Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Millä kriteereillä yrityksillä olisi oikeus määrittää osatyökykyisyys? Jos on masennusdiagnoosi, joka on valtavalla joukolla suomalaisia, olisiko se peruste maksaa matalampaa palkkaa. Miten estettäisiin se, etteivät yritykset rupeaisi käyttämään hyväksi sairastuneita tai vaikeaan asemaan elämässään ajautuneita? Olisivatko jo pelkästään kypsä ikä ja heikentynyt työteho ja oppimiskyky perusteita heikompaa palkkaan?

En tiedä. Pohdin lähinnä sitä, tarvitaanko uusi valtion osakeyhtiö maksamaan veronmaksajien ja/tai lisävelan kautta tukea yrityksille vai onnistuisiko sama muulla tavalla.

Tässä toki voi miettiä, millä tuilla nuo kuntoutujat yms. elävät. Jos palkka ei juuri nousisi vaikkapa kuntoutusrahan määrästä, kannustaisiko se töihin? Toiset menee Kelan pienemmillä tuilla, toiset saa lääkärikäynneistään vakuutusyhtiöiden korvauksia ja rinnalla vaikka tuota kuntoutusrahaa. Tästä paha antaa selkeää kuvaa, koska näitä tukimuotoja on paljon ja tilanteet osatyökykyisillä vaihtelee.

Sama tai matalampi palkka kuin kuntoutusraha kannustaa silti osan töihin, jos töitä on ja niitä pystyy tekemään. Yrityksiä voisi saada mukaan palkkatuen kautta, kunhan ehdot tehdään oikeiksi kaikkien osapuolten kannalta.

Järkevämpää se olisi ainakin yrityksille jotka voisivat maksaa pienempää palkkaa henkilöille joilla ei ole välttämättä ole kykyjä pitää itse omia puoliaan työmarkkinoilla. Lisäksi tuo mitä @Byvajet toi esiin: kuka sen päättää kuka olisi ns. vajaatyöllinen? Esimerkiksi suomen kieltä voi aina opetella mutta työtä vaikeuttavasta aivovammasta ei pääse kurssituksella pois.

Tässä puhutaan viime kädessä sosiaalisesta työllistymisestä ja siinä oleellista on turvata myös työntekijöiden etu.

Totta. Mutta oletteko siis ihan oikeasti sitä mieltä, että paras mitä voidaan tehdä, on perustaa uusi valtion osakeyhtiö, jonka kulut ovat 10 vuodessa arviolta useita miljardeja? Itse en ole tästä vakuuttunut, ja tätä pohdin. En ole kuitenkaan vastaan millään tavalla, jos ehdotus on järkevä. Mutta ei se siltä tunnu. Miksi valtion osakeyhtiö ylipäätään lähtee tuhansilla (Ruotsissa 25 000) työntekijöillä kilpailemaan yksityisten kanssa?

 

[finnjewel]

Tässä toki voi miettiä, millä tuilla nuo kuntoutujat yms. elävät. Jos palkka ei juuri nousisi vaikkapa kuntoutusrahan määrästä, kannustaisiko se töihin? Toiset menee Kelan pienemmillä tuilla, toiset saa lääkärikäynneistään vakuutusyhtiöiden korvauksia ja rinnalla vaikka tuota kuntoutusrahaa. Tästä paha antaa selkeää kuvaa, koska näitä tukimuotoja on paljon ja tilanteet osatyökykyisillä vaihtelee.

Pitäisi olla mahdollista, että osa-aikainen työnteko ei katkaisisi kaikkia tukia vaan ainoastaan niiltä päiviltä kun on kyennyt työhön. Ymmärrän kyllä, että houkutus väärinkäytöksiin olisi suuri, valvonta vaikeaa ja ay-liike kimpussa, mutta ratkaisu voisi löytyä jos oikein mietitään.

 

[molari]

Millä kriteereillä yrityksillä olisi oikeus määrittää osatyökykyisyys? Jos on masennusdiagnoosi, joka on valtavalla joukolla suomalaisia, olisiko se peruste maksaa matalampaa palkkaa. Miten estettäisiin se, etteivät yritykset rupeaisi käyttämään hyväksi sairastuneita tai vaikeaan asemaan elämässään ajautuneita? Olisivatko jo pelkästään kypsä ikä ja heikentynyt työteho ja oppimiskyky perusteita heikompaa palkkaan?

Eiköhän oikea henkilö ole lääkäri (lääkärin johtama ryhmä) arvioimaan pysyvää tai tilapäistä työkyvyn alenemaa kuten nytkin tapahtuu ja onhan nytkin mahdollisuus olla osasairaslomalla tai -työkyvyttömyyseläkkeellä. Henkilö saisi palkkaa työstä ja erotuksen työkyvyn alenemisesta, kuten nytkin.

 

[Cobol]

Pitäisi olla mahdollista, että osa-aikainen työnteko ei katkaisisi kaikkia tukia vaan ainoastaan niiltä päiviltä kun on kyennyt työhön. Ymmärrän kyllä, että houkutus väärinkäytöksiin olisi suuri, valvonta vaikeaa ja ay-liike kimpussa, mutta ratkaisu voisi löytyä jos oikein mietitään.

Oletetaan, että henkilö saa tukia 550 euroa. Hän saa tarjouksen tehdä työtä ja palkka vaikkapa 300 eurolla viikossa, jos tekee 7 h päivässä. Tällöin kuukaudessa henkilö saisi 1 200 palkkaa ja 550 erilaisia tukia = 1 750 euroa.

Ei tähän tarvita valtion osakeyhtiötä, vaan Kela hoitaisi edelleen tuet ja työnantaja palkan. Osatyökykyinen olisi tyytyväinen, koska saisi töitä ja enemmän rahaa. Työantaja saisi työntekijän pienemmällä palkalla ja suuremmalla riskillä.

 

[Vellihousu]

Totta. Mutta oletteko siis ihan oikeasti sitä mieltä, että paras mitä voidaan tehdä, on perustaa uusi valtion osakeyhtiö, jonka kulut ovat 10 vuodessa arviolta useita miljardeja?

En lähde tässä julistamaan että kyseessä olisi absoluuttisesti paras tapa, mutta yritän kuitenkin nähdä myös pidemmälle kuin noihin miljardeihin. Sille että tuhansien ihmisten taloudellinen ja henkinen hyvinvointi paranisi työelämään kiinnittymisen kautta ei kuitenkaan voi mielestäni asettaa hintaa. Yrityksiin ja vapaisiin markkinoihin en tässä hirveästi luota, väärinkäytöksiä ja palkkojen polkemisia heikoilla perusteilla tulisi taatusti ja veikkaanpa että tarpeellisiin tukipalveluihin ei panostettaisi ihan samalla tavalla.

Miksi valtion osakeyhtiö ylipäätään lähtee tuhansilla (Ruotsissa 25 000) työntekijöillä kilpailemaan yksityisten kanssa?

Kilpailemaan mistä? Eikö tässä puhuta henkilöistä joiden työllistyminen vapaille markkinoille on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta?

Artikkelin lopussahan muuten puhutaan mahdollisten markkinahäiriöiden hillitsemisestä.

Edit.

Oletetaan, että henkilö saa tukia 550 euroa. Hän saa tarjouksen tehdä työtä ja palkka vaikkapa 300 eurolla viikossa, jos tekee 7 h päivässä. Tällöin kuukaudessa henkilö saisi 1 200 palkkaa ja 550 erilaisia tukia = 1 750 euroa.

Tämmöisten oletusten tekemiseen ei tosiaan valtionyhtiöitä tarvita. Mutta tiedätkö sinä mistä löytyvät ne työnantajat jotka palkkaisivat ihan omasta aloitteestaan tuhansia vajaakuntoisia töihin mainitulla palkalla? Veikkaan että hiljaista on.

 

[Cobol]

Kilpailemaan mistä? Eikö tässä puhuta henkilöistä joiden työllistyminem vapaille markkinoille on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta?

Ehkä ymmärretään alla oleva lainaus eri tavalla:

"Tämä osakeyhtiö ottaisi osatyökykyisiä palvelukseensa oikealla palkalla oikeisiin töihin ja myisi niitä työsuorituksia sitten ulos, Mäkinen kuvaa perusideaa. Yhtiö kilpailisi työvoimallaan eri toimialoilla ja osallistuisi esimerkiksi tarjouskilpailuihin".

Minusta perusidea tulee haastaa ja sen tein. Mutta jos se on kestävä - mihin en vielä usko - kannatan perusideaa. Esitin yllä myös vaihtoehdon, joka olisi vähemmän byrokraattinen, markkinapohjaisempi, edullisempi ja säästäisi hallintokuluissa paljon. Ymmärrän, että sekään ei ole välttämättä ratkaisu, mutta noin pohdittavaksi kuitenkin.

Kannatan lämpimästi osatyökykyisten parempaa työllistymistä jo sosiaalisen elämän takia.

 

[Byvajet]

Eiköhän oikea henkilö ole lääkäri (lääkärin johtama ryhmä) arvioimaan pysyvää tai tilapäistä työkyvyn alenemaa

Lääketiede ei ole objektiivista vaan sidoksissa yhteiskunnan käsityksiin, joita myös hallinto määrittää.

Käytännössä jokaisen pitkäaikaistyöttömän työkyky on alentunut. Kun ihmisellä ei ole päivittäistä rytmiä ja siihen liittyvää henkistä tai fyysistä ponnisteltavaa, hän kotilaitostuu ja usein alkaa myös juoda tyhjyyteensä viinaa.

En tiedä, mikä on lääkäreiden nykykäsitys vajavaisesta työkyvystä, mutta on helppo kuvitella, että velkaantuvassa Suomessa lääkäreitä tultaisiin askel askeleelta ohjeistamaan kriteereiden laskuun.

Seurauksena tästä olisi se, että tasaista tahtia kulkevalla tehtaan hihnalla olisi eripalkkaisia työntekijöitä. Kaikkien käsien läpi kulkisi samassa ajassa sama määrä tuotteita, mutta osa saisi pienempää palkkaa historiansa vuoksi.

Suomessa yrityksillä on valtava vimma tehdä voittoa veronmaksajien rahoilla. Mikäs yritykselle on mukavampaa kuin se, että se saa työntekijältä työpanoksen, josta palkan maksaa osittain veronmaksajat. Kun katselee yritysmaailman edustajien ehdotuksia työelämän uudistuksista, niihin liittyy aina palkkojen laskeminen ja veronmaksajien maksama halpatyövoima.

 

[molari]

Lääketiede ei ole objektiivista vaan sidoksissa yhteiskunnan käsityksiin, joita myös hallinto määrittää.

Käytännössä jokaisen pitkäaikaistyöttömän työkyky on alentunut. Kun ihmisellä ei ole päivittäistä rytmiä ja siihen liittyvää henkistä tai fyysistä ponnisteltavaa, hän kotilaitostuu ja usein alkaa myös juoda tyhjyyteensä viinaa.

En tiedä, mikä on lääkäreiden nykykäsitys vajavaisesta työkyvystä, mutta on helppo kuvitella, että velkaantuvassa Suomessa lääkäreitä tultaisiin askel askeleelta ohjeistamaan kriteereiden laskuun.

Seurauksena tästä olisi se, että tasaista tahtia kulkevalla tehtaan hihnalla olisi eripalkkaisia työntekijöitä. Kaikkien käsien läpi kulkisi samassa ajassa sama määrä tuotteita, mutta isa saisi pienempää palkkaa historiansa vuoksi.

Suomessa yrityksillä on valtava vimma tehdä voittoa veronmaksajien rahoilla. Mikäs yritykselle on mukavampaa kuin se, että se saa työntekijältä työpanoksen, josta palkan maksaa osittain veronmaksajat. Kun katselee yritysmaailman edustajien ehdotuksia työelämän uudistuksista, niihin liittyy aina palkkojen laskeminen ja veronmaksajien maksama halpatyövoima.

Ehkä kuitenkin ensiksi kannattaisi alkaa siitä vajaatyökykyisten ryhmästä, jotka on helpoin työllistää, ja joilla on työhalua. Ehkä sitten olen ennakkoluuloinen, mutta "kotilaitostunut, tyhjyyteensä viinaa lipittävä" henkilö ei ole niitä helpoimpia (tuki)työllistettäviä, tällainen henkilö tarvitsisi varmaan ensiksi jotain muuta hoitoa ja motivaattoria.

 

[Vellihousu]

Ehkä ymmärretään alla oleva lainaus eri tavalla:

"Tämä osakeyhtiö ottaisi osatyökykyisiä palvelukseensa oikealla palkalla oikeisiin töihin ja myisi niitä työsuorituksia sitten ulos, Mäkinen kuvaa perusideaa. Yhtiö kilpailisi työvoimallaan eri toimialoilla ja osallistuisi esimerkiksi tarjouskilpailuihin".

Tässä on varmasti se suurin tasapainoilu että vääristetääkö kilpailua vai ei. Osatyökykyiset tekevät työtä halvemmalla mutta heihin liittyy sitten muita riskejä. Se on sitten työnantajan päätettävä mitä haluaa painottaa. Eli ymmärrä kyllä mitä tarkoitat.

Toisaalta, tässä käsiteltävään ihmisryhmään liittyvät riskitekijät ovat olemassa riippumatta siitä onko taustalla valtionyhtiö vai ei. Tästä syystä kannatan mieluummin ohjattua mallia koska kysymys on ihmisten hyvinvoinnista.

Lisäksi pitää muistaa että 4000 vajaakuntoisten työllistäminen yhdessä vuodessa olisi onnistuessaan aika käänne tässä yhteiskunnassa. En usko että samaan päästäisiin vaikka yrityksille annettaisiinkin mahdollisuus maksaa pienempiä palkkoja.

 

[Cobol]

Tässä on varmasti se suurin tasapainoilu että vääristetääkö kilpailua vai ei. Osatyökykyiset tekevät työtä halvemmalla mutta heihin liittyy sitten muita riskejä. Se on sitten työnantajan päätettävä mitä haluaa painottaa. Eli ymmärrä kyllä mitä tarkoitat.

Toisaalta, tässä käsiteltävään ihmisryhmään liittyvät riskitekijät ovat olemassa riippumatta siitä onko taustalla valtionyhtiö vai ei. Tästä syystä kannatan mieluummin ohjattua mallia koska kysymys on ihmisten hyvinvoinnista.

Lisäksi pitää muistaa että 4000 vajaakuntoisten työllistäminen yhdessä vuodessa olisi onnistuessaan aika käänne tässä yhteiskunnassa. En usko että samaan päästäisiin vaikka yrityksille annettaisiinkin mahdollisuus maksaa pienempiä palkkoja.

Voit olla täysin oikeassa.

Olen itse palkannut tukityöllistettynä osatyökykyisiä ihmisiä töihin ja kun työ on työnantajan toimesta suunniteltu oikein palkattaville henkilöille, luulisin homman toimivan kokemukseni perusteella. Ensimmäisen kerran palkattiin kokoamaan muutama sata pöytää ja toisen kerran palkattiin putsaamaan päältä joku 600 pöytätietokonetta (sis näppis, näyttö, hiiri, johdot yms) eräässä firmassa. Ei nuo mitään pitkäaikaisia töitä olleet, mutta seuraavaksi palkattiin osatyökykyinen siivooja osaksi viikkoa pidemmällä sopimuksella. Tähän saatiin tukea.

Mielestäni kyse ei ole vain työllistymisestä, vaan myös siitä, että ihminen kokee olevansa osa laumaa (työyhteisöä) edes jonkin aikaa. Mihinkään suureen muutokseen en usko, oli valtion osakeyhtiö taustalla tai sitten suorempi tapa eli Kelan tuet + palkka.

 

[UnenNukkuja]

Toisaalta, tässä käsiteltävään ihmisryhmään liittyvät riskitekijät ovat olemassa riippumatta siitä onko taustalla valtionyhtiö vai ei. Tästä syystä kannatan mieluummin ohjattua mallia koska kysymys on ihmisten hyvinvoinnista.

Tämä on myös paljon kirjavampi ryhmä mitä moni osaa ajatella. Monellahan voikin käydä niin, että tällaisella kokeilulla löytyisikin työ, jossa pärjääkin täydellä työajalla. Esim. nuorena on voinut terveyssyistä jäädä opinnot kesken ja työkokemus nollaan. Tällaiselle paras keino voikin olla se itse tekeminen.

 

[dana77]

Ei ole ilmaisia lounaita. Nämä 100 miljoonaa euroa ovat pois vähäosaisilta orvoilta tai jostain muusta hyödyllisestä.
Tie helvettiin on taas kerran kivetty hyvillä aikomuksilla. 2000e kuussa per nokka. Ei saatana taas.

 

[Tadu]

Ei ole ilmaisia lounaita. Nämä 100 miljoonaa euroa ovat pois vähäosaisilta orvoilta tai jostain muusta hyödyllisestä.
Tie helvettiin on taas kerran kivetty hyvillä aikomuksilla. 2000e kuussa per nokka. Ei saatana taas.

Tähän päälle vielä perustettava viraston hallinnon kulut. Tuskinpa riittää pari miljoonaa vuodessa lafkan pyörittämiseen.

 

[dana77]

Tähän päälle vielä perustettava viraston hallinnon kulut. Tuskinpa riittää pari miljoonaa vuodessa lafkan pyörittämiseen.

No toki tuollaiselle virastolle joka on noin altis väärinkäytöksille pitää perustaa myös tarkastusvirasto ja sitten tarkastusviraston tarkastusvirasto, joka eritityisesti keskittyy valvomaan ettei synny turhaa byrokratiaa.

Joskus aikoinaan järjestetiiin huutokauppoja, että kuka elättäisi edullisimmin orpoja eli ns huutolaisia. Nytkin voitaisiin järjestää huutokauppa, että kuka työllistää edullisimmin nämä vajaatehoiset. Lähdetään vaikka siitä 2000e / kk ja se joka edullisimmin hoitaa homman saa sen.

 

[Walrus21]

Hallitus voisi laittaa nuo TE-toimistot selkeään tulosvastuuseen. Resursseja voisi lisätä, mikäli sillä saadaan tuloksia. Muuten ei.

Oma kokemus työkkäristä on nihkeä. Pääasiallinen tehtävä vaikuttaisi olevan työttömien "kaitseminen", eli tukiluukulle ohjaaminen ja jotkut teennäiset CV-pajat, joiden tosiasiallinen hyöty lähentelee nollaa.

En tiedä, onko se Tanskan-malli mikään ratkaisu, mutta mielikuvien tasolla siinä on järkeä: laitetaan työtön nopeasti töihin, oli se sitten lähellä omaa osaamista tai ei. Vahva panostus työvoimapalveluihin, mutta myös velvoite ottaa ne tosissaan ja työllistyä.

Suomessa pyöritellään papereita ja linkitellään ohjelistauksia. Sillä välin 90% työpaikoista on aivan muualla kuin Mol.fi:ssä.

Monelle työnhakijalle auttaisi, että joku tarjoaisi niitä tosiasiallisia kontakteja tai mahdollisuuksia. Työnhaku ei oikeasti ole kovin helppoa nykypäivänä, jos oma ammatti ei ole luokkaa "lähihoitaja". Siihen päälle vielä kohtuullinen sosiaaliturva, niin äkkiä alkaa työttömyys pitkittymään.

 

[UnenNukkuja]

Monelle työnhakijalle auttaisi, että joku tarjoaisi niitä tosiasiallisia kontakteja tai mahdollisuuksia. Työnhaku ei oikeasti ole kovin helppoa nykypäivänä, jos oma ammatti ei ole luokkaa "lähihoitaja". Siihen päälle vielä kohtuullinen sosiaaliturva, niin äkkiä alkaa työttömyys pitkittymään.

Olen monia kertoja ollut työnhakija ja tämä päivä poikkeaa noista ajoista silläkin, että somen rooli kasvaa ja tuolloin suhteet löytyy nopeammin. Eli kaverini kierrättää avointa työpaikkaansa somessa ja kaverit jakaa tuota eteenpäin. ”Tää on huippu tyyppi” -suositukset saa matalalla kynnyksellä. Tämä haastaa monien muuta kautta hakevien tilannetta.

Anonyymi työnhaku voisi olla kova sana laajemminkin.

 

[dana77]

Ihan vaan tällainen ajatus mietittäväksi.

Jokainen (no en ole varma hallituksestamme) ymmärtää, että jos meillä on esim sukupuolikiintiö yritysten hallituksiin, niin se langettaa varjon kaikkien hallituksiin valittujen ko sukupuolta olevien päälle, että ovatko he päässeet hommaan omin ansioin vai kiintiön ansiosta.

Saman logiikan mukaan jos meillä on sosiaaliturva, joka ei kannusta hakemaan töihin, niin se langettaa varjon kaikkien työttömien päälle, että ovatko he työttömiä vapaaehtoisesti vai olosuhteista johtuen. Kannattaako sellaisiin hommiin, jotka edellyttävät sitoutumista ja asennetta edes ottaa hakijoita jotka ovat olleet työttömiä esim 400-500 päivää.

 

[Walrus21]

Ihan vaan tällainen ajatus mietittäväksi.

Jokainen (no en ole varma hallituksestamme) ymmärtää, että jos meillä on esim sukupuolikiintiö yritysten hallituksiin, niin se langettaa varjon kaikkien hallituksiin valittujen ko sukupuolta olevien päälle, että ovatko he päässeet hommaan omin ansioin vai kiintiön ansiosta.

Kuinka monessa menestyvässä yrityksessä on herran vuonna 2021 täysin homogeeninen hallituksen kokoonpano?

Ei kuulosta kovin uskottavalta teorialta.

Saman logiikan mukaan jos meillä on sosiaaliturva, joka ei kannusta hakemaan töihin, niin se langettaa varjon kaikkien työttömien päälle, että ovatko he työttömiä vapaaehtoisesti vai olosuhteista johtuen. Kannattaako sellaisiin hommiin, jotka edellyttävät sitoutumista ja asennetta edes ottaa hakijoita jotka ovat olleet työttömiä esim 400-500 päivää.

Aika ideologinen saa olla, jos noin ajattelee.

 

[dana77]

Kuinka monessa menestyvässä yrityksessä on herran vuonna 2021 täysin homogeeninen hallituksen kokoonpano?

Ei kuulosta kovin uskottavalta teorialta.

En tiedä onko joku puhunut siitä, että yrityksissä olisi täysin homogeeniset kokoonpanot, mutta minä en ole.

Menestyvissä yrityksissä on herran vuonna 2021 kuitenkin sellaiset hallitukset, jollaiset yritysten omistajat ovat valinneet saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen eikä sellaiset jotka olisi valittu sukupuolen perusteella.

Aika ideologinen saa olla, jos noin ajattelee.

Aika ideologinen saa olla, jos kuvittelee että asiaa ei huomioitaisi.

 

[Cobol]

Menestyvissä yrityksissä on herran vuonna 2021 kuitenkin sellaiset hallitukset, jollaiset yritysten omistajat ovat valinneet saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen eikä sellaiset jotka olisi valittu sukupuolen perusteella.

Pitää paikkansa. Mitä tulee taas ehdotukseen työntekijöiden ottamisesta mukaan suurempien yhtiöiden hallituksiin tai johtokuntiin, en näe sen osalta estettä. Yksi tai kaksi lisäpaikkaa henkilöstölle, jolla olisi Ruotsin tapaan puheoikeus, mutta sen lisäksi rajoitettu oikeus tehdä päätöksiä. Valinnan tekee henkilöstö, ei ay-liike ja ay-liikkeen vaatimus, jossa vain luottamusmies on valittavissa, laitetaan roskakoriin.

 

[12961]

Pitää paikkansa. Mitä tulee taas ehdotukseen työntekijöiden ottamisesta mukaan suurempien yhtiöiden hallituksiin tai johtokuntiin, en näe sen osalta estettä. Yksi tai kaksi lisäpaikkaa henkilöstölle, jolla olisi Ruotsin tapaan puheoikeus, mutta sen lisäksi rajoitettu oikeus tehdä päätöksiä. Valinnan tekee henkilöstö, ei ay-liike ja ay-liikkeen vaatimus, jossa vain luottamusmies on valittavissa, laitetaan roskakoriin.

Olisiko tuo työntekijäpuolen kiintiöhallituspaikka lopulta vähän samanlainen sivuosa kuin työntekijöiden edustajilla on suurimmassa ja yleisimmässä osassa yt-teatteriakin. En oikein ymmärrä mitä varsinaista hyötyä siitä olisi, vaikka eipä kai haittaakaan.

Tuo on mielestäni selvä, että edustaja pitäisi valita koko henkilöstön erillisellä äänestyksellä eikä missään tapauksessa suoraan pääluottamusmiehestä.

 

[dana77]

Olisiko tuo työntekijäpuolen kiintiöhallituspaikka lopulta vähän samanlainen sivuosa kuin työntekijöiden edustajilla on suurimmassa ja yleisimmässä osassa yt-teatteriakin. En oikein ymmärrä mitä varsinaista hyötyä siitä olisi, vaikka eipä kai haittaakaan..

Olen kuullut legendaa tapauksesta, jossa sillä oli oikeasti merkitystä. Kyseessä oli firma, jonka johto oli ulkomailla ja hallituksessa ei ollut paikallista edustusta. Siellä ei hallitus aidosti tiennyt jotain minkä ns kaikki työntekijät tiesivät ja työntekijöiden edustaja tuotti tämän ansiosta jotain ihan oikeaa lisäarvoa. Uskon tapahtuneeseen vaikka taisin sen kuulla asianomaiselta itseltään.

 

[Cobol]

Olisiko tuo työntekijäpuolen kiintiöhallituspaikka lopulta vähän samanlainen sivuosa kuin työntekijöiden edustajilla on suurimmassa ja yleisimmässä osassa yt-teatteriakin. En oikein ymmärrä mitä varsinaista hyötyä siitä olisi, vaikka eipä kai haittaakaan.

Ei minusta, mutta kannatan kuitenkin kohtuutta. Kun hallitus esimerkiksi päättää, että jokaisen jäsenen taustalla oleva yhtiö tai taho sijoittaa 100 miljoonaa tehtaan kehittämiseen, ei henkilöstöltä samaa voi vaatia. Siksi he eivät esimerkiksi näitä asioita päätäkään.

Tuo on mielestäni selvä, että edustaja pitäisi valita koko henkilöstön erillisellä äänestyksellä eikä missään tapauksessa suoraan pääluottamusmiehestä.

Totta kai. Järki vaan ei käy ay-liikkeelle ja sen myötä vasemmistolle. Siksi siltä suunnalta kuullaan, kuinka hävettäviä muiden esitykset ovat paikallisesta sopimisesta ja tartutaan johonkin yksityiskohtaan, jolla kenttää juntataan vastustamaan etenemistä muuten kuin ay-liikkeen asettamin ehdoin.

 

[ultrar]

Kyselytuntia kuullessa tuli vain tunne, että on tuo Kiuru aivan väärä henkilö vastuutehtäviin, enkä nyt mieti osaamista, vaan enemmänkin sitä, että ei kai kukaan voi noin käydä kierroksilla julkisessa keskustelussa, jossa hän tietää jo etukäteen opposition haastavan hallitusta. Sinällään sääli, koska ministeri selvästi on sydämmellään mukana politiikassa.

Marinilla oli ajoittain sama ongelma, etenkin kyselytunnin alussa, jolloin kuului vahvasti läpi hillitty raivo kritiikkiä kohtaan, mikä kertoo heikosta itsetunnosta tai siitä, että kritiikki otetaan aina henkilökohtaisesti, jolloin itse asia unohtuu. Lintilä oli vakuuttavin hallituksen ministereistä ja ainakin jollain tapaa oli helppoa ostaa hänen vastauksensa ja esiintymistapa jo helpottaa vastauksen hyväksymistä.

En tykännyt Marinin nostoa uudesta kemijärven tehtaasta, mikä oli pisteiden keräämistä, vaikka tehtaan rakentaminen Suomeen ei ole hallituksen ansio, kyllä ne suunnitelmat on tehty jo kauan aikaisemmin. Toki jokainen hallitus olisi ehkä tehnyt saman irtopisteiden keruun.

 

[paki77]

En tykännyt Marinin nostoa uudesta kemijärven tehtaasta, mikä oli pisteiden keräämistä, vaikka tehtaan rakentaminen Suomeen ei ole hallituksen ansio, kyllä ne suunnitelmat on tehty jo kauan aikaisemmin. Toki jokainen hallitus olisi ehkä tehnyt saman irtopisteiden keruun.

Eikös hallitus päinvastoin meinannut kusta koko homman tiukentamalla hakkuumääriä tms?