Itse lähden tässä pohdinnasta liikkeelle nimenomaan siitä, että miten Venäjä on kehittynyt viime vuosina. Ja tarkastelen myös sitä, onko kehityksessä ollut havaittavissa mitään muutoksia. Sen jälkeen otan tarkasteluun Venäjän historiallisen toiminnan, ja vertailen nykyhetkeä ja arvioitua kehitystä siihen. Näiden pohjalta olen edelleen kallistunut siihen, että Venäjä on aidosti uhka meille. Se haluaa meidät etupiiriinsä, kuten se on käytännössä aina halunnut - ihan lyhytaikaisia poikkeamia lukuun ottamatta. Ja nämä poikkeamat ovat tulleet tilanteissa, joissa se on joutunut omien sisäisten tai ulkoisten haasteidensa vuoksi keskittymään muualle, ja Suomen suunnan rauhoittaminen on ollut sen etujen mukaista. Silloinkin se on pyrkinyt palauttamaan tilanteen aina myöhemmin ennalleen - siis ottamaan Suomen "syvemmälle taskuunsa".
Ja kun nyt tarkastellaan esimerkiksi Suomea kohtaan lisääntynyttä mustamaalauskampanjaa, niin on aivan selviö, mihin pyritään. Kansa on saatava näkemään Suomi vihollisena, sillä sitten jos Suomea kohtaan "joudutaan" jossain kohdassa aloittamaan erikoisoperaatio, kansan reaktio ei olisi niin tuomitseva.
Kehityssuunta on aidosti vaarallinen. Jos jäisimme NATO:n ulkopuolelle, meidän tilanteemme olisi samanlainen kuin Ukrainan. Suoraa sotilaallista apua ei tulisi. Sotilaallista tukea kyllä voisi tulla, hieman samalla tapaa kuin Ukrainaan. Mutta muuten joutuisimme pärjäämään omillamme. Toki pärjäämme jonkin aikaa, mutta se, miten vahvasti Venäjä kykenisi käyttämään voimiaan meitä vastaan riippuu täysin siitä, miten se on saanut nuoltua Ukrainasta tulleet haavansa, ja miten sillä on muita erikoisoperaatioita käynnissä,
Kyllä. NATO:on kannattaa mennä nyt, sillä on ihan mahdollista, että NATO ei ole enää muutaman vuoden kuluttua riittävän myöntyväinen uusille jäsenille. Ja Venäjä voi olla onnistunut nuolemaan haavansa. Silloin suurvallan uskottavuuden palautus vaatii uusia alueita ja voitokkaita sotia.
Tuossa yllä jo vastasin pitkälti tähän. Suomi ei ole tällä hetkellä Venäjän etupiirissä, mutta Venäjällä on ihan ääneen mainitut intressit tuon palauttamiseen. Dugin, joka on Putinin pääideologi, on avoimesti esitellyt näkemyksiää tulevaisuuden Euraasiasta, ja siinä Suomi on joko suoraan osa Venäjää tai ainakin voimakkaasti tämän etupiirissä. Kenraali Nikolai Makarov esitteli jo kymmenen vuotta sitten kutsuttuna Helsingissä esitelmissään Suomen valtiojohdolle karttoja, joissa Suomi oli osa Venäjän etupiiriä.
Mitä tulee kuviteltuun sotaan, niin itse näen sen riskin pitkällä tähtäimellä selvästi suuremmaksi, jos emme ole NATO:ssa. Jos olemme, Venäjän into hyökätä tänne on huomattavasti pienempi. Jos se hyökkäisi, se tapahtuisi osana suurempaa konfliktia NATO:N ja Venäjän välillä, ja silloin Venäjällä ei ole resursseja hyökätä tänne koko kalustollaan. Jos emme ole NATO:ssa, Venäjä voi tähän konfliktiin varautuakseen hyökätä Suomeen saadakseen Pietarin suojaksi Suomenlahden pohjoisrannikon ja Ahvenanmaan. Samanlaiset syyt johtivat aikoinaan talvisotaan, ja verukkeena oli silloinkin Leningradin turvallisuus. Nyt Ukrainassa Venäjä käyttää ihan samoja perusteluita kuin aikoinaan hyökätessään Puolaan 1939. Siksi minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta sitä, etteikö se käyttäisi samoja selityksiä myös mahdollisessa hyökkäyksessä Suomeen.
Minä haluaisin uskoa myös itse siihen, että omilla valinnoillamme pystymme pysymään ulkona eurooppalaisista konflikteista. Valitettavasti tuolla Kremlissä on sen verran ikävää porukkaa, että he saattavat tehdä päätöksen, että Suomi ei pysy ulkona näistä. Silloin meiltä ei kysytä. Ei meiltä kysytty myöskään vuonna 1939.
Venäjän kansa on tärkeintä se, että tosiasiat tunnustetaan. Tosiasia on se, että tuo maa on vanhoillinen ja sillä on voimakas alemmuuskompleksi. Jos se on joskus hallinnut toista maata tai aluetta, niin sen on saatava tämä oikeus itselleen uudestaan. Se, että tämä oikeus on siltä lähtenyt, johtuu sen mielestä ainoastaan siitä, että ulkovallat ovat törkeästi jossain kohtaa käyttäneet hyväksi sen hetkellistä heikkoutta. Tämä sama viesti on kuulunut vuosien ajan, ja mikään merkki ei viittaa siihen, että tilanne olisi muuttumassa tuon osalta.
