Ihan kuin eri mieltä oleminen olisi joillekin koko elämän tarkoitus.
Vastaan ensin, vaikka minulta et kysykään. Se on muuten kohtelias tapa vastata, kun kysytään.
Ukraina ei ole yksin. Ajattelen, että kaikkien niiden, jotka nyt joutuisivat rintamalle, ei sinne tarvitsisi lähteä mikäli Suomi olisi Naton jäsen.
Käännetääs kysymykset sitten vähän toisinpäin ja osoitetaan ne sinulle.
Koetko, että Ukrainalle riittää nykyinen apu, eikä se haluaisi enempää aseistusta, sekä ennen kaikkea myös suoraa sotilaallista apua? Sitä mitä se Naton jäsenenä saisi.
Ajatteletko, että Naton jäsenenä Suomi ei jostain syystä saisi niin paljon "Naton äijien" apua, että siitä olisi merkittävästi enemmän apua/hyötyä kuin tällä hetkellä Ukrainalle annettavasta avusta? Tietysti naapurin pitäisi myös ensin hyökätä, ensimmäistä kertaa historiansa aikana, Naton jäsenmaahan.
Maanpuolustuksen ensimmäinen ja tärkein kulmakivi on tahto. Tahto ilmenee satsauksina, joita maa tekee omaan puolustuskykyynsä, mutta ennenkaikkea kansalaistensa näkemyksenä siitä, kannattaako isänmaataan puolustaa, siitä motivoitua. Sen jälkeen tulee kaluston suorituskyky. Nämä kaksi tekijää ovat ne, jotka maata oikeasti suojaavat. Motivoitumisen merkityksestä on käytännön kenttäkokeet menossa, ja alustavat tulokset tiedossa. Puolueettomana tarkkailijana sanoisin, että ei olis Venäläisten kannattanut. Vaikka takana on ennakkoon arvioituna yksi maailman tehokkaimmista sotakoneista, niin ei vaan homma rokkaa. Vastassa on maanpuolustustahtoinen kansa, joka saa lännen tukena jotain muutakin kuin sympatiaa.
Tosiasia on, että Natoon liittyneet maat ajoivat omia puolustusvoimiaan alas Neuvostoliiton hajottua.
Julkisessa keskustelussa ei ole pohdittu minkään vertaa sen vaikutusta Venäjän hyökkäyspäätökseen. Jos eurooppa olisi ollut kylmän sodan trimmissä nyt, niin olisiko Venäjä hyökännyt yhtään mihinkään? Kysymykseen on nyt tietenkin mahdotonta saada oikeaa vastausta, mutta siitäkin olisi syytä keskustella, ja miettiä sitäkin kautta maitten omia turvallisuusratkaisujaan.
Itse uskon vahvasti siihen, että joku kaunis päivä Natonkin loukkaamattomuus punnitaan. Venäjä ei kykene siihen kymmeneen vuoteen ilman voimakasta kumppania. Ja nyt täytyy muistaa, ettei Venäjä ole maailmassa yksin, vaikka täältä lännestä siltä tuntuukin. Jos Venäjä joskus aikoo kokeilla, kuinka hereillä Nato on, niin toivon totisesti, että Suomi on omatoimisesti valmistautunut siten, ettei se kokeilu suuntaudu tänne.
Tähän Suomi valmistutuu nyt monin tavoin, joista Nato sopimus on yksi. Riittääkö, jää nähtäväksi.
Hallitus muuttaa lainsäädäntöä, ja mahdollistaa käytännössä jokaiselle oman maansa puolustamisesta kiinnostuneelle mahdollisuuden olla pieni vaikuttaja siinä, että hyökkäys on epätodennäköisempi.
valtioneuvosto.fi
Olemalla edes jotenkin maanpuolustyössä mukana, on osaltaan luomassa mielikuvaa siitä, ettei tänne kannata hyökätä. Sohvalta vittuilu ja Naton ylistäminen ei sitä tee.