Eläketurvakeskuksen laskelmiin pohjautuen esimerkiksi Timo Vesala (valtiotieteiden tohtori, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti) toi viime vuonna esille näkemyksen, jonka mukaan tällä hetkellä työntekijöiden palkoista 24.4 prosenttia menee TyEL-maksuihin, mutta vuosisadan jälkipuoliskolla tarvittava maksuosuus voi nousta reippaasti yli 30 prosenttiin.
Vesala käy läpi tutun kuvion, mitä Suomessa tapahtuu: väestö ikääntyy, koulutustaso ei enää nouse ja talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on valahtanut prosentin, puolentoista hujakoille. Samaan aikaan ikäluokat pienevät ja keski-ikä nousee. Yksi lisähaaste on, miten maahanmuuttajien koulutus ja työllisyys kehittyvät.
Pidän mahdollisena hyvinvointiyhteiskunnan kriisiä jo yllä mainituista syistä joskus 2050 jälkeen. Mutta sitä ennen hoivatarve kasvaa ja hoivamenot saattava kasvaa 150-250 prosenttia 20 vuodessa. Miten valtion ja maakuntien talous kestää, paitsi reippaasti lisää velkaantumalla?
Nyt eläkkeet ovat luokkaa 32 miljardia, ja nousevat lähes miljardin vuodessa. Vauhti kiihtyy, koska eläkkeelle päästään yhä suuremmilla työtuloilla. Hoivamenot ovat nyt yli 5 miljardia ja nousevat luokkaa 0.25 miljardia vuodessa, kunnes nousu kiihtyy ennen vuosisadan puoliväliä.
Tilanne on pelastettavissa, jos työllisiä maahanmuuttajia saadaan paljon enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 työperäisiä olekeslulupia saatiin noin 9 000. Se ei riitää alkuunkaan. Humanitaarisen maahanmuuton toinen sukupolvi ei myöskään ole tilastojen mukaan kovin hyvä työllilstymään, ja siksi työperäinen maahanmuutto tulisi saada moninkertaiseksi.
Ja lisäksi eläkkeiden tulee joustaa. Pian eläkkeiden kasvu on yli miljardin vuodessa. Näkisin, että ei ole järkeä maksattaa taas lisää aiempien lisäysten päälle työssäolevilla ja ottaa lisäksi velkaa, jotta eläkkeiden taso voidaan turvata. Pian omasta eläkkeestäni voi ottaa 20 prosenttia ilman, että se tuntuu oikeastaan missään.
@Lätty-ylämummo
