Sanna Marinin hallitus

[hege]

Itse näen, että tällaisilla määräaikaisilla alv-poistoilla yms. muilla tehdään vain yrittämisestä monimutkaista ja luodaan epäreilua kilpailuetua "uusille" yrityksille ja ainakin minusta ei vaikuttaisi kovin järkevältä toiminnalta se että vaikka 4 vuotta alalla olleen yrityksen ajaisi uusi kilpailija konkurssiin perustuen vain johonkin verotuksen tuomaan väliaikaiseen kilpailuetuun.

 

[dana77]

Jos sisäisen devalvaation haluttaisiin toimivan myös kuluttajien näkökulmasta samoin kuin oman valuutan devalvaation, pitäisi keksiä miten samalla kotimaisten tuotteiden ja kulutushyödykkeiden hintaa ja asuntojen vuokria saataisiin laskettua 10%. Euromääräisistä asuntolainoista ja säästöistä pitäisi hioa myös 10% pois jne.

Tämä on totta erityisesti asuntolainojen kohdalla.
Kulutushyödykeissä usein sentään palkkakustannukset muodostavat isohkon osan hinnasta, joten jos kilpailua on riittävästi niin niiden hinta laskee palkkojen leikkauksen myötä. Vuokratkin supeutuisuvat ajan myötä.

Olisihan se myös perustuslakia muuttamalla mahdollista takavarikoida säästötileiltä aina tuo 10%. Se on erikoista, että eläkkeiden suhteen ominaisuudensuoja on niin tärkeä kysymys, mutta sitten kun koko kansalta devalvaatiolla varastetaan siivu omaisuudesta niin yhtäkkiä tämä perustuslain suoja ei tunnukaan missään.

Mutta jos vakavasti puhutaan, niin koska devalvaatioasetta ei ole niin Suomi tarvisi varaventtiilin työehtosopimuksia varten. Historia on osoittanut että välillä ne ovat liian kalliita ja silloin on devalvoitu. Nyt autossa on kyllä kaasu, mutta jarru puuttuu.

 

[Hexa]

Jos sisäisen devalvaation haluttaisiin toimivan myös kuluttajien näkökulmasta samoin kuin oman valuutan devalvaation, pitäisi keksiä miten samalla kotimaisten tuotteiden ja kulutushyödykkeiden hintaa ja asuntojen vuokria saataisiin laskettua 10%. Euromääräisistä asuntolainoista ja säästöistä pitäisi hioa myös 10% pois jne.

Sisäinen devalvaatio eli palkkojen leikkaaminen tosiaan aiheuttaa helposti ja pahimmillaan kulutuskysynnän laahaamista ja laskua, koska vastaavasti tuotteiden ja tavaroiden ja muiden hyödykkeiden hinnat tulevat viiveellä alas, jos ollenkaan. Siksi siitä on vaan yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Siksi tuo oman valuutan devalvaatio on poliittisesti "helppo" ratkaisu sisäiseen devalvaatioon verrattuna, että sillä ei ole vastaavaa välitöntä näkyvää vaikutusta kuluttajien perustoimeentuloon. Markkoja tulee edelleen yhtä paljon tilille kuussa, vuokra ja lainat pysyvät samana, ja ruoka on kaupassa pääosin saman hintaista. Ulkolaisten tuontituotteiden, kuten autojen, viihde-elektroniikan yms. hinta toki nousee, mutta se taas ei iske heikossa asemassa oleviin samalla tavalla

Toisaalta ulkoinen devalvaatio iskee juuri pahiten heikossa asemassa oleviin, jolloin nuo ulkomaiset kulutushyödykkeet karkaavat entistä kauemmaksi heiltä. Kokonaisuuden kannalta ulkoinen devalvaatio on kuitenkin aina parempi ja helpompi ratkaisu, jos kauppasuhde on hieman ylijäämäinen. Tai oikeastaan devalvaatio on se äärimmäinen keino saada kauppatase ylijäämäiseksi.

 

[Jymäkkä]

Tuo on varmaankin totta. Sisäisen devalvaation vaarana on sivuvaikutukset, jotka aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin itse kilpailukyvyn parantaminen tuo hyötyä. Jos esim. nykytilanteessa näin tehtäisiin, saataisiin keskelle lamaa vielä syvempi lama, kun kulutuskysyntä kutistuisi. Kiky tehtiin aivan eri tilanteessa ja ilmeisesti siitä myös saatiin jonkinlainen kansantaloudellinen nettohyöty, vaikka monilla aloilla kikyn sovellukset olivat käsittämättömiä ja hyödyttömiä.

Se nollakorotuslinjahan siinä kikyssä oli ainoa todella merkittävä ja vaikuttava tekijä,muu oli marginaalista. Varmaan joissain yrityksissä tuo muutama lisätunti kuussa auttoi oikeasti, mutta silloin jo muutenkin terveet yritykset yleensä kyseessä, joilla riitti oikeasti tekemistä lisätunneille. Aika usein käytetyn lisäajan tuotto jäi pieneksi.

 

[DAF]

Se nollakorotuslinjahan siinä kikyssä oli ainoa todella merkittävä ja vaikuttava tekijä,muu oli marginaalista.

Sovamaksujen kohdennuksen muuttamisella oli vähintäänkin vastaavantasoinen taloudellinen merkitys.

 

[Jymäkkä]

Sovamaksujen kohdennuksen muuttamisella oli vähintäänkin vastaavantasoinen taloudellinen merkitys.

Joo, unohdin tämän, menee sinällään tuohon samaan kategoriaan, että työnantajan palkkakustannuksia hillittiin onnistuneesti.

 

[dana77]

Eläkemaksuhan voisi olla jonkunlainen köyhän miehen sisäinen devalvaatio sekin. Siirrettäisiin aina tarvittaessa pari pinnaa työnantajan työeläkemaksusta työntekijälle mikäli korotukset karkaavat liian korkeiksi. Sehän pitäisi muutenkin olla kokonaan työntekijän maksu jottei totuus unohtuisi siellä äänestyskopissa.

 

[DAF]

Minusta se, että koko eläkemaksun suuruus näkyisi palkkakuitissa olisi hyvin kannatettava ajatus.

 

[Artturenos]

Minusta se, että koko eläkemaksun suuruus näkyisi palkkakuitissa olisi hyvin kannatettava ajatus.

Kyllä. Yrittäjänä tuon huomaa kun voi heittää 1,75 kertoimella liksaansa. Jos joku maksaa jo valmiiksi yrittäjän eläketä sivutoimisesta yrittäjyydestä on aika iso houkutus vaihtaa myös palkkatyö yrittäjyydeksi, koska se melkein tuplaa tuntiansion.

 

[Cobol]

Eläketurvakeskuksen laskelmiin pohjautuen esimerkiksi Timo Vesala (valtiotieteiden tohtori, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti) toi viime vuonna esille näkemyksen, jonka mukaan tällä hetkellä työntekijöiden palkoista 24.4 prosenttia menee TyEL-maksuihin, mutta vuosisadan jälkipuoliskolla tarvittava maksuosuus voi nousta reippaasti yli 30 prosenttiin.

Vesala käy läpi tutun kuvion, mitä Suomessa tapahtuu: väestö ikääntyy, koulutustaso ei enää nouse ja talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on valahtanut prosentin, puolentoista hujakoille. Samaan aikaan ikäluokat pienevät ja keski-ikä nousee. Yksi lisähaaste on, miten maahanmuuttajien koulutus ja työllisyys kehittyvät.

Pidän mahdollisena hyvinvointiyhteiskunnan kriisiä jo yllä mainituista syistä joskus 2050 jälkeen. Mutta sitä ennen hoivatarve kasvaa ja hoivamenot saattava kasvaa 150-250 prosenttia 20 vuodessa. Miten valtion ja maakuntien talous kestää, paitsi reippaasti lisää velkaantumalla?

Nyt eläkkeet ovat luokkaa 32 miljardia, ja nousevat lähes miljardin vuodessa. Vauhti kiihtyy, koska eläkkeelle päästään yhä suuremmilla työtuloilla. Hoivamenot ovat nyt yli 5 miljardia ja nousevat luokkaa 0.25 miljardia vuodessa, kunnes nousu kiihtyy ennen vuosisadan puoliväliä.

Tilanne on pelastettavissa, jos työllisiä maahanmuuttajia saadaan paljon enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 työperäisiä olekeslulupia saatiin noin 9 000. Se ei riitää alkuunkaan. Humanitaarisen maahanmuuton toinen sukupolvi ei myöskään ole tilastojen mukaan kovin hyvä työllilstymään, ja siksi työperäinen maahanmuutto tulisi saada moninkertaiseksi.

Ja lisäksi eläkkeiden tulee joustaa. Pian eläkkeiden kasvu on yli miljardin vuodessa. Näkisin, että ei ole järkeä maksattaa taas lisää aiempien lisäysten päälle työssäolevilla ja ottaa lisäksi velkaa, jotta eläkkeiden taso voidaan turvata. Pian omasta eläkkeestäni voi ottaa 20 prosenttia ilman, että se tuntuu oikeastaan missään.

@Lätty-ylämummo

 

[The Nikkari]

Tilanne on pelastettavissa, jos työllisiä maahanmuuttajia saadaan paljon enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 työperäisiä olekeslulupia saatiin noin 9 000. Se ei riitää alkuunkaan. Humanitaarisen maahanmuuton toinen sukupolvi ei myöskään ole tilastojen mukaan kovin hyvä työllilstymään, ja siksi työperäinen maahanmuutto tulisi saada moninkertaiseksi.

Tässähän se juju on, jos talouskasvua halutaan nopeuttaa. Tuon yhdeksän tuhannen päälle pitäisi vielä saada se toiset 9000 korkeasti koulutettua vuosittain. Näiden koulutus on maksettu muualla, joten töihin pääsemisen kustannus on pienempi. Verojen ja veroluonteisten maksujen korottaminen kuitenkin vähentää tätä "hyödyllistä" maahanmuuttoa. Edellä mainittujen pienentäminen sen sijaan nostaa tätä. Nykyhallituksen intressien mukaista tällainen maahanmuutto tosin ei ole. Heille on parempi, että edunsaajia on mahdollisimman paljon. Toki valtion ja kuntien vastuita on myös leikattava huomattavasti.

 

[Cobol]

Tässähän se juju on, jos talouskasvua halutaan nopeuttaa. Tuon yhdeksän tuhannen päälle pitäisi vielä saada se toiset 9000 korkeasti koulutettua vuosittain. Näiden koulutus on maksettu muualla, joten töihin pääsemisen kustannus on pienempi. Verojen ja veroluonteisten maksujen korottaminen kuitenkin vähentää tätä "hyödyllistä" maahanmuuttoa. Edellä mainittujen pienentäminen sen sijaan nostaa tätä. Nykyhallituksen intressien mukaista tällainen maahanmuutto tosin ei ole. Heille on parempi, että edunsaajia on mahdollisimman paljon. Toki valtion ja kuntien vastuita on myös leikattava huomattavasti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju käsittelee pitkälti samaa asiaa eli Suomen taloutta mielenkiintoisesti:

Vieraskynä | Rokotusten myötä Suomen pitää muuttaa talouspolitiikan suuntaa

Jumiutuminen tulipalojen sammutteluun heikentää suomalaisten elintasoa ja lisää julkisen sektorin velkataakkaa.

www.hs.fi

Jos siitä poimisi pari asiaa, ne ovat esimerkiksi tässä:

1. Tulevaisuutta ei rakenneta polkemalla palkkoja ja antamalla julkisen sektorin velkaantua. Kestävä tulevaisuus rakennetaan tekemällä fiksummin tuottavuuden avulla.

2. Ruotsin talous ehti kasvaa 2010-luvulla yli 20 prosenttia ja Suomi 10 prosenttia ennen koronaviruskriisiä. Suurin osa erosta selittyy sillä, että Ruotsi investoi avokätisemmin ja keksi enemmän uusia menestysreseptejä kuin Suomi.

3. Yritykset rahoittavat 60 prosenttia kaikesta Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Tästä yritysten potista puolet tulee pitkään eli yli 15 vuotta toimineilta tai yli 500 ihmistä työllistäviltä suuryrityksiltä.

4. Etenkin niiden pitäisi investoida vielä enemmän. Jos nämä yritykset eivät näe Suomea houkuttelevana tutkimusympäristönä, uudet ideat kehitetään muualla.

5. Työvoimakustannusten leikkausten ohella toimintaympäristöä voidaan parantaa nopeimmin verotuksella. Suomi verottaa nyt kone-, laite- ja innovaatioinvestointeja voimakkaammin kuin Ruotsi, Norja, Viro tai Saksa.

6. Tällä verotus ei myöskään houkuttele suuntaamaan kotimaisten yritysten investointeja erityisesti Suomeen. Tässä suhteessa vakaa yhteiskuntamme ei ole erityinen kilpailuetu, sillä sellaisen pystyy tarjoamaan jokainen kilpailijamaammekin.

Kangasharju on usein oikeassa ja niin on tälläkin kertaa. Fiksumman tuottavuuden rakentaminen Suomeen on tehty vaikeaksi niin oikeisto-, keskusta- kuin vasemmistovetoisen hallituksen toimesta.

 

[dana77]

Yllätys:

Hallituksen puoliväliriihi on taas vasta kuntavaalien jälkeen – näin Sanna Marin ja Li Andersson arvostelivat edellistä hallitusta samasta ratkaisusta: "Ei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli"

Hallituksen puoliväliriihi järjestetään huhtikuussa 2021 vasta kuntavaalien jälkeen. Vuonna 2017 saman ajankohdan valinnutta Juha Sipilän (kesk.) hallitusta syytettiin poliittisesta pelistä.

www.mtvuutiset.fi

En oikein tiedä kumpi on parempi vaihtoehto hallitukselle. Valehdella että suunnitelmien mukaan on mennyt vai myöntää ettei ole mennyt sinne päinkään.

 

[Jussih]

Rehellisyys ei ole tälle hallitukselle ikinä vaihtoehto mihinkään.

 

[Oto Hascak]

Hyvin rankattu, fiksuin ykkösenä, paras tissivako kakkosena, sen jälkeen taas osaamisen perusteella. Osaamisen perusteella myös tuo osio bottom.

IS:n ministeripörssi: Kansanedustajat äänestivät hallituksen priimuksen – ”On löytänyt uuden puolen itsestään”

 

[jussi_j]

...
Se on erikoista, että eläkkeiden suhteen ominaisuudensuoja on niin tärkeä kysymys, mutta sitten kun koko kansalta devalvaatiolla varastetaan siivu omaisuudesta niin yhtäkkiä tämä perustuslain suoja ei tunnukaan missään.

...

Johtuu siitä, että keskiverto persu/demari -äänestäjällä ei ole mitään käsitystä mitä tuo tarkoittaa. Sama jengi joka itkee verta jonkin palkkoihin liittyvän euron takia kannattaa kyllä devalvaatiota, omaa valuuttaa ja eroa EU:sta, koska ... no, ei tajuta.

 

[lemponen]

Hyvin rankattu, fiksuin ykkösenä, paras tissivako kakkosena, sen jälkeen taas osaamisen perusteella. Osaamisen perusteella myös tuo osio bottom.

IS:n ministeripörssi: Kansanedustajat äänestivät hallituksen priimuksen – ”On löytänyt uuden puolen itsestään”

Ei oikein korreloi tuo pörssi kepun gallup-menestyksen kanssa. Eipä tuolla ole paljoa pohjaakaan gallup-menestyksen korreloimiseksi, kun kyse oli 34 kansanedustajan mielipiteestä. Tuo kuitenkin osoittaa, että kepulla on nyt hallituksessa ihan hyviä ministereitä. Tämä kommentti näin puolueettomana sivustaseuraajana.

 

[Jymäkkä]

Ei oikein korreloi tuo pörssi kepun gallup-menestyksen kanssa. Eipä tuolla ole paljoa pohjaakaan gallup-menestyksen korreloimiseksi, kun kyse oli 34 kansanedustajan mielipiteestä. Tuo kuitenkin osoittaa, että kepulla on nyt hallituksessa ihan hyviä ministereitä. Tämä kommentti näin puolueettomana sivustaseuraajana.

Tainnu vaan kepulaiset äänestää, ja silti tissivako kiilasi kakkoseksi ;)

 

[TAM]

Tainnu vaan kepulaiset äänestää, ja silti tissivako kiilasi kakkoseksi ;)

On siellä demarit päässeet kanssa osallistumaan:
" Hallituspuolueista vastaajia oli kustakin puolueesta yhtä paljon kuin sillä on ministereitä. Eli Sdp:stä 7, keskustasta 5, vihreistä 3, sekä vasemmistoliitosta ja Rkp:stä 2. Oppositiosta kokoomuksella ja perussuomalaisilla oli samalla periaatteella 7 vastaajaa, ja Kd:llä 1. "
Sinänsä jännä että miksi on haluttu vain tuo 34 vastaajaa. Tai ainakin niin ymmärsin että määrä on valittu tarkoituksella noin. Mutta eipä tuolla nyt ole muuta kuin viihdearvoa muutenkaan eli sinänsä se ja sama.

 

[Jymäkkä]

On siellä demarit päässeet kanssa osallistumaan:
" Hallituspuolueista vastaajia oli kustakin puolueesta yhtä paljon kuin sillä on ministereitä. Eli Sdp:stä 7, keskustasta 5, vihreistä 3, sekä vasemmistoliitosta ja Rkp:stä 2. Oppositiosta kokoomuksella ja perussuomalaisilla oli samalla periaatteella 7 vastaajaa, ja Kd:llä 1. "
Sinänsä jännä että miksi on haluttu vain tuo 34 vastaajaa. Tai ainakin niin ymmärsin että määrä on valittu tarkoituksella noin. Mutta eipä tuolla nyt ole muuta kuin viihdearvoa muutenkaan eli sinänsä se ja sama.

En oo juttua lukenut, voihan olla, että on kaikille kysely laitettu, ja nuo 34 on viitsinyt vastata. Kuulostaisi ihan realistiselta vastausprosentilta näin "tärkeään" kyselyyn.

 

[Oto Hascak]

On siellä demarit päässeet kanssa osallistumaan:
" Hallituspuolueista vastaajia oli kustakin puolueesta yhtä paljon kuin sillä on ministereitä. Eli Sdp:stä 7, keskustasta 5, vihreistä 3, sekä vasemmistoliitosta ja Rkp:stä 2. Oppositiosta kokoomuksella ja perussuomalaisilla oli samalla periaatteella 7 vastaajaa, ja Kd:llä 1. "
Sinänsä jännä että miksi on haluttu vain tuo 34 vastaajaa. Tai ainakin niin ymmärsin että määrä on valittu tarkoituksella noin. Mutta eipä tuolla nyt ole muuta kuin viihdearvoa muutenkaan eli sinänsä se ja sama.

Onhan tuossa se hauska pointti, että omat ovat äänestäneet pelkästään Ohisaloa, Haavistoa ja Mikkosta ei omatkaan äänestäneet .

 

[TAM]

En oo juttua lukenut, voihan olla, että on kaikille kysely laitettu, ja nuo 34 on viitsinyt vastata. Kuulostaisi ihan realistiselta vastausprosentilta näin "tärkeään" kyselyyn.

Joo niin itsekin ajattelin että kaikilta olisi kysytty. Mutta oli siellä myös kommentti että " Vastaajat valittiin satunnaisesti, ja hallituspuolueiden edustajat saivat äänestää omia ministereitään halunsa mukaan. " Eli itse sain vaikutelman että oli valittu tuo tietty määrä edustajia jokaisesta puolueesta ja sitten henkilöt satunnaisesti puolueen sisältä ja näiltä tietyiltä oli kysytty.

 

[dana77]

Eiköhän äänestyksen juoni ollut se, että hallituspuolueiden edustajat äänestivät omiaan ja oppositiopuolueiden edustajat keskustaa, koska se nyt lähinnä on poliittista spektriä. Tämä noin niinkuin arvauksena koko juttua lukematta.

 

[Oto Hascak]

Monen täälläkin kritiikittömästi ihannoima Lepomäkikin lähti sitten irtopisteiden keruu linjalle. No ihan oikeasta aiheesta mutta irtopisteiden keruu tuossa haiskahtaa melkoisesti. Mielenkiinnolle odotan, miten tämäkin käännetään täällä todella upeaksi esiintuloksi.

 

[Neely]

Monen täälläkin kritiikittömästi ihannoima Lepomäkikin lähti sitten irtopisteiden keruu linjalle. No ihan oikeasta aiheesta mutta irtopisteiden keruu tuossa haiskahtaa melkoisesti. Mielenkiinnolle odotan, miten tämäkin käännetään täällä todella upeaksi esiintuloksi.

Lepomäen ja Marinin ero on se että toinen osaa tuottaa omaa sisältöä ja toinen ladella ulkomuistista ennalta hänelle kirjoitettuja asioita ja väistellä kaikki kysymykset jotka ei näihin ulkoaopeteltuihin liity.

Lepomäki ei kerää tuossa mitään pisteitä vaan sanoo asiat kuten kaikki ”ei-demarit” ne näkevät. Minusta tämän maan nykyhallituksesta on todella vaikea sanoa kantaako kukaan vastuuta mistään kun aina osoitellaan sormella vieruskaveria joka sitten osoittelee jotain muuta instanssia ja tämä jatkuu loputtomiin. Risto Siilasmaan esittämää vastaavaa kritiikkiäkään ei varmaan huomioida kuin pisteiden kalasteluna? Se sentään tulee perinteisten politiikankehien ulkopuolelta.