Jotenkin olen jo aika pitkään asennoitunut siihen, että kovin vakaasti ei vanhuuttaan kannata paaluttaa Suomi oy:ltä odotettavan tulonsiirron varaan. Eli vähintään isohko puskuri tuohon kannattaa työuran aikana kerätä, jos tässä joskus edes ns. eläkkeelle pääsee. Vanhuuden varaan en henk.koht. tasollakaan osaa seuraavista sukupolvista varata, niin paljon yksinäisiä perheellisiä vanhuksia Suomessa nytkin on. Ja ainahan voi spämmätä 2080-luvulla johonkin 加班7.0:an.
Aikaisemmin kirjoittaneelta kuusaalaiselta ihan hyviä pointteja, jotka voi allekirjoittaa ja kyllähän minäkin mieluusti edes jollain tapaa nykyistä vastaavan yhteiskuntarakenteen pitäisin yllä myös tulevina vuosikymmeninä:
- Opiskelijoille härskit kannustimet, jos ko elämäntilanteessa siunaantuu perheenlisäystä
- Työssäkäyvät, härskit esim verotukselliset lisäkannustimet työn verotukseen lapsista tavalla tai toisella
Toisaalta sitä en allekirjoita, jos joku esim. ekologisista syistä miettii jälkikasvu hankintaa ja joutuu suolatuksia siitä. Ylipäätään oma päätös ja se että tuotat maapallolle seuraavaksi noin sadaksi vuodeksi, vielä ihmiskunnan tasolla kultalusikka annelissa syntyneen, ylivoimaisesti eniten kuluttavan lajin edustajan; niin, eihän noista vaikutuksista mihinkään pääse ja naivia kieltää sitä. Ja joo, tätä ei saisi sanoa ääneen, Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa syntyvyys on monikertaista ja kinkit, jenkit ja inkkarit joka tapauksessa pilaavat ilmaston ja ekosysteemit. Ei tuo toisaalta omalla kohdalla estäisi lapsien hankkimista, jos siihen olisi palava halu ja näin oman tieteenalan kohdalla elän muutenkin aikalailla siinä hajatelmassa, että helvettiin tässä ollaan seuraavan 50-100 vuoden aikana monelta osin menossa, mutta ainakin meillä suomalaisilla on tässä kultajunassa ykkösluokan lippu. No joo, tämä nyt oli tällaista duunin jälkeisen viinilasin esiinnostamaa paatosta, pahoittelut.
Aiheesta kirjoittelin toiseen ketjuun näemmä vajaa kaksi vuotta sitten ja ei siitä ehkä sen enempää. Tosin ehkä nyt on alkanut taas kuumottamaan entiseen tyyliin se, jos sattuisi ns. palamaan pohjaan. Ei tuntuisi olevan yksinkertaisesti edes tässä nykyarjessa aikaa, omat vanhemmat alkavat lähetä seitsemääkymppiä, koen että taloudellisesti lapsi olisi kuitenkin iso muutos, vaikka nytkin tässä meidän taloudessa, ai niin, näistäkään ei saisi puhua, jää kuussa talouteen nettona käyttöön ~7xxxx euroa, pysyvät menot ovat pienet, nykyinen kämppä on maksettu ajat sitten, tosta uudehkosta Skeidasta ei ole velkaa pennin jeniä jne. Silti musta tuntuu uuden ihmisen taloudellisen vastuun ottaminen seuraavaksi 18-vuodeksi todella isolta haasteelta, saati sitten useamman kohdalta.
Silti nuokin olisivat kaikki aikalailla "ihan sama"-kategoriaa, jos olisi vain SE fiilis saada jälkikasvua. Ei vain ole. Pahoittelut.
Ne kenellä on, arvostan suuresti. Kiitos.