Suomi hakee Nato-jäsenyyttä

  • 1 088 600
  • 10 333

Tulisiko Suomen liittyä Natoon

  • Kyllä

    Ääniä: 764 90,7%
  • Ei

    Ääniä: 78 9,3%

  • Äänestäjiä
    842
  • Poll closed .

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pahoittelut jos (varmaan kun) tästä on keskusteltu jo, mutta eikö se ole vähän riskialtista toitottaa mediassa että Suomi saattaa hakea/hakee NATOon esim viikolla 19. Jos kerta NATOon ei voi hakea sota-/kriisitilanteessa, niin eikö Putte voisi yksinkertaisesti julistaa sodan Suomea vastaan (tekemättä mitään asian suhteen) ennen hakupäivää?
Tämä on hyvä kysymys.

Itse näkisin että valtiojohto sekä media ovat tässä asiassa toimineet viisaasti: koko ajan on otettu pieniä, mutta selkeitä askelia kohti NATOa. Aivan varmasti myös on tarkkailtu joka askeleella Venäjän reaktioita lausuntoihin. Kuitenkaan mitään merkittävää kiusaa ei vielä ole tapahtunut, mikä on erittäin hyvä merkki, ja osaltaan tukee sitä teoriaa, että Venäjä mahdollisesti laskee Suomen (ja Ruotsin) jo valmiiksi oman etupiirinsä ulkopuolelle. Nyt jo ollaan tilanteessa, että käytännössä kaikki tietävät Suomen ja Ruotsin hakevan NATOon, vaikka sitä ei olla ääneen lausuttukaan. Mikä on siitä hyvä asia, että nyt tuo asian ääneen lausuminen on enää yksi pieni askel monien muiden joukossa, eikä mikään yhtäkkinen iso peliliike.

Mutta sitten kolikon toinen puoli on tuo kysymys siitä, mitä Putte tekee voitonpäivänä. Yksi spekulaatio on ulkomaisessa mediassa ollut sodan julistaminen - mutta ei vain Ukrainaa vastaan LKP:n mahdollistamiseksi, vaan samanaikaisesti kaikkia muitakin Venäjälle epäystävällisiä maita vastaan, mikä tietenkin kattaa paitsi Suomen, myös koko EU:n, muun vapaan maailman ja vielä vähän päälle. Tällaisella lausunnolla/peliliikkeellä ensisijainen tarkoitus olisi varmasti pelottelu Ukrainan aseviennin tyrehdyttämiseksi, mutta toinen tarkoitus voisi olla Suomen ja Ruotsin NATO-junan suistaminen raiteiltaan.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Mielenkiintoinen oli pressan näkemys, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä voidaan keskustella, mutta kyseessä on hänen mukaansa ”hyvin vaarallinen seikkailu”.
Vähemmän yllättäen presidentin yhteydet Kremliin ovat hyvässä kunnossa:

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

CreaseMonkey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Paras päivä ilmoittaa Suomen virallisesta Natohakemuksesta olisi ehdottomasti toukokuun 9.!
Kuten Turhapuron appiukko Tuura sanoisi ”voi tätä ilon päivää!”

Mitä iloa tällaisesta vittuilusta olisi?

Suomen mahdollinen Nato-hakemus ja jäsenyys on Venäjälle suht iso arvovaltatappio. Sen asettamien "punaisten viivojen" yli astutaan, niin että heilahtaa ja Suomi ilmaisee olevansa suvereeni valtakunta, joka tekee mitä itse tahtoo.

Fakta on se, että Venäjä on naapurissa vaikka siellä johto vaihtuisi ja siitä tulisi demokraattinen valtio. Heidän suuri isänmaallinen sotansa on sellainen kansallinen myytti, että se ei katoa venäläisestä sielunmaisemasta ja pilkan kohdistaminen tähän voisi oikeasti kaihertaa venäläistä Tauno Tasalakkia.

Suomi voittaa tässä asiassa ja Venäjä häviä ja kokee ainakin omasta mielestään arvovaltatappion. Miksi pitäisi olla huono voittaja ja ilkkumisen ilosta ilkkua, kun sen hakemuksen voi hyvin toimittaa vaikka 8.5.?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Saukin laaja haastattelu

Tätä olin itsekin tulossa linkittämään. Suosittelen lukua ehdottomasti kaikille.

Joulukuussa Niinistölle valkeni, että Venäjä pitää edelleen Suomea etupiiriinsä kuuluvana maana. Ja hän näkee, että riskinä on, että kylmän sodan sijaan vuorossa saattaa olla jopa tulikuuma sellainen. Niinistön mukaan näyttää nyt siltä, että Suomi ja Ruotsi liittyvät NATO:on (voiko tätä suoremmin edes sanoa?), ja nyt syntyy Pohjolan oma turvalinnoitus, jossa ei saa unohda Baltiaa.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Tätä olin itsekin tulossa linkittämään. Suosittelen lukua ehdottomasti kaikille.

Joulukuussa Niinistölle valkeni, että Venäjä pitää edelleen Suomea etupiiriinsä kuuluvana maana. Ja hän näkee, että riskinä on, että kylmän sodan sijaan vuorossa saattaa olla jopa tulikuuma sellainen. Niinistön mukaan näyttää nyt siltä, että Suomi ja Ruotsi liittyvät NATO:on (voiko tätä suoremmin edes sanoa?), ja nyt syntyy Pohjolan oma turvalinnoitus, jossa ei saa unohda Baltiaa.
Oli kyllä hyvä juttu, itsekin aamulla luin.. tottahan se on, että Venäjän vaateet "turvatakeista" sen suhteen ettei Nato enää laajene itään paljastivat heikäläisen ajattelumallin, mikä nyt toki oli kohtuu selvä muutenkin..

Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, tai onkohan Venäjällä tultu ajatelleeksi, että kun Suomi ja Ruotsi nyt sitten liittyvät Natoon, niin sen jälkeen Naton itälaajeneminen muuten tulee loppumaan kuin seinään. Sveitsi ja Itävalta eivät tule Natoon koskaan liittymään, ja Balkanin maita nyt ei edes huolita, niin se on sitten siinä. Mahdolliset maat vain yksinkertaisesti loppuvat..
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, tai onkohan Venäjällä tultu ajatelleeksi, että kun Suomi ja Ruotsi nyt sitten liittyvät Natoon, niin sen jälkeen Naton itälaajeneminen muuten tulee loppumaan kuin seinään. Sveitsi ja Itävalta eivät tule Natoon koskaan liittymään, ja Balkanin maita nyt ei edes huolita, niin se on sitten siinä. Mahdolliset maat vain yksinkertaisesti loppuvat..
On siellä vielä jäljellä Euroopan maanosassa (edes osittain) sijaitsevista valtioista jäljellä Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Georgia, Azerbaidzan, Kazakstan - ja Venäjä. Kuten Turkistakin, niin toki Venäjästä, Georgiasta, Azerbaidzanista ja Kazakstanista (isokin) osa kuuluu maantieteellisesti Aasian puolelle. Armenia taitaa kuulua jo kokonaan Kyproksen tavoin maantieteellisesti Aasian puolelle, vaikka kulttuurihistoriallisesti Euroopan puolelle.

 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Onhan vielä Irlantikin. Tosin se ei taida olla enää itään laajentumista. Eikä ole liittymässä.
@Euro71 @PataJaska
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, tai onkohan Venäjällä tultu ajatelleeksi, että kun Suomi ja Ruotsi nyt sitten liittyvät Natoon, niin sen jälkeen Naton itälaajeneminen muuten tulee loppumaan kuin seinään.

Ehkä hetkeksi, mutta voihan se olla, että joskus 20 vuoden päästä keskustellaan Karjalan tasavallan NATO-jäsenyydestä.

Ukraina toki joskus myös, kunhan saavat maahantunkeutujan ajettua pois ja yhteiskuntansa sellaiseksi, että kriteerit täyttyvät.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Mukavaa nähdä Niinistön olevan lähes tismalleen samoilla linjoilla kuin itsekin kansalaisena olen. Johtopäätösten tekeminen on lopulta saumattoman helppoa, koska muut vaihtoehdot eivät Suomen turvallisuutta parantaisi.

Olen ehkä lapsellinen, mutta "Berliinin muurin" rakentaminen Suomen itärajalle on ainoastaan tervetullut mahdollisuus, kun tilanne Venäjän suhteen on näin valitettava, että kokevat vapaan kansalaisyhteiskunnan uhaksi venäläisyydelle. Sitten on kyllä parempi sulkea Venäjä Euroopasta jopa tukevammin kuin kylmän sodan aikana.

Kyse on pitkässä juoksussa myös Kiinan uhkaan reagoimisesta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Niinistön haastattelussa jäin kaipaamaan vastausta keskeiseen asiaan. Miksi Niinistö näki Venäjän lukevan Suomen etupiiriinsä vasta joulukuussa 2021? Sitä ennen Venäjä oli ilmaissut tuhanteen kertaan, mitä Suomen NATO-jäsenyydestä seuraa.

Venäjä oli luonut tilanteen, jossa Niinistö pelkäsi edistää Suomen NATO-jäsenyyttä ja vetosi 2/2022 siihen, että hän ei voi toimia kuten tavallinen kansalainen NATO:n osalta vaan hänellä on päättäjänä vastuu. Niinistö tarkoitti käsittääkseni Venäjän toimia, joilla se kostaisi etupiirinsä supistumisen Suomen NATO-jäsenyyden myötä.

Venäjä on nähnyt Suomen osana Venäjän historiaa ja etupiiriä käytännössä aina. Mutta ehkä tämä on poliitikoille se tapa, jolla Suomessa virheet myönnetään. Suomesta tuli osa Venäjän etupiiriä 12/2021 ja sitä ennenhän meillä oli NATO-optio. Virheet 1990-luvulta alkaen voidaan korjata. Onneksi.
 

tres11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Spåra ja K-Espoo
Niinistön haastattelussa jäin kaipaamaan vastausta keskeiseen asiaan. Miksi Niinistö näki Venäjän lukevan Suomen etupiiriinsä vasta joulukuussa 2021? Sitä ennen Venäjä oli ilmaissut tuhanteen kertaan, mitä Suomen NATO-jäsenyydestä seuraa.
Onhan tuossa IS haastattelussa tuo kerrottu melkoisen hyvin:

Niinistö pitää käännekohtana ajattelussaan joulukuun alkupuolta, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.

– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana. Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.


Oliko joulukuun alku todella käännekohta? Eivätkö Putinin puheet Naton itälaajentumista vastaan ole olleet jo paljon kauemmin esillä?

– Tietysti, mutta sisältö on ollut erilainen. Nyt Venäjä esitti Natolle vaatimuksen, että se ei enää saa ottaa uusia jäseniä. Siihen asti oli puhuttu, että jos Suomi ja Ruotsi, niin seuraa tätä ja tätä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, kun Nato päättäväisesti torjui Venäjän kieltovaatimuksen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Onhan tuossa IS haastattelussa tuo kerrottu melkoisen hyvin:

Niinistö pitää käännekohtana ajattelussaan joulukuun alkupuolta, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.

– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana. Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.


Oliko joulukuun alku todella käännekohta? Eivätkö Putinin puheet Naton itälaajentumista vastaan ole olleet jo paljon kauemmin esillä?

– Tietysti, mutta sisältö on ollut erilainen. Nyt Venäjä esitti Natolle vaatimuksen, että se ei enää saa ottaa uusia jäseniä. Siihen asti oli puhuttu, että jos Suomi ja Ruotsi, niin seuraa tätä ja tätä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, kun Nato päättäväisesti torjui Venäjän kieltovaatimuksen.
Totta. Siinä myös muistaakseni viitataan Niinistön SK:n haastatteluun 26.3. 2022. Niinistö totesi silloin, että

"Jatkaminen entiseen tapaan ei ole meille riittävä turva. Yhteistoiminnan voimakas vahvistaminen jonkun tai joidenkin osapuolien kanssa herättää kysymyksen: riittääkö sekään? Sen sijaan Nato on kiistatta riittävä".

Minusta näkemys, jonka mukaan jatkaminen entiseen tapaan olisi päättynyt vähän aikaa sitten, on ollut ylipäätään typerä. Todellisuudessa valittu linja on tuonut Suomeen uskomattoman määrän paskaa Venäjältä ja erilaista kiristys- ja painostustoimintaa myös. Tätä linjaa kulkivat hyvin yksimielisesti Niinistön lisäksi SDP, Kesk ja Vas. Muissa oli hajontaa tai aivan toinen näkemys (RKP, Kok).

Samoin valittu linja toi oligarkit hyvin lähelle suomalaista eliittiä ja Niinistön pelaamaan heidän kanssaan jäällä. Suomi kumarsi liian syvään Kremliin ja tämä tehtiin tällä kertaa nähdäkseni siksi, että luotettiin yhteistoimintalinjan takaavan Suomelle erillisaseman. Näin ei todellisuudessa käynyt. Muutama suomalainen tutkija on selvitellyt asiaa ja todennut, että pokkuroinnissa ylitettiin soveliaisuuden raja. Näkisin tilanteen (Rosatom, Jokerit jne) osana Suomen "jatkamista entiseen tapaan".
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Kyllä tosiaan jatkosodasta lähtien on ollut aika selvää, että Suomi on Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän etupiirissä ollut. Cobolin tapaan kiinnostaa tietää milloin ja miksi Suomi on Niinistön mielestä jotenkin tuosta etupiiristä päässyt pois? Kyllä on pakko olla kyse Niinistön vanhojen virheiden kumittamisesta.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niinistön haastattelussa jäin kaipaamaan vastausta keskeiseen asiaan. Miksi Niinistö näki Venäjän lukevan Suomen etupiiriinsä vasta joulukuussa 2021? Sitä ennen Venäjä oli ilmaissut tuhanteen kertaan, mitä Suomen NATO-jäsenyydestä seuraa.
Meinasin puuttua samaan, ehdit ensin.
Venäjä on nähnyt Suomen osana Venäjän historiaa ja etupiiriä käytännössä aina. Mutta ehkä tämä on poliitikoille se tapa, jolla Suomessa virheet myönnetään. Suomesta tuli osa Venäjän etupiiriä 12/2021 ja sitä ennenhän meillä oli NATO-optio. Virheet 1990-luvulta alkaen voidaan korjata. Onneksi.
Miten luokitellaan ne uhkaukset, jotka sai Salen vaijentamaan NAto-keskustelun? Kyllä uhkailusta tietoinen valtiojohto pitäisi olla älykkäämpää. Taviksille tuo uhkailu on tullut tietoon vasta tänä vuonna. Tässä 12/21selityksessä haisee taktinen totuus.
 

Kiekoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Україна
Venäjä voi nähdä etupiirinään mitä vain. Onkin eri asia kun ruvetaan vaatimaan sopimuksia. Tämän näen erona YYA päättymisestä lähtien
 

Risa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SoJy vuodesta-61, Jokerit 1972-2013; 2022, Україна
Huoltovarmuuskysymykset ovat oleellisia. Tykistöaseissa on aivan sama, mistä ne paukut tulee, kyllä ne putkesta lähtee. Ohjuksissa on oleellista ohjausjärjestelmä, jonka kehitys pitää olla 'oikeissa' käsissä.
Kyllä ainakin ilmavoimissa oli aikanaan näkemyksiä, että Mig-29 olisi ollut parempi kone, kun uutta hävittäjäpäätöstä tehtiin. Poliittisena päätöksenä päädyttiin Hornettiin.

Ihan sama mitä joihinkin lausuntoihin on siloteltu, mutta ei ollut tuolloin kuin yksi valinta ilmavoimien kannalta ja se oli Hornet. Juuri noihin aikoihin kertailin jatkuvasti Satakunnan lennostossa ja meitäkin ohjeistettiin äänestämään oikein tulevissa pressanvaaleissa, eli siis Pro-Hornet Elisabethia. Suomihan ei edes pyytänyt tarjousta Horneteista kun epäiltiin niitä kuitenkin liian kalliiksi ratkaisuksi. McDonnell Douglas tuli sitten tarjouksellaan vähän puskista kisaan mukaan, onneksi. Migit oli mukana vain näön vuoksi.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Olen tässä ketjussa paljon liputtanut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tiivistäisi oleellisesti pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Ihan sattumalta aivan muita asioita etsiessä löysin tällaisen norjalaisen artikkelin Nordefcosta:


Mikä siinä kiinnittää huomiota? Se, että vuoden 2014 jälkeen Pohjoismaat ovat alkaneet syventää yhteistyötä myös rauhanajan ulkopuolelle. Tässä ei ole omia boldauksia, koska tämä koko kappale on boldauksen arvoinen kaikkineen:

Since the start of the Ukrainian crisis in 2014, the Nordic states have sought to advance their defence cooperation “beyond peacetime” to also encompass operational military cooperation in crisis and armed conflict. Relations between the two Nordic non-NATO members, Sweden and Finland, have formed a vanguard, encompassing bilateral operational planning beyond peacetime. While no formal security policy guarantees have been exchanged, Sweden and Finland have created strong expectations that they will lend each other support in a crisis. In short, while no formal alliance treaty exists, the two states have nevertheless become closely aligned.

Tämä on myös erityisen kiinnostavaa luettavaa:
In 2020, Sweden and Finland joined NATO member Norway in signalling their intention to strengthen their trilateral defence relationship. The following year, NATO members Norway and Denmark signed a similar agreement with Sweden. The goal of these documents was to coordinate their national operational plans – their “war plans” – and perhaps develop some common operational plans. In this article, it is argued that these agreements fall short of a formal military alliance, but that they represent an alignment policy between the Nordic states.

Toinen minusta todella tärkeä juttu löytyy johtopäätöksistä:

The definition of an “alliance” is normally a formal agreement – such as a treaty – between two or more countries that require them to support one another in some form if one is the victim of an armed attack. By this definition, the non-NATO Nordic states are not “allies”, since no such formal agreement exists. Instead, they can be described as “strategic partners” who work closely together on security and defence with one another, with NATO as an organisation, and with key NATO countries.
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Norjalle ja Tanskalle Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä strategisia kumppaneita liittoutumistilanteesta riippumatta. Tämä jatkuu tällä tavalla (boldaukset omia):

However, the term “partnership” does not do justice to the close and intimate security and defence relationship that exists today between the Nordic states. Denmark, Norway, Sweden, and Finland are examining the coordination of their national operational plans – their “war plans” if you will – and considering developing some common plans. Sweden and Finland have already carried out such common operational planning. For years now exercise patterns in the Nordic region have been influenced by national defence planning, with the Nordic countries participating visibly and significantly in each other’s major national exercises as well as NATO exercises in the region. This demonstrates military capability and political will.

While not exchanging formal security guarantees, the Nordic states now routinely stress that they are developing their military capability to “act together”. This in order to strengthen deterrence, defence, and the stability of the Nordic-Baltic region. It does not seem apt to describe this relationship as a “partnership”, which it exceeds, or as an “alliance”, which its lack of mutual defence obligations precludes. It has been described by analysts and scholars both as a “semi-alliance” and an alliance “in all but name”, but these terms do not constitute clear analytical categories. Snyder’s original – and today largely forgotten – distinct definitions of alignment and alliance arguably provide superior typologies. He defined the latter as a narrower, more formal, and more unambiguous subtype of the former, which is much wider, looser, and more diffuse. Alignment implies that an expectation has been created, among the Nordic states and abroad, that they will support one another in crisis or armed conflicts.

At the heart of these very close defence relationships are shared identity, values, and first and foremost: common strategic interests. As the Nordic defence ministers and Icelandic minister of foreign affairs put it in 2018: “We may have different security affiliations, but we are neighbours in the North. A security crisis in our neighbourhood would affect us all”. Faced with this reality, the Nordic countries have chosen to take the plunge into coordinating their national defence plans.

Voisin veikata, että jos Suomi ja Ruotsi saavat Nato-hakemuksensa sisään ennen Madridin kokousta, ja jos tosiaan on niin, että jäsenyysneuvottelut ovat luokkaa pari päivää, niin Suomi ja Ruotsi olisivat jo Madridin kokouksessa tarkkailijajäseniä (eli osallistuisivat kokouksiin). Luulen, että se tarkoittaisi sitä, että siitä kokouksesta tulisi paljon ainesta mediaan, jossa on "Band of Brothers/Sisters" eli kuvia Pohjoismaiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja varmaan tuosta kokouksesta tulisi myös materiaalia, jossa Itämeren maat (Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa) olisivat yhteiskuvissa kertomassa solidaarisuudestaan.

Jos näin kävisi, niin voisin veikata Norjan, Tanskan ja Islannin hoputtavan muita Nato-maita sen takia, että "meillä on valmiit suunnitelmat jo olemassa, ratifioikaa sopimus, että päästään toteuttamaan ne". Voisin veikata, että Baltian maat, Puola ja todennäköisesti myös Saksa seisoisivat suunnilleen samassa rintamassa painostamassa muita Nato-maita ratifioimaan sopimuksen ASAP, jotta valmiit suunnitelmat voitaisiin viedä kentälle. Kun siihen vielä on melko pakko laskea UK ja USA, niin minusta näyttää todella epätodennäköiseltä se, että kukaan nykyinen Nato-maa asettuisi vastahankaan. Kannattaa muistaa esimerkiksi se, että Unkari on osa Visegrad-ryhmää, johon kuuluu myös Puola. Ja sitä paitsi unkarilaisilla on ihan hyvät fiilikset Suomesta.

Olen tässäkin ketjussa sanonut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta kaikkein tärkeimmät maat ovat naapurimaita. Ei Espanja, Italia, Kreikka tai Turkki asetu vastahankaan, koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei oikeasti kosketa heitä. Ei se kosketa myöskään entisen Jugoslavian valtioita. Esimerkiksi vaikkapa Kroatian turvallisuus on niin voimakkaasti sidottu Natoon, että vaikka heidän presidenttinsä sanoisi ihan mitä vain, niin eivät he ala toimimaan turvallisuudensa takaajien (isojen länsimaiden) intressejä vastaan.

Voi siis hyvin käydä niin, että Madridin kokouksessa nähdään jopa tunteellisia purkauksia, jos Suomi ja Ruotsi ovat jo silloin tarkkailijajäseniä.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Oraakkeli Risto. E. J. Penttilän mukaan Suomi tulee saamaan Natosta ankkurin, joka on ollut hukassa vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Naton merkitys on siis paljon puolustusta ja turvallisuutta suurempi.



Hämmästyttävän tarkasti on Penttilä kyllä pystynyt tilanteita ennustamaan (ja yleisesti USAssa on oltu kartalla sodan mahdollisuudesta jo hyvissä ajoin), toivotaan että viimeisinkin vielä toteutumaton ennustus osuu maaliinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös