Yritykset päättäisivät, ottaisivatko he esimerkiksi kieltä hieman taitavan maahanmuuttajan tai jonkun muun, joka on tehtävään eri syistä osatyökykyinen.
Kun markkinat saisiva ratkaista, tasapaino löytyisi näinkin. Ay-liike on vastustanut tähän asti kahden palkan mallia tiukasti, mutta nyt on sitten vasemmistohallitus ajamassa käytännössä samaa valtion osakeyhtiön kautta olettaen, että perustettava osakeyhtiö tarjoaisi työntekijöitä edullisempaan hintaan. Muutenhan töitä ei juurikaan löytyisi.
Äkkiseltään pohdin, olisiko järkevämpää sallia vihdoin alempien palkkojen maksaminen työmarkkinoilla vajaatyöllisille.
Äkkiseltään pohdin, olisiko järkevämpää sallia vihdoin alempien palkkojen maksaminen työmarkkinoilla vajaatyöllisille.
Millä kriteereillä yrityksillä olisi oikeus määrittää osatyökykyisyys? Jos on masennusdiagnoosi, joka on valtavalla joukolla suomalaisia, olisiko se peruste maksaa matalampaa palkkaa. Miten estettäisiin se, etteivät yritykset rupeaisi käyttämään hyväksi sairastuneita tai vaikeaan asemaan elämässään ajautuneita? Olisivatko jo pelkästään kypsä ikä ja heikentynyt työteho ja oppimiskyky perusteita heikompaa palkkaan?
Tässä toki voi miettiä, millä tuilla nuo kuntoutujat yms. elävät. Jos palkka ei juuri nousisi vaikkapa kuntoutusrahan määrästä, kannustaisiko se töihin? Toiset menee Kelan pienemmillä tuilla, toiset saa lääkärikäynneistään vakuutusyhtiöiden korvauksia ja rinnalla vaikka tuota kuntoutusrahaa. Tästä paha antaa selkeää kuvaa, koska näitä tukimuotoja on paljon ja tilanteet osatyökykyisillä vaihtelee.
Järkevämpää se olisi ainakin yrityksille jotka voisivat maksaa pienempää palkkaa henkilöille joilla ei ole välttämättä ole kykyjä pitää itse omia puoliaan työmarkkinoilla. Lisäksi tuo mitä @Byvajet toi esiin: kuka sen päättää kuka olisi ns. vajaatyöllinen? Esimerkiksi suomen kieltä voi aina opetella mutta työtä vaikeuttavasta aivovammasta ei pääse kurssituksella pois.
Tässä puhutaan viime kädessä sosiaalisesta työllistymisestä ja siinä oleellista on turvata myös työntekijöiden etu.
Pitäisi olla mahdollista, että osa-aikainen työnteko ei katkaisisi kaikkia tukia vaan ainoastaan niiltä päiviltä kun on kyennyt työhön. Ymmärrän kyllä, että houkutus väärinkäytöksiin olisi suuri, valvonta vaikeaa ja ay-liike kimpussa, mutta ratkaisu voisi löytyä jos oikein mietitään.Tässä toki voi miettiä, millä tuilla nuo kuntoutujat yms. elävät. Jos palkka ei juuri nousisi vaikkapa kuntoutusrahan määrästä, kannustaisiko se töihin? Toiset menee Kelan pienemmillä tuilla, toiset saa lääkärikäynneistään vakuutusyhtiöiden korvauksia ja rinnalla vaikka tuota kuntoutusrahaa. Tästä paha antaa selkeää kuvaa, koska näitä tukimuotoja on paljon ja tilanteet osatyökykyisillä vaihtelee.
Millä kriteereillä yrityksillä olisi oikeus määrittää osatyökykyisyys? Jos on masennusdiagnoosi, joka on valtavalla joukolla suomalaisia, olisiko se peruste maksaa matalampaa palkkaa. Miten estettäisiin se, etteivät yritykset rupeaisi käyttämään hyväksi sairastuneita tai vaikeaan asemaan elämässään ajautuneita? Olisivatko jo pelkästään kypsä ikä ja heikentynyt työteho ja oppimiskyky perusteita heikompaa palkkaan?
Pitäisi olla mahdollista, että osa-aikainen työnteko ei katkaisisi kaikkia tukia vaan ainoastaan niiltä päiviltä kun on kyennyt työhön. Ymmärrän kyllä, että houkutus väärinkäytöksiin olisi suuri, valvonta vaikeaa ja ay-liike kimpussa, mutta ratkaisu voisi löytyä jos oikein mietitään.
Totta. Mutta oletteko siis ihan oikeasti sitä mieltä, että paras mitä voidaan tehdä, on perustaa uusi valtion osakeyhtiö, jonka kulut ovat 10 vuodessa arviolta useita miljardeja?
Miksi valtion osakeyhtiö ylipäätään lähtee tuhansilla (Ruotsissa 25 000) työntekijöillä kilpailemaan yksityisten kanssa?
Oletetaan, että henkilö saa tukia 550 euroa. Hän saa tarjouksen tehdä työtä ja palkka vaikkapa 300 eurolla viikossa, jos tekee 7 h päivässä. Tällöin kuukaudessa henkilö saisi 1 200 palkkaa ja 550 erilaisia tukia = 1 750 euroa.
Kilpailemaan mistä? Eikö tässä puhuta henkilöistä joiden työllistyminem vapaille markkinoille on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta?
Eiköhän oikea henkilö ole lääkäri (lääkärin johtama ryhmä) arvioimaan pysyvää tai tilapäistä työkyvyn alenemaa
Lääketiede ei ole objektiivista vaan sidoksissa yhteiskunnan käsityksiin, joita myös hallinto määrittää.
Käytännössä jokaisen pitkäaikaistyöttömän työkyky on alentunut. Kun ihmisellä ei ole päivittäistä rytmiä ja siihen liittyvää henkistä tai fyysistä ponnisteltavaa, hän kotilaitostuu ja usein alkaa myös juoda tyhjyyteensä viinaa.
En tiedä, mikä on lääkäreiden nykykäsitys vajavaisesta työkyvystä, mutta on helppo kuvitella, että velkaantuvassa Suomessa lääkäreitä tultaisiin askel askeleelta ohjeistamaan kriteereiden laskuun.
Seurauksena tästä olisi se, että tasaista tahtia kulkevalla tehtaan hihnalla olisi eripalkkaisia työntekijöitä. Kaikkien käsien läpi kulkisi samassa ajassa sama määrä tuotteita, mutta isa saisi pienempää palkkaa historiansa vuoksi.
Suomessa yrityksillä on valtava vimma tehdä voittoa veronmaksajien rahoilla. Mikäs yritykselle on mukavampaa kuin se, että se saa työntekijältä työpanoksen, josta palkan maksaa osittain veronmaksajat. Kun katselee yritysmaailman edustajien ehdotuksia työelämän uudistuksista, niihin liittyy aina palkkojen laskeminen ja veronmaksajien maksama halpatyövoima.
Ehkä ymmärretään alla oleva lainaus eri tavalla:
"Tämä osakeyhtiö ottaisi osatyökykyisiä palvelukseensa oikealla palkalla oikeisiin töihin ja myisi niitä työsuorituksia sitten ulos, Mäkinen kuvaa perusideaa. Yhtiö kilpailisi työvoimallaan eri toimialoilla ja osallistuisi esimerkiksi tarjouskilpailuihin".
Tässä on varmasti se suurin tasapainoilu että vääristetääkö kilpailua vai ei. Osatyökykyiset tekevät työtä halvemmalla mutta heihin liittyy sitten muita riskejä. Se on sitten työnantajan päätettävä mitä haluaa painottaa. Eli ymmärrä kyllä mitä tarkoitat.
Toisaalta, tässä käsiteltävään ihmisryhmään liittyvät riskitekijät ovat olemassa riippumatta siitä onko taustalla valtionyhtiö vai ei. Tästä syystä kannatan mieluummin ohjattua mallia koska kysymys on ihmisten hyvinvoinnista.
Lisäksi pitää muistaa että 4000 vajaakuntoisten työllistäminen yhdessä vuodessa olisi onnistuessaan aika käänne tässä yhteiskunnassa. En usko että samaan päästäisiin vaikka yrityksille annettaisiinkin mahdollisuus maksaa pienempiä palkkoja.
Toisaalta, tässä käsiteltävään ihmisryhmään liittyvät riskitekijät ovat olemassa riippumatta siitä onko taustalla valtionyhtiö vai ei. Tästä syystä kannatan mieluummin ohjattua mallia koska kysymys on ihmisten hyvinvoinnista.
Tähän päälle vielä perustettava viraston hallinnon kulut. Tuskinpa riittää pari miljoonaa vuodessa lafkan pyörittämiseen.Ei ole ilmaisia lounaita. Nämä 100 miljoonaa euroa ovat pois vähäosaisilta orvoilta tai jostain muusta hyödyllisestä.
Tie helvettiin on taas kerran kivetty hyvillä aikomuksilla. 2000e kuussa per nokka. Ei saatana taas.
No toki tuollaiselle virastolle joka on noin altis väärinkäytöksille pitää perustaa myös tarkastusvirasto ja sitten tarkastusviraston tarkastusvirasto, joka eritityisesti keskittyy valvomaan ettei synny turhaa byrokratiaa.Tähän päälle vielä perustettava viraston hallinnon kulut. Tuskinpa riittää pari miljoonaa vuodessa lafkan pyörittämiseen.
Monelle työnhakijalle auttaisi, että joku tarjoaisi niitä tosiasiallisia kontakteja tai mahdollisuuksia. Työnhaku ei oikeasti ole kovin helppoa nykypäivänä, jos oma ammatti ei ole luokkaa "lähihoitaja". Siihen päälle vielä kohtuullinen sosiaaliturva, niin äkkiä alkaa työttömyys pitkittymään.
Kuinka monessa menestyvässä yrityksessä on herran vuonna 2021 täysin homogeeninen hallituksen kokoonpano?Ihan vaan tällainen ajatus mietittäväksi.
Jokainen (no en ole varma hallituksestamme) ymmärtää, että jos meillä on esim sukupuolikiintiö yritysten hallituksiin, niin se langettaa varjon kaikkien hallituksiin valittujen ko sukupuolta olevien päälle, että ovatko he päässeet hommaan omin ansioin vai kiintiön ansiosta.
Aika ideologinen saa olla, jos noin ajattelee.Saman logiikan mukaan jos meillä on sosiaaliturva, joka ei kannusta hakemaan töihin, niin se langettaa varjon kaikkien työttömien päälle, että ovatko he työttömiä vapaaehtoisesti vai olosuhteista johtuen. Kannattaako sellaisiin hommiin, jotka edellyttävät sitoutumista ja asennetta edes ottaa hakijoita jotka ovat olleet työttömiä esim 400-500 päivää.
En tiedä onko joku puhunut siitä, että yrityksissä olisi täysin homogeeniset kokoonpanot, mutta minä en ole.Kuinka monessa menestyvässä yrityksessä on herran vuonna 2021 täysin homogeeninen hallituksen kokoonpano?
Ei kuulosta kovin uskottavalta teorialta.
Aika ideologinen saa olla, jos kuvittelee että asiaa ei huomioitaisi.Aika ideologinen saa olla, jos noin ajattelee.
Menestyvissä yrityksissä on herran vuonna 2021 kuitenkin sellaiset hallitukset, jollaiset yritysten omistajat ovat valinneet saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen eikä sellaiset jotka olisi valittu sukupuolen perusteella.
Pitää paikkansa. Mitä tulee taas ehdotukseen työntekijöiden ottamisesta mukaan suurempien yhtiöiden hallituksiin tai johtokuntiin, en näe sen osalta estettä. Yksi tai kaksi lisäpaikkaa henkilöstölle, jolla olisi Ruotsin tapaan puheoikeus, mutta sen lisäksi rajoitettu oikeus tehdä päätöksiä. Valinnan tekee henkilöstö, ei ay-liike ja ay-liikkeen vaatimus, jossa vain luottamusmies on valittavissa, laitetaan roskakoriin.
Olen kuullut legendaa tapauksesta, jossa sillä oli oikeasti merkitystä. Kyseessä oli firma, jonka johto oli ulkomailla ja hallituksessa ei ollut paikallista edustusta. Siellä ei hallitus aidosti tiennyt jotain minkä ns kaikki työntekijät tiesivät ja työntekijöiden edustaja tuotti tämän ansiosta jotain ihan oikeaa lisäarvoa. Uskon tapahtuneeseen vaikka taisin sen kuulla asianomaiselta itseltään.Olisiko tuo työntekijäpuolen kiintiöhallituspaikka lopulta vähän samanlainen sivuosa kuin työntekijöiden edustajilla on suurimmassa ja yleisimmässä osassa yt-teatteriakin. En oikein ymmärrä mitä varsinaista hyötyä siitä olisi, vaikka eipä kai haittaakaan..
