Mainos

Suomi hakee Nato-jäsenyyttä

  • 1 080 702
  • 10 343

Tulisiko Suomen liittyä Natoon

  • Kyllä

    Ääniä: 764 90,7%
  • Ei

    Ääniä: 78 9,3%

  • Äänestäjiä
    842
  • Poll closed .

Kiekoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Україна
Venäjä voi nähdä etupiirinään mitä vain. Onkin eri asia kun ruvetaan vaatimaan sopimuksia. Tämän näen erona YYA päättymisestä lähtien
 

Risa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SoJy vuodesta-61, Jokerit 1972-2013; 2022, Україна
Huoltovarmuuskysymykset ovat oleellisia. Tykistöaseissa on aivan sama, mistä ne paukut tulee, kyllä ne putkesta lähtee. Ohjuksissa on oleellista ohjausjärjestelmä, jonka kehitys pitää olla 'oikeissa' käsissä.
Kyllä ainakin ilmavoimissa oli aikanaan näkemyksiä, että Mig-29 olisi ollut parempi kone, kun uutta hävittäjäpäätöstä tehtiin. Poliittisena päätöksenä päädyttiin Hornettiin.

Ihan sama mitä joihinkin lausuntoihin on siloteltu, mutta ei ollut tuolloin kuin yksi valinta ilmavoimien kannalta ja se oli Hornet. Juuri noihin aikoihin kertailin jatkuvasti Satakunnan lennostossa ja meitäkin ohjeistettiin äänestämään oikein tulevissa pressanvaaleissa, eli siis Pro-Hornet Elisabethia. Suomihan ei edes pyytänyt tarjousta Horneteista kun epäiltiin niitä kuitenkin liian kalliiksi ratkaisuksi. McDonnell Douglas tuli sitten tarjouksellaan vähän puskista kisaan mukaan, onneksi. Migit oli mukana vain näön vuoksi.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Olen tässä ketjussa paljon liputtanut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tiivistäisi oleellisesti pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Ihan sattumalta aivan muita asioita etsiessä löysin tällaisen norjalaisen artikkelin Nordefcosta:


Mikä siinä kiinnittää huomiota? Se, että vuoden 2014 jälkeen Pohjoismaat ovat alkaneet syventää yhteistyötä myös rauhanajan ulkopuolelle. Tässä ei ole omia boldauksia, koska tämä koko kappale on boldauksen arvoinen kaikkineen:

Since the start of the Ukrainian crisis in 2014, the Nordic states have sought to advance their defence cooperation “beyond peacetime” to also encompass operational military cooperation in crisis and armed conflict. Relations between the two Nordic non-NATO members, Sweden and Finland, have formed a vanguard, encompassing bilateral operational planning beyond peacetime. While no formal security policy guarantees have been exchanged, Sweden and Finland have created strong expectations that they will lend each other support in a crisis. In short, while no formal alliance treaty exists, the two states have nevertheless become closely aligned.

Tämä on myös erityisen kiinnostavaa luettavaa:
In 2020, Sweden and Finland joined NATO member Norway in signalling their intention to strengthen their trilateral defence relationship. The following year, NATO members Norway and Denmark signed a similar agreement with Sweden. The goal of these documents was to coordinate their national operational plans – their “war plans” – and perhaps develop some common operational plans. In this article, it is argued that these agreements fall short of a formal military alliance, but that they represent an alignment policy between the Nordic states.

Toinen minusta todella tärkeä juttu löytyy johtopäätöksistä:

The definition of an “alliance” is normally a formal agreement – such as a treaty – between two or more countries that require them to support one another in some form if one is the victim of an armed attack. By this definition, the non-NATO Nordic states are not “allies”, since no such formal agreement exists. Instead, they can be described as “strategic partners” who work closely together on security and defence with one another, with NATO as an organisation, and with key NATO countries.
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Norjalle ja Tanskalle Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä strategisia kumppaneita liittoutumistilanteesta riippumatta. Tämä jatkuu tällä tavalla (boldaukset omia):

However, the term “partnership” does not do justice to the close and intimate security and defence relationship that exists today between the Nordic states. Denmark, Norway, Sweden, and Finland are examining the coordination of their national operational plans – their “war plans” if you will – and considering developing some common plans. Sweden and Finland have already carried out such common operational planning. For years now exercise patterns in the Nordic region have been influenced by national defence planning, with the Nordic countries participating visibly and significantly in each other’s major national exercises as well as NATO exercises in the region. This demonstrates military capability and political will.

While not exchanging formal security guarantees, the Nordic states now routinely stress that they are developing their military capability to “act together”. This in order to strengthen deterrence, defence, and the stability of the Nordic-Baltic region. It does not seem apt to describe this relationship as a “partnership”, which it exceeds, or as an “alliance”, which its lack of mutual defence obligations precludes. It has been described by analysts and scholars both as a “semi-alliance” and an alliance “in all but name”, but these terms do not constitute clear analytical categories. Snyder’s original – and today largely forgotten – distinct definitions of alignment and alliance arguably provide superior typologies. He defined the latter as a narrower, more formal, and more unambiguous subtype of the former, which is much wider, looser, and more diffuse. Alignment implies that an expectation has been created, among the Nordic states and abroad, that they will support one another in crisis or armed conflicts.

At the heart of these very close defence relationships are shared identity, values, and first and foremost: common strategic interests. As the Nordic defence ministers and Icelandic minister of foreign affairs put it in 2018: “We may have different security affiliations, but we are neighbours in the North. A security crisis in our neighbourhood would affect us all”. Faced with this reality, the Nordic countries have chosen to take the plunge into coordinating their national defence plans.

Voisin veikata, että jos Suomi ja Ruotsi saavat Nato-hakemuksensa sisään ennen Madridin kokousta, ja jos tosiaan on niin, että jäsenyysneuvottelut ovat luokkaa pari päivää, niin Suomi ja Ruotsi olisivat jo Madridin kokouksessa tarkkailijajäseniä (eli osallistuisivat kokouksiin). Luulen, että se tarkoittaisi sitä, että siitä kokouksesta tulisi paljon ainesta mediaan, jossa on "Band of Brothers/Sisters" eli kuvia Pohjoismaiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja varmaan tuosta kokouksesta tulisi myös materiaalia, jossa Itämeren maat (Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa) olisivat yhteiskuvissa kertomassa solidaarisuudestaan.

Jos näin kävisi, niin voisin veikata Norjan, Tanskan ja Islannin hoputtavan muita Nato-maita sen takia, että "meillä on valmiit suunnitelmat jo olemassa, ratifioikaa sopimus, että päästään toteuttamaan ne". Voisin veikata, että Baltian maat, Puola ja todennäköisesti myös Saksa seisoisivat suunnilleen samassa rintamassa painostamassa muita Nato-maita ratifioimaan sopimuksen ASAP, jotta valmiit suunnitelmat voitaisiin viedä kentälle. Kun siihen vielä on melko pakko laskea UK ja USA, niin minusta näyttää todella epätodennäköiseltä se, että kukaan nykyinen Nato-maa asettuisi vastahankaan. Kannattaa muistaa esimerkiksi se, että Unkari on osa Visegrad-ryhmää, johon kuuluu myös Puola. Ja sitä paitsi unkarilaisilla on ihan hyvät fiilikset Suomesta.

Olen tässäkin ketjussa sanonut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta kaikkein tärkeimmät maat ovat naapurimaita. Ei Espanja, Italia, Kreikka tai Turkki asetu vastahankaan, koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei oikeasti kosketa heitä. Ei se kosketa myöskään entisen Jugoslavian valtioita. Esimerkiksi vaikkapa Kroatian turvallisuus on niin voimakkaasti sidottu Natoon, että vaikka heidän presidenttinsä sanoisi ihan mitä vain, niin eivät he ala toimimaan turvallisuudensa takaajien (isojen länsimaiden) intressejä vastaan.

Voi siis hyvin käydä niin, että Madridin kokouksessa nähdään jopa tunteellisia purkauksia, jos Suomi ja Ruotsi ovat jo silloin tarkkailijajäseniä.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Oraakkeli Risto. E. J. Penttilän mukaan Suomi tulee saamaan Natosta ankkurin, joka on ollut hukassa vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Naton merkitys on siis paljon puolustusta ja turvallisuutta suurempi.



Hämmästyttävän tarkasti on Penttilä kyllä pystynyt tilanteita ennustamaan (ja yleisesti USAssa on oltu kartalla sodan mahdollisuudesta jo hyvissä ajoin), toivotaan että viimeisinkin vielä toteutumaton ennustus osuu maaliinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
IFK
Vastaavaa hämmentämistä kyseinen nimimerkki harrasti aktiivisesti myös koronaketjuissa, kun nuo olivat aktiivisimmillaan. Sama paska jatkuu ketjusta toiseen.

Ketjun aiheeseen liittyen, mielellään vaikka heti.

Kyllä - sama mies. Olin vastaan palstan yleistä näkemystä monessakin asiassa. Äkkiä mieleen tulee:
-Keskustelu rajojen sulkemisen hyödyllisyydestä viruksen päästyä jo maahan ja levitessä tehokkaasti
-Avien roolista tartuntataudin leviämisen ehkäisemisessä
-Hallituksen arvostelussa rokotustoiminnan järjestämisen tehottomuudesta
-Korona-ajan taloustoimista, joiden väitettiin vievän lamaan ja kymmenien tuhansien yritysten konkursseihin
-Koronapassin tarpeellisuudesta
Ainakin noissa asioissa tuli paskaa niskaan siitä, että uskalsin olla eri mieltä konseksuksen kanssa. Seison näkemysteni takana edelleen.

Sulla on varmaan lista, jolla näkemykseni voidaan nyt tuomita virheellisiksi?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
IFK
Miten kävi 2014 Krimin kanssa? Tuliko suurta kansainvälistä apua kun Venäjä otti palasen pois Ukrainasta? Ei tullut. NATO:ssa tai jopa EU:ssa Ukraina olisi saanut ihan eri luokan tukea tuossa tilanteessa. Nyt kun Venäjän hyökkäys oli Ukrainan olemassaoloa uhkaava niin saimme Lännen rivejä suoraksi. Lisäksi väitän, että jos sodan muutama ensimmäinen päivä olisi mennyt Venäjällä paremmin niin Länsi olisi arastellut paljon enemmän tuessaan. Olisi helposti ajateltu, että Ukraina on menetetty tapaus, turhaa sinne työntää aseita.
Ukraina ei ole homogeeninen maa, vaan Krimi ja osa Itä-Ukrainaa on ollut hyvinkin venäläismielistä aluetta. 2014 Ukrainan sisäpolitiikka oli aivan sekaisin. Janukovitsin petti vaalilupauksensa länteen liittymisestä, mikä rohkaisi venäläismielisten alueiden separatismi-liikettä, joka halusi liittyä Venäjään, jolloin tilaisuus teki varkaan. Valtausta edesauttoi Ukrainan sekaisin oleva hallinto, käytännössä täysin olemattomat puolustusvoimat, ja tyhjiin ryöstetty valtion kassa. Krimi ja osat Itä-Ukrainaa vallattiin käytännössä ilman vastarintaa. Valtaaminen pysähtyi venäläismielisten alueiden rajoille, joissa Ukrainalle uskolliset jäädyttivät sodan. Eli valtaus sai alkunsa sisäpoliittisesta ongelmasta, johon Venäjä osallistui tukemalla joukoin ja asein venäläismielisiä separatisteja. Aseapu lännestä olisi ollut hyödytöntä puolustusvoimien puuttuessa.

Porosenkon aikakaudella politiikka suuntautui länteen. Satsaukset puolustusvoimiin kasvoivat huomattavasti. Nato tuki kehitystä, ja auttoi koulutuksessa, sekä vanhan Neuvostoliiton aikaisen kaluston modernisoimisessa.
Zelenskyi on mennyt vielä pidemmälle, puolustusbudjetti on kasvanut erittäin vakuuttavasti, ja läntinen yhteistyö tiivistynyt. Maahan on hankittu moderneja asejärjestelmiä, ja puolustusvoimien miesmäärää on nyt oikean armeijan kokoinen. Oleellisena osana puolustusvoimien iskukykyä on sekin, että nyt joukoilla on oikeaa separatistien kanssa treenattua taistelukokemusta. Krimin valtaamisen aikaiset puolustusvoimat olivat vitsi nykyiseen porukkaan verrattuna. Ja tulokset puhuvat puolestaan.
Venäjän hyökkäys ei tullut minään yllätyksenä ukrainalaisille. Joukot olivat aseistettuja, ja asemissa. Tilanne oli kuin yö ja päivä Krimin miehitykseen verrattuna. Ukrainan kyky pistää vastaan ei ollut mikään yllätys Natollekaan, sillä heidän kouluttamiaan ja osin aseistamiakin ukrainalaiset ovat. Sotilaat ovat pääosin astuneet palvelukseen 2015 jälkeen, ja heidän motivaationsa miehityksestä johtuvista syistä aivan eri tasolla. Porukka on koulutettu ja aseistettu nykyaikaisesti. Lännen oli todella helppo tehdä päätöksensä erittäin massiivisesta tuesta, vaikka Ukraina ei ole sen enempää EU:n kuin Natonkaan jäsen. Lähtökohdat ja ukrainalaisten kyky oman maansa puolustamiseen olivat aivan eri tasolla, ja heidät kouluttaneiden ja osin aseistaneitten maitten hallitusten tiedossa erittäin tarkasti, jolloin apupäätökset olivat todella nopeita. Huolimatta näkemyksistä, että Ukrainan yli kävellään päivissä.

Näin Ukraina on modernisoinut asevoimiaan (iltalehti.fi)

NATO Has Been Training Ukrainian Forces for Years (outsidethebeltway.com)
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Ukraina ei ole homogeeninen maa, vaan Krimi ja osa Itä-Ukrainaa on ollut hyvinkin venäläismielistä aluetta.

Venäjä olisi saanut Krimin kansanäänestyksellä, jos Ukraina olisi sellaiseen suostunut. Muutenkin tuntuu, että ihmisiltä on kokonaan unohtanut, millaista keskustelua Krimin valtauksen jälkeen Ukrainasta käytiin.

Silloin nähtiin, että vaikka Venäjä toimi väärin, ei miehitys olisi onnistunut ellei Ukraina olisi niin heikko yhteiskunta. Rohkeimmat esittivät, että koko Ukrainan valtion olemassaolo on vaarassa kadota lähitulevaisuudessa. Voimme kai nyt todeta, ettei tämänlaisen näkemyksen esittäminen ollutkaan kovin rohkeaa, vaan kokonaisuutta ymmärtävää.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Venäjä olisi saanut Krimin kansanäänestyksellä, jos Ukraina olisi sellaiseen suostunut. Muutenkin tuntuu, että ihmisiltä on kokonaan unohtanut, millaista keskustelua Krimin valtauksen jälkeen Ukrainasta käytiin.

Silloin nähtiin, että vaikka Venäjä toimi väärin, ei miehitys olisi onnistunut ellei Ukraina olisi niin heikko yhteiskunta. Rohkeimmat esittivät, että koko Ukrainan valtion olemassaolo on vaarassa kadota lähitulevaisuudessa. Voimme kai nyt todeta, ettei tämänlaisen näkemyksen esittäminen ollutkaan kovin rohkeaa, vaan kokonaisuutta ymmärtävää.

Kansanäänestys järjestettiin, ja siitä saatiin tulos, jonka uskottavuus on kiistanalainen. Kansalaisten keskuudesta länkkäreitten keräämä mielipide oli, että venäläismielisiä on enemmistö.
Mun näkemys on, että Krimi on Ukrainan karjala. Vaikka täällä moni haluaisi alueen takaisin, niin ei se ehkä kovinkaan järkevää olisi. Krimin kanssa on hieman samoin. Heillä oli autonomiansa, enkä usko Ukrainan kovinkaan tosissaan haluavan nykyistä tilannetta muuttaa, sillä sisäpolitiikassa olisi taas yksi repivä elementti lisää. Alueen historiallinen omistus tai kuuluminen johonkin on aika monisyinen ja kiistanalainen, joten siitä kiinni pitämistä ei puolla oikeastaan muut, kuin öljy- ja kaasuvarat.

 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Mahdollisesti täällä on jossain keskusteltukin asiasta, mutta linkkaan silti, koska video tubessa ainakin on uusi. Risto E.J. Penttilä puhui A-talkissa joulukuussa Ukrainan tilanteesta ja NATOon liittymisestä , ja on kyllä näin jälkikäteen hämmentävän tarkkaan osuneita ennusteita kokeneelta poliitikolta.



 

RaikkA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässässäsäsä

tres11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Spåra ja K-Espoo
Mahdollisesti täällä on jossain keskusteltukin asiasta, mutta linkkaan silti, koska video tubessa ainakin on uusi. Risto E.J. Penttilä puhui A-talkissa joulukuussa Ukrainan tilanteesta ja NATOon liittymisestä , ja on kyllä näin jälkikäteen hämmentävän tarkkaan osuneita ennusteita kokeneelta poliitikolta.



Vois tosiaan kysyä, että mitenkäs sitten kävikään? Melkoinen meedio kyllä...
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Risa
Suosikkijoukkue
IFK
Tämä viestikö oli siis vastauksesi kysymyksiini?

Ilmeisesti yrität vihjailla, että Natoon kuuluvat maat menettävät maanpuolustustahtoaan? Näin tämän tulkitsen. Jäin kuitenkin kaipaamaan lihaa luiden ympärille. Tätä olet toki aiemminkin vihjaillut, mutta silloin joku (olisiko ollut @Cobol) ampui nuo vihjailut alas kuin tikanpojat oksalta.

Haluatko vielä vastata uudelleen näihin kysymyksiin (nyt lyhennettynä ja entistä selkeämpinä versioina):

Koetko, että Ukrainalle riittää nykyinen apu, eikä se haluaisi enempää aseistusta, sekä ennen kaikkea myös suoraa sotilaallista apua?

Ajatteletko, että Naton jäsenenä Suomi ei jostain syystä saisi niin paljon "Naton äijien" apua, että siitä olisi merkittävästi enemmän apua/hyötyä kuin tällä hetkellä Ukrainalle annettavasta avusta?

Maailma muuttuu nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Tän päivän sitoumus voi olla huomisen rasite. Joten en voi vastata kyllä/ei.

En vihjaile mitään. Totean vain, että sodassa on kyseessä hyvin pitkälle tahtolajista. Venäläisten tahtotilaa voi miettiä vertaamalla tuloksia kalusto- ja miehistöylivoimaan. Ympäri maailmaa käydään sotia, joissa osapuolet eivät ole tasavertaisia. Lähes poikkeuksetta paremmin pärjää osapuoli, jolla on oikeus puolustaa omaa kotiaan. Yhdysvallat on käyttänyt huume- ja terrorismin vastaisiin sotiinsa naurettavia määriä rahaa, energiaa, roinaan ja ihmishenkiä. Lopputulos?

Natoon kuuluneet maat alasajoivat kansallisia puolustusvoimiaan, tämä on kiistaton tosiasia. Nyt tilanne on muuttumassa, eikä siitä voida kiittää Trumpin aiheellista puuttumista Naton heikenneeseen puolustuskykyyn, vaan Putinia, joka todensin uhkan olevan todellisen. Nyt budjetteja korjaillaan, mutta ennen kuin se on kalustona kallioluolissa, niin siihen menee aikaa.

Ukraina on pyytänyt aseistusta. Nyt sinne on toimitettu järeää tykistöä, panssarivaunuja, ja kokonaisia ohjusjärjestelmiä, ja jos tiedot helikoptereiden ja 20 hävittäjän ilmestymisestä lentovahvuuteen pitävät paikkansa, niin roinapuoli on kuosissa. Viime päivinä ei ole kuulunut vetoomuksia aseavun lisäämisestä. Ilmatilan sulkemista on pyydetty, mutta se on moniongelmainen kansainvälinen kipupiste, eikä siihen ole myönnytty. Jos suorana sotilaallisena apuna tarkoitat muista maista tulevia joukkoja, niin Ukraina julkisti sodan alkaessa omilla sivuillaan vetoomuksen vapaaehtoisten liittymisestä Ukrainan puolustusvoimiin. Nyt tuo vetoomus on poistettu. On arvioitu, että yli 20 000 henkilöä olisi Ukrainan ulkopuolelta tullut maahan erilaisiin sotilastehtäviin. Humanitaarinen sakki erikseen. Aseavun todellista määrää on mahdotonta arvioida, koska lähettävät maat eivät julkista tietoja. Jossain vilahti luku, että panssarintorjuntaohjuksia olisi lähetetty 70000kpl mikä on järjetön luku. Nyt en löytänyt vahvistusta. Mutta jos katsoo rahassa myönnettyjä apuja, niin puhutaan todella järkyttävistä summista. Ja nyt täytyy muistaa, että puhutaan maasta, joka ei kuulu Natoon, ei edes EU:n. Sota on kallista, mutta fyrkkaa siihen tuntuu löytyvän. Eli koen Ukrainan saaneen kutakuinkin sen avun, mitä ovat pyytäneet poislukien lentokielto. Lopputuloksena Venäjän vetäytyminen ja sodan paikallaanpolkeminen juuri nyt. Uudelleen ryhmitetty hyökkäys on pysäytetty.

Euroopassa Nato-joukot koostu kansallisista joukoista, joiden käytöstä viimekädessä vastaa kukin valtio itsenäisesti. Natolla itsellään ei ole omia joukkoja. Nato:n välittömän reagoinnin joukot (VJTF) olisivat maassa 48 tunnissa, nopean toiminnan joukot (NRF) 5-30 vuorokaudessa, korkean valmiuden joukot (HRF) 30-90 vuorokaudessa, matalamman valmiuden joukot (FLR) 90-180 vuorokaudessa ja täydennysjoukot (LTBF) lampsisivat mestoille vuoden sisään. VJTF-joukkojen vahvuus on 5 000 sotilasta ja NRF-joukkojen 25 000.

Eli Naton joukot eivät ehdi apuun ensi-iskun aikana, vaan se on kunkin Nato-maan omien puolustusvoimien tehtävä. Noi välittömän lähdön ukot ei riitä mihinkään Venäjän tekemän hyökkäyksen torjumisessa.
Nato-joukot ei ole videopelin stiga-ukkoja, mitä heitellään ruudulle entterillä. Ne vaativat järjettömän logistiikan, tuen ja kuljetuksen, mikä vaatii kuljetuskapasiteettia ja aikaa. Ja sitä aikaa ei välttämättä aina ole.

Jotta Nato-joukoista olisi ensi-iskussa jotain hyötyä, niin Suomessa tulisi olla kymmenien tuhansien miesten Nato-tukikohtia. Ne taas lisäävät Venäjään nähden aika tavalla jännitettä, jota aika harva kaipaa lisää nykytilanteeseen verraten. Mutta olisiko Nato-joukoista oikeasti hyötyä Suomelle kriisitilanteessa? Ehkä. Käytännön kenttäkokeista ei ole tuloksia saatavana. Artikla 5 ei velvoita Nato-jäseniä yksiselitteisesti yhtään mihinkään. Joukkojen käytöstä vastaa kuinkin jäsenmaan hallitus harkittuaan riittäviä toimia. Nämä päätökset ovat väistämättä politiikkaa, missä viirit vaihtavat suuntaansa välillä omituisestikin.
Itse olen kansallisen puolustuskyvyn kannattaja. Kannatan myös sotilaallista liittoutumista. Mutta siitä en ole vakuuttunut, että Nato on ainoa/paras vaihtoehto. Isoissa organisaatioissa on aina enemmän/suurempia näkemyseroja. Mä uskon siihen, että kun on tarpeeksi tahtoa ja voimaa, niin ei tarvii kerjäillä apuja muilta.
Näkemyksesi siitä, että Naton avulla voisi välttää omaa joutumistaan maanpuolustukseen, kun muut hoitaisi hommat vituttaa mua aivan helvetisti.

 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
IFK
Ihan sama mitä joihinkin lausuntoihin on siloteltu, mutta ei ollut tuolloin kuin yksi valinta ilmavoimien kannalta ja se oli Hornet. Juuri noihin aikoihin kertailin jatkuvasti Satakunnan lennostossa ja meitäkin ohjeistettiin äänestämään oikein tulevissa pressanvaaleissa, eli siis Pro-Hornet Elisabethia. Suomihan ei edes pyytänyt tarjousta Horneteista kun epäiltiin niitä kuitenkin liian kalliiksi ratkaisuksi. McDonnell Douglas tuli sitten tarjouksellaan vähän puskista kisaan mukaan, onneksi. Migit oli mukana vain näön vuoksi.
En ole itse ollut pöydässä, jossa päätöksiä on tehty. Mutta jos eräät puheet oikein ymmärsin, niin Mig-29 oli eräs erittäin merkittävä tehtävä vertailussa referenssi-koneena. Netistä löytyy riittävästi vertailuja Hornetiin, joissa Migiä pidetään hyvinkin varteenotettavana vastuksena. Loppusuoralle koneella ei kumminkaan ollut mitään asiaa, sillä raha ja politiikka olivat ylittämättömät esteet.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Erkki se jatkaa sössöttämistään.
Erkkiä vaivaa punatauti. Wannabee-Hitler, Kreml, GRU, FSB, puna-armeija ja muut ovat rauhaa ja rakkautta varten.
Tuomioja elää yhä siinä ajassa, jossa Suomen suuri teatteri oli eduskunta ja kuiskaajan koppi oli Kremlissä.
Se aika meni jo.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erkki se jatkaa sössöttämistään. Voisiko Sanna nyt kasvattaa pallit ja heittää tän sooloilijan hiuksista helvettiin.
Media tekee muka nato-propagandaa, mutta kuitenkin Erkin kaltainen vanha ukko saa samoissa medioissa jatkuvasti näkyvyyttä. Miten voi olla äijä noin pihalla?
 

Hiker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu
Mahdollisesti täällä on jossain keskusteltukin asiasta, mutta linkkaan silti, koska video tubessa ainakin on uusi. Risto E.J. Penttilä puhui A-talkissa joulukuussa Ukrainan tilanteesta ja NATOon liittymisestä , ja on kyllä näin jälkikäteen hämmentävän tarkkaan osuneita ennusteita kokeneelta poliitikolta.




Hesari huomioi tämän artikkelissaan myös. Juttu maksumuurin takana:

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Lähestyy lähestyy
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Lähestyy lähestyy
12.5. olisi historiallinen päivä. Nyt vihdoin tietää, milloin samppanja kaivetaan viinikellarista!

Muuten. Pääministeripuolue SDP:n puoluevaltuusto on koolla vasta lauantaina 14. toukokuuta. Marin luottaa siihen, että puoluevaltuusto tukee hänen linjaansa. Jos näin mentäisiin, arvaan, että pääministeri Sanna Marin kertoo oman kantansa 9.5.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olis kyllä kova, mutta aika nopeasti on nyt jo toimittu.
Itse otan Jackin Whiskin vasta kun Nato hakemus on hyväksytty kaikissa Nato maissa.
Kumpi, 12.5 vai kun on hyväksytty kaikissa NATO-maissa? Tietenkin molemmat.

Pakko vielä kerran sanoa, että ukrainalaisten verellä on Suomen NATO-jäsenyys lunastettu, mutta olemme itse käyttäneet hyvin avautuneen mahdollisuuden. Joku 65 prosenttia kansasta kannattaa jäsenyyttä. Uskomaton tilanne ja muutos. Viedään tämä maaliin asti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös