallolla. Eikä sitä lisäsähköäkään tarvitse miettiä, kun on tuulivoimalat ja vaihtoehtoinen aurinkoenergia. Ja sitä sähköähän saa niihin autoihin kätevästi ladattua taloyhtiöissä jos on tarpeeksi pitkä jatkojohto.

 

[dana77]

Asiaan vaikutti kaiketi leuto talvi vuosi sitten. Kesä ei ollut erityisen kuuma, jos vertaa vaikka kesään 2018. Talven leutouteen taas vaikutti atlanttinen ilmamassa, joka puski lämpöä Suomeen. Nyt polaaripyörteen muutokset ovat tuoneet kylmää ja lunta.

Pitää paikkaansa. Kuten ilmatieteenlaitoskin kertoo, niin se vaikutti asia ja kertoi että mistä se on osoituskin:
"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin - Ilmatieteen laitos

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[Vanha Len]

"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Että ihan 20 vuoden otannalla. Entäs sadan tai tuhannen vuoden vertailulla. Paljonko on pallon ilmasto lämmennyt? Ja paljonko pitää vielä lämmetä, että olemme katastrofin partaalla?

 

[dana77]

Että ihan 20 vuoden otannalla. Entäs sadan tai tuhannen vuoden vertailulla. Paljonko on pallon ilmasto lämmennyt? Ja paljonko pitää vielä lämmetä, että olemme katastrofin partaalla?

lukitaanko vastaus, että tuo aikaväli oli 20 vuotta?
Sinä varmasti älykkäänä yksilönä osaat googlata asioita itsekin. En minä sitä ala hyppimään kysymystesi perässä.

 

[Toxic Enema]

Pitää paikkaansa. Kuten ilmatieteenlaitoskin kertoo, niin se vaikutti asia ja kertoi että mistä se on osoituskin:
"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin - Ilmatieteen laitos

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

www.ilmatieteenlaitos.fi

Kukaan ole kieltänytkään, etteikö ilmasto olisi lämmennyt. Se, että onko lämpeneminem kiihtynyt katastrofaaliseksi onkin toinen asia ja onko se ennen näkemätöntä kuten presidentti väittää.

2020 oli lämpimin vuosi Helsingissä, mutta Sodankylässä se osui 1930-luvun lämpimiin vuosiin.

Vuositilastot - Ilmatieteen laitos

Sään vuositilastoja Suomesta. Sivuilla mm. lämpötila- ja sademäärätilastoja.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[dana77]

Kukaan ole kieltänytkään, etteikö ilmasto olisi lämmennyt. Se, että onko lämpeneminem kiihtynyt katastrofaaliseksi onkin toinen asia ja onko se ennen näkemätöntä kuten presidentti väittää.

Sanoinko Niinistö että lämpeneminen on kiihtynyt katastofaalisiksi vai onko tämä olkiukko?

Vuosi 2020 oli Suomen historian lämpimin. Niinistö ei puhunut Sodankylästä sanaakaan. Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan tyhjentävästi mitä he tarkoittavat käyttäessään termejä kuten poikkeuksellinek tai ennätys. Niille on tarkat määritelmät eikä ne ole vain satunnaisia kielikuvia.

 

[Toxic Enema]

Sanoinko Niinistö että lämpeneminen on kiihtynyt katastofaalisiksi vai onko tämä olkiukko?

Vuosi 2020 oli Suomen historian lämpimin. Niinistö ei puhunut Sodankylästä sanaakaan. Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan tyhjentävästi mitä he tarkoittavat käyttäessään termejä kuten poikkeuksellinek tai ennätys. Niille on tarkat määritelmät eikä ne ole vain satunnaisia kielikuvia.

"Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin." Olkoonkin ennätys, mutta ei sulje pois sitä, että 1930-luvulla koettiin lähes yhtä lämpimiä vuosia kuin nykyisin. Onko ennätys sitten poikkeuksellinen, siitä voidaan keskustella. Luonnon arkistojen perusteella todennäköisesti ei. Keskiajalla oli myös vähintään yhtä lämmintä.

Tosiasiassa lämpeneminen on ollut pelättyä hitaampaa. Viitaten esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristöhallituksen arvioon viiden asteen lämpenemisestä sadassa vuodessa vuonna 1984.

 

[dana77]

"Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin." Olkoonkin ennätys, mutta ei sulje pois sitä, että 1930-luvulla koettiin lähes yhtä lämpimiä vuosia kuin nykyisin. Onko ennätys sitten poikkeuksellinen, siitä voidaan keskustella. Luonnon arkistojen perusteella todennäköisesti ei. Keskiajalla oli myös vähintään yhtä lämmintä.

Eli ei sanonut. Tämä tapa, että liioittelet muiden sanomisia jotta voit hyökätä itse keksimiäsi raflaavia sananvalintoja kohtaan on ihan helvetin rasittavaa ja minulla on kyllä näkemys, kenen pitäisi siihen puuttua, mutta en sano etten sorru itsemoderointiin!

En myös ole kiinnostunut alkaa samaa keskustelua käymään läpi uudestaan ja uudestaan. Halutessasi voit googlettaa 30-luvut ja muut, mutta eihän niillä ole oikeasti merkitystä kun tutkijoiden konsensus ei kuitenkaan kelpaa. Kaikkien vanhempien hetkellisten sääilmiöiden taustoja ei välttämättä tunneta, mutta se ei poista sitä että nykyisen muutoksen aiheuttaja tiedetään valtaosiltaan. Ei tarvitse keksiä mitään nokkelaa ettei tiedetä helmikuun 15. päivän säätä vielä tai muutakaan. Eiköhän tämä ole nähty taas kerran.

 

[Toxic Enema]

Eli ei sanonut. Tämä tapa, että liioittelet muiden sanomisia jotta voit hyökätä itse keksimiäsi raflaavia sananvalintoja kohtaan on ihan helvetin rasittavaa ja minulla on kyllä näkemys, kenen pitäisi siihen puuttua, mutta en sano etten sorru itsemoderointiin!

En myös ole kiinnostunut alkaa samaa keskustelua käymään läpi uudestaan ja uudestaan. Halutessasi voit googlettaa 30-luvut ja muut, mutta eihän niillä ole oikeasti merkitystä kun tutkijoiden konsensus ei kuitenkaan kelpaa. Kaikkien vanhempien hetkellisten sääilmiöiden taustoja ei välttämättä tunneta, mutta se ei poista sitä että nykyisen muutoksen aiheuttaja tiedetään valtaosiltaan. Ei tarvitse keksiä mitään nokkelaa ettei tiedetä helmikuun 15. päivän säätä vielä tai muutakaan. Eiköhän tämä ole nähty taas kerran.

Eli Niinistö ei sanonut ilmastonmuutoksen kiihtyneen? Näin se keskustelu moniäänisessä yhteiskunnassa etenee, kun huudetaan moderaattoreita vaientamaan. Ilmeisesti "pelättyäkin nopeammin" kääntäminen "katastrofaaliseksi" kertaamatta presidentin puhetta sanatarkasti, oli nyt se mistä henkinen tasapaino järkkyi.

Jokseenkin surkuhupaisaa alkaa öykkäröimään kirosanojen (pitäisi vissiin olla yksikössä) voimalla ja huutaa moderaattoreita hätiin siivoamaan keskustelu oikeaan sävellajiin.

 

[dana77]

Eli Niinistö ei sanonut ilmastonmuutoksen kiihtyneen? Näin se keskustelu moniäänisessä yhteiskunnassa etenee, kun huudetaan moderaattoreita vaientamaan. Ilmeisesti "pelättyäkin nopeammin" kääntäminen "katastrofaaliseksi" kertaamatta presidentin puhetta sanatarkasti, oli nyt se mistä henkinen tasapaino järkkyi.

Ei tuossa lainatussa kohdassa ihan kirjaimellisesti niinkään sanottu että muutos olisi kiihtynyt. Se mahdollisesti on, mutta Saukki ei siihen kantaa ottanut. Pelättyä nopeampi ei myöskään ole synonyymi katastrofille. Jos poika toisi matematiikan kokeesta kotiin kasin, niin se olisi selvästi odotettua huonompi, mutta ei sitä katastrofiksi voi kutsua. Ilmastonmuutoksestakin voi olla perusteltua termiä käyttää, mutta edelleen Niinistö ei sitä tehnyt.

Moniääninen keskustelu ei kaipaa valheellisia väittämiä muiden sanomisista ja oikeastaan jo se, että sinä niitä noita termejä keskustelussa käytät tuolla tavoin todistaa että ymmärrät niiden merkityksen.

 

[olkikuukkeli]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

 

[Toxic Enema]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

Epäilen, onko realismia miljardi ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Mikään katastrofi maailmantila ei ole tällä hetkellä, jos vertaa 30 vuoden päähän 1990-luvulla.

 

[steierwrass]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

Nuo kaksi tekstiähän eivät ole ristiriidassa. Taalaksen haastattelusta löytää monia kohtia, jotka mainitsevat suuret poliittiset päätökset ja samat ongelmakohdat, mitkä näkyvät Hesarin tekstissä. Siinä sitten vaan painotuksena on se, ettei nuo isot poliittiset teot näy merkittävästi yksittäisen ihmisen elämässä.

 

[olkikuukkeli]

Nuo kaksi tekstiähän eivät ole ristiriidassa. Taalaksen haastattelusta löytää monia kohtia, jotka mainitsevat suuret poliittiset päätökset ja samat ongelmakohdat, mitkä näkyvät Hesarin tekstissä. Siinä sitten vaan painotuksena on se, ettei nuo isot poliittiset teot näy merkittävästi yksittäisen ihmisen elämässä.

Näennäisesti eivät ole. Taalaksen rauhoittelu kuitenkin perustuu ajatukselle, että nuo sopeutukset saadaan tehtyä. Hesarin tekstissä se nähdään lähes mahdottomana.

 

[Dynamo]

Mulla on lukemisena tuo Taalaksen kirja, vielä vähän kesken. Asiapuolen osalta erinomainen, kirjoitustyyli ei oikein miellytä, sillä osa tekstistä on kuin tenttivastauksen kirjoitusta. Ei siis sivulauseita, vaan yksinkertaisia lauseita, pelkkiä päävirkkeitä, siis vähän luettelomaista tekstiä. Mutta ei anneta sen häiritä. Hyvä kirja, ja siis lukusuositus. Koskakohan viimeksi olen lukenut näin ohutta (sivumäärä 127) kirjaa?

Kirjasta opittua:
- Meteorologia on kuin matematiikkaa. Tutkimukselle on kaksi perusmenetelmää: mittaukset ja laskentamallit. Meteorologiassa ei siis ole debatointia koulukuntapohjalta, toisin kuin esim. humanistisissa tieteissä.

- Globaalin lämpötilan vaihtelua on mitattu 1850-luvulta nykypäivään. Vuoteen 2019 mennessä Telluksen keskilämpötila on kohonnut 1,1 astetta sitten 1800-luvun. Lisäksi vaihtelevuus vuodesta toiseen on ollut varsin suurta, esim. merien pintalämpötiloilla on tässä merkitystä.

- Hiilidioksidin on laskettu tuottaneen kaksi kolmaosaa tähänastisesta lämpenemisestä. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut 146 % sitten esiteollisen ajan, ja uusia ennätyksiä lyödään vuosittain. Kriittisenä rajana pidetty 400 miljoonasosaa rikottiin kolme vuotta sitten, ja vuonna 2020 mitattiin jo 415 miljoonasosan lukemia.

- Hiilidioksidin erityinen haaste on sen useita satoja vuosia pitkä viipymäaika ilmakehässä.
- Ilmastonmuutoksen kannalta toiseksi tärkein kasvihuonekaasu on metaani, (17% tähänastisesta lämpenemisestä, lisäystä 257% esiteolliseen aikaan), mutta metaanin elinaika ilmakehässä on vain n. 11 vuotta, joka tekee siitä hiilidioksidia "helpomman" ongelman. Siperian sulaminen ja metaanin vapautuminen ei siis ole "niin järkyttävä ongelma", kuin hiilidioksidin aikaansaamat ongelmat. Typpioksidulin (ilokaasu, jota vapautuu mm. turvepelloilta) elinikä on noin 114 vuotta. Typpioksidulin määrään on tullut lisäystä 122 %:a esiteolliseen aikaan verrattuna.

- Viime vuosina fossiilienergian käyttö on tuottanut jo yli 85-90 % hiilidioksidipäästöistä.

- Jos katsotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, lämpötila on vain yksi meteorologinen suure. Ehkä jopa tärkeämpi on sademäärä ja sen vaihtelut. Maailman sateiden jakauma on jo nyt muuttunut. Jotkut alueet tulevat kärsimään enemmän kuivuudesta, joissakin sataa sitten reippaammin. Karkeasti sanoen 60 leveyspiiri on rajana sekä Telluksen pohjoisosissa että eteläosissa, eli hyvin pohjoisessa ja hyvin etelässä sataa jatkossa reippaasti enemmän, kun taas päiväntasaajan tienoilla kärsitään kuivuudesta enemmän. Tämä kun yhdistetään ennustuksiin, joiden mukaan Afrikan väkiluku nelinkertaistuu neljään miljardiin vuosisadan loppuun mennessä (ruoan saanti kuivuudessa iso ongelma), niin pakolaismassat ovat jatkossa mahdollisesti "ihan toisessa luokassa", mitä tähän asti on nähty.
(Tässä suhteessa englanninkielinen termi ilmastonmuutokselle, global warming, on huono, koska ilmastonmuutokseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä lämpeneminen.)

- Tällä hetkellä maailmassa eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta (sähkö, liikenne, teollisuus, lämmitys/jäähdytys) 85 %: tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla ja 15 % uusiutuvalla energialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla (n. 5 % kullekin).
- Tällä hetkellä lentoliikenne tuottaa n. 2 % ilmastopäästöistä, laivaliikenne 7 % ja maantieliikenne 20-30 %.

- Ymmärtääkseni yksi Taalaksen pointti liittyy tuohon viimeiseen kappaleeseen: ihmisten syyllistäminen esim. lentoliikenteestä ei välttämättä ole kovin kannattavaa, koska siitä saatavat säästöt verrattuna esim. kivihiilen vaihtamisesta ydinvoimaan tai uusiutuviin energianlähteisiin tuottaa moninkertaiset tulokset. Siis kannattaa vähentää päästöjä siellä, missä on saatavissa suurimmat säästöt.

 

[El Gordo]

Analysis: How well have climate models projected global warming?

This is a re-post from Carbon Brief. For further details on this issue, see Dana's Lessons from Past Predictions series and book Climatology versus Pseudoscience.

skepticalscience.com

Tuossa katsausta miten lämpenemisennusteet ovat pitäneet kutinsa 70-luvulta tähän päivään.

SPOILER: aika hyvin.

 

[steierwrass]

Mulla on lukemisena tuo Taalaksen kirja, vielä vähän kesken. Asiapuolen osalta erinomainen, kirjoitustyyli ei oikein miellytä, sillä osa tekstistä on kuin tenttivastauksen kirjoitusta. Ei siis sivulauseita, vaan yksinkertaisia lauseita, pelkkiä päävirkkeitä, siis vähän luettelomaista tekstiä. Mutta ei anneta sen häiritä. Hyvä kirja, ja siis lukusuositus. Koskakohan viimeksi olen lukenut näin ohutta (sivumäärä 127) kirjaa?

Kirjasta opittua:
- Meteorologia on kuin matematiikkaa. Tutkimukselle on kaksi perusmenetelmää: mittaukset ja laskentamallit. Meteorologiassa ei siis ole debatointia koulukuntapohjalta, toisin kuin esim. humanistisissa tieteissä.

Meteorologia on fysiikkaa. Sitähän nuo yliopistossa hakevat opiskelemaankin. (Ei ihan matematiikkaa sentään ;))

- Tällä hetkellä maailmassa eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta (sähkö, liikenne, teollisuus, lämmitys/jäähdytys) 85 %: tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla ja 15 % uusiutuvalla energialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla (n. 5 % kullekin).
- Tällä hetkellä lentoliikenne tuottaa n. 2 % ilmastopäästöistä, laivaliikenne 7 % ja maantieliikenne 20-30 %.

- Ymmärtääkseni yksi Taalaksen pointti liittyy tuohon viimeiseen kappaleeseen: ihmisten syyllistäminen esim. lentoliikenteestä ei välttämättä ole kovin kannattavaa, koska siitä saatavat säästöt verrattuna esim. kivihiilen vaihtamisesta ydinvoimaan tai uusiutuviin energianlähteisiin tuottaa moninkertaiset tulokset. Siis kannattaa vähentää päästöjä siellä, missä on saatavissa suurimmat säästöt.

Ehkä osin tuohonkin Taalas saattaa viitata, mutta juuri niin, että mietittäisiin, mistä ne vaikutukset tulevat. Vaikka maailmanlaajuisesti lentoliikenne olisi vähän, niin yksittäisen ihmisen päätöksessä se voi olla iso. Toisaalta vielä isompi voi olla vaikka ruoka tai mistä energia tulee, koska sillä on helpommin vaikutusta yleiseen tottumukseen ja siellä on enemmän otettavissa pois.

 

[El Gordo]

Että ihan 20 vuoden otannalla. Entäs sadan tai tuhannen vuoden vertailulla. Paljonko on pallon ilmasto lämmennyt? Ja paljonko pitää vielä lämmetä, että olemme katastrofin partaalla?

1000 vuodessa: noin asteen
100 vuodessa: vähän päälle asteen
20 vuodessa: muutamia asteen kymmenyksiä

Lähde Wikipedia. Temperature record of the last 2,000 years - Wikipedia

Paljonko pitää vielä lämmetä jotta ollaan katastrofissa, riippuu tietysti hyvinkin paljon erinäisistä asioista, kuten miten määrittelet katastrofin. Joitakin katastrofeja on jo saatu kuten helleaaltoja, kuivuutta ja maastopaloja. Pariisin ilmastosopimuksessa tähdätään alle 2 asteen lämpenemiseen, joten se kai on määritelty jonkinlaiseksi rajaksi. Siitä puolet on jo saatu, ja loput tulee tällä vauhdilla noin 50 vuodessa.

Kahden asteen lämpenemisessä on esimerkiksi koralliriutoista jopa 98 % vaarassa, mikä vaikuttaa kalakantoihin.Viljapeltojen tuotanto voi pienentyä ~10 %, mikä yhdessä väestönkasvun kanssa voi saada aikaan nälänhätää eri puolilla maailmaa. Hellekausista tulee pidempiä, kovempia ja useammin toistuvia. Trooppisista myrskyistä tulee keskimäärin voimakkaampia, ja rannikkoalueet kärsivät myös tulvista ja meren pinnan noususta.

Teoreettisessa vaihtoehdossa, jossa kaikki maaperässä piileskevä öljy, kivihiili ja maakaasu kaivetaan pois ja poltetaan seuraavan 200 vuoden aikana, voisi lämpötila nousta jopa >10 astetta. Miten ihmiskunta noissa oloissa selviäisi, on scifi-romaanien asiaa. Mahdollisesti kaikki 5000 selviytynyttä elelisi metsästäjä-keräilijöinä napapiirin pohjoispuolella. Tai ehkä muutettaisiin Marsiin.

 

[Dynamo]

Ehkä osin tuohonkin Taalas saattaa viitata, mutta juuri niin, että mietittäisiin, mistä ne vaikutukset tulevat. Vaikka maailmanlaajuisesti lentoliikenne olisi vähän, niin yksittäisen ihmisen päätöksessä se voi olla iso. Toisaalta vielä isompi voi olla vaikka ruoka tai mistä energia tulee, koska sillä on helpommin vaikutusta yleiseen tottumukseen ja siellä on enemmän otettavissa pois.

Muutama lainaus kirjasta:
"On myös tärkeää, miten ilmastotoimet "myydään" kansalle. Muun muassa veronkorotukset eivät useinkaan ole kovin suosittuja. Sen sijaan vähäpäästöisten autojen veronalennukset ovat, vaikka lopputuloksena suuripäästöisiä verotettaisiin suhteessa vähemmän."

" Ilmastonmuutoksen esiin nouseminen on tuottanut luonnon monimuotoisuuden ja kasvisruokavalion puolustajille uuden argumentin edistää omia lempiteemojaan. Keskustelussa on ajoittain nähty jopa ilmastofanatismin piirteitä.
Monia ihmisiä ärsyttää, jos joku "oikeaoppinen" tulee ohjeistamaan kanssaihmisiään siitä, kuinka tulisi syödä, liikkua, asua, viettää vapaa-aikaansa ja niin edelleen. Tällaista fundamentaalisuutta on kautta historian koettu uskonnollisissa liikkeissä ja 1970-luvun stalinismin vuosina."

"Eräs ilmasto- ja ympäristökysymysten erityishaaste ovat olleet näiden asioiden innokkaimmat esille tuojat. Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle."

ja
"Ihmisiä huolestuttaa se, miten he voivat tulevaisuudessakin liikkua kohtuuhinnalla, syödä valitsemaansa kohtuuhintaista ruokaa ja lomailla haluamallaan tavalla. Ilmastonmuutoksen torjunnan esittäminen asketismia ja itseruoskintaa vaativana katumusharjoituksena sataa populistien laariin."

Taalas on näkymyksiensä ulostuloissa hyvin rauhallinen, ja ymmärtää hyvin sen, että kiihkoilulla aiheutetaan vahinkoa enemmän kuin mitä hyöty on. Ja hyvä niin, on ilmastolle parempi, että ihmiset lomailevat lentoteitse, jos samalla hyväksyvät esim. uuden ydinvoimalan tai pari, jotta kivihiilen tuottamista päästöistä päästään eroon. Iso kuva on tärkein.

 

[Ollakseni]

Ehkä osin tuohonkin Taalas saattaa viitata, mutta juuri niin, että mietittäisiin, mistä ne vaikutukset tulevat. Vaikka maailmanlaajuisesti lentoliikenne olisi vähän, niin yksittäisen ihmisen päätöksessä se voi olla iso. Toisaalta vielä isompi voi olla vaikka ruoka tai mistä energia tulee, koska sillä on helpommin vaikutusta yleiseen tottumukseen ja siellä on enemmän otettavissa pois.

Lomalentojen lopettaminen ja joku naudanlihapihvin vaihtaminen seitaniin tms. on juuri sitä mitä monet haluavat tehdä kun se on paljon helpompaa kuin lobata päättäjiä tukemaan lisäydinvoiman rakentamista yms.

 

[Vanha Len]

1000 vuodessa: noin asteen
100 vuodessa: vähän päälle asteen
20 vuodessa: muutamia asteen kymmenyksiä

En tiedä olenko nyt aivan pöljä, mutta jos tuhannessa vuodessa lämpötila on noussut noin asteen. Sitten kuitenkinkin 100 ja 20 vuodessa noin 1,5 celsiusta. Eikö tämä koko repertuaari juuri kuulu tuohon tuhanteen vuoteen? Eli lopputulema 2,5 astetta? Mitä mä en nyt ymmärrä?

 

[El Gordo]

Siis silleen että vuonna 1000 ja vuonna 1900 ollaan oltu karkeasti ottaen samoissa lämmöissä. Sitten asteen nousu vuodesta 1900 nykypäivään.

 

[khotan]

Laittakaa minulle linkki sellaiseen tieteellisesti todettuun tutkimukseen mikä todistaa, että hiilidioksidilla on merkitystä maapallon ilmaston lämpötilaan.