Minä tiedostan kyllä riskit, mitkä liittyvät siihen että Venäjä lyötäisiin polvilleen, mutta olisin silti valmis ne riskit ottamaan, koska en näe että se "russki mir" olisi ainakaan parempi vaihtoehto maailmalle.
Venäjän ja Neuvostoliiton yhteisen n. 500 vuoden historiansa aikana on sillä aina ollut imperialistisia tavoitteita ja se on myös toteuttanut näitä tavoitteitaan väkivallalla. Pelkästään nykyisen Suomen alueelle se on tunkeutunut sotavoimin 19 kertaa historiansa aikana eli keskimäärin n. 3,8 kertaa vuosisadassa.
Jaksaa huvittaa ne "objektiiviset" näkemykset, että Venäjää pitäisi kohdella silkkihansikkain ja sitä ei saa lyödä polvilleen. Venäjä on ja on ollut imperialistinen terroristivaltio siitä syystä, ettei sitä ole lyöty polvilleen. Vaikka Euroopan poliittisen eliitin nykysukupolvi ovatkin jokseenkin lapasia niin nyt kasvavat sukupolvet ovat jo oppineet sen, minkälainen valtio Venäjä todellisuudessa on, sillä he ovat päässeet näkemään Venäjän todelliset kasvot naamion takana. Kärjistäen voisi todeta, että Euroopassa kasvaa nyt ensimmäiset russorealistiiset sukupolvet, joka on positiivinen suuntaus edellisiin Venäjää pelkääviin ja sen balalaikan tahdissa ripaskaa tanssiviin sukupolviin.
Oma lukunsa sitten on nämä avoimesti russofiilit, jotka ihailevat patriarkaalista, fasistista, kleptokraattista ja uuskonservatiivista näennäisdemokratiaa. Näitä löytyy niin äärivasemmalta kuin äärioikealta kaikkialta Euroopasta. Äärivasemmistolla se suurin syy fanittaa nyky-Venäjää lienee siinä, että Venäjä koetaan jonain vastavoimana Jenkeille. Jenkit kun on kaiken pahan alku ja juuri, joka aikoinaan esti proletariaatin vallankumouksen ja edustaa saatanallista pääomaa. Äärioikeistoa taas hivelee nyky-Venäjän fasistinen hallinto ja sen kuviteltu taistelu deep statea, WEF:iä, Vapaamuurareita jne. vastaan. Nämä ovat kuitenkin kokonaisuutena marginaalissa ja pitävät määräänsä enemmän meteliä ilman, että pystyvät saavuttamaan mitään konkreettista tulosta. Siis vähän samaan tapaan kuin se perseensuristin joka vain paukkuu ja rämisee ja kenties hieman savuttaakin. Mutta ei edelleenkään mahdu perseeseen.