Ostoskassi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Vaikka olenkin sitä mieltä, että esim. Pekka Toverin näkemykset ovat isossa kuvassa oikean suuntaisia ja monessa määrin perusteltuja, ei "seuraavaksi ne ovat Atlantilla" -puheet ole mitenkään realismia. Venäjä on liian heikko valtio ihan kaikilta osin, ettäkö se mitenkään realistisesti pystyisi haastamaan Euroopankaan maiden sotavoimia tai "eurooppalaista Natoa" nyt tai missään nähtävissä olevassa tulevaisuuden skenaariossa. Se ei myöskään saa riittävää kansainvälistä tukea miltään vakavasti otetavalta valtiolta, kuten esim. Kiinalta.
Hyvää keskustelua ja hyvä aloitus Jerry100.
Tartun kuitenkin tähän sen verran, että asiat eivät tapahdu tyhjiössä. Kiinalla on omia imperialistisia haaveitaan koskien Taiwania. Ja tähän toimintaan Kiina voi pitää Venäjää hyvänäkin työrukkasena. Kiinan mahdollisuuksien ikkuna pyrkiä nousemaan maihin Taiwanissa umpeutuu arvioiden mukaan vuonna 2030 ja Kiina tietää sen. Se on Venäjän tavoin uudistanut asevoimiaan isosti. Venäjä aseellista voimaansa sitten jo meni ja käytti, Kiina toistaiseksi on pysynyt katsomossa. Venäjä ehtii myös nykyisessä sotataloudessaan paikkaamaan paljon menetyksiään ennen vuotta 2030. Totean näin, vaikka en ole sotatieteiden asiantuntija, mutta jos verrataan siihen, kuinka kauan Venäjä uudisti asevoimiaan 2000-luvun alussa, niin nykyisissä oloissa noin viiden vuoden aikaikkuna asevoimien vahvistamiselle voisi hyvin olla tehtävissä.
Mutta näen kyllä skenaarion, jossa Venäjä ja Kiina löytävät hyvinkin paljon yhteistä otollista maaperää tavoitteidensa saavuttamiseksi. Jos Kiina pyrkii valtaamaan Taiwanin, Yhdysvaltojen on käytännössä pakko liittyä tähän konfliktiin, jos nyt ei kaikella voimalla, niin hyvin merkittävällä voimalla. Yhdysvallat varmasti myös olettaa sen liittolaisten olevan mukana Taiwanin puolustamisessa, en jotenkin näe skenaariota, että Eurooppa voisi istua vaihtoaitiossa, kun Yhdysvallat ja Kiina kävisivät käytännössä täysimittaista sotaa.
Tällöin Venäjälle aukeaa oma mahdollisuuksien ikkuna Euroopassa. Täällä jo mainitut Moldova ja Georgia ovat varmasti ensimmäisenä Venäjän listalla, mutta Venäjä on käsittääkseni lännen tiedustelutiedon mukaan jo pitkään pohtinut skenaariota, jossa se kokeilisi Naton yhtenäisyyttä, kun Baltian puolustus perustui aiemmin, ns. ansalanka-malliin. Nyt toki Nato on päivittänyt puolustussuunnitelmiaan, mutta mikäli Kiina lähtee sotaretkelle Taiwaniin ja sitoo tällä tavoin lännen resursseja, voivat nämä suunnitelmat edelleen olla Venäjän silmissä kurantteja.
En osaa ottaa kantaa, kuinka todennäköinen skenaario tämä kokonaisuudessaan on. Mutta on selvää, että Kiinalla on omia tavoitteita ja imperialistisia haluja. Ja Kiina seuraa hyvin tarkasti sitä, kuinka tiukasti länsi pystyy nyt vastaamaan Venäjän uhkaan, tehdessään omaa analyysiaan.
Toivon, että olet arviossasi oikeassa ja Venäjän ymmärtävän omat, hyvinkin rajalliset kykynsä. Itse en vain ole kovinkaan varma, että onko asia näin.
Lopuksi haluan vielä todeta, että Venäjän kansan valmistelu sotaan myös muita maita kuin Ukrainaa kohtaan on alkanut jo aikapäiviä sitten. Venäläisiä lapsia kasvatetaan sotaan, jopa kouluissa. Venäjä on tuonut esiin, että sen tavoitteena on palauttaa vanhat imperiumin rajat, vähintäänkin palauttaa Neuvostoliiton mukaiset rajat. Ja koska asiat eivät tapahdu tyhjiössä, vaan maailman näyttämöllä on muitakin esiintyjiä, en itse olisi kovinkaan varma, etteikö Venäjä olisi valmis toteuttamaan lisää imperialistisia haaveitaan, jos mahdollisuuksien ikkuna heille siihen vain aukeaa. Ja ainoa mitä voimme tehdä on pitää nykyisen sodan ja myöhempien sotien mahdollisen aloittamisen hintalappua niin korkealla kuin mahdollista.