Suomessa on pitkät perinteet hoitaa nämä vastakkainasettelun ja uhkailun kautta yhteistyön sijaan. Ruotsin malli olisi hyvä, mutta täällä ei tunnu olevan halukkuutta siihen puolin tai toisin. Täällä upotetaan mieluummin omaa ja yhteistä rahaa riidankylvämiseen ja vastakkainasettelun ylläpitämiseen. Ylpeys ei anna periksi kompromisseihin.
Jep, ja se mikä täällä jatkoajan keskusteluissa hukkuu todella tehokkaasti tänne kaiken AY-liikkeen haukkumisen sekaan on se, että ei tässä työnantajapuolikaan mitään sillanrakentajan roolia tosiaankaan ole ottanut. Tässä oli ihan selvästi heidänkin puoleltaan valtakysymys agendalla, ja nyt tämän hallituskokoonpanon myötä oli päätetty, että nyt on saumat lyödä luu kunnolla kurkkuun toiselle osapuolelle.
Mitenkään näitä AY-jääriä puolustelematta, niin kyllä tähän poteroista vittuiluun ja päähän potkimiseen molemmat osapuolet ovat ihan yhtä syyllisiä.
Ongelma tässä minun mielestäni on se, (ja tähän ovat molemmat osapuolet ihan yhtä syyllisiä) että miten vähän, jos ollenkaan edes yritettäisiin ymmärtää sen toisen osapuolen tulokulmaa asioihin. Kaikenlaista ryönää on sitten sitäkin enemmän tarjolla.
Juuri on ollut tuon kouluampumisen jälkeen paljon puhetta tälläkin palstalla, että miten me voidaan lapsilta odottaa terveempää tapaa suhtautua toisiinsa, jos me aikuisetkin puhumme toisistamme tämmöisillä tavoilla? Häh?