Ilmastonmuutos

[Petri1981]

Ilmastonmuutos on sellainen asia, millä ei juuri jaksa päätä vaivata. Olen ammatissa, missä olen ollut mukana kehittämässä teknologioita, joilla on säästetty miljoonia tonneja hiilidioksidipäästöissä. Myös kierrätän ja teen arjessa muutenkin tarpeen tullen sellaisia ekotekoja, mitkä ovat itselleni sopivia. Mutta ajan myös autoa, syön lihaa ja matkustelen ulkomailla, enkä aio valitettavasti lopettaa ja tehdä elämästäni kurjaa, kun yhden ainoan kerran täällä vain olen. Tiedän myös sen, että ihmiskunta ei maapalloa pysty tuhoamaan, vaikka kuinka yrittäisi. Liitukauden joukkosukupuutto tappoi tyyliin kaikki nykyistä kotikissaa suuremmat tuon aikaiset maaeläimet, tunnetuimpana kaikki dinosaurukset pyyhkiytyivät pois. Tämä suuri tuho toimi vain alkuna suurelle nisäkkäiden voitonmarssille. Tämä ei tarkoita, etteikö ilmastonmuutoksen eteen pitäisi tehdä töitä, kyllä pitää, mutta ehkä se auttaa antamaan vähän perspektiiviä tähän asiaan. Isossa kuvassa en näe, miksi yksittäisen ihmisen pitäisi niin kovin ahdistunut asiasta olla, sillä se ei ainakaan mitään hyödytä.

 

[olkikuukkeli]

lsossa kuvassa en näe, miksi yksittäisen ihmisen pitäisi niin kovin ahdistunut asiasta olla, sillä se ei ainakaan mitään hyödytä.

Niin, tämähän riippuu paljon ihmisestä. Jos koko yhteiskuntajärjestelmämme ajautuminen vakavaan kriisiin seuraavien vuosikymmenten aikana ei ahdista, niin hyvä. Eihän yksilö tosiaan asialle voi hirveästi mitään tehdä - poliittinen vaikuttaminen lienee tehokkainta ja sekin on hidasta ja vastustus oikeasti merkittäville toimenpiteille suurta. On kuitenkin vale/toiveajattelua, että elää voi tulevaisuudessa kuin ennenkin, eikä mitään hätää ole... Mikään ei puhu tämän puolesta. Ja vaikka kuinka hokee jotain hätä keinot keksii-tyyppistä lohtulauselmaa, niin ei tuo mikään luonnonlaki ole. Lukuisat sivilisaatiot ovat aiheuttaneet oman romahduksensa. Tuleva vain on paikallisen sijaan globaali sellainen.

 

[Ollakseni]

Ihmisille on markkinoitu kaikkea mahdollista tekemistä ilmaston ja ympäristön pelastamiseksi. Vielä nimenomaan niin, että yksilön valinnoista lähtee kaikki. Joku muovin kierrätys on aivan turhaa hommaa kun se imee enemmän resursseja kuin säästää. Alumiini taitaa olla about ainoa järkevä kierrätyskohde. Tämä markkinointi lähtee tietysti siitä kun muovi yhtiöt tarvitsivat parempaa julkisuutta.

Yksilöiden paras tapa vaikuttaa on äänestämällä ja ajamalla aloitteita eduskuntaan tms. elimeen joilla tehdään isoja päätöksiä. Näitä ajavia toki haukutaan sanomalla, että muuttaisitte metsään asumaan yksin ilman sähköä tms. Tai että lihansyöntiä ei sovi demonisoida jos on itse lentänyt jonnekin lomalle.

 

[Petri1981]

Niin, tämähän riippuu paljon ihmisestä. Jos koko yhteiskuntajärjestelmämme ajautuminen vakavaan kriisiin seuraavien vuosikymmenten aikana ei ahdista, niin hyvä. Eihän yksilö tosiaan asialle voi hirveästi mitään tehdä - poliittinen vaikuttaminen lienee tehokkainta ja sekin on hidasta ja vastustus oikeasti merkittäville toimenpiteille suurta. On kuitenkin vale/toiveajattelua, että elää voi tulevaisuudessa kuin ennenkin, eikä mitään hätää ole... Mikään ei puhu tämän puolesta. Ja vaikka kuinka hokee jotain hätä keinot keksii-tyyppistä lohtulauselmaa, niin ei tuo mikään luonnonlaki ole. Lukuisat sivilisaatiot ovat aiheuttaneet oman romahduksensa. Tuleva vain on paikallisen sijaan globaali sellainen.

En pysty sanomaan, ”romahtaako yhteiskunta” muutamien kymmenien vuosien kuluessa, kun minulla ei ole kykyä nähdä tulevaisuuteen. Veikkaan, että ei romahda. Ja jos romahdus olisi joka tapauksessa väistämätöntä, niin sitä vähemmän syytä minun on käyttää elämääni murehtien.

 

[El Gordo]

Näin perjantaina on pakko nähdä hopeareunus pilvessä ja ilmastonmuutoksessa. Luojan kiitos ei muutu kylmempään suuntaan, se olisi vielä huonompi. Ei toki hyvä tämäkään mutta parempi. Tasaisenahan tuo ei ole koskaan oikein pysynyt.

Jokseenkin yhtä pahaksi arvioisin vaihtoehdot, iskeekö jaakauden vai lämpeneekö 5 astetta. Noin niin kuin sivilisaation kannalta. Tietysti muuttoliike suuntautuu eri suuntaan.

Tuo tasaisuus on sitten vähän näkökantakysymys. Jos katsotaan koko maapallon historiaa eli miljardeja vuosia, niin ei ole pysynyt tasaisena. Jos katsotaan sivilisaation historiaa, eli joitakin tuhansia vuosia, niin on pysynyt suht tasaisena (ei mitään 5 asteen heittoja, vaan vain pientä värinää).

Ja nähdäkseni juuri se viimeisen jääkauden jälkeinen tasainen ilmastokausi on osaltaan mahdollistanut sivilisaation kehittymisen. Sitä herkkua olisi todennäköisesti vielä kymmeniä tuhansia vuosia jäljellä ennen seuraavaa jäätiköitymistä, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö uhkaa aiheuttaa merkittävän mutkan matkaan.

Positiivisempaa huomiona, Suomen tuulivoimalat ovat jauhaneet sähköä aika hyvällä teholla koko marraskuun. Tuollaisen keskisuuren ydinvoimalan teholla 1000-2000 MW näyttää tulleen jokseenkin päivä kuin päivä. Ainoastaan 10.-12. marraskuuta on ollut heikkotuulisempi jakso, jolloin tehot on olleet vain paria sataa megawattia.

 

[olkikuukkeli]

En pysty sanomaan, ”romahtaako yhteiskunta” muutamien kymmenien vuosien kuluessa, kun minulla ei ole kykyä nähdä tulevaisuuteen. Veikkaan, että ei romahda. Ja jos romahdus olisi joka tapauksessa väistämätöntä, niin sitä vähemmän syytä minun on käyttää elämääni murehtien.

Niin, olen minäkin siinä mielessä naturalistisella otteella liikenteessä, etten murehdi koko ihmiskunnan kohtaloa päivittäin. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi epävarma tulevaisuus stressaa esim. milleniaaleja aika kovasti. On todella ylimielistä sivuuttaa nuo huolet jollain "kuolet kuitenkin"-tyyppisellä lausahduksella tai ilmastodenialismilla. Toki kehotan kaikkia olosuhteista riippumatta nauttimaan ainutkertaisesta elämästään. Jos kokee jotain velvollisuutta tulevia sukupolvia kohtaan, niin sopeutuminen ohjausveroihin yms. ei kuitenkaan ole minusta liikaa pyydetty nykyisen raivokkaan kaikkien toimenpiteiden vastustamisen tilalle.

 

[El Gordo]

Graniitista ja gneissistä on turha olla huolissaan, ne kyllä pärjää kuumemmassakin ilmastossa. Ja useat muutkin kivilajit. Että sikäli tämä "maapallo kyllä pärjää" argumentti on ihan oikeassa, eikä huoleen ole aihetta.

Mutta jos tykkää (tietyin varauksin) ihmiskunnasta, jääkaappikylmästä oluesta, jääkiekko-otteluista ja älypuhelimista, ja uskoo että tulevatkin sukupolvetkin tykkäisi, niin se on sitten eri asia.

 

[Petri1981]

Graniitista ja gneissistä on turha olla huolissaan, ne kyllä pärjää kuumemmassakin ilmastossa. Ja useat muutkin kivilajit. Että sikäli tämä "maapallo kyllä pärjää" argumentti on ihan oikeassa, eikä huoleen ole aihetta.

Mutta jos tykkää (tietyin varauksin) ihmiskunnasta, jääkaappikylmästä oluesta, jääkiekko-otteluista ja älypuhelimista, ja uskoo että tulevatkin sukupolvetkin tykkäisi, niin se on sitten eri asia.

Tutkimuksen yllätystulos: Etelämantereella rehotti sademetsä

Merenpohjasta kairatut näytteet paljastivat Etelämantereen olleen liitukaudella paljon luultua lämpimämpi. Antarktiksen analyysit osoittavat, miten voimakas kasvihuonekaasu hiilidioksidi on, tutkijat toteavat.

yle.fi

Elämä pärjää myös. Se, että kohta olisi vain kiveä jäljellä on väite, joka ei perustu todellisuuteen.

 

[Fordél]

Tutkimuksen yllätystulos: Etelämantereella rehotti sademetsä

Merenpohjasta kairatut näytteet paljastivat Etelämantereen olleen liitukaudella paljon luultua lämpimämpi. Antarktiksen analyysit osoittavat, miten voimakas kasvihuonekaasu hiilidioksidi on, tutkijat toteavat.

yle.fi

Elämä pärjää myös. Se, että kohta olisi vain kiveä jäljellä on väite, joka ei perustu todellisuuteen.

Niin elämä pärjää, mutta tuo on niin yleisen tason toteamus, että sillä ei tee oikeastaan mitään. Sen sijaan kun mennään pykälää tarkempaan tasoon niin voidaan todeta, että osa elämästä pärjää ja vielä nykyistä paremmin, mutta merkittävä osa ei pärjää.

 

[Oto Hascak]

No nyt löytyi todella hyvä konsti , millä todellakin torjutaan ilmastonmuutosta. Suoraan vassarien tai vihreiden työkalupakista tämäkin loistava idea.

Elokapina kehottaa jättämään velat maksamatta

 

[Tadu]

Kommentti: Unohtakaa ruuhkamaksut ja lisäverot – etätyöllä päästään melkoisiin päästövähennyksiin

Miksi etätyö ei päässyt näkyvästi liikenneministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmän raporttiin, ja miksi sitä vähätellään liikenteen ongelmien ratkaisijana?

www.is.fi

”Kyselin etätyön perään ministeriöstä. Sieltä todettiin, ettei etätyötä otettu nyt suuremmin esille, koska se ei oikein toimi liikenneongelmissa. Esimerkiksi kotiin jääneen auton sijalle puikahtaa ruuhkakaistalle aina jonkun toisen auto kompensaatioksi, ja sitten on yhtä ruuhkaisaa kuin ennenkin. Joidenkin tutkimusten mukaan etätyö myös lisää henkilöautoilua, eikä suinkaan vähennä sitä, niin kuin arkijärjellä luulisi.”

Eiköhän tuosta ministeriön idioottimaisesta vastauksesta voi päätellä, että joko siellä ollaan täysiä idiootteja tai työtä johtaa ihan muu kuin ilmastonmuutoksen torjunta.

 

[El Gordo]

Eli ihmiset lähtee aina etätyöpäivän päätteeksi huviajelulle, kun työmatkojen pois jääminen tuo lisää vapaa-aikaa? Vai mikä tuohon olisi selitys, ettei etätyö vähennä liikennettä?

 

[Wiljami]

Eli ihmiset lähtee aina etätyöpäivän päätteeksi huviajelulle, kun työmatkojen pois jääminen tuo lisää vapaa-aikaa? Vai mikä tuohon olisi selitys, ettei etätyö vähennä liikennettä?

Tuo on kanssa mielenkiintoinen tieto että joku huvikseen autoileva kuka pysyisi muuten toki kotosalla tai kulkisi jollain muulla välineellä kuin henkilöautolla, tietää milloin siellä on yksi omalla autollaan töissä käyvä nyt jäänyt kotosalle ja ruuhkakaista ei ole niin ruuhkainen kuin sen tulisi olla. Onko tuota varte joku ruuhkavilkku-appi vai mistä niille tulee tieto että nyt pitää lähteä tuottamaan liikenteen päästöjä tai jäädään tavoitteesta?

 

[Peltinen]

Koronavuosi on parkkeerannut lentokoneet kentille ja vähentänyt muutakin liikennettä merkittävästi. Silti hiilidioksidipäästöt eivät ole laskeneet niin paljon, että sillä olisi mitään merkitystä. Miksikö? Koska kaiken henkilöliikenteen päästöt ovat 14% kokonaispäästöistä ja lentoliikenteen osuus on 2% luokkaa. Vaikka nyt lentämisen päästöt ovat romahtaneet niin 2% osuudesta säästäminen ei isossa kuvassa näy. Silti kaikki ilmastonmuutoskeskustelu on keskittynyt vain sähköautoihin ja lomalentojen paheksumiseen.

 

[dana77]

Silti kaikki ilmastonmuutoskeskustelu on keskittynyt vain sähköautoihin ja lomalentojen paheksumiseen.

eli lihansyönnin vähentämisestä, turpeen käytön vähentämisestä, metsien hakkuista, uusiutuvista sähköntuotantomuodoista ei ole keskustelu ollenkaan ilmastonmuutoksen yhteydessä? Itse en ole asiaa kokenut ihan samalla tavalla.

Olisiko sinulla jotain uusia ajatuksia, joista voitaisiin tai pitäisi keskustella?

 

[mr. Jo]

Koronavuosi on parkkeerannut lentokoneet kentille ja vähentänyt muutakin liikennettä merkittävästi. Silti hiilidioksidipäästöt eivät ole laskeneet niin paljon, että sillä olisi mitään merkitystä. Miksikö? Koska kaiken henkilöliikenteen päästöt ovat 14% kokonaispäästöistä ja lentoliikenteen osuus on 2% luokkaa. Vaikka nyt lentämisen päästöt ovat romahtaneet niin 2% osuudesta säästäminen ei isossa kuvassa näy. Silti kaikki ilmastonmuutoskeskustelu on keskittynyt vain sähköautoihin ja lomalentojen paheksumiseen.

Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 7% maailmanlaajuisesti vuonna 2020. Ei olisi merkitystä? Ei luultavasti pysäytä ilmaston lämpenemistä, mutta tottakai 7% on todella iso merkitys taistelua ilmastonmuutosta vastaan.

Hiilipäästöt vähenivät ennätykselliset 7 prosenttia koronavuonna 2020 (linkki Ylen uutisointiin aiheesta)

 

[El Gordo]

Vuodesta 2020 tulossa mittaushistorian lämpimin Suomessa.

Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – vuosi 2020 on ollut maailman lämpimimpiä

Pohjoisten alueiden lämpö tekee Suomen talvista tavallista leudompia.

yle.fi

 

[Jymäkkä]

Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 7% maailmanlaajuisesti vuonna 2020. Ei olisi merkitystä? Ei luultavasti pysäytä ilmaston lämpenemistä, mutta tottakai 7% on todella iso merkitys taistelua ilmastonmuutosta vastaan.

Hiilipäästöt vähenivät ennätykselliset 7 prosenttia koronavuonna 2020 (linkki Ylen uutisointiin aiheesta)

Joo, totta kai on vaikutusta, mutta isompi ongelma on tässä se, ettei lasku johdu ilmastotoimista vaan globaalista kriisistä, joka vähensi tuotantoa ja kulutusta. Kun kriisi helpottaa, vähennyskin poistuu. Pitkässä juoksussa tällaisella poukkeuslukemalla ei tosiaan ole merkitystä, ellei päästöjä saada pysyvästi laskemaan nyt vaikka edes sitä 7 prossaa.

 

[Wiljami]

Joo, totta kai on vaikutusta, mutta isompi ongelma on tässä se, ettei lasku johdu ilmastotoimista vaan globaalista kriisistä, joka vähensi tuotantoa ja kulutusta. Kun kriisi helpottaa, vähennyskin poistuu. Pitkässä juoksussa tällaisella poukkeuslukemalla ei tosiaan ole merkitystä, ellei päästöjä saada pysyvästi laskemaan nyt vaikka edes sitä 7 prossaa.

Näinhän se on. Toki jos nyt etätyöt kriisin seurauksena yleistyisivät uudeksi normaaliksi aloilla missä läsnäolovelvoite on lähinnä siksi koska aina on paikan päällä oltu ja kotona ne duunarit vaan laiskottelee, niin auttaisi tuo jo aika paljonkin ruuhka-ajan autoilua vähentämään. Enkä ole samaa mieltä kuin oliko keväällä joku ihan virallisemman tahon edustaja kenen mielestä etätöihin siirtyminen ei vaikuta mitenkään kun sitten ne työmatka-autoilijat vaan ajelee huvia sen saman ajan ja matkan kun saavat "vapaata".

 

[IceWalker]

Vuodesta 2020 tulossa mittaushistorian lämpimin Suomessa.

Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – vuosi 2020 on ollut maailman lämpimimpiä

Pohjoisten alueiden lämpö tekee Suomen talvista tavallista leudompia.

yle.fi

Tämä vaatii taustoitusta. Kyseessä on siis Suomen keskilämpötila: 1800-luvulla ei kuitenkaan ole ollut kuin muutama sääasema, joten käytännössä vasta 1900-luvulla on päästy laskemaan tarkemmin Suomen keskilämpötiloja. Vanhin sääasema, Kaisaniemi, on toiminut 1820-luvun lopulta lähtien. (Sitä aiemminkin on epäsäännöllisiä säähavaintoja). Kaisaniemen aineistossa tämän vuoden keskilämpötila on 8,7 astetta ja se ylittää edellisen ennätyksen peräti 0,9 astetta, mikä on miltei mahdoton parannus, kun puhutaan melkein 200 vuoden havaintoaineistosta ja edellinen ennätys oli vuodelta 2015.

Ilmasto on Suomessa lämmennyt etelässä ja Keski-Suomessa Pohjois-Suomea nopeammin. Tämä johtuu 1930-luvun anomaliasta, jolloin pohjoisessa koettiin suhteellisesti lämpimämpiä vuosia kuin etelässä. Toisaalta, vaikuttaa siltä, että napapyörteen ja yleensä suihkuvirtausten vaikutus tulee Suomeen siten, että etelässä koetaan Atlannilta tulleet lämpimän ilman purkaukset suhteellisestikin voimakkaammin kuin pohjoisessa. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys mistään lyhyen ajan poikkeuksellisesta sääilmiöstä, vaan ilmaston lämpenemisestä, jonka vaikutus on ollut hyvin voimakasta 1980-luvun lopulta alkaen.

Uusi normaalijakso 1991-2020, jota käytetään ilmastotutkimuksessa eräänlaisena mittatikkuna, astuu voimaan kohtapuoliin. Tämä jakso paljastaa hyvin suuren lämpenemisen verrattuna edelliseen normaalijaksoon, 1961-90. Kaisaniemessäkin lämpeneminen on ollut yli asteen, mikä on täysin poikkeuksellinen muutos näin lyhyellä aikavälillä. Kaisaniemen vuosien 1961-90 vuosikeskilämpötila on muuten 5,3 astetta.

Nämä seikat tekevät käytännössä mahdottomaksi ilmaston lämpenemisen kieltämisen, mutta aivan kuin Trumpinkin kannatuksessa, tosiasioilla ei ole mitään vaikutusta Ivan Denialistin sääpäiväkirjaan. Kun katselin Iltalehden lukijoiden kommentteja tämän vuoden ennätykseen, saadaan taas oppia, että "sata vuotta sitten kylvettiin ruista tammikuussa" ja muuta täysin päätöntä kommentointia. Ennätykset ovat näille idiooteille vain säätä, paitsi silloin, kun jossain vielä paukkuu kova pakkanen. Silloin tietysti pakkanen ja lumipeitteen laajuus tai muu satunnaisuus todistaa ilmastonmuutoksen olevan vain viherpiipertäjien keksintöä.

Miksi denialistien kommentit ovat silkkaa roskaa? Koska on erotettava toisistaan poikkeukselliset sääolot ja tilastolliset muutokset näiden takana. Tämä vuosi oli poikkeuksellinen sääoloiltaan, mutta silti taustalla vaikuttaa tilastollinen muutos eli ilmaston lämpeneminen. Toki tämä vuosi olisi ollut ennätyslämmin myös 50 vuotta sitten, mutta ennätys olisi vain jäänyt asteen puolitoista nykyisestä. Koska juuri tuon verran ilmaston lämpeneminen on muuttanut myös vuoden säitä. Toisaalta, höpinät joistakin ruiskylvöistä ovat roskaa myös siksi, että on aivan eri asia, jos yksi kuukausi on poikkeuksellisen lämmin kuin jos koko vuosi on sitä.

Kaisaniemessä tällaiset lämmöt eivät olisi olleet 30 vuotta sitten edes teoriassa mahdollisia, nyt koettu lämpö jää todennäköisesti pitkäksi aikaa ennätykseksi. Ennätys on tavallaan päivitetty vastaamaan muuttuvaa ilmastoa. Ensi vuosi on varmaan paljon normaalimpi kuin tämä vuosi, mutta kuitenkin hyvin lämmin verrattuna 1961-90 normaaliin. Tämän vuoden erikoisuutta voi miettiä vaikka siten, että miten todennäköistä on se, että melkein 200 vuoden aineistossa 6 kuusi lämpimintä vuotta ajoittuu 12 viime vuoteen: tai miten todennäköistä on se, että tänä vuonna yksi kuukausiennätys (tammikuu), yksi ennätyksen sivuaminen (marraskuu) ja lisäksi kolme toiseksi lämpimintä kuukautta.

Vuosi oli poikkeuksellinen ja koettu ennätys jää toivottavasti voimaan edes 30 vuodeksi. Jos ei jää, silloin olemme todella pulassa, sillä ilmasto lämpenee jopa odotettuakin nopeammin, viittaan nyt maltillisimpiin odotuksiin.

 

[Oto Hascak]

Ilmaston vuoksi ahdistuneille , siis ilmastotuskaa tunteville, lohtua tuo Petteri Taalas. Maailman ilmatieteen järjestön pääjohtaja kirjoittanut kirjan aiheesta. Tietysti jotka hakevat sitä angstista fiilistä, mitä kyseiseen aiheeseen liittyy, eivät tähän usko.

Eli energiantuotanto, liikenne ja Suomen kaltaisissa maissa asuminen, kiinteistöt, ovat ne isoimmat mörköt ilmaston lämpenemisessä.

Taalas toteaa, että keskustelu on Suomessa saanut turhaan fanaattisia piirteitä , kun ihmisiä syyllistetään ruokavaliosta tai esim. metsien käytöstä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1288901

Petteri Taalas: Ilmasto voidaan pelastaa, vaikka söisimme lihaa ja ajaisimme autoilla

 

[Walrus21]

Minun mielestä kylmä totuus on parempi kuin lämmin valhe. Taalaksen puheet ovat viime aikoina liikkuneet tietoisen harhaanjohtamisen suuntaan.

Tilanne ei "näytä lupaavalta", kuten Taalas väittää. Tilanne näyttää itse asiassa aika karmivalta, ellei sitten haluta uskoa kiinalaisen kommunistijohtajan kaunopuheisiin tai yksilöiden nopeisiin preferenssinmuutoksiin. Tilastoja ja toteutuneita päästövähennyksiä tarkastellen syytä ylettömään optimismiin ei ole.

Ymmärrän kyllä, mitä Taalas ajaa takaa: ihmiset lannistuvat kylmistä totuuksista, jos ne vaarantavat mukavan lämpöisen elämän jatkumisen.

Kun erilaisilla kyselytutkimuksilla mitataan kansalaisten mielipiteitä, saadaan seuraavia tuloksia:

1) Enemmistö kokee ilmastonmuutoksen merkittävänä uhkana ja katsoo, että sille pitäisi tehdä jotain kiireellisesti.
2) Enemmistö kokee verotuksen ja sääntelyn merkittävänä uhkana omalle elintasolleen ja katsoo, että asialle ei pitäisi tehdä mitään merkittävää.

Jokainen aiheeseen perehtynyt ymmärtää, että molempien kohtien toteutuminen edellyttää jossain määrin naiivia uskoa ongelman ratkeamiseen itsestään.

Ilmastonmuutos on seurausta poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä hinnoitella päästöjä. Taloustiedettä sivuten voidaan puhua yhteismaan ongelmasta, eli siitä, että ihmisillä ja valtioilla on motiivi ulosmitata maksimimäärä luonnonvaroja miettimättä pitkän aikavälin seurauksia.

Tämän logiikan tunnistaminen ei edellytä kallistumista marxilaisuuteen tai sääntelemättömään markkinatalouteen. Asia on itse asiassa jo intuitiivisestikin pääteltävissä; jos et voi luottaa siihen, että muut ihmiset toimivat pyyteettömästi, jäätkö seuraamaan sivusta muiden hyvinvoinnin kasvua? Jätätkö kalavedet troolaamatta, kun kaveri vieressä nostaa satakiloista monnia aamusta iltaan välittämättä tulevaisuuden kalasaaliista?

Eri poliittisissa liikkeissä on toki erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Poliittisena ongelmana tämä ei kuitenkaan ole mitenkään erityislaatuinen: rajalliset resurssit ajavat priorisoimaan luonnonvarojen, päästöjen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin välillä. Kenellä on oikeus kuluttaa ja kenen kohtalona on kärsiä seuraukset?

Tuossa kun lueskelin vihreiden ketjua, niin huomasin, että marxilaisuus-termi vilisee jälleen tiheästi tekstin lomassa. Marxilaisuus on kuitenkin vain yksi tapa lähestyä aihetta. Marxilaisuutta ei ole se, että kaupunki päättää demokraattisen prosessin seurauksena priorisoida kevyttä liikennettä kaupungin keskustassa. Sekään ei ole marxilaisuutta, että julkisesti tuetulle parkkipaikalle määritellään hinta, joka ottaa huomioon vaihtoehtokustannukset ja tilankäytön. Marxilaisuutta voisi olla ehkä se, että ihminen pakotettaisiin asumaan kaupungin keskustassa ja maksamaan siitä yli markkinahinnan. Näin ei kuitenkaan toimita.

Monelle oikeistolaiselle onkin vaikeaa myöntää, että markkinat eivät toimi mitenkään itsestään politiikan ulkopuolella. Jotenkin ihmeellisesti niitä itselle suotuisia poliittisia päätöksiä yritetään oikeuttaa sillä, että juuri minä olen omalla kovalla työlläni ansainnut tämän ja tämän oikeuden, jonka poisvieminen tai uudelleenhinnoittelu on marxilaisuutta. Vaikka siis se oma etuoikeus edellyttää, että joku muu kärsii - ellei suoraan niin ainakin välillisesti. Jos kaupunkiasujalle myydään autopaikka alle markkinahinnan, sen kustantaa muut veronmaksajat joko rahallisesti tai alentuneena viihtyvyytenä, kun tilalle ei voida istuttaa poppelia tai Peten grillivaunua.

Ajauduin aika kauas Taalaksesta, mutta pointtini oli sanoa, että ilmastonmuutostoimien kannattaminen ei ole mitään hysteeristä ahdistumista, vaan kylmiin faktoihin ja analyyseihin pohjautuvaa, perusteltua huolta elinympäristön muuttumisesta. Se on myös näkemyksen ottamista siihen, miten julkiset varat tulisi allokoida.

Taalaksen viesti on, että nopeampaa toimintaa vaativat ovat tunteiden vallassa olevia ääriajattelijoita. Tämä jättää mielestäni vain kaksi vaihtoehtoa:

1) Taalas haluaa mukaan politiikkaan
2) Taalas on kyynisen laskelmoiva ja uskoo, että totuudenmukaisen kuvan antaminen vaikuttaisi vielä negatiivisemmin ilmastotoimien suosioon

Jottei tämäkään vielä riittäisi, niin on otettava huomioon sellainen vaihtoehto, että Taalaksen visio ei arvota ihmishenkiä tai luonnon monimuotoisuuden säilymistä kovin korkealle. Hänhän puhuu tuossa siitä, saako maailma ilmastonmuutoksen kuriin. Voin itsekin uskoa siihen, että saa. Varmaankin keskipitkällä aikavälillä päästöt laskevat ja lämpeneminen hidastuu. Mutta pelkästään kahden asteen lämpeneminen johtaa mittaviin muuttoliikkeisiin ja kuolemiin. Kun tämä on tiedossa ja vaikuttaa varsin todennäköiseltä, ei tilanne ainakaan minun silmiini vaikuta lupaavalta.

 

[Lystikäs]

Jottei tämäkään vielä riittäisi, niin on otettava huomioon sellainen vaihtoehto, että Taalaksen visio ei arvota ihmishenkiä tai luonnon monimuotoisuuden säilymistä kovin korkealle. Hänhän puhuu tuossa siitä, saako maailma ilmastonmuutoksen kuriin. Voin itsekin uskoa siihen, että saa. Varmaankin keskipitkällä aikavälillä päästöt laskevat ja lämpeneminen hidastuu. Mutta pelkästään kahden asteen lämpeneminen johtaa mittaviin muuttoliikkeisiin ja kuolemiin. Kun tämä on tiedossa ja vaikuttaa varsin todennäköiseltä, ei tilanne ainakaan minun silmiini vaikuta lupaavalta.

Itsekin uskon siihen, että lämpötilaa kyetään ehkä pitkällä aikavälillä ronklaamaan parempaan suuntaan, mutta biodiversiteetin palauttaminen entiselleen voi olla kimurantimpaa, eikä sen säilyttäminen ole kovin korkealla yhdenkään maan agendalistalla.

Ilmastonmuutos | Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa ”kammottavasta” tulevaisuudesta: ympäristökatastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

www.hs.fi

 

[Oto Hascak]

Ymmärrän hyvin, ettei Taalas herätä tietyissä piireissä myönteisiä fiboja. Olisihan se nyt outoa, että kaiken tuon valtavan meuhkaamisen jälkeen, ilmaston lämpenemistä voisi hillitä keinoin, jotka eivät ole niin media seksikkäitä. Keinoja, jotka sotivat tietyn suunnan fanaatikkojen aatemaailmaa vastaan. Pitäähän sitä kärsiä, jos jotain aiotaan tehdä asian eteen. Varsinkin kun nämä teot lämpenemisen vähentämiseksi eivät näitä meuhkaajia henkilökohtaisesti oikein koske. Kiva on vastustaa ruokakulttuuria tai esim. metsien hakkuita, . Toisaalta voidaan surutta jättää huomioimatta erilaiset rakennuskohteet ja niiden tuomat päästöt. Nämähän ovat niin lähellä, että vastustaminen voisi käydä vaaleissa kalliiksi.

Mikko Vuorenpään twiitti kuvaa hyvin tätä keissiä.

Linkki: https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1349626223803170817

 

[Cobol]

Taalakselta jälleen erinomainen haastattelu. Muutama oleellinen asia Taalakselta:

1. Ruoka on suuri haaste ja ruuan osalta keskeisin haaste on se, että uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta. Siitä kannattaisi luopua. Vähemmän lihaa syömällä, voisimme käyttää peltoalaa tuottamaan vaikka biodiversiteettiä tai biopolttoaineita.

2. Isoin päästön tuottaja on energiantuotanto, kakkosena liikenne. Suomen kaltaisissa maissa kolmosena ovat kiinteistöt ja asuminen.

3. Ratkaisemme tämän sillä, että muutamme energiantuotantomme fossiilienergiasta vesivoimaan, uusiutuvaan energiaan, jossain määrin myös ydinvoimaan. Liikennejärjestelmämme pitää muuttaa sähköiseksi ja biopolttoaineita ja vetyä käyttäväksi. On myös uusia mahdollisuuksia synteettisiin polttoaineisiin, jolloin voidaan jopa imeä hiilidioksidia ilmakehästä.

Kun katsotaan Taalaksen lailla Suomen hallituksen linjauksia, kovin keskeneräisiähän ne vielä ovat. Melkeinpä alkutekijöissään. Silti pistää silmään, kuinka Kepu on kaikessa päinvastaista mieltä ja jarruttaa Taalaksenkin esille nostamia olennaisimpia asioita.

Taalas antaa pyyhkeitä ilmastoviestinnän kärkeveyydestä. Sen voi allekirjoittaa. Ja juuri tämän asian nostavat esille Taalaksen kirjoituksesta ne, jotka eivät näe ongelmaa kuin hyvin rajallisena. Mitään ei tarvitse tehdä, luonto korjaa jne.