Ilmastonmuutos

[Cobol]

Ein Kokoomuksessa näköjään aivan yhtäköyttä vedetä, Heinonen ainakin saano muuta kuin Lepomäki.

Asiantuntevat ilmastojuttusi siis jatkuvat. Ensin nostetaan kepulainen artikkeli esille, jossa väitetään Taalaksen toimivan kepulaisen ilmastopolitiikan puolestapuhujana. Kun sen pudottaa valheena alas, alkaa hillitön spämmäys.

Tämä kuuluisi enemmän kaatopaikkaosastolle, mutta Kokoomuksen keskeistenkin kantojen erilaisuus alkaa jo hieman muistuttamaan kepulaista politiikkaa sen osalta, miten faktapohjaisista asioista tehdään aivan erilaisia mielikuvia, ja kuljetaan sitten siihen suuntaan.

Ei pilata ketjua enempää.

 

[Oto Hascak]

Asiantuntevat ilmastojuttusi siis jatkuvat. Ensin nostetaan kepulainen artikkeli esille, jossa väitetään Taalaksen toimivan kepulaisen ilmastopolitiikan puolestapuhujana. Kun sen pudottaa valheena alas, alkaa hillitön spämmäys.

Tämä kuuluisi enemmän kaatopaikkaosastolle, mutta Kokoomuksen keskeistenkin kantojen erilaisuus alkaa jo hieman muistuttamaan kepulaista politiikkaa sen osalta, miten faktapohjaisista asioista tehdään aivan erilaisia mielikuvia, ja kuljetaan sitten siihen suuntaan.

Ei pilata ketjua enempää.

Sori, siis sinulla on vaan asiantuntevia ilmastojuttuja, vähän samanlainen meininki kuin itänaapurissa, Vladimir sanoo, mikä on oikein.
Lepomäki on kertonut, että veroa saastuttaville energia muodoille, kertoiko hän millä lähivuosina turve korvataan, siis vähemmän saastuttavina keinoina? Kun ei se puunpoltto nyt niin ilmastoystävällistä sekään ole. Visioista on hieno puhua, ongelma vain on siinä, että ongelma on jo olemassa. Se on niin helppo kirjoittaa hienoja pamfletteja, hienompaa olisi, kun olisi valmis ratkaisu ongelmaan ja ennenkaikkea rahoitus niihin. Jos on kunta satsannut 5 vuotta sitten turvetta käyttävään voimalaan, luulenpa, ettei heti ole valmiina uutta rahoitusta johonkin hukkalämpöä hyödyntävään laitokseen.
Jokos Helsingissä on ratkaisut selvillä, millä kivihiili korvataan? Luulisi ainaki olevan, kun on Vihreät ja Kokoomus vetämässä kaupunkia.

 

[Cobol]

Lepomäki on kertonut, että veroa saastuttaville energia muodoille, kertoiko hän millä lähivuosina turve korvataan, siis vähemmän saastuttavina keinoina

Logiikka selvisi mainiosti linkittämästäni Lepomäen kirjoituksesta ja lyhyestä lainauksestani. Tässä pidempi versio:

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikki lähtee oikeista kannustimista – ei rajoituksista. Päästöt ja rajalliset resurssit on hinnoiteltava oikein, jotta kuluttaja voi tehdä järkeviä kulutuspäätöksiä. Periaate on, että saastuttaja maksaa siinä suhteessa kuin aiheuttaa kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Kaikkia päästöjä on kohdeltava neutraalisti: ilmakehäkään ei tee eroa sen suhteen, mistä hiilidioksidimolekyyli on peräisin.

Suomeksi tuo tarkoittaa, että turpeen alennettu verokanta normalisoidaan.

Todettakoon, että enemmistö hallituspuolueista kannatti vielä ennen vaaleja turpeen polton alasajoa. Kuitenkaan hallitusohjelma ei taipunut keskustan painostuksesta edes siihen, että polttoturve maksaisi samaa päästöveroa kuin muutkin saastuttavat lämmityspolttoaineet.

Kokoomuksen kanta on selvä. Turpeenpolton päästöt vastaavat koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöjä. Jotta Suomi onnistuisi hallituksen 2035 hiilineutraalisuus tavoitteessa, turpeen poltosta on luovuttava sitä ennen. Aikaa siis on etsiä korvaavia ja järkeviä ratkaisuja.

 

[Oto Hascak]

Niin ei kai tuo Kepunkaan kanta tuota kummempi ole, siis kuin Kokkareilla. Kepu kai jättäisi tuon varmuusvarasto osuuden, jos siis on joku, joka tuon turpeen yleensä nostaa ylös. Ja turvettahan nostettaisiin jo valmiiksi ojitetuilta, ei luonnon soilta. Eli päästöjähän noista soista tulee kuitenkin. Eli turve pois, sen jälkeen puu istutukset ja kas, ongelma ratkaistu.
Korholan Eija-Riittahan vastustaa henkeen ja vereen turpeen alasajoa, niin kummallista kuin onkin, hänellä kyseisestä aiheesta enemmän speksejä, kuin Kokkeleilla noin yleensä.

Maanpuolustus tarvitsee turpeen | Uusi Suomi Puheenvuoro

Eija-Riitta Korhola



Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Korhola johtaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestö First Step Forumia ja on toiminut mm. Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksessa ja HelsinkiMission valtuuskunnassa. Hän on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

 

[Tuamas]

Jos näillä haluttaisiin se toivottu vaikutus, niin mä haluaisin nähdä ne Euroopan hallitukset jotka lätkäisee 100% rangaistusverot mm.Kiinan tuonnille (koskee myös osin Saksaa, Britanniaa ja USA:ta. Valmistus on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana siirtynyt halvemman työvoiman takia seuduille, missä valmistus saastuttaa ja sääntely on vähäistä.
Ihan itse tilattua, eli syödään se paska valittamatta.

No sinänsä näillä millään ei ole isoa vaikutusta, jos ei oteta käyttöön sekä päästökauppaa/hiiliveroa EU-alueella että hiilitullia EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille (ja mahdollisesti hiiliosinko tasaamaan kuluttajille syntyvää vaikutusta, se ei ole toki pakollinen elementti).

Näistä tulee päättää EU-tasolla, kuten kauppapolitiikassa (tullit, vapaakauppasopimukset, tuotteisiin liittyvä säätely jne.) jo nyt pääsääntönä toimitaan.

 

[Toxic Enema]

Noin kuukauden myöhässä, mutta presidenttimme puhui uuden vuoden puheessa, kuinka lämpeneminen on ollut ennustettua nopeampaa ja toisteli Ari Laaksosen agendaa, kuinka lämpeneminen olisi 100 prosenttisesti (Laaksosella 116 prosenttia) riippuvainen ihmisten toimista. Missä on lämpötilaaineisto joka osoittaa lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä? Millä perusteella lämpeneminen on ennustettua nopeampaa. 1980-luvulla ennustettiin lämpnemisen olevan viisi astetta sadassa vuodessa merenpinnan noustessa kahdella metrillä Suomenkin rannikolla. Toteutunut noin 40 vuodessa puolisen astetta ja merenpinnan nousu muutamia senttejä.

Kymmenen vuotta sitten näyttelyssä Jäähyväiset lumelle ennustettiin 2070-luvulla lunta olevan Skandinaviassa vain Norjan korkeimmilla seuduilla. Kehitys on kymmenessä vuodessa ollut hidasta sitä kohden. Snögöä on Skandinaviassa nyt suurin piirtein yhtä paljon kuin silloinkin.

 

[dana77]

Noin kuukauden myöhässä, mutta presidenttimme puhui uuden vuoden puheessa, kuinka lämpeneminen on ollut ennustettua nopeampaa ja toisteli Ari Laaksosen agendaa, kuinka lämpeneminen olisi 100 prosenttisesti (Laaksosella 116 prosenttia) riippuvainen ihmisten toimista. Missä on lämpötilaaineisto joka osoittaa lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä?

En tiedä onko Niinistö sanonunt, että lämpötila-aineisto osoittaisi lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä, puhuiko hän suomen tilanteesta vai koko maailmasta, mihin ennusteeseen hän viittasi tai mitä muita olkiukkoja nyt keksitään, mutta tässä on aineistoa siitä, että "Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi."

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Uudenmaan rannikolla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

yle.fi

 

[Toxic Enema]

En tiedä onko Niinistö sanonunt, että lämpötila-aineisto osoittaisi lämpenemisen hälyyttävää kiihtymistä, puhuiko hän suomen tilanteesta vai koko maailmasta, mihin ennusteeseen hän viittasi tai mitä muita olkiukkoja nyt keksitään, mutta tässä on aineistoa siitä, että "Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi."

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Uudenmaan rannikolla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

yle.fi

Asiaan vaikutti kaiketi leuto talvi vuosi sitten. Kesä ei ollut erityisen kuuma, jos vertaa vaikka kesään 2018. Talven leutouteen taas vaikutti atlanttinen ilmamassa, joka puski lämpöä Suomeen. Nyt polaaripyörteen muutokset ovat tuoneet kylmää ja lunta.

Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven - Ilmatieteen

Helmikuu oli joulu- ja tammikuun tapaan lauha ja sateinen. Etelässä kuukausi päättyi lumettomana, pohjoisessa lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Koko maan talvikuukausien

www.ilmatieteenlaitos.fi

Jos viime vuoteen Suomessa viittaa, niin lahjakkaasti menee sekaisin Suomen sää ja maailman ilmasto. Olisivatkohan vuoden loput kolme neljännestä huhtikuusta eteenpäin olleet poikkeuksellisen lämpimiä?

 

[Vanha Len]

Mutta kun me kaikki vaihdamme kuljettimen sähkökäyttöiseen ja korotamme bensan ja dieselin hintaa, niin pelastumme. Ilmastonmuutos on pelkästään ihmisen aiheuttama ilmiö maapallolla. Eikä sitä lisäsähköäkään tarvitse miettiä, kun on tuulivoimalat ja vaihtoehtoinen aurinkoenergia. Ja sitä sähköähän saa niihin autoihin kätevästi ladattua taloyhtiöissä jos on tarpeeksi pitkä jatkojohto.

 

[dana77]

Asiaan vaikutti kaiketi leuto talvi vuosi sitten. Kesä ei ollut erityisen kuuma, jos vertaa vaikka kesään 2018. Talven leutouteen taas vaikutti atlanttinen ilmamassa, joka puski lämpöä Suomeen. Nyt polaaripyörteen muutokset ovat tuoneet kylmää ja lunta.

Pitää paikkaansa. Kuten ilmatieteenlaitoskin kertoo, niin se vaikutti asia ja kertoi että mistä se on osoituskin:
"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin - Ilmatieteen laitos

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[Vanha Len]

"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Että ihan 20 vuoden otannalla. Entäs sadan tai tuhannen vuoden vertailulla. Paljonko on pallon ilmasto lämmennyt? Ja paljonko pitää vielä lämmetä, että olemme katastrofin partaalla?

 

[dana77]

Että ihan 20 vuoden otannalla. Entäs sadan tai tuhannen vuoden vertailulla. Paljonko on pallon ilmasto lämmennyt? Ja paljonko pitää vielä lämmetä, että olemme katastrofin partaalla?

lukitaanko vastaus, että tuo aikaväli oli 20 vuotta?
Sinä varmasti älykkäänä yksilönä osaat googlata asioita itsekin. En minä sitä ala hyppimään kysymystesi perässä.

 

[Toxic Enema]

Pitää paikkaansa. Kuten ilmatieteenlaitoskin kertoo, niin se vaikutti asia ja kertoi että mistä se on osoituskin:
"Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme. "

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin - Ilmatieteen laitos

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

www.ilmatieteenlaitos.fi

Kukaan ole kieltänytkään, etteikö ilmasto olisi lämmennyt. Se, että onko lämpeneminem kiihtynyt katastrofaaliseksi onkin toinen asia ja onko se ennen näkemätöntä kuten presidentti väittää.

2020 oli lämpimin vuosi Helsingissä, mutta Sodankylässä se osui 1930-luvun lämpimiin vuosiin.

Vuositilastot - Ilmatieteen laitos

Sään vuositilastoja Suomesta. Sivuilla mm. lämpötila- ja sademäärätilastoja.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[dana77]

Kukaan ole kieltänytkään, etteikö ilmasto olisi lämmennyt. Se, että onko lämpeneminem kiihtynyt katastrofaaliseksi onkin toinen asia ja onko se ennen näkemätöntä kuten presidentti väittää.

Sanoinko Niinistö että lämpeneminen on kiihtynyt katastofaalisiksi vai onko tämä olkiukko?

Vuosi 2020 oli Suomen historian lämpimin. Niinistö ei puhunut Sodankylästä sanaakaan. Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan tyhjentävästi mitä he tarkoittavat käyttäessään termejä kuten poikkeuksellinek tai ennätys. Niille on tarkat määritelmät eikä ne ole vain satunnaisia kielikuvia.

 

[Toxic Enema]

Sanoinko Niinistö että lämpeneminen on kiihtynyt katastofaalisiksi vai onko tämä olkiukko?

Vuosi 2020 oli Suomen historian lämpimin. Niinistö ei puhunut Sodankylästä sanaakaan. Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan tyhjentävästi mitä he tarkoittavat käyttäessään termejä kuten poikkeuksellinek tai ennätys. Niille on tarkat määritelmät eikä ne ole vain satunnaisia kielikuvia.

"Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin." Olkoonkin ennätys, mutta ei sulje pois sitä, että 1930-luvulla koettiin lähes yhtä lämpimiä vuosia kuin nykyisin. Onko ennätys sitten poikkeuksellinen, siitä voidaan keskustella. Luonnon arkistojen perusteella todennäköisesti ei. Keskiajalla oli myös vähintään yhtä lämmintä.

Tosiasiassa lämpeneminen on ollut pelättyä hitaampaa. Viitaten esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristöhallituksen arvioon viiden asteen lämpenemisestä sadassa vuodessa vuonna 1984.

 

[dana77]

"Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin." Olkoonkin ennätys, mutta ei sulje pois sitä, että 1930-luvulla koettiin lähes yhtä lämpimiä vuosia kuin nykyisin. Onko ennätys sitten poikkeuksellinen, siitä voidaan keskustella. Luonnon arkistojen perusteella todennäköisesti ei. Keskiajalla oli myös vähintään yhtä lämmintä.

Eli ei sanonut. Tämä tapa, että liioittelet muiden sanomisia jotta voit hyökätä itse keksimiäsi raflaavia sananvalintoja kohtaan on ihan helvetin rasittavaa ja minulla on kyllä näkemys, kenen pitäisi siihen puuttua, mutta en sano etten sorru itsemoderointiin!

En myös ole kiinnostunut alkaa samaa keskustelua käymään läpi uudestaan ja uudestaan. Halutessasi voit googlettaa 30-luvut ja muut, mutta eihän niillä ole oikeasti merkitystä kun tutkijoiden konsensus ei kuitenkaan kelpaa. Kaikkien vanhempien hetkellisten sääilmiöiden taustoja ei välttämättä tunneta, mutta se ei poista sitä että nykyisen muutoksen aiheuttaja tiedetään valtaosiltaan. Ei tarvitse keksiä mitään nokkelaa ettei tiedetä helmikuun 15. päivän säätä vielä tai muutakaan. Eiköhän tämä ole nähty taas kerran.

 

[Toxic Enema]

Eli ei sanonut. Tämä tapa, että liioittelet muiden sanomisia jotta voit hyökätä itse keksimiäsi raflaavia sananvalintoja kohtaan on ihan helvetin rasittavaa ja minulla on kyllä näkemys, kenen pitäisi siihen puuttua, mutta en sano etten sorru itsemoderointiin!

En myös ole kiinnostunut alkaa samaa keskustelua käymään läpi uudestaan ja uudestaan. Halutessasi voit googlettaa 30-luvut ja muut, mutta eihän niillä ole oikeasti merkitystä kun tutkijoiden konsensus ei kuitenkaan kelpaa. Kaikkien vanhempien hetkellisten sääilmiöiden taustoja ei välttämättä tunneta, mutta se ei poista sitä että nykyisen muutoksen aiheuttaja tiedetään valtaosiltaan. Ei tarvitse keksiä mitään nokkelaa ettei tiedetä helmikuun 15. päivän säätä vielä tai muutakaan. Eiköhän tämä ole nähty taas kerran.

Eli Niinistö ei sanonut ilmastonmuutoksen kiihtyneen? Näin se keskustelu moniäänisessä yhteiskunnassa etenee, kun huudetaan moderaattoreita vaientamaan. Ilmeisesti "pelättyäkin nopeammin" kääntäminen "katastrofaaliseksi" kertaamatta presidentin puhetta sanatarkasti, oli nyt se mistä henkinen tasapaino järkkyi.

Jokseenkin surkuhupaisaa alkaa öykkäröimään kirosanojen (pitäisi vissiin olla yksikössä) voimalla ja huutaa moderaattoreita hätiin siivoamaan keskustelu oikeaan sävellajiin.

 

[dana77]

Eli Niinistö ei sanonut ilmastonmuutoksen kiihtyneen? Näin se keskustelu moniäänisessä yhteiskunnassa etenee, kun huudetaan moderaattoreita vaientamaan. Ilmeisesti "pelättyäkin nopeammin" kääntäminen "katastrofaaliseksi" kertaamatta presidentin puhetta sanatarkasti, oli nyt se mistä henkinen tasapaino järkkyi.

Ei tuossa lainatussa kohdassa ihan kirjaimellisesti niinkään sanottu että muutos olisi kiihtynyt. Se mahdollisesti on, mutta Saukki ei siihen kantaa ottanut. Pelättyä nopeampi ei myöskään ole synonyymi katastrofille. Jos poika toisi matematiikan kokeesta kotiin kasin, niin se olisi selvästi odotettua huonompi, mutta ei sitä katastrofiksi voi kutsua. Ilmastonmuutoksestakin voi olla perusteltua termiä käyttää, mutta edelleen Niinistö ei sitä tehnyt.

Moniääninen keskustelu ei kaipaa valheellisia väittämiä muiden sanomisista ja oikeastaan jo se, että sinä niitä noita termejä keskustelussa käytät tuolla tavoin todistaa että ymmärrät niiden merkityksen.

 

[olkikuukkeli]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

 

[Toxic Enema]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

Epäilen, onko realismia miljardi ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Mikään katastrofi maailmantila ei ole tällä hetkellä, jos vertaa 30 vuoden päähän 1990-luvulla.

 

[steierwrass]

Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Ilmastokriisin torjunta näyttää ilmatieteilijän silmin lupaavalta ja toiveikkaalta.

yle.fi

Mitä palstan ilmastonmuutokseen ilmiönä realistisesti suhtautuvat ajattelevat tulevaisuuden skenaarioista? Aika erilaisia näkökantoja putkahtelee eetteriin näinä aikoina aina Taalaksen "ihan hyvältä näyttää"-tyylisistä ulostuloista vallan dystooppisiin sfrääreihin.

Nuo kaksi tekstiähän eivät ole ristiriidassa. Taalaksen haastattelusta löytää monia kohtia, jotka mainitsevat suuret poliittiset päätökset ja samat ongelmakohdat, mitkä näkyvät Hesarin tekstissä. Siinä sitten vaan painotuksena on se, ettei nuo isot poliittiset teot näy merkittävästi yksittäisen ihmisen elämässä.

 

[olkikuukkeli]

Nuo kaksi tekstiähän eivät ole ristiriidassa. Taalaksen haastattelusta löytää monia kohtia, jotka mainitsevat suuret poliittiset päätökset ja samat ongelmakohdat, mitkä näkyvät Hesarin tekstissä. Siinä sitten vaan painotuksena on se, ettei nuo isot poliittiset teot näy merkittävästi yksittäisen ihmisen elämässä.

Näennäisesti eivät ole. Taalaksen rauhoittelu kuitenkin perustuu ajatukselle, että nuo sopeutukset saadaan tehtyä. Hesarin tekstissä se nähdään lähes mahdottomana.

 

[Dynamo]

Mulla on lukemisena tuo Taalaksen kirja, vielä vähän kesken. Asiapuolen osalta erinomainen, kirjoitustyyli ei oikein miellytä, sillä osa tekstistä on kuin tenttivastauksen kirjoitusta. Ei siis sivulauseita, vaan yksinkertaisia lauseita, pelkkiä päävirkkeitä, siis vähän luettelomaista tekstiä. Mutta ei anneta sen häiritä. Hyvä kirja, ja siis lukusuositus. Koskakohan viimeksi olen lukenut näin ohutta (sivumäärä 127) kirjaa?

Kirjasta opittua:
- Meteorologia on kuin matematiikkaa. Tutkimukselle on kaksi perusmenetelmää: mittaukset ja laskentamallit. Meteorologiassa ei siis ole debatointia koulukuntapohjalta, toisin kuin esim. humanistisissa tieteissä.

- Globaalin lämpötilan vaihtelua on mitattu 1850-luvulta nykypäivään. Vuoteen 2019 mennessä Telluksen keskilämpötila on kohonnut 1,1 astetta sitten 1800-luvun. Lisäksi vaihtelevuus vuodesta toiseen on ollut varsin suurta, esim. merien pintalämpötiloilla on tässä merkitystä.

- Hiilidioksidin on laskettu tuottaneen kaksi kolmaosaa tähänastisesta lämpenemisestä. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut 146 % sitten esiteollisen ajan, ja uusia ennätyksiä lyödään vuosittain. Kriittisenä rajana pidetty 400 miljoonasosaa rikottiin kolme vuotta sitten, ja vuonna 2020 mitattiin jo 415 miljoonasosan lukemia.

- Hiilidioksidin erityinen haaste on sen useita satoja vuosia pitkä viipymäaika ilmakehässä.
- Ilmastonmuutoksen kannalta toiseksi tärkein kasvihuonekaasu on metaani, (17% tähänastisesta lämpenemisestä, lisäystä 257% esiteolliseen aikaan), mutta metaanin elinaika ilmakehässä on vain n. 11 vuotta, joka tekee siitä hiilidioksidia "helpomman" ongelman. Siperian sulaminen ja metaanin vapautuminen ei siis ole "niin järkyttävä ongelma", kuin hiilidioksidin aikaansaamat ongelmat. Typpioksidulin (ilokaasu, jota vapautuu mm. turvepelloilta) elinikä on noin 114 vuotta. Typpioksidulin määrään on tullut lisäystä 122 %:a esiteolliseen aikaan verrattuna.

- Viime vuosina fossiilienergian käyttö on tuottanut jo yli 85-90 % hiilidioksidipäästöistä.

- Jos katsotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, lämpötila on vain yksi meteorologinen suure. Ehkä jopa tärkeämpi on sademäärä ja sen vaihtelut. Maailman sateiden jakauma on jo nyt muuttunut. Jotkut alueet tulevat kärsimään enemmän kuivuudesta, joissakin sataa sitten reippaammin. Karkeasti sanoen 60 leveyspiiri on rajana sekä Telluksen pohjoisosissa että eteläosissa, eli hyvin pohjoisessa ja hyvin etelässä sataa jatkossa reippaasti enemmän, kun taas päiväntasaajan tienoilla kärsitään kuivuudesta enemmän. Tämä kun yhdistetään ennustuksiin, joiden mukaan Afrikan väkiluku nelinkertaistuu neljään miljardiin vuosisadan loppuun mennessä (ruoan saanti kuivuudessa iso ongelma), niin pakolaismassat ovat jatkossa mahdollisesti "ihan toisessa luokassa", mitä tähän asti on nähty.
(Tässä suhteessa englanninkielinen termi ilmastonmuutokselle, global warming, on huono, koska ilmastonmuutokseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä lämpeneminen.)

- Tällä hetkellä maailmassa eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta (sähkö, liikenne, teollisuus, lämmitys/jäähdytys) 85 %: tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla ja 15 % uusiutuvalla energialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla (n. 5 % kullekin).
- Tällä hetkellä lentoliikenne tuottaa n. 2 % ilmastopäästöistä, laivaliikenne 7 % ja maantieliikenne 20-30 %.

- Ymmärtääkseni yksi Taalaksen pointti liittyy tuohon viimeiseen kappaleeseen: ihmisten syyllistäminen esim. lentoliikenteestä ei välttämättä ole kovin kannattavaa, koska siitä saatavat säästöt verrattuna esim. kivihiilen vaihtamisesta ydinvoimaan tai uusiutuviin energianlähteisiin tuottaa moninkertaiset tulokset. Siis kannattaa vähentää päästöjä siellä, missä on saatavissa suurimmat säästöt.

 

[El Gordo]

Analysis: How well have climate models projected global warming?

This is a re-post from Carbon Brief. For further details on this issue, see Dana's Lessons from Past Predictions series and book Climatology versus Pseudoscience.

skepticalscience.com

Tuossa katsausta miten lämpenemisennusteet ovat pitäneet kutinsa 70-luvulta tähän päivään.

SPOILER: aika hyvin.

 

[steierwrass]

Mulla on lukemisena tuo Taalaksen kirja, vielä vähän kesken. Asiapuolen osalta erinomainen, kirjoitustyyli ei oikein miellytä, sillä osa tekstistä on kuin tenttivastauksen kirjoitusta. Ei siis sivulauseita, vaan yksinkertaisia lauseita, pelkkiä päävirkkeitä, siis vähän luettelomaista tekstiä. Mutta ei anneta sen häiritä. Hyvä kirja, ja siis lukusuositus. Koskakohan viimeksi olen lukenut näin ohutta (sivumäärä 127) kirjaa?

Kirjasta opittua:
- Meteorologia on kuin matematiikkaa. Tutkimukselle on kaksi perusmenetelmää: mittaukset ja laskentamallit. Meteorologiassa ei siis ole debatointia koulukuntapohjalta, toisin kuin esim. humanistisissa tieteissä.

Meteorologia on fysiikkaa. Sitähän nuo yliopistossa hakevat opiskelemaankin. (Ei ihan matematiikkaa sentään ;))

- Tällä hetkellä maailmassa eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta (sähkö, liikenne, teollisuus, lämmitys/jäähdytys) 85 %: tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla ja 15 % uusiutuvalla energialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla (n. 5 % kullekin).
- Tällä hetkellä lentoliikenne tuottaa n. 2 % ilmastopäästöistä, laivaliikenne 7 % ja maantieliikenne 20-30 %.

- Ymmärtääkseni yksi Taalaksen pointti liittyy tuohon viimeiseen kappaleeseen: ihmisten syyllistäminen esim. lentoliikenteestä ei välttämättä ole kovin kannattavaa, koska siitä saatavat säästöt verrattuna esim. kivihiilen vaihtamisesta ydinvoimaan tai uusiutuviin energianlähteisiin tuottaa moninkertaiset tulokset. Siis kannattaa vähentää päästöjä siellä, missä on saatavissa suurimmat säästöt.

Ehkä osin tuohonkin Taalas saattaa viitata, mutta juuri niin, että mietittäisiin, mistä ne vaikutukset tulevat. Vaikka maailmanlaajuisesti lentoliikenne olisi vähän, niin yksittäisen ihmisen päätöksessä se voi olla iso. Toisaalta vielä isompi voi olla vaikka ruoka tai mistä energia tulee, koska sillä on helpommin vaikutusta yleiseen tottumukseen ja siellä on enemmän otettavissa pois.