Tämä viestikö oli siis vastauksesi kysymyksiini?
Ilmeisesti yrität vihjailla, että Natoon kuuluvat maat menettävät maanpuolustustahtoaan? Näin tämän tulkitsen. Jäin kuitenkin kaipaamaan lihaa luiden ympärille. Tätä olet toki aiemminkin vihjaillut, mutta silloin joku (olisiko ollut
@Cobol) ampui nuo vihjailut alas kuin tikanpojat oksalta.
Haluatko vielä vastata uudelleen näihin kysymyksiin (nyt lyhennettynä ja entistä selkeämpinä versioina):
Koetko, että Ukrainalle riittää nykyinen apu, eikä se haluaisi enempää aseistusta, sekä ennen kaikkea myös suoraa sotilaallista apua?
Ajatteletko, että Naton jäsenenä Suomi ei jostain syystä saisi niin paljon "Naton äijien" apua, että siitä olisi merkittävästi enemmän apua/hyötyä kuin tällä hetkellä Ukrainalle annettavasta avusta?
Maailma muuttuu nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Tän päivän sitoumus voi olla huomisen rasite. Joten en voi vastata kyllä/ei.
En vihjaile mitään. Totean vain, että sodassa on kyseessä hyvin pitkälle tahtolajista. Venäläisten tahtotilaa voi miettiä vertaamalla tuloksia kalusto- ja miehistöylivoimaan. Ympäri maailmaa käydään sotia, joissa osapuolet eivät ole tasavertaisia. Lähes poikkeuksetta paremmin pärjää osapuoli, jolla on oikeus puolustaa omaa kotiaan.
Yhdysvallat on käyttänyt huume- ja terrorismin vastaisiin sotiinsa naurettavia määriä rahaa, energiaa, roinaan ja ihmishenkiä. Lopputulos?
Natoon kuuluneet maat alasajoivat kansallisia puolustusvoimiaan, tämä on kiistaton tosiasia. Nyt tilanne on muuttumassa, eikä siitä voida kiittää Trumpin aiheellista puuttumista Naton heikenneeseen puolustuskykyyn, vaan Putinia, joka todensin uhkan olevan todellisen. Nyt budjetteja korjaillaan, mutta ennen kuin se on kalustona kallioluolissa, niin siihen menee aikaa.
Ukraina on pyytänyt aseistusta. Nyt sinne on toimitettu järeää tykistöä, panssarivaunuja, ja kokonaisia ohjusjärjestelmiä, ja jos tiedot helikoptereiden ja 20 hävittäjän ilmestymisestä lentovahvuuteen pitävät paikkansa, niin roinapuoli on kuosissa. Viime päivinä ei ole kuulunut vetoomuksia aseavun lisäämisestä. Ilmatilan sulkemista on pyydetty, mutta se on moniongelmainen kansainvälinen kipupiste, eikä siihen ole myönnytty. Jos suorana sotilaallisena apuna tarkoitat muista maista tulevia joukkoja, niin Ukraina julkisti sodan alkaessa omilla sivuillaan
vetoomuksen vapaaehtoisten liittymisestä Ukrainan puolustusvoimiin. Nyt tuo vetoomus on poistettu. On arvioitu, että yli 20 000 henkilöä olisi Ukrainan ulkopuolelta tullut maahan erilaisiin sotilastehtäviin. Humanitaarinen sakki erikseen. Aseavun todellista määrää on mahdotonta arvioida, koska lähettävät maat eivät julkista tietoja. Jossain vilahti luku, että panssarintorjuntaohjuksia olisi lähetetty 70000kpl mikä on järjetön luku. Nyt en löytänyt vahvistusta. Mutta jos katsoo rahassa myönnettyjä apuja, niin puhutaan
todella järkyttävistä summista. Ja nyt täytyy muistaa, että puhutaan maasta, joka ei kuulu Natoon, ei edes EU:n. Sota on kallista, mutta fyrkkaa siihen tuntuu löytyvän. Eli koen Ukrainan saaneen kutakuinkin sen avun, mitä ovat pyytäneet poislukien lentokielto. Lopputuloksena Venäjän vetäytyminen ja sodan paikallaanpolkeminen juuri nyt. Uudelleen ryhmitetty hyökkäys on pysäytetty.
Euroopassa Nato-joukot koostu kansallisista joukoista, joiden käytöstä viimekädessä vastaa kukin valtio itsenäisesti. Natolla itsellään ei ole omia joukkoja. Nato:n välittömän reagoinnin joukot (VJTF) olisivat maassa 48 tunnissa, nopean toiminnan joukot (NRF) 5-30 vuorokaudessa, korkean valmiuden joukot (HRF) 30-90 vuorokaudessa, matalamman valmiuden joukot (FLR) 90-180 vuorokaudessa ja täydennysjoukot (LTBF) lampsisivat mestoille vuoden sisään. VJTF-joukkojen vahvuus on 5 000 sotilasta ja NRF-joukkojen 25 000.
Eli Naton joukot eivät ehdi apuun ensi-iskun aikana, vaan se on kunkin Nato-maan omien puolustusvoimien tehtävä. Noi välittömän lähdön ukot ei riitä mihinkään Venäjän tekemän hyökkäyksen torjumisessa.
Nato-joukot ei ole videopelin stiga-ukkoja, mitä heitellään ruudulle entterillä. Ne vaativat järjettömän logistiikan, tuen ja kuljetuksen, mikä vaatii kuljetuskapasiteettia ja aikaa. Ja sitä aikaa ei välttämättä aina ole.
Jotta Nato-joukoista olisi ensi-iskussa jotain hyötyä, niin Suomessa tulisi olla kymmenien tuhansien miesten Nato-tukikohtia. Ne taas lisäävät Venäjään nähden aika tavalla jännitettä, jota aika harva kaipaa lisää nykytilanteeseen verraten. Mutta olisiko Nato-joukoista oikeasti hyötyä Suomelle kriisitilanteessa? Ehkä. Käytännön kenttäkokeista ei ole tuloksia saatavana. Artikla 5 ei velvoita Nato-jäseniä yksiselitteisesti yhtään mihinkään. Joukkojen käytöstä vastaa kuinkin jäsenmaan hallitus harkittuaan riittäviä toimia. Nämä päätökset ovat väistämättä politiikkaa, missä viirit vaihtavat suuntaansa välillä omituisestikin.
Itse olen kansallisen puolustuskyvyn kannattaja. Kannatan myös sotilaallista liittoutumista. Mutta siitä en ole vakuuttunut, että Nato on ainoa/paras vaihtoehto. Isoissa organisaatioissa on aina enemmän/suurempia näkemyseroja. Mä uskon siihen, että kun on tarpeeksi tahtoa ja voimaa, niin ei tarvii kerjäillä apuja muilta.
Näkemyksesi siitä, että Naton avulla voisi välttää omaa joutumistaan maanpuolustukseen, kun muut hoitaisi hommat vituttaa mua aivan helvetisti.
Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan ulkomainen aseapu Ukrainalle kaksinkertaistetaan.
www.hs.fi