Alla olevan videon tutkijan mukaan n. 70% Turkin vaatimuksista on suunnattu USA:lle, jonka mukaan taas Suomen ja Ruotsin NATO-kysymys ei ole USA:n ja Turkin välinen asia. Loput 30% Turkin vaatimuksista, niin suurin osa näistä vaatimuksista on suunnattu Ruotsille. Siltikin Suomi on Erdon mukaan "terrorismin keskus". Melkoiseksi maiden ulkopolitiikan pelinappulaksi tässä sitten päädyttiin?
Eli on olemassa kolme vaihtoehtoa liittyen Turkin tavoitteisiin tässä tilanteessa:
1) Basaariteoria. Yleisesti hyväksytty näkemys, jonka mukaan Erdogan käyttää tilannetta hyväkseen kiristääkseen etuja USA:lta ja joitakin myönnytyksiä Suomelta ja Ruotsilta. Prosessiin saattaa kulua varsin pitkä aika, mutta lopputulos on silti taattu.
2) Vihateoria. Tämän mukaan Erdoganin toiminta on ideologista ja siksi Nato-jäsenyytemme on aidosti vaarassa. Turkki ei lopultakaan ole kiinnostunut Naton voimistumisesta, vaan ainoastaan omista eduistaan. Turkki vihaa länttä ja siksi on tavallaan Troijan hevonen koko Naton sisällä.
3) Diiliteoria. Erdoganilla on diili Putinin kanssa. Turkki torpedoi Nato-jäsenyytemme ja saa vastineeksi jotakin Venäjältä. Sisältää tietysti valtavan riskin, jos tällainen sopimus sattuisi paljastumaan. Koska Venäjän ja Turkin välit ovat komplisoituja, ei vaikuttaisi kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta. Natosta ei voida erottaa maata, mutta sen oleminen Natossa voidaan tehdä vaikeaksi.
Tähän pätee kuten muuhunkin sotaan ym. liittyvään informaatioon. Epävarmuus. Kukaan ei voi varmasti sanoa, mitä Erdogan tavoittelee. Uskontopuolueen puheenjohtajana ei ole mikään lännen ystävä, mutta ei toisaalta ole yksisilmäinen fanaatikkokaan. Olemme lisäksi tekemisissä yksinvaltiaan kanssa, joka ei välttämättä kerro kenellekään aikeistaan. Eipä saa CIA:kaan hänestä selkoa. Demokratioissa tällainen tieto yleensä vuotaisi jotakin kautta poliittiselle eliitille ainakin.
Turkki tavallaan mittaa myös omaa asemaansa Natossa. Kumpi on tärkeämpää, "pohjolan linnakkeen" ja natomeren muodostuminen vai Turkin geopoliittinen asema Lähi-Idän ja Euroopan välissä. Hankala tilanne myös Yhdysvalloille. Turkkia kiinnostaa vain Lähi-itä, ei Venäjän voiman patoaminen.
Suomen turvallisuustilanteeseen prosessin viivästyminen ei toistaiseksi vaikuta mitään. Turvallisuutemme on parantunut merkittävästi. On kuitenkin muistettava, että Nato-jäsenyys pitäisi saada Bidenin kaudella lävitse. Trumpin toinen kausi lisäisi turbulenssia asiaan, koska ratiofiointiprosessi ei edes olisi päässyt alkamaan. Trumpin kiinnostus Turkin painostamiseen voi olla vähäistä, jo maan kartalta löytyminen voisi olla hänelle liian haasteellista.
