Kerron esimerkin elävästä elämästä viime viikonlopulta. Olin liikkeellä perheeni kanssa autolla ja ajoimme moottoritietä pitkin. Suurin sallittu nopeus ko. moottoritiellä on näin kesäaikaan 120 km/h. Koska ei ollut kiire mihinkään ja koitan normioloissa ajella edes jonkin verran taloudellisesti, olin asettanut nopeuden vakionopeudensäätimellä vähän yli 100 kilometriin tunnissa. Ja pysyttelin pääasiassa oikealla kaistalla. Aina välillä oikealla kaistalla tuli eteen hitaampi ajoneuvo, esim. rekka tai peräkärryä vetävä henkilöauto. No, normiperäkärryä vetävistä autoista harva ajelee ajoneuvokohtaisen rajoituksen mukaisesti, mutta on niitäkin.
Kun nyt sitten ajelin tuota noin satasta, niin eteeni oikealla kaistalla tuli hevosta kuljettava ajoneuvoyhdistelmä, jolla oli vauhtia luultavasti noin / vähän yli 80 km/h. Koska olin selvästi nopeampi kuin tuo ajoneuvo, halusin siitä ohitse. Kurkkaus peileihin ja sivulle varmistuakseni siitä, voinko lähteä turvallisesti ohittamaan. Tie selvä ja itse vasemmalle kaistalle samalla tasaisella nopeudella. Ohituksen vielä ollessa kesken (aloin olemaan vetoauton rinnalla tai nokka jo ehkä vähän ohi vetoauton keulan) taakseni ilmestyi ranskalaista merkkiä oleva auto ja vilkutteli minulle valojaan. Ja tuli varsin lähelle takapuskuriani, etäisyys lyhimmillään oli ehkä noin auton mitan verran. En tästä onneksi mitenkään hätkähtänyt vaan jatkoin ohituksen turvallisesti loppuun ja palasin oikealle kaistalle.
Kysymys: kuka tässä aiheutti sen vaaratilanteen? Tai eniten vaaratilannetta? Nythän ei onneksi mitään sattunut. Mutta oliko vaaratilanne sen hevosta vetävän ajoneuvoyhdistelmän, joka ajoi moottoritiellä suurinta ajoneuvokohtaista sallittua nopeuttaan eli noin 80 km/h, aiheuttama. Vaiko minun, joka röyhkeyttäni ilkesin ajaa moottoritiellä noin sataa ja lähdin vieläpä ohittamaan (turvallisilla etäisyyksillä muihin ajoneuvoihin nähden) tuolla samalla nopeudella toista ajoneuvoa? Vai kenties sen autoilijan, joka työntyi lähes kiinni takapuskuriini välkyttelemään valojaan ja antoi samalla ymmärtää, että minun tulisi hänelle antaa nopeasti tietä, kun hänellä on oikeus ajaa vähintään sitä sataakahtakymppiä, kun nopeusrajoitus sen hänelle suo?
Kun tuolla teitä pitkin ajelee, niin siellä liikkuu aika paljonkin niitä ajoneuvoja, jotka eivät saa ajaa kovempaa kuin 80 km/h. Ovatko nuokin tien tukkeita ja alinopeutta ajavia, jos rajoitus on 100 km/h tai 120 km/h? Vai koskeeko tuo "alinopeus" vain niitä ajoneuvoja, joilla olisi lupa ajaa kovempaakin, mutta kuljettaja ei sitä syystä tai toisesta halua / kykene tehdä?
T1971 ja muut ajatusten tonavat, jotka olette sitä mieltä, että alle nopeusrajoitusta ajavilla ei olisi oikeutta sinne samoille teille teidän kanssanne, kokeilkaa tehdä seuraava harjoitus. Jos teillä on siinä tilassa, missä pesette hampaitanne, sellainen lasista tai vastaavasta aineesta tehty heijastava esine, niin seuraavan kerran hampaita pestessänne kurkatkaa siihen. Sieltä esineestä yleensä tuolloin näkyy sen henkilön kuva, jolle kannattaisi hieman opastaa toisenlaista asennetta liikenteessä olemisen suhteen. Liikenteessä pitää hyväksyä ja suvaita muitakin kuin itseään ja niitä, jotka ajavat vähintään sitä suurinta sallittua nopeutta. Liikenteeseen kuuluu myös ne hitaammin liikkuvat yksiköt ja niitä pitää suvaita ja sietää.
Ei tuo liikennehomma toki ihan mustavalkoista ole. Jos vaan kaikin puolin ajatellaan myös niitä muita osapuolia, niin silloin se sujuu paremmin ja turvallisemmin. Kyllä jos ajaa muuta liikennettä selvästi hitaammin ja kerää jonoa taakseen, niin on jopa paikallaan välillä väistää bussipysäkillä tai muulle levikkeelle antamaan tietä ja päästää sitä takana olevaa jonoa ohi. Mutta yhtälailla, tai vielä enemmänkin, niiden nopeammin ajavien pitää hyväksyä myös se, että myös ne hitaammin kulkevatkin kuuluvat liikenteeseen ja heillä on liikenteessä olemiseensa ihan yhtä suuri oikeus kuin niilläkin, jotka ajavat suurinta sallittua nopeutta. Ja se hitaammin ajava ei ole se riskitekijä tai vaaran aiheuttaja vaan se, joka lähtee sitä ohitusta riskipaikassa tekemään. Turha siitä omasta idioottimaisesta käytöksestä on siitä syytä muualle ulkoistaa.