Sanna Marinin hallitus

[Tadu]

Suuriin ikäluokkiin lasketaan 1945 - 1950 syntyneet. Tavanomainen tarina tuolloin oli, että töihin lähdettiin kansakoulusta, osa oppivelvollisuuttaan suorittamatta, ja nimenomaan oikeisiin töihin maatalouteen, raksoille, tehtaisiin. Tuohon aikaan oli parikymppisinä jo sitten sen aikaiset opinnotkin suoritettu, ja vuodesta -65 työmarkkinoille tuli n. 20000 tulokasta enemmän kuin aiemmin pitkän välin keskiarvona, joten korjaan väittämääni -65<

Happy now?

No ei, koska kuten @dana77 totesi, silloin maksettiin vähemmän veroja ja eläkemaksuja kuin nykyään. Kyllä tuosta hyvinvointivaltion rakentamisesta ja 60-70 lukujen talouskasvusta on kiittäminen edeltävää sukupolvea, jotka rakensivat hyvän yhteiskunnan suurille ikäluokille. Suuret ikäluokat sitten eivät tehneet samaa lapsilleen, vaan varmistivat itselleen hyvät eläke-edut.

 

[Barnes]

Tavanomainen tarina tuolloin oli, että töihin lähdettiin kansakoulusta, osa oppivelvollisuuttaan suorittamatta, ja nimenomaan oikeisiin töihin maatalouteen, raksoille, tehtaisiin.

Niin, töitä löytyi käytännössä jokaiselle (varsin usein vielä kunnon palkoilla) ilman juuri mitään opiskeluja. Nyt saa opiskella vähintään sen kolme vuotta ammattikoulua, jotta voi edes haaveilla töihin pääsystä. Ei mene ihan niin enää, että tehtaalta saa jonkun hanttihomman, josta asteittain ylenee leppoisempiin hommiin. Mutta olihan se raskasta, ei ole kuin velattomat kämpät, joiden arvo on noussut isosti, ylisuuret eläkkeet ja kaikkea muuta mukavaa.

Käytiin @dana77 kanssa keskustelua peruskoulusta ja oltiin jostain aika eri mieltä. Siitä voidaan kuitenkin varmasti olla samaa mieltä, että on täysin käsittämätöntä, kuinka eläkeasia lakaistaan maton alle. Muistan YHDEN toteamuksen, joka meni kuta kuinkin näin: "nykyisellä syntyvyydellä ikärakenne tulee aiheuttamaan haasteita. Toisaalta eläkeläiset tulevat kuluttamaan enemmän ja ovat aiempaa terveempiä." Hyvin siis menee!

Oikeat työt on muuten hassu ilmaisu. Ilmeisesti haaveilet Suomi-filmien ajankuvasta, jossa miehet olivat miehiä ja naiset naisia. Ei lehmän lypsäminen ole sen oikeampaa työtä kuin pitsan paistaminen.

 

[Lätty-ylämummo]

No ei, koska kuten @dana77 totesi, silloin maksettiin vähemmän veroja ja eläkemaksuja kuin nykyään. Kyllä tuosta hyvinvointivaltion rakentamisesta ja 60-70 lukujen talouskasvusta on kiittäminen edeltävää sukupolvea, jotka rakensivat hyvän yhteiskunnan suurille ikäluokille. Suuret ikäluokat sitten eivät tehneet samaa lapsilleen, vaan varmistivat itselleen hyvät eläke-edut.

Totta helvetissä maksettiin vähemmän veroja, koska eihän ollut juuri sora- ja rautatietä kummempia etujakaan.
Työeläkelaki tuli joskus -60 luvun alussa, jolloin maksut oli suhteutettu sodan harventaman väestön kuluihin. -60 luvulta alkanut talouskasvu oli nimenomaan suurten ikäluokkien aikaansaamaa puhtaalla fyysisellä työllä. Oli yksinkertaisesti enemmän käsipareja aiempiin ikäluokkiin verrattuna töissä, mikä edesauttoi talouden kasvamista. Suomessa talouskasvu on ollut nopeinta parin viime vuosikymmenen aikana käppyrän kulmalla mitattuna, mutta pitkään paikallaan tarponut talous aloitti tuon kasvunsa -60 alkuvuosina töihin tulleista suurista ikäluokista. Talouden koko tuplaantui vuosikymmenessä aiempaan verrattuna, mikä on ollut kasvuvauhdin ennätysaikaa täällä.

Tilastokeskus - Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet

www.stat.fi

Suuret ikäluokat rakentivat infran ja järjestelmän, jotka ovat vallitsevia vielä nytkin. Heitä saamme kiittää lapsilisistä, julkisesta terveydenhuollosta, perus- ja jatkokoulutuksesta, toimivista yhteiskuntarakenteista, kuinka monesta muustakin asiasta, jotka nuoremmille tulivat kuin manulle illallinen. Suurten ikäluokkien vallan aikaan tehtiin päätös myös EU:n liittymisestä, mistä nyt voi olla montaa mieltä, mutta mitäpä tulisi sellaista mieleesi, mitä tässä maassa olisi tehty yhteiseksi hyväksi heidän jälkeensä?
Ja kyllä, tuo kaikki maksaa. Siksi on maksettava enemmän veroja, työeläke- ja työttömyysturvamaksuja. Siinä sivussa tänne on luotu vauras ja hyvin voiva maa:

"Suomi on itse asiassa yksi varsin harvoista alun perin köyhistä maista, jotka ovat onnistuneet kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason 1900-luvulla. Sata vuotta sitten Suomi oli köyhä maatalousmaa, jonka asukasta kohti laskettu bkt oli vain puolet ajan johtavien maiden, Iso-Britannian ja USA:n tasosta. Tultaessa 2000-luvun alkupuolelle Suomi on teollistunut, palveluistunut ja muuttunut jälkiteolliseksi informaatioyhteiskunnaksi. Nykyisin Suomi on kansainvälisissä vertailuissa 15–25 korkeimman tulotason maan joukossa maailmassa"

Tilastokeskus - Miten Suomi nousi köyhyydestä?

www.stat.fi

Ei täällä ihan paskasti ole vedetty.
Mutta kun mikään ei ole ilmaista. Voi vittu sentään, kun ei vaan ole.


Suurten ikäluokkien hyvistä eläkkeistä voi olla montaa mieltä nistäkin, riippuen siitä, pitääkö verotettavaa mediaanieläkettä 1 497,- hyvänä vai huonona. He pääsivät nuorempina eläkkeelle, mutta elinajan odotuksiin nähden sitäkään ei oikein kohtuuttomana voi pitää. Itsekin olin pitkään sitä mieltä, että suuret ikäluokat vaurastuivat devalvaatioilla ja tekivät taloudesta kilpailukyvyttömän palkkavaatimuksillaan, mutta nyt oman eläköitymisen lähentyessä näkökulma on monessakin asiassa muuttunut. Olenko itse sitten oikeutettu 66,3 vuotiaana saamaan tulossa olevaa n. 1280,- eläkettä. Työmäärällä mitattuna aivan taatusti. Maksettuihin työeläkemaksuihin nähden taatusti. Romahtaako elintasoni; aivan taatusti. Olenko tulevaan eläkkeeseen tyytyväinen; en taatusti. Olenko siittänyt lapsia riittävästi eläkkeen maksajaksi; en. Mutta olenko pakottanut hänet kouluttautumaan runsaaksi veronmaksajaksi; aivan taatusti. Sillä, että montako prosenttia maksamme veroja tai työeläkemaksuja, en katso olevan paskankaan merkitystä. Mutta mitä sillä rahalla saa, on itselleni erittäin merkityksellistä.

 

[Cobol]

Olen tästä aavistuksen eri mieltä tuosta, että rahat olisi sijoitettu hyvin. Minusta on järjettömyyttä että sijoitusten allokoitumista on säädelty niin tarkasti, että tietyn osuuden on pakko olla sijoitettuna surkeasti tuottavissa korkoinstrumenteissa kuten valtion velkakirjoissa. Tämä on toki helppo keino valtion saada väkisin ilmaista lainaa, mutta se on myös suoraa varastamista tulevilta sukupolvilta. Valtion pitäisi laittaa menonsa tasapainoon eikä sääntelyllä pakottaa markkinoilla halpaa korkoa.

No, eihän ne hyvin sijoitettu olleetkaan, vaam kohtuullisen hyvin :) Konteksti pitää muistaa, samoin aika ennen keskuspankkien nykyisen kaltaista osallistumista markkinoilla, jolloin säännöt tehtiin. Jos nyt lähdettäisiin puhtaalta pöydältä sijoitusten suhteen, olisi ongelma kenties poliitikkojen halu rakentaa soneroita ja valcoja, joihin rahat tuhlattaisin. Miten esimerkiksi voisi pitää perussuomalaisten pääministerin + valtiovarainministerin ruodussa - tai demarivassarin...

 

[Tadu]

Suuret ikäluokat rakentivat infran ja järjestelmän, jotka ovat vallitsevia vielä nytkin. Heitä saamme kiittää lapsilisistä, julkisesta terveydenhuollosta, perus- ja jatkokoulutuksesta, toimivista yhteiskuntarakenteista, kuinka monesta muustakin asiasta, jotka nuoremmille tulivat kuin manulle illallinen.

Ihan BS. Noista asioista saadaan kiittää edeltävää sukupolvea, jotka asioista päättivät, ja nämä tulivat suurille ikäluokille kuin manulle illallinen. Esimerkiksi lapsilisälaki säädettiin 1948, kuinka monta suurten ikäluokkien edustajaa valtiopäivillä kyseistä lakia oli hyväksymässä?

En ymmärrä yhtään logiikkaasi.

 

[Cobol]

Suurin eläkkeisiin kohdistuva ero suurten ikäluokkien ja nyt peruskoulussa olevien välillä on se, että suuret ikäluokat pääsivät eläkkeelle aiemmin. Eläkkeellä olo aika tulee nykyisellä lainsäädännöllä olemaan kutakuinkin sama, joten nuoremmilla on enemmän aikaa tehdä fiksuja valintoja, ja omaehtoisia toimia eläkkeensä lisäämiseksi. Pidentynyt työura kasvattaa sitä omalta osaltaan.

Kaivelen ensi viikolla dataa, mutta työurien pidentymiseen työvuosien yhteenlaskettuna määränä vaikuttaa koulutustaso, syntyvyys sekä se, kuinka väestönkasvua ylläpitävä maahanmuutto saadaan ohjattua ja koulutettua paremmin työmarkkinoille.

 

[dana77]

Ihmeellistä logiikkaa on sekin että lapsilisistä tai työttömyyskorvauksista pitäisi kiittää jotakuta muuta kuin niiden maksajaa. Niitähän ei rahastoida, vaan me maksamme ne veroistamme ihan itse. Ihan niinkuin niiden säätäminen olisi ollut joku mullistava keksintö tai niihin tarvittavan byrokratian pystyttäminen joku saavutus. Tarinan mukaan lapsilisät oli keksinyt alunperin eräs saksalainen valtionpäämies nimeltään Adolf Hitler, mutta en silti koe tarvetta olla kiitollinen hänen suuntaansa.

 

[Barnes]

Sillä, että montako prosenttia maksamme veroja tai työeläkemaksuja, en katso olevan paskankaan merkitystä.

Sillä on todella iso merkitys ihmisten työllistymiselle. Kummasti mainitsit hyviksi asioiksi koulutuksen ja terveydenhuollon (mistä kukaan ei ole eri mieltä), mutta kun sitä rahaa menee muuallekin. Siis sellaisiin kohteisiin, joiden mielekkyys voidaan vahvasti kyseenalaistaa: urheilu, aluepolitiikka, kulttuuri, ylimitoitetut organisaatiot, yritystuet yms. Ei puhuta ihan ykkösmiljoonista vaan miljardeista.

 

[Lätty-ylämummo]

Työttömiä on 320 000 ja jos työllisyysasteessa siivotaan lomautetut, kuten kuuluu, niin työllisyysaste on alle 70%. Marinin hallitus ei ole tehnyt muita todellisia työllisyystoimia kuin eläkeputken poiston.

Tilastokeskus:
"Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 marraskuussa 187 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 100 000 ja naisia 86 000. "

Työ- ja elinkeinoministeriö:
"Työ ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa yhteensä 314 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyiedellisestä kuusta 1 800:lla. Työttömien työnhakijoiden osuustyövoimasta oli 12,0 prosenttia, eli 3,3 prosenttiyksikköäkorkeampi kuin vuosi sitten."

Tuo haarukka kahden instanssin ilmoittamien lukujen välissä on niin suuri, että oma mielenkiintoni on noihin mennyt.
Etenkin kun taas toisaalla väitetään, ettei tilanne ole juuri viime vuotta heikompi:

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

Itse seurailen mieluummin tuota:

https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=201227153433108&lang=FI&top=1#MainContainer_img1-image

Tuossa ei ole kausivaihteluiden keinotekoisia korjailuja, tai piilotyöttömiä, vaan töitä hakevien määrä.
Erityisesti kannattaa panna merkille huhtikuussa tapahtunut räjähdys sekä työttömien, että lomautettujen työnhaussa.
Kuolivatkohan pitkin kesää nälkään ja lakkasivat hakemasta töitä, vai olisiko hallituksen toimilla ollut jotain tekemistä sen kanssa, että osa taas työllistyi ja lomautuksia purettiin?

 

[Lätty-ylämummo]

Ihan BS. Noista asioista saadaan kiittää edeltävää sukupolvea, jotka asioista päättivät, ja nämä tulivat suurille ikäluokille kuin manulle illallinen. Esimerkiksi lapsilisälaki säädettiin 1948, kuinka monta suurten ikäluokkien edustajaa valtiopäivillä kyseistä lakia oli hyväksymässä?

En ymmärrä yhtään logiikkaasi.

Olet oikeassa, eivät olleet kyseistä lakia hyväksymässä, mutta pontevasti siihen painostamassa. 1948 oli syntyvyyden huippuvuosia, jolloin suurperheitten toimeentulon varmistamiseksi säädettiin ko. laki, jolla suomalaiset sosiaaliturvan kulut räjäytettiin kertalaakista. Päätökseen vaikutti nimenomaan lapsien suuret määrät, ts. suuret ikäluokat.

 

[Lätty-ylämummo]

Sillä on todella iso merkitys ihmisten työllistymiselle. Kummasti mainitsit hyviksi asioiksi koulutuksen ja terveydenhuollon (mistä kukaan ei ole eri mieltä), mutta kun sitä rahaa menee muuallekin. Siis sellaisiin kohteisiin, joiden mielekkyys voidaan vahvasti kyseenalaistaa: urheilu, aluepolitiikka, kulttuuri, ylimitoitetut organisaatiot, yritystuet yms. Ei puhuta ihan ykkösmiljoonista vaan miljardeista.

Työllistymisen kannalta en näe sillä mitään merkitystä.
Työpaikkojen syntymisen kannalta asialla on merkitystä, etenkin jos on perustamassa tänne runsasta käsityötä vaativia työpaikkoja, joiden kilpailijana on halpatuotantomaat. Toinen näkökulma on sekin, että moniko täällä haluaa tehdä työtään jossain vappunenätehtaassa riisikupin päiväpalkalla. Karrikoiden. Tarkoitan sitä, että elintaso täällä on niin korkea, ettei sitä voida ylläpitää halpatuotantotöillä. Niissä yksikkökate ei riitä, eikä tuotantoa voida kasvattaa rajattomasti, koska neniä on rajallinen määrä.
Täällä pärjää parhaiten yritykset, jotka tarvitsevat hyvin koulutettua ja -palkattua työvoimaa tekemään sellaisia tuotteita, mihin halpismaiden kouluttamaton työvoima ei pysty. Kilpailu kiristyy joka puolella koulutustasojen parantuessa, mutta samalla nousee myös noiden halpismaiden elintaso, eli kulutkin. Nokian aika oli Suomelle hyväksi, mutta myös vahingoksi, koska tutkimus ja tuotekehitys yksipuolistui liikaa. Nyt kehitetään uutta liiketoimintaa paljon monipuolisemmin tällä hetkellä edessä oleviin kasvualoihin.

Kuka kyseenalaistaa mitäkin mistäkin syystä. Yhtä änärijantteria tai huippukapellimestaria kohti saa kouluttaa aika monta vappunenän liimaajaa, ennen kuin samat verot on kasassa. Joo, aktiiviaikaan he maksavat veronsa muualle, mutta aika moni tuo rahaa takaisinkin. Yritystukeen laittaisin lisää rahaa vientitulojen arvonlisäverovapaudella ensimmäisen kolmen vuoden ajalta. Suomi on puhtaasti viennistä elävä maa, ja niin on oltava jatkossakin. Vientiä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin, eikä sen vastineena pidä tulla sinkkiämpäreitä, vaan rahaa.

Ylimitoitetuista organisaatioista minulla ei julkisella puolella ole oikein nykysin kokemusta. Ysärin lama ja juustohöyläilyt silloin vei turhat pönöttäjät nurkista. Kuntia on ehkä hieman liikaa, mutta taas toisaalta, niitä yhdistämällä työmarkkinoille ei vapaudu kuin kunnanjohtaja ja ehkä kamreeri, joille pitäisi sitten maksaa ansiosidonnaista, eli ei säästöjä oikeen sieltäkään. Terveyspuoli kärsii jo selvästi säästämisestä, ja siellä palvelutaso heikkenee sen vuoksi. Yksittäisiä esimerkkejä löytyy varmaan vaikka mistä, mutta minään maantapana, tai -vaivana en nykyiseen malliin puristettua julkista sektoria pidä. Yksityinen puoli järjestäköön organisaationsa haluamallaan tavalla, mutten usko kenenkään pystyvän pitämäänm pystyssä mitään ylisuurta organisaatiota millään yritystuilla. Kuten joku jo viittasikin, niin Valcojen aika on ohi.

 

[/dev/null]

Ai perhana, en tajunnut, että lääkärituttavani puhuvat vasemmistolaista narratiivia. Toinen vielä kehuu omaksuneensa kokoomuslaisuutensa äidinmaidossa. Ovatpa katalia harhaanjohtajia.

Lääkärituttavasi ei taida olla kovin relevantti tässä yhteydessä, tai no okei lääkärit kuvittelee olevansa maailman napa. Ehkä joskus pikkukunnassa kunnanlääkäri merkkihenkilö olikin. Heille varmaan myydään ja esitellään tuotteita kuten muillekin pulliaisille. Lobbaus on jotain ihan muuta.

 

[Tadu]

Olet oikeassa, eivät olleet kyseistä lakia hyväksymässä, mutta pontevasti siihen painostamassa. 1948 oli syntyvyyden huippuvuosia, jolloin suurperheitten toimeentulon varmistamiseksi säädettiin ko. laki, jolla suomalaiset sosiaaliturvan kulut räjäytettiin kertalaakista. Päätökseen vaikutti nimenomaan lapsien suuret määrät, ts. suuret ikäluokat.

Eli kuten suurten ikäluokkien ylisuurista työeläkkeistä saadaan myös kiittää suuria ikäluokkia. Onhan se loogista kun on paljon eläkeläisiä, maksetaan isompia eläkkeitä. Näin se demokratia toimii. Itselle eniten.

 

[Lätty-ylämummo]

Ihmeellistä logiikkaa on sekin että lapsilisistä tai työttömyyskorvauksista pitäisi kiittää jotakuta muuta kuin niiden maksajaa. Niitähän ei rahastoida, vaan me maksamme ne veroistamme ihan itse. Ihan niinkuin niiden säätäminen olisi ollut joku mullistava keksintö tai niihin tarvittavan byrokratian pystyttäminen joku saavutus. Tarinan mukaan lapsilisät oli keksinyt alunperin eräs saksalainen valtionpäämies nimeltään Adolf Hitler, mutta en silti koe tarvetta olla kiitollinen hänen suuntaansa.

Tarkoitin "kiittämisellä" tuossa yhteydessä sitä, että suuret ikäluokat loivat verovaroin ylläpidettäviä järjestelmiä, joiden kustantamiseksi veroprosenttia jouduttiin nostamaan. Valitsin sanaksi 'kiittämisen', mutta sinulle 'syyttäminen' olisi kaiketi ollut mieluisampi?

 

[dana77]

Tarkoitin "kiittämisellä" tuossa yhteydessä sitä, että suuret ikäluokat loivat verovaroin ylläpidettäviä järjestelmiä, joiden kustantamiseksi veroprosenttia jouduttiin nostamaan. Valitsin sanaksi 'kiittämisen', mutta sinulle 'syyttäminen' olisi kaiketi ollut mieluisampi?

Minä voin suuria ikäluokkia kiittää positiivista ansioista, jotka esim tuottavat talouskasvua kuten vaikkapa moottoritieverkostosta (jonka ansiosta maalta on päästy kätevämmin muuttamaan kaupungista kaupunkiin), mutta syytän heitä negatiivisista asioista, kuten sosialistisen järjestelmän sementoimisesta, jotka hidastavat talouskasvua, mutta lapsilisät eivät ole kumpaakaan. Periaatteessa pienituloisille ne ovat tietyssä mittakaavassa perusteltuja, mutta paljolti ne ovat myös nollasummapeliä jonka ohjaavat vaikutukset ovat kyseenalaiset.

 

[Lätty-ylämummo]

Eli kuten suurten ikäluokkien ylisuurista työeläkkeistä saadaan myös kiittää suuria ikäluokkia. Onhan se loogista kun on paljon eläkeläisiä, maksetaan isompia eläkkeitä. Näin se demokratia toimii. Itselle eniten.

Tämä ei minulle aukene? Ketkä suurista ikäluokista saavat ylisuuria työeläkkeitä? Eläkkeitten määräytymisperusteet ovat olleet heille keskenään samat pl yrittäjät, jotka ovat voineet maksaa lakisääteisen haarukan puitteissa mieleistään yrittäjien työeläkemaksua.
Vai tarkoitatko "superkarttumaa"?

Se oli Vanhasen s. 1955 hallituksen yritys saada suuret ikäluokat jatkamaan työssä mahdollisimman pitkään, jolloin eläkeiän ylittäviltä työvuosilta sai vuosipalkasta 4,5% kertymän normaalin 1,5 sijaan. Tuota etua taisi käyttää 10% eläkkeelle jäävistä, joten ei käytännön merkitystä.

Eläkelläisten määrästä sen veran, että vaikka suurina ikäluokkavuosina syntyi yli 100000 lasta/vuosi, niin eläkkeelle asti eivät ihan kaikki jaksaneet, ja niistä jaksaneistakin kato käy aika tavalla. Nuorimmat noista ikäluokista ovat nyt 72 vuotiaita, ja kovin paljon pidemmälle ei taida virta riittää:

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

Aika harva demokratia toimii 'itselle eniten' - periaatteella, ne on yleensä nepotismilla valtaan päässeitä diktatuureja.
Demokratiat on enemmistölle tasan - jengejä.

 

[RexHex]

Yritystukeen laittaisin lisää rahaa vientitulojen arvonlisäverovapaudella ensimmäisen kolmen vuoden ajalta. Suomi on puhtaasti viennistä elävä maa, ja niin on oltava jatkossakin. Vientiä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin, eikä sen vastineena pidä tulla sinkkiämpäreitä, vaan rahaa.

Rupesin miettimään tuota kolmen vuoden arvonlisäverovapautta. Itse karsastan paljon näitä keinotekoisia rajoja. Johtavat helposti kaiken maailman ketjutteluihin ja kolmen vuoden välein perustettavaan uuteen yritykseen.

Lisäksi pääosin viennistä ei makseta nytkään arvonlisäveroa.

 

[Lätty-ylämummo]

Rupesin miettimään tuota kolmen vuoden arvonlisäverovapautta. Itse karsastan paljon näitä keinotekoisia rajoja. Johtavat helposti kaiken maailman ketjutteluihin ja kolmen vuoden välein perustettavaan uuteen yritykseen.

Lisäksi pääosin viennistä ei makseta nytkään arvonlisäveroa.

Vappunenäkauppiaat kikkailee tietenkin kaikella, mutta vakavampaa bisnestä tekevillä on kasvonsa säilytettävänä, mikä kaupanteossa on a ja o.

EU:n alueella ei, mutta muualla kyllä tietyin poikkeuksin. Nuo vientisubventiot varmaan kansainväliset sopimukset kieltää, mutta mitä tahansa uusien vientiyritysten markkinoille pääsemisen auttamiseksi keksitäänkin, niin mä olen mukana.

Finanssikriisin aikaan Ruotsi vei halpuutuneella kruunullaan Suomen Saksan viennistä n. 20%, mikä ottaa erityisesti päähän.
Nyt pitäisi paremmalla koronalla nyhtää tuo osuus korkoineen takaisin. Mutta EU:n ulkopuolelle olisi hyvä päästä, sillä tasattaisiin myös näitä EU:n talousvaihteluja, ja siksi ne vienticaset olisi erityisen tervetulleita.

 

[RexHex]

Vappunenäkauppiaat kikkailee tietenkin kaikella, mutta vakavampaa bisnestä tekevillä on kasvonsa säilytettävänä, mikä kaupanteossa on a ja o.

EU:n alueella ei, mutta muualla kyllä tietyin poikkeuksin. Nuo vientisubventiot varmaan kansainväliset sopimukset kieltää, mutta mitä tahansa uusien vientiyritysten markkinoille pääsemisen auttamiseksi keksitäänkin, niin mä olen mukana.

Finanssikriisin aikaan Ruotsi vei halpuutuneella kruunullaan Suomen Saksan viennistä n. 20%, mikä ottaa erityisesti päähän.
Nyt pitäisi paremmalla koronalla nyhtää tuo osuus korkoineen takaisin. Mutta EU:n ulkopuolelle olisi hyvä päästä, sillä tasattaisiin myös näitä EU:n talousvaihteluja, ja siksi ne vienticaset olisi erityisen tervetulleita.

Ei kyllä alvia makseta EU:n ulkopuolelle tehtävästä kaupasta.

Mutta sinun pointtisi toki on, että pitäisi tukea vientiteollisuutta tavalla tai toisella ja siitä olen samaa mieltä. Ymmärrän, että tuo "kolmen vuoden alv-vapaus viennistä" oli tällainen porkkana, mitä pitäisi tarjota vaikka tuo esimerkki oli huono. Jos ajatellaan, aloittavaa yritystä, niin missä ajassa yrityksen perustamisesta on oikeasti odotettavissa tuotteita vientiin? Hyvin harvoin kolmessa vuodessa, ainakaan merkittävissä määrin.

Ja näitä vappunenäkauppiaita on kaiken maailman google irelandia jne. Se, että jos itse tekisin bisnestä vaikka suoraan Nokian kanssa, joka ohjaa kuitenkin kaupat suoraan tytäryhtiölleen Mokialle (jolla on jokin veroetu olemassa) niin en näkisi riskiä siinä. Ja jos minulle tulee idea perustaa Mokia hyödyntämään jotain verolinjausta, niin varmasti tulee Nokiankin puolella.

Siksi siis karsastan näitä määräaikaisia rajoituksia riippuen yrityksen iästä jne. mitkä voidaan kiertää suht helposti.

 

[dana77]

Finanssikriisin aikaan Ruotsi vei halpuutuneella kruunullaan Suomen Saksan viennistä n. 20%, mikä ottaa erityisesti päähän.
Nyt pitäisi paremmalla koronalla nyhtää tuo osuus korkoineen takaisin. Mutta EU:n ulkopuolelle olisi hyvä päästä, sillä tasattaisiin myös näitä EU:n talousvaihteluja, ja siksi ne vienticaset olisi erityisen tervetulleita.

Jos naapurimaan devalvaatio harmittaa, niin tokihan Suomi voisi tehdä sisäisen devalvaation.
Leikataan siis tavalla tai toisella palkkoja esim 10%. Sitähän devalvaatio tarkoittaa.

 

[tomageeni]

Jos naapurimaan devalvaatio harmittaa, niin tokihan Suomi voisi tehdä sisäisen devalvaation.
Leikataan siis tavalla tai toisella palkkoja esim 10%. Sitähän devalvaatio tarkoittaa.

Jos sisäisen devalvaation haluttaisiin toimivan myös kuluttajien näkökulmasta samoin kuin oman valuutan devalvaation, pitäisi keksiä miten samalla kotimaisten tuotteiden ja kulutushyödykkeiden hintaa ja asuntojen vuokria saataisiin laskettua 10%. Euromääräisistä asuntolainoista ja säästöistä pitäisi hioa myös 10% pois jne.

Siksi tuo oman valuutan devalvaatio on poliittisesti "helppo" ratkaisu sisäiseen devalvaatioon verrattuna, että sillä ei ole vastaavaa välitöntä näkyvää vaikutusta kuluttajien perustoimeentuloon. Markkoja tulee edelleen yhtä paljon tilille kuussa, vuokra ja lainat pysyvät samana, ja ruoka on kaupassa pääosin saman hintaista. Ulkolaisten tuontituotteiden, kuten autojen, viihde-elektroniikan yms. hinta toki nousee, mutta se taas ei iske heikossa asemassa oleviin samalla tavalla.

 

[hege]

Itse näen, että tällaisilla määräaikaisilla alv-poistoilla yms. muilla tehdään vain yrittämisestä monimutkaista ja luodaan epäreilua kilpailuetua "uusille" yrityksille ja ainakin minusta ei vaikuttaisi kovin järkevältä toiminnalta se että vaikka 4 vuotta alalla olleen yrityksen ajaisi uusi kilpailija konkurssiin perustuen vain johonkin verotuksen tuomaan väliaikaiseen kilpailuetuun.

 

[dana77]

Jos sisäisen devalvaation haluttaisiin toimivan myös kuluttajien näkökulmasta samoin kuin oman valuutan devalvaation, pitäisi keksiä miten samalla kotimaisten tuotteiden ja kulutushyödykkeiden hintaa ja asuntojen vuokria saataisiin laskettua 10%. Euromääräisistä asuntolainoista ja säästöistä pitäisi hioa myös 10% pois jne.

Tämä on totta erityisesti asuntolainojen kohdalla.
Kulutushyödykeissä usein sentään palkkakustannukset muodostavat isohkon osan hinnasta, joten jos kilpailua on riittävästi niin niiden hinta laskee palkkojen leikkauksen myötä. Vuokratkin supeutuisuvat ajan myötä.

Olisihan se myös perustuslakia muuttamalla mahdollista takavarikoida säästötileiltä aina tuo 10%. Se on erikoista, että eläkkeiden suhteen ominaisuudensuoja on niin tärkeä kysymys, mutta sitten kun koko kansalta devalvaatiolla varastetaan siivu omaisuudesta niin yhtäkkiä tämä perustuslain suoja ei tunnukaan missään.

Mutta jos vakavasti puhutaan, niin koska devalvaatioasetta ei ole niin Suomi tarvisi varaventtiilin työehtosopimuksia varten. Historia on osoittanut että välillä ne ovat liian kalliita ja silloin on devalvoitu. Nyt autossa on kyllä kaasu, mutta jarru puuttuu.

 

[Hexa]

Jos sisäisen devalvaation haluttaisiin toimivan myös kuluttajien näkökulmasta samoin kuin oman valuutan devalvaation, pitäisi keksiä miten samalla kotimaisten tuotteiden ja kulutushyödykkeiden hintaa ja asuntojen vuokria saataisiin laskettua 10%. Euromääräisistä asuntolainoista ja säästöistä pitäisi hioa myös 10% pois jne.

Sisäinen devalvaatio eli palkkojen leikkaaminen tosiaan aiheuttaa helposti ja pahimmillaan kulutuskysynnän laahaamista ja laskua, koska vastaavasti tuotteiden ja tavaroiden ja muiden hyödykkeiden hinnat tulevat viiveellä alas, jos ollenkaan. Siksi siitä on vaan yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Siksi tuo oman valuutan devalvaatio on poliittisesti "helppo" ratkaisu sisäiseen devalvaatioon verrattuna, että sillä ei ole vastaavaa välitöntä näkyvää vaikutusta kuluttajien perustoimeentuloon. Markkoja tulee edelleen yhtä paljon tilille kuussa, vuokra ja lainat pysyvät samana, ja ruoka on kaupassa pääosin saman hintaista. Ulkolaisten tuontituotteiden, kuten autojen, viihde-elektroniikan yms. hinta toki nousee, mutta se taas ei iske heikossa asemassa oleviin samalla tavalla

Toisaalta ulkoinen devalvaatio iskee juuri pahiten heikossa asemassa oleviin, jolloin nuo ulkomaiset kulutushyödykkeet karkaavat entistä kauemmaksi heiltä. Kokonaisuuden kannalta ulkoinen devalvaatio on kuitenkin aina parempi ja helpompi ratkaisu, jos kauppasuhde on hieman ylijäämäinen. Tai oikeastaan devalvaatio on se äärimmäinen keino saada kauppatase ylijäämäiseksi.

 

[Jymäkkä]

Tuo on varmaankin totta. Sisäisen devalvaation vaarana on sivuvaikutukset, jotka aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin itse kilpailukyvyn parantaminen tuo hyötyä. Jos esim. nykytilanteessa näin tehtäisiin, saataisiin keskelle lamaa vielä syvempi lama, kun kulutuskysyntä kutistuisi. Kiky tehtiin aivan eri tilanteessa ja ilmeisesti siitä myös saatiin jonkinlainen kansantaloudellinen nettohyöty, vaikka monilla aloilla kikyn sovellukset olivat käsittämättömiä ja hyödyttömiä.

Se nollakorotuslinjahan siinä kikyssä oli ainoa todella merkittävä ja vaikuttava tekijä,muu oli marginaalista. Varmaan joissain yrityksissä tuo muutama lisätunti kuussa auttoi oikeasti, mutta silloin jo muutenkin terveet yritykset yleensä kyseessä, joilla riitti oikeasti tekemistä lisätunneille. Aika usein käytetyn lisäajan tuotto jäi pieneksi.