Sanna Marinin hallitus

[teppana]

Kun itse käytän pääosin joukkoliikennettä, pyörää, kävelen tai autoilen, omakohtaista kokemusta ei juuri ole satunnaisia kyytejä huomioimatta. Täällä umpimaaseudulla, jossa ei ole koronaa ollut koko aikana kuin pari hassua tapausta, takseja näkee kylillä. Ovat erilaisia, joten useampi on niitäkin. En muista aiemmilta vuosilta samaa määrää näin pienessä kylässä.

Mutta jos uudistus todella epäonnistui, kannan tietenkin poliittisen vastuun kehuessani epäonnistunutta tekelettä.

Taksiuudistuksen myötä kyytien laatu on laskenut sekä huijareiden määrä noussut. En itsekään kovin paljon taksia käytä, mutta ehkä sen 4-6 kertaa kuukaudessa. Oulussa ainakin on selkeä muutos tapahtunut. Ihan siihen pisteeseen saakka, että Nokian taksitolpalla suositaan vaan yhtä taksiyritystä koska muilla kuskien taso saattaa olla todella luokaton.

 

[Cobol]

Taksiuudistuksen myötä kyytien laatu on laskenut sekä huijareiden määrä noussut. En itsekään kovin paljon taksia käytä, mutta ehkä sen 4-6 kertaa kuukaudessa. Oulussa ainakin on selkeä muutos tapahtunut. Ihan siihen pisteeseen saakka, että Nokian taksitolpalla suositaan vaan yhtä taksiyritystä koska muilla kuskien taso saattaa olla todella luokaton.

OK, yliviivasin väitteeni taksiuudistuksen onnistumisesta. Uskon teitä. Uber-käyttäjät ovat sitten asia erikseen. Ehkä. Kiitokset faktojen kertomisesta.

 

[Individual]

Uber toimii taksiyrityksistä parhaiten täysin ylivoimaisella käyttöliittymällä, hintatasolla ja sillä, että kuskit voi jopa tietää, että mihin pitää mennä, eikä tarvitse taksitolpalla pelätä asiakkaana joutuvansa keskellä klaanisotia. Tämä siis Helsingissä vierailevana ja siellä suht useasti taksia käyttävänä. Mitä se sitten kertoo taksiuudistuksesta.

 

[teppana]

@Cobol ja @Individual

Saman kokemuksen jaan teidän kanssa. Mielestäni Uber toimii hyvin. Tokikaan Oulussa toiminta ei kovin suurta ole, mutta aina kun esim. Helsingissä (tai missä tahansa muussa isommassa kaupungissa) ollessani ehdottomasti Uber. Käyttöliittymä on lyömätön, hinta on hyvä sekä ainakin omalla kohdalla palvelu on aina ollut hyvää.

 

[Mojo]

Suurin osa käyttäjistä erittäin pettyneitä "uudistukseen".
Hinnat saattavat vaihdella, lyhyelläkin matkalla, kymppejä. Kuskeista osa ei tiedä edes tunnetuimpia katuja jne.
Maaseudulla osasta paikkakuntia tuli käytännössä taksittomia määrätyinä kellonaikoina.
Huonoja puolia voisi luetella vaikka kuinka.
Jopa Sipilä on myöntänyt ettei uudistus ihan mennyt putkeen.

Takseilla ei ole enää päivystysvelvollisuutta. Etenkin maaseudulla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että hiljaisina ajankohtina taksi kannattaa tilata ennakkoon, jos meinaa kyydin varmasti saada. Äkillisessä tarpeessa se ei sitten toimikaan kuten aikaisemmin.

Isommissa kaupungeissa taksin kyllä saa milloin tahansa, mutta maaseudulla ei niinkään. Kyllähän täällä Pk-seudulla on helppo kehua esim. Uberia, mutta ei sitä jossain Kainuun perukoilla ole tarjolla.

 

[Individual]

Sen vielä lisään, vaikka voisi mennä taksiketjuunkin, että Helsingissä viime viikonloppuna piti ottaa appiin kuva itsestä maski päässä ennen kuin Uber-kyydin tilaaminen eteni. :D

 

[penaz]

YLE:n viimeisen gallupin mukaan Marinin hallituksen kannatus on vakaata kansalaisten keskuudessa. Hallituspuolueiden yhteinen kannatus on 56% kun oikeisto-opposotion kannatus on vain 42,8%. Opposition sisällä kannatusta on siirtynyt myös äärioikeistosta Kokoomuksen suuntaan, kun persujen kannatus on alkanut sulaa.

 

[Redimor]

YLE:n viimeisen gallupin mukaan Marinin hallituksen kannatus on vakaata kansalaisten keskuudessa. Hallituspuolueiden yhteinen kannatus on 56% kun oikeisto-opposotion kannatus on vain 42,8%. Opposition sisällä kannatusta on siirtynyt myös äärioikeistosta Kokoomuksen suuntaan, kun persujen kannatus on alkanut sulaa.

Ainoa ongelma tuon kyseisen tutkielman tekemisessä on se, ettei siinä tehdä rehellistä yhteenvetoa "ketä äänestäisin". Vaan "Kullekin puolueelle lasketaan korjauskerroin, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi ".
Eli joutuu odottamaan edelleen vaaleja, jotta saa totuuden viimein esiin.

 

[Cobol]

YLE:n viimeisen gallupin mukaan Marinin hallituksen kannatus on vakaata kansalaisten keskuudessa. Hallituspuolueiden yhteinen kannatus on 56% kun oikeisto-opposotion kannatus on vain 42,8%. Opposition sisällä kannatusta on siirtynyt myös äärioikeistosta Kokoomuksen suuntaan, kun persujen kannatus on alkanut sulaa.

Tuo tulos olisi hyvä eduskuntavaalituloksenakin. Kokoomus ykkösenä, vasemmisto yhteensä alle 40 prosenttia ja oikeisto yhteensä lähes 60 prosenttia. Se mahdollistaisi myös kolmen suuren yhteisen hallituksen, jos SDP haluaa Suomea rakentaa syömävelkaannuttamisen sijasta.

e: Kokoomus pitää neuvottelut auki joka suuntaan, kuten pitääkin. Hallitusohjelma ratkaisee.

 

[Jymäkkä]

Ainoa ongelma tuon kyseisen tutkielman tekemisessä on se, ettei siinä tehdä rehellistä yhteenvetoa "ketä äänestäisin". Vaan "Kullekin puolueelle lasketaan korjauskerroin, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi ".
Eli joutuu odottamaan edelleen vaaleja, jotta saa totuuden viimein esiin.

No nämä korjauskertoimet eivät ole harhauttamista ja vääristelyä varten, vaan niillä on oikeasti tavoite parantaa ennustetta. Antavat tietysti myös mahdollisuuden vilppiin, mutta kuten kuuluukin, ennusteiden toteutumista seurataan, ja säännöllisesti paskaa julkaisemalla ei pitkään kuvioissa säily uskottavana toimijana.

 

[penaz]

oikeisto yhteensä lähes 60 prosenttia.

Pitävätkö kepulaiset puoluettaan oikeistopuolueena vai onko se vain sinun käsityksesi?

 

[Cobol]

Pitävätkö kepulaiset puoluettaan oikeistopuolueena vai onko se vain sinun käsityksesi?

Keskustaoikeistolainen puolue Keskusta on varmaan valtaosan kepulaisten mielestä. Suomessa jako menee näin:

Oikeisto: Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta, Liike nyt, RKP, Kristillisdemokraatit
Vasemmisto: Vihreät, Vassarit, SDP

Alla asiasta myös tutkimusta:

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/03/tutkimusosio_puoluekartta-oikeistossa-kuusi-keskusta-oikeistossa-kaksi-ja-vasemmistossa-kolme-puoluetta.pdf

Kuten valistunut lukija huomaa, Suomessa on vassarijohtoinen hallitus tilanteessa, jossa Suomessa on oikeistolla (keskustaoikeistolla) enemmistö. Asia selittyy helposti. Enemmistöhallitus saadaan kasaan, kun oikeistopuolueista osa siirtyy vassaririntamaan. Keskusta mielletään selvästi enemmän keskustaoikeistolaiseksi kuin keskustavasemmistolaiseksi puolueeksi.

Tässä tulee esille Antti Rinteen nerokkuus. Hän lupasi Keskustalla kaiken mitä Keskusta pyysi ja laittoi vielä hieman hyviä päälle. Ja Rinteellä oli edusuntavaalituloksen 2019 jälkeen enemmistöhallitus ilman Kokoomusta. Keskustalaiset ovat kertoneet, että kun pyysi 10 Keskustalle isoa asiaa, sai 11. Oli mentävä hallitukseen, ei tuosta voinut kieltäytyä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pitävätkö kepulaiset puoluettaan oikeistopuolueena vai onko se vain sinun käsityksesi?

Takavuosina vaali-illoista tutun sos/ei sos -jaottelun mukaan Kepusta ei saa millään sosialistista puoluetta. Tuo jako on edelleen enimmäkseen relevantti. Tosin Vihreät ovat Keskustaa selvästi vasemmistolaisempi porukka, vaikka puoluetta ei puheenjohtajansa arvokartan laitavasemmistolaisuudesta huolimatta lueta ainakaan teknisesti vasemmalle kuuluvaksi. Vihreissä läyhää reunasta nuuhkien sosialismin kalma. Kepussa ei. Nuuhkipa tarkemmin Keskustaa. Se, minkä saattaa Kepussa sosialismin hajuksi luulla, lähtee kaupanteon opportunismista.

 

[Lätty-ylämummo]

Takavuosina vaali-illoista tutun sos/ei sos -jaottelun mukaan Kepusta ei saa millään sosialistista puoluetta. Tuo jako on edelleen enimmäkseen relevantti. Tosin Vihreät ovat Keskustaa selvästi vasemmistolaisempi porukka, vaikka puoluetta ei puheenjohtajansa arvokartan laitavasemmistolaisuudesta huolimatta lueta ainakaan teknisesti vasemmalle kuuluvaksi. Vihreissä läyhää reunasta nuuhkien sosialismin kalma. Kepussa ei. Nuuhkipa tarkemmin Keskustaa. Se, minkä saattaa Kepussa sosialismin hajuksi luulla, lähtee kaupanteon opportunismista.

Aika radikaali muutos vihreässä arvomaailmassa kokoomuksen puisto-osastosta kalmalle haisevaksi sosialistiksi.
Tosin muunkinlaisia arvioita on esitetty:

Linkki: https://twitter.com/reijotossavaine/status/1178556768366059520

 

[mike owen]

Aika radikaali muutos vihreässä arvomaailmassa kokoomuksen puisto-osastosta kalmalle haisevaksi sosialistiksi.
Tosin muunkinlaisia arvioita on esitetty:

Linkki: https://twitter.com/reijotossavaine/status/1178556768366059520

Ennen kaikki oli paremmin. Nykyään Vihreät ovat Vassareitten hengenheimolaisia (paita ja peppu).

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ennen kaikki oli paremmin. Nykyään Vihreät ovat Vassareitten hengenheimolaisia (paita ja peppu).

Meinasin kysyä, että kumpi on mielestäsi kumpi, mutten ole varma, onko tuossa paitaa ensinkään.

 

[BigRedCat]

No nämä korjauskertoimet eivät ole harhauttamista ja vääristelyä varten, vaan niillä on oikeasti tavoite parantaa ennustetta. Antavat tietysti myös mahdollisuuden vilppiin, mutta kuten kuuluukin, ennusteiden toteutumista seurataan, ja säännöllisesti paskaa julkaisemalla ei pitkään kuvioissa säily uskottavana toimijana.

Silti, ottaen huomioon gallupien merkityksen poliittisessa keskustelussa ja äänestyskäyttäytymisessä, soisi raakadatan ja menetelmien olevan julkisia. Nyt ei kuitenkaan puhuta mistään suurista salaisuuksista joita tt:n tai tns:n on pakko suojella, ellei sitten salaisuutena pidetä sitä kuinka yksinkertaisilla laskelmilla korjattuihin galluptuloksiin päädytään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Silti, ottaen huomioon gallupien merkityksen poliittisessa keskustelussa ja äänestyskäyttäytymisessä, soisi raakadatan ja menetelmien olevan julkisia. Nyt ei kuitenkaan puhuta mistään suurista salaisuuksista joita tt:n tai tns:n on pakko suojella, ellei sitten salaisuutena pidetä sitä kuinka yksinkertaisilla laskelmilla korjattuihin galluptuloksiin päädytään.

Mikään ei myöskään estä tutkimuskriittisiä tahoja tekemästä omia muista mielipidemittauksista riippumattomia tutkimuksia. Samalla tuollaiset tahot voisivat julkistaa kulloisenkin tutkimusprosessin yksityiskohtineen ulkopuolisten arvioitavaksi. Tosin tuon seuraus olisi se, että taas ryhmä uusia tutkimusdenialisteja olisi kiistattomistakin menetelmävalinnoista eri mieltä. Sitten on taas näitä, joiden mielestä tulosten täytyy olla vääristeltyjä, koska Taloustutkimuksen omistaa Eero Lehti, jne. Osalla äänekkäästä jengistä ei ole minkäänlaista hajua tilastollisista tutkimusmenetelmistä, otantateoriasta, eikä - hieman kärjistäen - oikein mistään muustakaan. Mielipiteitä on kyllä joka lähtöön, varsinkin ehdottomia.

 

[mike owen]

Meinasin kysyä, että kumpi on mielestäsi kumpi, mutten ole varma, onko tuossa paitaa ensinkään.

Ei taida olla. Taitavat olla samasta puusta veistetty.

Vihreät ovat asettaneet hyvät tavoitteet/päämäärät, joihin he pyrkivät erittäin hyvin. Monesti tuntuu vain siltä, että keinot niiden toteuttamiseksi ovat monesti kyseenalaisia eli ei niin tehokkaita kuin pitäisi. Toinen ongelma Vihreillä on se, että muutkin puolueet ovat myöskin "luontoystävällisiä". Miten siinä sitten pystyy erottautua muista puolueista tehokkaasti.

Yhtäältä Vasemmistoliiton elinehto on olla "työväenpuolue" niin hyvässä kuin pahassakin tapauksessa. Toisaalta heidän tavoite on olla vihreämpi kuin Vihreät.

 

[penaz]

On mielenkiintoista nähdä, mitä eri puolueitten kannatukselle olisi vaikutusta sillä, jos persut siirtyvät Mauri Peltokangas -tyyppisestä möläyttelypolitiikasta tiukan oikeistolaisen talouspolitiikan ajamiseen (esim. työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen, työttömyysturvan heikennykset ja sosiaalietuuksien leikkaukset). Silloin persut kilpailisivat samoista äänestäjistä Kokoomuksen kanssa, mutta saattaisivat menettää kannattajiaan vasemmistolle tai nukkuvien puolueeseen. Myös Kepu voisi tällöin saada, joitakin persuille menettämiään äänestäjiä takaisin.

 

[Redimor]

Mikään ei myöskään estä tutkimuskriittisiä tahoja tekemästä omia muista mielipidemittauksista riippumattomia tutkimuksia. Samalla tuollaiset tahot voisivat julkistaa kulloisenkin tutkimusprosessin yksityiskohtineen ulkopuolisten arvioitavaksi. Tosin tuon seuraus olisi se, että taas ryhmä uusia tutkimusdenialisteja olisi kiistattomistakin menetelmävalinnoista eri mieltä. Sitten on taas näitä, joiden mielestä tulosten täytyy olla vääristeltyjä, koska Taloustutkimuksen omistaa Eero Lehti, jne. Osalla äänekkäästä jengistä ei ole minkäänlaista hajua tilastollisista tutkimusmenetelmistä, otantateoriasta, eikä - hieman kärjistäen - oikein mistään muustakaan. Mielipiteitä on kyllä joka lähtöön, varsinkin ehdottomia.

Silti ihmetyttää tuollaiset tasaamiset sun muut kyseilyissä. Eikö voi vain kysyä, että mitä puoluetta juuri nyt äänestäisit? Sitten lasketaan yhteen ja tehdään siittä yhteenveto. Nyt pitää kikkailla jollain ihmeellisillä määreillä, joka saa tavallisen kansalaisen aina miettimään miksi.

 

[Sanainen arkku]

Pitävätkö kepulaiset puoluettaan oikeistopuolueena vai onko se vain sinun käsityksesi?

Pitävät yksityisomistuksen edustupuolueena pääosin. On makuasia, tarkoittaako se oikeistolaisuutta.

Rehellisesti sanottuna: keskusta on todella sukupuolijakautunutta porukkaa. Naiset enemmän vasemmalla, miesväki oikealla.
Viime kädessä kuitenkin oikealla vaaka kallistuu.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Silti ihmetyttää tuollaiset tasaamiset sun muut kyseilyissä. Eikö voi vain kysyä, että mitä puoluetta juuri nyt äänestäisit? Sitten lasketaan yhteen ja tehdään siittä yhteenveto. Nyt pitää kikkailla jollain ihmeellisillä määreillä, joka saa tavallisen kansalaisen aina miettimään miksi.

Kun puoluekannatuskyselyjä on tehty Suomessa ja maailmalla jo pitkään, ja näistä kertynyttä data-aineistoa sekä myöhempiä vaalituloksia on tutkittu, niin vaalituloksen ennustettavuuden on todettu parantuvan käyttämällä muutamien edellisten vaalien tuloksia tietynsuuruisen (pienehkön) korjauskertoimen laskemiseen. En tee itse puoluekannatuskyselyjä, mutta tunnen muista syistä tilastoasioita ja kyselytutkimusten käytäntöjä. Korjauskerroin ei itsessään ole tilastomatemaattinen käsite. Sen soveltaminen perustuukin juuri isojen aineistojen ja lukuisien tutkimusten mahdollistamiin havaintoihin.

Jos mielipidekyselyjen termit otoskoko, virhemarginaali ja luottamusväli ovat osalle kansalaisista kuin hepreaa, niin viimeistään korjauskerroin ymmärretään helposti totaalisen väärin. Sehän saattaa kuulostaa jonkun korvaan siltä, että aineistoa saaatetaan manipuloida johonkin suuntaan tarkoitushakuisesti. Muutenkin salaliittoihin yms. herkästi uskova osa porukasta tuntuu olevan tuollaisten käsitteiden kanssa usein tyystin hukassa. En tiedä varmuudella, mutta oletan mainitun tyyppisten viestintäongelmien olevan yksi syy siihen, miksi noita sinänsä pienehköjä korjauskertoimia ei selitellä seikkaperäisesti.

Eksaktisti kohdalleen osuvan vaalitulosennusteen tekeminen kyselytutkimuksiin perustuen ei ole tietenkään mahdollista, mutta osaavasti toteutettuina niillä saadaan varsin luotettava kuva kyselyhetken kannatustilanteesta. Erityisesti vaaleja edeltävän ajan useat perättäiset ja samoin periaattein toistetut tutkimukset kertovat usein varsin luotettavasti kannatuksen kehittymisestä.

On varmasti tilanteita, joissa korjauskertoimien soveltaminen menneeseen dataan perustuen ei paranna kyselytutkimusten kykyä ennakoida yksittäisten vaalien tuloksia. Tosin korjauskertoimettomat gallupit voivat tällöin olla yhtä suurissa vaikeuksissa. Ajattelen tässä esimerkiksi tilannetta, jossa sekä puoluekenttä että koko yhteiskunta ovat jostakin syystä tavallista suuremmassa muutoksessa. Jos tällaisessa tilanteessa vaaleissa on mukana aivan uudenlaisia puolueita ja valovoimaisia ehdokkaita, kannatuslukujen muuttuessa nopeasti, ja jopa siten, että tavallisesti äänestämättä jättävät haluavatkin nyt äänestää, niin tuollaisissa olosuhteissa vaalituloksen ennakoiminen on tietenkin vaikeampaa kuin esim. 90-lukuisen konsensuksen aikoina.

 

[Redimor]

Kun puoluekannatuskyselyjä on tehty Suomessa ja maailmalla jo pitkään, ja näistä kertynyttä data-aineistoa sekä myöhempiä vaalituloksia on tutkittu, niin vaalituloksen ennustettavuuden on todettu parantuvan käyttämällä muutamien edellisten vaalien tuloksia tietynsuuruisen (pienehkön) korjauskertoimen laskemiseen. En tee itse puoluekannatuskyselyjä, mutta tunnen muista syistä tilastoasioita ja kyselytutkimusten käytäntöjä. Korjauskerroin ei itsessään ole tilastomatemaattinen käsite. Sen soveltaminen perustuukin juuri isojen aineistojen ja lukuisien tutkimusten mahdollistamiin havaintoihin.

Jos mielipidekyselyjen termit otoskoko, virhemarginaali ja luottamusväli ovat osalle kansalaisista kuin hepreaa, niin viimeistään korjauskerroin ymmärretään helposti totaalisen väärin. Sehän saattaa kuulostaa jonkun korvaan siltä, että aineistoa saaatetaan manipuloida johonkin suuntaan tarkoitushakuisesti. Muutenkin salaliittoihin yms. herkästi uskova osa porukasta tuntuu olevan tuollaisten käsitteiden kanssa usein tyystin hukassa. En tiedä varmuudella, mutta oletan mainitun tyyppisten viestintäongelmien olevan yksi syy siihen, miksi noita sinänsä pienehköjä korjauskertoimia ei selitellä seikkaperäisesti.

Eksaktisti kohdalleen osuvan vaalitulosennusteen tekeminen kyselytutkimuksiin perustuen ei ole tietenkään mahdollista, mutta osaavasti toteutettuina niillä saadaan varsin luotettava kuva kyselyhetken kannatustilanteesta. Erityisesti vaaleja edeltävän ajan useat perättäiset ja samoin periaattein toistetut tutkimukset kertovat usein varsin luotettavasti kannatuksen kehittymisestä.

On varmasti tilanteita, joissa korjauskertoimien soveltaminen menneeseen dataan perustuen ei paranna kyselytutkimusten kykyä ennakoida yksittäisten vaalien tuloksia. Tosin korjauskertoimettomat gallupit voivat tällöin olla yhtä suurissa vaikeuksissa. Ajattelen tässä esimerkiksi tilannetta, jossa sekä puoluekenttä että koko yhteiskunta ovat jostakin syystä tavallista suuremmassa muutoksessa. Jos tällaisessa tilanteessa vaaleissa on mukana aivan uudenlaisia puolueita ja valovoimaisia ehdokkaita, kannatuslukujen muuttuessa nopeasti, ja jopa siten, että tavallisesti äänestämättä jättävät haluavatkin nyt äänestää, niin tuollaisissa olosuhteissa vaalituloksen ennakoiminen on tietenkin vaikeampaa kuin esim. 90-lukuisen konsensuksen aikoina.

Tämä selvensi. Kiitoksia. Olisi varmaan pitänyt keskittyä koulussa enemmän matematiikkaan eikä talouteen. Noh, näillä mennään ja koitetaan selvitä. Onneksi on tietävämpiä ihmisiä jotka pystyvät neuvomaan.

 

[vetti]

Saarikko petaa jo porvarihallitusta.

Annika Saarikko haluaa IS-haastattelussa hallitustovereilta kovia päätöksiä ja varoittaa talouskasvun poreammeen uhista: ”Pohjalla on asioita, joita ei ole laitettu kuntoon”

Annika Saarikon mukaan talouskasvun poreammeeseen ei pidä kenelläkään olla haluja jäädä lillumaan, vaikka se mukavaa kyytiä tarjoaisi.

www.is.fi