Kontulan olisi pitänyt ennemminkin pohdiskella että miten maailma on muuttunut, ilmeisesti se ei hänen mielestä ole muuttunut tai ei ole muuttunut riittävästi. Venäjä on kuitenkin ajanut Ukrainasta maanpakoon 5 miljoonaa ihmistä ja tuhonnut useita kaupunkeja maantasalle. Odottaako Kontula että Putin käyttää ydinasetta jotta maailma olisi muuttunut, ja mitähän Nato jäsenyydellä sen jälkeen sitten tekee.
Luulisi että yhteiskuntatieteiden tohtori olisi kyennyt tarkastelemaan aiheitta laaja-alaisesti ja objektiivisesti, lapsikin olisi pystynyt nyt nähdyn kyhäelmän raapustaa.
Kontulan näkemyksiä voi verrata vaikkapa uunituoreeseen
päivitettyyn turvallisuusselontekoon.
Kumpaa pitää laaja-alaisempana ja objektiivisempana, on makuasia, eikä mitään tieteellistä faktaa.
Kaikenkaikkiaan uhkaan, pelkoon ja tuhovoimaan perustuva rauha tuntuu todella last seasonilta. Kyllä ihmiskunnan tulisi parempaan pystyä. Sotalelujen tuhovoimaa voidaan katsella livekuvalla toiselta puolelta maapalloa, mutta kotikadun parkkipaikoilta ei ole vieläkään saatu helmikuisia lumia pois. Jotenkin säälittävää.
Mutta realiteetti on, että Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja tappaa siellä ihmisiä. Vastatoimena Ukrainalaiset tappaa Venäläisiä, joilla tuskin on samoja näkemyksiä - kuin Putinilla - toimintansa oikeutuksesta. Aika absurdia, mutta realismia.
Neuvostoliitto/Venäjä on hyökännyt myös Suomeen. Silloin perusteena oli Pietarin/Leningradin suojelu, jolloin sotaa Saksaa vastaan ei haluttu käydä Neuvostoliiton maaperällä, vaan sotatantereeksi haluttiin Suomen maaperä. Suomen ja Ukrainan historioita ei voi verrata mitenkään osana neukkulaa tai Venäjää. Itärajamme on ollut kaikkein ongelmattomin Venäjän rajoista. Rauha rajalla on kestänyt kauemmin kuin Nato on ollut olemassa.
Suomi liittyy nyt puolustusliitto Natoon, jonka perimmäinen voima on ydinase-pelotte. Päätös tehdään yhdessä yössä tapahtuneen yleisen mielipidemuutoksen paineistamana ilman suoraa uhkaa mistään. Mielipidemuutos on suoraa seurausta kylmän sodan ja uhkailupolitiikan aiheuttamaan pelkoon. Nyt pelätään Venäjän hyökkäävän tännekin, kun se hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän 14 rajanaapurista Suomi reagoi ainoana nyt koetulla tavalla, ja liittoutuu puolustusliittoon, jonka perimmäinen tehtävä on jäsenmaidensa rauhan varmistaminen sotilaallisen uhkan avulla. Tämä lähtötilanne on jyrkkä me/te vastakkainasettelu. Natoa myydään poliittisena vaikuttajana, mutta sen kova ydin on tehokaammassa tappamisessa. Tämä ei ole mielestäni kestävä lähtökohta rauhalle, vaan luo jännitteitä, jotka tahtovat purkautua ennemmin tai myöhemmin. Ja tähän kysymykseen olisin itse toivonut turvallisuusselonteon pureutuneen edes jotenkin. Nyt ei mitenkään. Menemme tulevaisuuteen historian varassa. Nato-maahan ei ole hyökätty. No ei ole Suomeenkaan hyökätty Naton elinaikana. Väitän Naton olleen lähempänä sotaa kuin Suomen viimeisen 70 vuoden aikana. Vaikka historia on aika huono tulevaisuuden ennustamisen työkalu, niin nyt sillä historialla tehdään tulevaisuuden ratkaisuja. Eikö todellakaan parempaan pystytä?
Arvioiko Kontula, vai politiikan ja sotimisen ammattilaiset Suomen nykytilannetta laaja-alaisesti ja objektiivisesti? Vai tehdäänkö todella suurta päätöstä kansan äkillisen pelästymisen aiheuttaman housuunpaskomisen seurauksena:
”Puolustusvoimiemme nykyisen ylipäällikön Sauli Niinistön näkemyksen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen ns. hyvän sään aikana on tarpeetonta, koska äärimmäisen suuren hädän hetkellä niitä liittoutumia kyllä syntyy automaattisesti ihan itsestäänkin ilman mitään sopimuksia.”
Onko nyt äärimmäisen suuren hädän hetki, vai pitäisikö puolustusvoimien ylipäälikön ottaa jotakuta kädestä, ja vedellä happea kaikessa rauhassa. Ettei tehdä sitoumuksia, joista nuoremmat polvet voi joutua maksamaan kovan hinnan.