Kun puoluekannatuskyselyjä on tehty Suomessa ja maailmalla jo pitkään, ja näistä kertynyttä data-aineistoa sekä myöhempiä vaalituloksia on tutkittu, niin vaalituloksen ennustettavuuden on todettu parantuvan käyttämällä muutamien edellisten vaalien tuloksia tietynsuuruisen (pienehkön) korjauskertoimen laskemiseen. En tee itse puoluekannatuskyselyjä, mutta tunnen muista syistä tilastoasioita ja kyselytutkimusten käytäntöjä. Korjauskerroin ei itsessään ole tilastomatemaattinen käsite. Sen soveltaminen perustuukin juuri isojen aineistojen ja lukuisien tutkimusten mahdollistamiin havaintoihin.
Jos mielipidekyselyjen termit otoskoko, virhemarginaali ja luottamusväli ovat osalle kansalaisista kuin hepreaa, niin viimeistään korjauskerroin ymmärretään helposti totaalisen väärin. Sehän saattaa kuulostaa jonkun korvaan siltä, että aineistoa saaatetaan manipuloida johonkin suuntaan tarkoitushakuisesti. Muutenkin salaliittoihin yms. herkästi uskova osa porukasta tuntuu olevan tuollaisten käsitteiden kanssa usein tyystin hukassa. En tiedä varmuudella, mutta oletan mainitun tyyppisten viestintäongelmien olevan yksi syy siihen, miksi noita sinänsä pienehköjä korjauskertoimia ei selitellä seikkaperäisesti.
Eksaktisti kohdalleen osuvan vaalitulosennusteen tekeminen kyselytutkimuksiin perustuen ei ole tietenkään mahdollista, mutta osaavasti toteutettuina niillä saadaan varsin luotettava kuva kyselyhetken kannatustilanteesta. Erityisesti vaaleja edeltävän ajan useat perättäiset ja samoin periaattein toistetut tutkimukset kertovat usein varsin luotettavasti kannatuksen kehittymisestä.
On varmasti tilanteita, joissa korjauskertoimien soveltaminen menneeseen dataan perustuen ei paranna kyselytutkimusten kykyä ennakoida yksittäisten vaalien tuloksia. Tosin korjauskertoimettomat gallupit voivat tällöin olla yhtä suurissa vaikeuksissa. Ajattelen tässä esimerkiksi tilannetta, jossa sekä puoluekenttä että koko yhteiskunta ovat jostakin syystä tavallista suuremmassa muutoksessa. Jos tällaisessa tilanteessa vaaleissa on mukana aivan uudenlaisia puolueita ja valovoimaisia ehdokkaita, kannatuslukujen muuttuessa nopeasti, ja jopa siten, että tavallisesti äänestämättä jättävät haluavatkin nyt äänestää, niin tuollaisissa olosuhteissa vaalituloksen ennakoiminen on tietenkin vaikeampaa kuin esim. 90-lukuisen konsensuksen aikoina.