Tämä on aivan totta.Maanpuolustuksen ensimmäinen ja tärkein kulmakivi on tahto. Tahto ilmenee satsauksina, joita maa tekee omaan puolustuskykyynsä, mutta ennenkaikkea kansalaistensa näkemyksenä siitä, kannattaako isänmaataan puolustaa, siitä motivoitua. Sen jälkeen tulee kaluston suorituskyky. Nämä kaksi tekijää ovat ne, jotka maata oikeasti suojaavat. Motivoitumisen merkityksestä on käytännön kenttäkokeet menossa, ja alustavat tulokset tiedossa.
Kyllä. Siihen aikaanhan Nato kattoi vasta suunnilleen vain Atlannin rannikon ja toki Välimeren pohjoisrantaa. Kun Varsovan liitto romahti, niin yhtäkkiä näillä mailla ei ollutkaan enää rajojensa takana uhkana suuria maavoimia. Aivan ymmärrettävistä syistä näiden maiden turvallisuustilanne muuttui ja sitä kautta tietysti joukkojen koostumus ja määrä muuttui.Tosiasia on, että Natoon liittyneet maat ajoivat omia puolustusvoimiaan alas Neuvostoliiton hajottua.
Julkisessa keskustelussa ei ole pohdittu minkään vertaa sen vaikutusta Venäjän hyökkäyspäätökseen.
Itä-Euroopan maat ovat kuitenkin tunnistaneet Venäjän uhan eivätkä ole ajaneet armeijoitaan alas Nato-jäsenyydestä huolimatta. Naton laajentuessa yksi ongelma on ollut se, että monet uudet Nato-maat ovat alkaneet kasata armeijaa heikoista lähtökohdista. Joko sitä ei ole ollut ollenkaan, tai sitten se on ollut Neuvostoliiton ajoista jääneen sekalaisen kaluston varassa. Tilanne on kuitenkin jonkun verran parantunut, esimerkiksi Visegrad-mailla, ainakin Puolalla ja Tsekeillä on jo ihan kohtuulliset armeijat.
Kylmän sodan aikana isoja maajoukkoja oli lähinnä Ranskalla ja Länsi-Saksalla. Toki armeijat mm. Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Norjassa olivat varmaan nykyistä suurempia. Ruotsilla oli vahvat maavoimat, joita ei nyt ole. Puola, Tsekki ja muut maat olivat Varsovan liitossa, hyvin hankala sanoa, onko niillä nyt heikommat vai vahvemmat armeijat - voisin jopa veikata, että nykyään niillä on vahvemmat armeijat kuin kylmän sodan aikoihin.Jos eurooppa olisi ollut kylmän sodan trimmissä nyt, niin olisiko Venäjä hyökännyt yhtään mihinkään? Kysymykseen on nyt tietenkin mahdotonta saada oikeaa vastausta, mutta siitäkin olisi syytä keskustella, ja miettiä sitäkin kautta maitten omia turvallisuusratkaisujaan.
Toisin sanoen, koska Euroopan kalusto oli aika lailla Atlannin rannalla sekä pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa), niin todennäköisesti ne eivät olisi vaikuttaneet Venäjän hyökkäysintoon Ukrainassa. Nykyinen liikkuva kalusto (meri- ja ilmavoimat, nopean toiminnan joukot) näissä maissa on todennäköisesti parempi nykytilanteessa, jos siis niitä otettaisiin käyttöön.