Sanna Marinin hallitus

[Lätty-ylämummo]

Siinä tapauksessa leikataan jatkossakin tulevia eläkkeitä. Aina. Jo nyt nuorempien eläke-euro on pienempi kuin maksavat kun taas suurten ikäluokkien moninkertainen suhteessa nuoriin ja tuleviin ikäpolviin. Ei ole mitään järkeä tukea maksussa olevia eläkkeitä, mutta niitata lisää maksajilta.

Kaiken lisäksi Suomessa lakisääteiset eläkemaksut ovat luokkaa 23-24 prosenttia, mutta Ruotsissa 18.5 prosenttia. Silti Ruotsissa eläke ei ole huonompi, koska Ruotsissa saa itse ottaa lisää ns. työmarkkinaeläkettä. Ruotsissa muutenkin homma on hallussa, sillä talouden kurjistuessa eläkkeet alenevat ja nousukaudella nousevat.

Nykyisistä eläkkeistä voisi sipaista 20 prossaa pois siten, että pienet eläkkeet eivät joustaisi lainkaan, jotta niitä ei seuraavaksi paikata toimeentulotuella. Muista sitten voisi ottaa ja suuremmista suhteessa eniten. Talousmielessä leikataan jostain 2 000 eurosta ylöspäin jo 10-20 prosenttia, koska todella suuria eläkkeitä on vähän. Niiden leikkaus ei siten vaikuta talouteen, mutta toki se tehdään.

Totta ja tätä on ehdotettu muutettavan. Sanoman lehdistä löytyy mm. Bengt Holmströmin avauksia, joissa hän pohti muutoksen olevan välttämätön. Samaa esitti ennen häntä Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman ja sitä ennen Sixten Korkman ja kolme Etlan tutkijaa hahmottelivat eläkejärjestelmään niin sanottua indeksijarrua, joka tarvittaessa pienentäisi maksussa oleviin eläkkeisiin tehtäviä vuotuisia korotuksia. Indekseihin on jonkin verran puututtukin.

Ehdotukset eläkkeiden omaisuudensuojan murtamisesta eivät ole koskaan saaneet Suomessa suurta vastakaikua eikä sellaista ole odotettavissa Marinin hallitukselta. Mahdollinen oikeistohallitus olisi sekin ison paineen edessä, ja lobbaus estäisi todennäköisesti puuttumisen eläkkeisiin. Oikeistohallitus(kin) olisi ongelmissa myös erilaisten lisäosien kanssa, joita supistukset eivät välttämättä koskisi lainkaan.

Edes sellaista järkevää päätöstä ei saada aikaan, jossa meillä olisi Ruotsin tapainen jousto eläkkeissä. Tarvitseeko näitä ottaa asioina, joita ei voi muuttaa? Minusta ei tarvitse. Olisi lähes pakko muuttaa.

Ja itseasiassa kun vielä tavataan perustuslakivaliokunnan viime vuonna pyytämää asiantuntijaselvitystä eläkelain muuttamisesta, niin siinäkin nostetaan pari mahdollisuutta, joiden voitaisiin katsoa täyttyvän eli kohtuullisuus ja välttämättömyys eläkesäätiön toiminnan kannalta. Nykyinen malli ei ole kestävällä pohjalla vaan tulee päätymään maksukyvyttömyyteen. Molemmat toki tulkinnallisia:

"Tavallisen lain säätämisjärjestys oli valiokunnan mielestä mahdollinen vain, jos taannehtivat heikennykset sidottiin johonkin kolmesta vaihtoehtoisesta edellytyksestä: eläkeoikeuden säilyminen kohtuullisena, asianosaisten suostumus tai muutoksen välttämättömyys eläkesäätiön toiminnan jatkamisen kannalta. Viimeksi mainittua perustetta valiokunta piti valtiosääntöoikeudellisesti merkityksellisenä ainoastaan, jos sillä tarkoitettiin viitata maksukyvyttömyyteen tai toiminnan lakkaamiseen liittyviin järjestelyihin."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242750.pdf

Tuossa siis viitataan eläkesäätiölakiin vuodelta 1995, jossa kyseisen 11 § 3 mom säätää tilanteesta, jossa eläkesäätiö on taloudellisissa ongelmissa. Laki jättää mahdollisuudeksi eläkkeiden muuttamisen vain tällä perusteella tai eläkettä saavien (siis kaikkien) suostumuksella. Tuo kohtuullisuuden maininta Tuorin lausunnossa ei siis tarkoita sitä, että mitä vaan eläkkeitä voitaisiin leikata normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä sillä periaatteella, että ”säilyy kohtuullinen eläke”, vaan se on ikäänkuin turva sille, ettei edes konkurssitilanne anna leikata pienimpiä eläkkeitä.

Perustuslaillisen omaisuudensuojan osalta viittauksissa pitää mennä pevin lausuntoihin mm. vuodelta 1979. Toki niin perustuslakia kuin eläkelainsäädäntöäkin voidaan 5/6 enemmistöllä muuttaa, mutta kovin realistista se ei ole, eli kuten sanoin hallitus ei voi omin äänin tällaisia ratkaisuja tehdä.

Edeltävät sukupolvet ovat suojanneet eläkkeitään lainsäädännöllä aika monipolvisella häkkyrällä:

https://www.utu.fi/sites/default/files/public://media/file/pirjo moilanen.pdf

Eläkkeiden leikkaaminen yli 2000,- eläkkeistä on näpertelyä rinnastettuna viime vuoden 32,3 miljardin euron menoihin.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista - Eläketurvakeskus

Tilasto Suomen eläkkeensaajista sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. Tietoja on esitetty erikseen sekä Suomessa että ulkomailla asuvista…

www.etk.fi

Lukumääräisesti suurin ikäluokka eläkkeellä olevista on nyt 71 vuotiaita. 80 vuotiaiksi elää alle puolet tuosta joukosta.
Naisia joukosta on yli puolet, jotka saavat keskimäärin 20% pienempää eläkettä kuin miehet. Vaikka elinajan odotukset ovat pidentyneet, niin ei elämä ikuista ole, vaan suurtenkin ikäluokkien aiheuttama eläkepiikki on käytännössä ohi reilussa kymmenessä vuodessa.

Jäljellä on nyt enää se, että ketäpä syntyneestä tilanteesta syyllistäisi. Aiheuttiko ongelman sodasta selvinneet nuoret ikäluokat, jotka laittoivat uskonsa jälkipolviin, ja synnyttivät sodassa kuolleita korvaamaan ennätysmäärän lapsia. Vai syyllistääkkö noita suuria ikäluokkia, jotka -60 -70 ja -80 luvuilla loivat hemmetillisen vaurauden nousun tähän maahan, mutteivät nussineet riittävästi uutta mukulaa sitä työtä jatkamaan. Vai e-pilleriä. Vai nyt hedelmällisessä iässä olevia, jotka ei tunnu saavan lapsia aikaiseksi mitenkään:

Syntyvyys laski Suomen historian pohjalukemiin

Syntyvyys on laskenut seitsemässä vuodessa jo viidenneksen. Suomessa syntyi vuonna 2018 vain 47 307 lasta.

www.360journalismia.fi

Vai onko ongelma nykyisissä miehissä, jotka ei tunnu haluavan/löytävän työtä, jonka tulojen varaan voisi lapsia syntyä.
Saati, että jotain veroja maksaisivat:

Syntyvyys syöksylaskussa – TE: Nyt löytyi iso syy: Miehet syrjäytyvät vauhdilla

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

 

[dana77]

Jäljellä on nyt enää se, että ketäpä syntyneestä tilanteesta syyllistäisi. Aiheuttiko ongelman sodasta selvinneet nuoret ikäluokat, jotka laittoivat uskonsa jälkipolviin, ja synnyttivät sodassa kuolleita korvaamaan ennätysmäärän lapsia. Vai syyllistääkkö noita suuria ikäluokkia, jotka -60 -70 ja -80 luvuilla loivat hemmetillisen vaurauden nousun tähän maahan, mutteivät nussineet riittävästi uutta mukulaa sitä työtä jatkamaan. Vai e-pilleriä. Vai nyt hedelmällisessä iässä olevia, jotka ei tunnu saavan lapsia aikaiseksi mitenkään

Vastaus on helppo. Syytämme niitä jotka eivät 70-90 -luvuilla maksaneet tarpeeksi eläkemaksua. Tässä maassa on lähtökohtana aina pidetty sitä, että jokainen maksaa itse oman eläkkeensä ja he eivät näin tehneet, vailla asia on ymmärretty jo varhain. Kun jokainen maksaa oman eläkkeensä niin sillä ei ole mitään merkitystä kuinka paljon lapsia kukin hankkii. Koko omaisuuden suoja perustuu siihen ajatukseen että se olisi itse maksettu eikä siihen, että se varastetaan nuoremmilta sukupolvilta. Siitä seuraa vain se että nämä jäävät ilman vastaavaa turvaa. Ei tämän pitäisi olla mikään pyramidihuijaus jonka toimivuus edellyttäisi jatkuvaa ekspotentiaalista kasvua.

 

[Lätty-ylämummo]

Vastaus on helppo. Syytämme niitä jotka eivät 70-90 -luvuilla maksaneet tarpeeksi eläkemaksua. Tässä maassa on lähtökohtana aina pidetty sitä, että jokainen maksaa itse oman eläkkeensä ja he eivät näin tehneet, vailla asia on ymmärretty jo varhain. Kun jokainen maksaa oman eläkkeensä niin sillä ei ole mitään merkitystä kuinka paljon lapsia kukin hankkii. Koko omaisuuden suoja perustuu siihen ajatukseen että se olisi itse maksettu eikä siihen, että se varastetaan nuoremmilta sukupolvilta. Siitä seuraa vain se että nämä jäävät ilman vastaavaa turvaa. Ei tämän pitäisi olla mikään pyramidihuijaus jonka toimivuus edellyttäisi jatkuvaa ekspotentiaalista kasvua.

Noinhan se menee, kun helppo on helppoa. Aina ei ole.
Eläkejärjestelmiä luodessa Suomessakin koitettiin alkuun rahastointiin perustuvia järjestelyjä, mutta inflaatio söi ne.
Koska kukaan ei halunnut olla se, joka olisi kerännyt riittävän varallisuuspohjan tuleville eläkepolville, päädyttiin siihen, että työssä oleva ikäluokka rahoittaa aiempien eläkkeet. Järjestelyllä taklattiin kätevästi inflaatio, ja koska työväestön määrän uskottiin pysyvän eläkeläisiä suurempana, pidettiin rahoituspohjaa vakaana. En näe ajatuksessa tuon ajan tiedolla mitään väärää. Lähtökohtana työeläkkeelle on ollut, että sen suuruus pitää itse tienata, mutta rahoitus on aina tullut myöhemmiltä sukupolvilta. Mitään pyramidihuijausta tuohon ei liity, vaan se yksinkertainen elinkaari-totuus, että työikäisiä on enemmän kuin eläkeikäisiä, jolloin kohtuullisella rasitteella työikäiset voivat maksaa aiempien eläkkeet. Suuret ikäluokat toivat käyrään pienen ohimenevän rypyn, mutta se oikenee aikanaan luonnostaan.

 

[dana77]

Noinhan se menee, kun helppo on helppoa. Aina ei ole.
Eläkejärjestelmiä luodessa Suomessakin koitettiin alkuun rahastointiin perustuvia järjestelyjä, mutta inflaatio söi ne.

Ensinnäkin Suomessa nimenomaan on rahastointiin perustuva malli, mutta selitätkö millä tavalla inflaatio syö eläkejärjestelmää? Ei rahastointi tarkoita sitä, että varat maksaisivat käteisenä vaan ne on sijoitettuna.

Jos malli olisi suunnitellusti niin että joku muu maksaa, niin silloin kyseessä ei ole itse ansaittu etuus vaan sosiaalituki, jota ei omaisuuden suoja suojaa. Kakkua ei voi syödä ja säilyttää.

 

[DAF]

Ensinnäkin Suomessa nimenomaan on rahastointiin perustuva malli, mutta selitätkö millä tavalla inflaatio syö eläkejärjestelmää? Ei rahastointi tarkoita sitä, että varat maksaisivat käteisenä vaan ne on sijoitettuna.

Suomessa on _osittaiseen_ rahastointiin perustuva malli. Edellä lienee tarkoitettu täysin rahastoivaa mallia, jollaista meillä ei ole. Rahastoinnin osuus on meillä neljännes-viidennes.

 

[Jymäkkä]

Noinhan se menee, kun helppo on helppoa. Aina ei ole.
Eläkejärjestelmiä luodessa Suomessakin koitettiin alkuun rahastointiin perustuvia järjestelyjä, mutta inflaatio söi ne.
Koska kukaan ei halunnut olla se, joka olisi kerännyt riittävän varallisuuspohjan tuleville eläkepolville, päädyttiin siihen, että työssä oleva ikäluokka rahoittaa aiempien eläkkeet. Järjestelyllä taklattiin kätevästi inflaatio, ja koska työväestön määrän uskottiin pysyvän eläkeläisiä suurempana, pidettiin rahoituspohjaa vakaana. En näe ajatuksessa tuon ajan tiedolla mitään väärää. Lähtökohtana työeläkkeelle on ollut, että sen suuruus pitää itse tienata, mutta rahoitus on aina tullut myöhemmiltä sukupolvilta. Mitään pyramidihuijausta tuohon ei liity, vaan se yksinkertainen elinkaari-totuus, että työikäisiä on enemmän kuin eläkeikäisiä, jolloin kohtuullisella rasitteella työikäiset voivat maksaa aiempien eläkkeet. Suuret ikäluokat toivat käyrään pienen ohimenevän rypyn, mutta se oikenee aikanaan luonnostaan.

Joo, mutta kun tuo ikäpyramidi-ongelma oli tiedossa jo 80-90 luvuilla. Hyvin maltillisilla eläkemaksun korotuksilla silloun oltaisiin nyt paljon paremmassa tilanteessa eläkevastuiden osalta. Ihan perustektua kritiikkiä, että tuolloin ei reagoitu, vaan syötiin ihan tietoisesti tulevien polvien kuormasta.

 

[Lätty-ylämummo]

Ensinnäkin Suomessa nimenomaan on rahastointiin perustuva malli, mutta selitätkö millä tavalla inflaatio syö eläkejärjestelmää? Ei rahastointi tarkoita sitä, että varat maksaisivat käteisenä vaan ne on sijoitettuna.

Jos malli olisi suunnitellusti niin että joku muu maksaa, niin silloin kyseessä ei ole itse ansaittu etuus vaan sosiaalituki, jota ei omaisuuden suoja suojaa. Kakkua ei voi syödä ja säilyttää.

Ei inflaatio syö järjestelmää, vaan rahastoja, jos tuotto on inflaatiota huonompi.

Aiemmat eläkeuudistukset - Eläketurvakeskus

Suomen lakisääteiseen eläketurvaan on tehty joitain suurempia muutoksia vuosien kuluessa ja pienempiä korjauksia tehdään vuosittain. Ensimmäinen laaja-alainen koko väestöä koskettava sosiaalivakuutus…

www.etk.fi

Työeläkkeen suuruus määräytyy työntekijän tienaamista palkoista työikänsä aikana. Eläkkeelle jääneitten eläkkeet maksetaan nyt työtä tekevien työeläkemaksuilla. Järjestelmää tasataan vuosikymmenten aikana karttuneistä rahastoista, joihin on kertynyt varoja lyhytaikaisista erotuksista työeläkemaksuista ja maksetuista eläkkeistä. Luulo siitä, että eläke on itse tienattu, ei ole ikinä pitänyt paikkaansa. Oman työeläkkeensä suuruuteen voi vaikuttaa tekemällään työllä, mutta maksaja on myöhempi sukupolvi:

Rahoitusperiaatteet - Eläketurvakeskus

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin…

www.etk.fi

 

[dana77]

Ei inflaatio syö järjestelmää, vaan rahastoja, jos tuotto on inflaatiota huonompi

Tämä nyt on varsin ilmeistä, mutta ei sijoittamisen historiassa institutionaaliset sijoittajat ole varmasti koskaan niin surkeita olleet. 80-luvulla talouskasvu oli niin voimakasta että tikkaa heittävä apinakin olisi moninkertaistunut sijoitetut varat, kun sellaisia olisi ollut malttia kerätä.

silloin kun inflaatio on korkea niin vastaavasti myös korot ovat sitä eli jopa pelkillä korkosijoituksilla olisi tehty hyvää tuottoa.

 

[Lätty-ylämummo]

Joo, mutta kun tuo ikäpyramidi-ongelma oli tiedossa jo 80-90 luvuilla. Hyvin maltillisilla eläkemaksun korotuksilla silloun oltaisiin nyt paljon paremmassa tilanteessa eläkevastuiden osalta. Ihan perustektua kritiikkiä, että tuolloin ei reagoitu, vaan syötiin ihan tietoisesti tulevien polvien kuormasta.

Tämä on ollut yksi kritiikin kohde suuria ikäluokkia kohtaan. Ongelmaksi muodostui se, että silloin valtaa pitänyt suuri ikäluokka ei halunnut tehdä näköpiirissä olleiden ongelmien vaatimia pudotuksia omaan elintasoonsa. Kuten nyt emme mekään haluaisi tinkiä omasta elintasostamme. -80 olisi nuorison pitänyt äänestää aktiivisemmin nuoria päättäjiksi, mutta bilettäminen vei ajan ja mielenkiinnon. Joillain työmarkinakierroksilla asia oli pöydällä, muttei siihen kukaan tosissaan tarttunut.

Inflaatio on suurin ongelma eläkkeiden rahoittamisessa. Nyt on sen suhteen pärjätty euron tuoman vakauden turvin. Siinä mielessä nykyinen rahoitusmalli on toimiva, ettei tapahdu monissa muissa maissa tapahtuneita järjestelmän romahtamisia valuutasta johtuvista syistä.

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

 

[Lätty-ylämummo]

Tämä nyt on varsin ilmeistä, mutta ei sijoittamisen historiassa institutionaaliset sijoittajat ole varmasti koskaan niin surkeita olleet. 80-luvulla talouskasvu oli niin voimakasta että tikkaa heittävä apinakin olisi moninkertaistunut sijoitetut varat, kun sellaisia olisi ollut malttia kerätä.

silloin kun inflaatio on korkea niin vastaavasti myös korot ovat sitä eli jopa pelkillä korkosijoituksilla olisi tehty hyvää tuottoa.

No suomalainen ei taida olla tikkaa heittävä apina päätellen sijoitusvarallisuuden määrästä.
Rahastoinnin ongelma on nimenomaan siinä, että mistä saada se alkupääoma. Toistaiseksi yksikään ikäluokka ei ole nostanut kättä pystyyn, että me hoidetaan tää. Eikä tule nostamaan.
Työeläkerahastojen varat on nyt n. 218,0 miljardia ja vuosituotto oli n. 24,0 miljardia. Ja työeläkemenot sen 32,jotain.
Eli työeläkkeitä voitaisiin maksaa muutaman kymmenen vuotta ilman nykyisiä työeläkemaksujakin. Sitä en tiedä, kuinka rahastot on sijoitettu, eli kuinka likvidiä fyrkka on, mutta tuotosta päätellen rahastoja hoitaa hieman tikkaa heittävää apinaa taitavammat tahot. Itseltäni on ymmärtämättä, että mistä tämä työeläkepommista puhuminen on lähtenyt, kuka sillä on alunperin halunnut politiikkaa tehdä. Mutta ei mulla mitään sitä vastaankaan ole, että jossain on fyrkkaa jemmassa. Ja että se myös pidetään siellä.

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat - Eläketurvakeskus

Tarkastele työeläkkeiden rahavirtoja visualisoinnissa Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuoden 2023 aikana 12,5 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa.

www.etk.fi

Muutin kasarin alussa Espooseen, jolloin siellä ykköspuheenaiheita oli, että kunnaltakin on voitava saada veronpalautuksia, koska kunta oli silloin Suomen rikkaimpia. Muutamassa vuodessa pääomat hävisi, kaikki myytävä oli myyty, ja veroäyri alkoi nousta. Toivottavasti noille työeläkevaroille ei käy samoin.

 

[Cobol]

Itseltäni on ymmärtämättä, että mistä tämä työeläkepommista puhuminen on lähtenyt, kuka sillä on alunperin halunnut politiikkaa tehdä. Mutta ei mulla mitään sitä vastaankaan ole, että jossain on fyrkkaa jemmassa. Ja että se myös pidetään siellä.

Faktoihinhan se perustuu. Tässä yksi tiivistelmä, jossa tarhassa ja peruskoulussa olevat maksavat muiden eläkkeet ja joutuvat edelleen tinkimään isosti omista lakisääteisistä eläkehaaveistaan. Paljon enemmän kuin työelämässä nyt olevat ovat joutumassa tinkimään, ja hekin joutuvat tinkimään paljon:

Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

Eläketurvakeskuksen vielä julkaisemattomien laskelmien mukaan alhainen syntyvyys alkaa vaikuttaa eläkkeisiin 2050-luvulla.

www.is.fi

Politiikkaa on se, että ongelma kiistetään tai sitä vähätellään ja kieltäytydytään järkevistä ratkaisuista, joissa nykyiset eläkeläiset ovat suuria hyötyjiä muiden kantaessa vastuun sitä suurempana, mitä nuorempi on.

 

[Sonny Burnett]

Eikös persut(?) viimeksi yrittänyt kajota lakiteitse noihin eläkerahastoihin ettei "raha makaa laiskana ulkomaisilla sijoitustileillä". Jotain perusinfraa työllisyystöinä tms muistaakseni oli haaveena.

Maallikon nenään tuollaiset tuoksahtaa siltä että joskus nuokin miljardit on hassattu siihen iloon että jonkun sukupolven pahnanpohjimmaiset on saatu lapion varteen ja risusavottaan vähäksi aikaa.

 

[Cobol]

Eikös persut(?) viimeksi yrittänyt kajota lakiteitse noihin eläkerahastoihin ettei "raha makaa laiskana ulkomaisilla sijoitustileillä". Jotain perusinfraa työllisyystöinä tms muistaakseni oli haaveena.

Korkotuotot eivät toteudu, mutta noin muuten eläkevarat on sijoitettu kohtuullisen hyvin ja kattavasti. Vuoden 2019 lopussa rahastoituja työeläkevaroja oli yhteensä noin 215 miljardia euroa. Suomeen tästä oli sijoitettuna noin 50 miljardia euroa eli 23 prosenttia varoista. Muulle euroalueelle yhteensä oli sijoitettuna noin 40 miljardia eli 18 prosenttia. Euroalueen ulkopuolelle eli esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Japaniin oli sijoitettuna noin 125 miljardia euroa eli 59 prosenttia.

Ei Suomeen kannata sijoittaa juuri enempää. Ainakaan ennen hallituksen vaihtumista sijoittajaystävällisempään, jossa pääministeri ei epäile sijoittajien isänmaallisuutta ja jossa nettoinvestoinnit kasvavat. Sijoituksille tarvitaan kymmenien vuosien aika sen osalta, että olosuhteet eivät merkittävästi muutu. Suomessa tämä on haasteellista niin kauan kun vasemmistolaista politiikkaa suositaan.

 

[dana77]

Rahastoinnin ongelma on nimenomaan siinä, että mistä saada se alkupääoma. Toistaiseksi yksikään ikäluokka ei ole nostanut kättä pystyyn, että me hoidetaan tää. Eikä tule nostamaan.
Työeläkerahastojen varat on nyt n. 218,0 miljardia ja vuosituotto oli n. 24,0 miljardia. Ja työeläkemenot sen 32,jotain.
Eli työeläkkeitä voitaisiin maksaa muutaman kymmenen vuotta ilman nykyisiä työeläkemaksujakin. Sitä en tiedä, kuinka rahastot on sijoitettu, eli kuinka likvidiä fyrkka on, mutta tuotosta päätellen rahastoja hoitaa hieman tikkaa heittävää apinaa taitavammat tahot. Itseltäni on ymmärtämättä, että mistä tämä työeläkepommista puhuminen on lähtenyt, kuka sillä on alunperin halunnut politiikkaa tehdä.

Alkupääoma olisi tottakai saatu eläkemaksusta. Jos se olisi alusta alkaen ollut 10-15% eikä esim 5% niin emme olisi tässä tilanteessa vaan maksu voisi olla sama edelleenkin, jolloin sivukulut olisivat matalammat ja työllisyysaste olisi korkeampi. Nyt maksu on 22-23% ja laskelmien mukaan tulevien sukupolvien pitäisi maksaa 30%+ jotta paramidi ei romahtaisi. Minä en usko, että tuohon koskaan mennään vaan sitä ennen on eläkkeitä jätetty yksinkertaisesti maksamatta.

Kyllä minä ainakin suosittelen omille lapsilleni että laskevat tarkkaan onko mitään järkeä sijoittaa konkurssikypsään yhtiöön vaan tekevät järkevät valintansa ajoissa. Vanhemmat sukupolvet kusivat tämän homman heidän puolestaan eikä heillä ole mitään velvollisuutta elättää vanhempia sukupolvia. Karma is bitch pl isot sukupolvet jotka ovat pääsemässä kuin pankkirosvot veräjästä.

Se että varoja on 218 mrd on hienoa siihen asti kun mietitään sitä, että eläkevastuita on 644 mrd:

Tilastokeskus - Rahoitustilinpito

www.stat.fi

 

[dana77]

Korkotuotot eivät toteudu, mutta noin muuten eläkevarat on sijoitettu kohtuullisen hyvin ja kattavasti. Vuoden 2019 lopussa rahastoituja työeläkevaroja oli yhteensä noin 215 miljardia euroa. Suomeen tästä oli sijoitettuna noin 50 miljardia euroa eli 23 prosenttia varoista. Muulle euroalueelle yhteensä oli sijoitettuna noin 40 miljardia eli 18 prosenttia. Euroalueen ulkopuolelle eli esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Japaniin oli sijoitettuna noin 125 miljardia euroa eli 59 prosenttia.

Ei Suomeen kannata sijoittaa juuri enempää. Ainakaan ennen hallituksen vaihtumista sijoittajaystävällisempään, jossa pääministeri ei epäile sijoittajien isänmaallisuutta ja jossa nettoinvestoinnit kasvavat. Sijoituksille tarvitaan kymmenien vuosien aika sen osalta, että olosuhteet eivät merkittävästi muutu. Suomessa tämä on haasteellista niin kauan kun vasemmistolaista politiikkaa suositaan.

Olen tästä aavistuksen eri mieltä tuosta, että rahat olisi sijoitettu hyvin. Minusta on järjettömyyttä että sijoitusten allokoitumista on säädelty niin tarkasti, että tietyn osuuden on pakko olla sijoitettuna surkeasti tuottavissa korkoinstrumenteissa kuten valtion velkakirjoissa. Tämä on toki helppo keino valtion saada väkisin ilmaista lainaa, mutta se on myös suoraa varastamista tulevilta sukupolvilta. Valtion pitäisi laittaa menonsa tasapainoon eikä sääntelyllä pakottaa markkinoilla halpaa korkoa.

 

[Lätty-ylämummo]

Faktoihinhan se perustuu. Tässä yksi tiivistelmä, jossa tarhassa ja peruskoulussa olevat maksavat muiden eläkkeet ja joutuvat edelleen tinkimään isosti omista lakisääteisistä eläkehaaveistaan. Paljon enemmän kuin työelämässä nyt olevat ovat joutumassa tinkimään, ja hekin joutuvat tinkimään paljon:

Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

Eläketurvakeskuksen vielä julkaisemattomien laskelmien mukaan alhainen syntyvyys alkaa vaikuttaa eläkkeisiin 2050-luvulla.

www.is.fi

Politiikkaa on se, että ongelma kiistetään tai sitä vähätellään ja kieltäytydytään järkevistä ratkaisuista, joissa nykyiset eläkeläiset ovat suuria hyötyjiä muiden kantaessa vastuun sitä suurempana, mitä nuorempi on.

Niin, mikä on paljon:
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyinen eläkerahoitus kantaa 2050-luvulle saakka.
"Pitkän ajan (2085) rahoitustarpeen huomioiva yksityisen sektorin työeläkemaksun riittävä taso olisi 26,9 prosenttia. Vuonna 2017 TyEL-maksu oli 24,3 prosenttia TyEL-palkkasummasta."

Väestöennuste vaikuttaa eläkkeiden rahoitusnäkymiin vuosille 2019–2085

Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä vuosille 2019–2085. Eläkkeiden ostovoima jatkaa…

www.kt.fi

Etlan näkemys:

"Rahastoinnin vuoksi maksut suhteessa palkkasummaan ovat menoja pienempiä. Mediaanimaksu on noin 25 % 2020-luvulla ja kasvaa pari prosenttiyksikköä vuosisa-dan loppuun mennessä."

https://www.econstor.eu/bitstream/10419/201372/1/ETLA-Reports-90.pdf

Suurin eläkkeisiin kohdistuva ero suurten ikäluokkien ja nyt peruskoulussa olevien välillä on se, että suuret ikäluokat pääsivät eläkkeelle aiemmin. Eläkkeellä olo aika tulee nykyisellä lainsäädännöllä olemaan kutakuinkin sama, joten nuoremmilla on enemmän aikaa tehdä fiksuja valintoja, ja omaehtoisia toimia eläkkeensä lisäämiseksi. Pidentynyt työura kasvattaa sitä omalta osaltaan.

 

[dana77]

Niin, mikä on paljon:
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyinen eläkerahoitus kantaa 2050-luvulle saakka.
"Pitkän ajan (2085) rahoitustarpeen huomioiva yksityisen sektorin työeläkemaksun riittävä taso olisi 26,9 prosenttia. Vuonna 2017 TyEL-maksu oli 24,3 prosenttia TyEL-palkkasummasta."

Väestöennuste vaikuttaa eläkkeiden rahoitusnäkymiin vuosille 2019–2085

Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä vuosille 2019–2085. Eläkkeiden ostovoima jatkaa…

www.kt.fi

Etlan näkemys:

"Rahastoinnin vuoksi maksut suhteessa palkkasummaan ovat menoja pienempiä. Mediaanimaksu on noin 25 % 2020-luvulla ja kasvaa pari prosenttiyksikköä vuosisa-dan loppuun mennessä."

Kannattaa kiinnittää huomiota niihin laskelmien takana oleviin oletuksiin.

"Eläketurvakeskuksen laskelmissa työllisyys kasvaa vuoteen 2025 mennessä 73,4 prosenttiin, ja jää siitä 73 prosentin tasolle vaihdellen hieman työikäisten ikärakenteen mukaan. Laskelmissa sijoitustuotto-oletus on 2,5 prosenttia vuosille 2019–2028 ja 3,5 prosenttia vuodesta 2029 alkaen. Peruslaskelman lisäksi raportti sisältää laskelmia vaihtoehtoisilla oletuksilla väestö- ja talouskehityksestä.

KT pitää välttämättömänä, että työllisyyttä parannetaan edelleen eri keinoin. KT ei pidä nykyistä työllisyysastetta riittävänä, vaan sitä olisi nostettava seuraavan hallituskauden aikana 75 prosenttiin. On välttämätöntä parantaa työllisyyttä edelleen eri keinoin, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa jatkossa."

Ei ihan hirveän lupaavalta näytä noiden oletusten toteutuminen. Työttömiä on 320 000 ja jos työllisyysasteessa siivotaan lomautetut, kuten kuuluu, niin työllisyysaste on alle 70%. Marinin hallitus ei ole tehnyt muita todellisia työllisyystoimia kuin eläkeputken poiston.
Muutenkin sanoisin että laskelmassa on paha valuvika. Meillä voi olla 75% asteen työllisyysaste tai meillä voi olla 27% eläkemaksu, mutta ei yhtäaikaa. Jos eläkemaksu on noin korkea, niin tuohon työllisyysasteeseen ei päästä. Hölmöläisten peitto ei riitä molempiin.

 

[Tadu]

Vai syyllistääkkö noita suuria ikäluokkia, jotka -60 -70 ja -80 luvuilla loivat hemmetillisen vaurauden nousun tähän maahan, mutteivät nussineet riittävästi uutta mukulaa sitä työtä jatkamaan.

60-luvulla suuret ikäluokat olivat vielä lapsia tai nuoria aikuisia, tuskinpa he silloin vielä olivat rakentamisen etulinjassa niin sanotusti. 70-luku on siinä ja siinä, ei silloinkaan suuret ikäluokat vielä olleet päättävissä asemissa. mutta 80-luvun ”saavutukset” voisi laittaa heidän piikkiinsä.

edit: ja 90-luvun

 

[dana77]

Aika erikoinen on muutenkin tämä legenda sukupolvista, jotka rakensivat maan ja loivat vaurauden. Maa eli suomeksi sanottuna infra, koululaitos jne on rakennettu verovaroilla. Ei verot 70- tai 80-luvulla puolestaan ollut nykyaikaan verrattuna sen korkeampi (pl eräs poikkeus), eli eivät 80-luvun duunarit ole mitään sellaista ylimääräistä uhrausta tai venymistä tehneet 2000-luvun duunareihin verrattuna, että he siitä ylimääräistä glooria olisivat ansainneet. Päinvastoin, veroaste on noussut eli nykysukupolvet rakentavat maata ja sen vaurautta enemmän kuin silloisen.

Tuo ainoa poikkeus oli, että 80-luvulla pääomaveroja maksettiin progressiivisesti jopa 77%:iin asti. Itse näkisin että se oli pelkästään typerää ja epäonnistunutta politiikkaa jolla pidettiin maa pääomaköyhänä ja investoinnit minimissä ja sitä kautta talouskasvu paljon heikompana kuin mitä se olisi muutoin ollut, mutta jos se aspekti unohdetaan niin jäljelle jää vain seuraavat vaihtoehdot:
-joko myönnetään että maan tai sen vaurauden rakentamisesta ei kunnia kuulu joillekin tietyille sukupolville yhtään sen enempää kuin toisillekaan tai sitten se kunnia annetaan 70- ja 80-luvun rikkaille. Haluaisin jonkun vasurin tätä tosiaa selittelevän valkoiseksi (tai siis punaiseksi).

 

[Jymäkkä]

Tämä on ollut yksi kritiikin kohde suuria ikäluokkia kohtaan. Ongelmaksi muodostui se, että silloin valtaa pitänyt suuri ikäluokka ei halunnut tehdä näköpiirissä olleiden ongelmien vaatimia pudotuksia omaan elintasoonsa. Kuten nyt emme mekään haluaisi tinkiä omasta elintasostamme. -80 olisi nuorison pitänyt äänestää aktiivisemmin nuoria päättäjiksi, mutta bilettäminen vei ajan ja mielenkiinnon. Joillain työmarkinakierroksilla asia oli pöydällä, muttei siihen kukaan tosissaan tarttunut.

Inflaatio on suurin ongelma eläkkeiden rahoittamisessa. Nyt on sen suhteen pärjätty euron tuoman vakauden turvin. Siinä mielessä nykyinen rahoitusmalli on toimiva, ettei tapahdu monissa muissa maissa tapahtuneita järjestelmän romahtamisia valuutasta johtuvista syistä.

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

Höpöhöpö, varmasti nuorilla ollut alhaisempi äänestysinnokkuys, kuten on aina, mutta ei lukumäärällisestikään vanhempien ikäluokkien, erityisesti suurten, hegemoniaa ollut mitenkään mahdollista horjuttaa. Totta kai omasta elintasosta pyritään pitämään kiinni, mutta tuolloin se tehtiin tietoisesti tulevien polvien kustannuksella. Eikä ne parin prosentin korotukset eläkemaksuun olisi sitä elintasoa romuttanut, silti olisivat maksaneet vähemmän kuin nyt maksamme ja paine on ylöspäin edelleen. Viimeisenä temppuna kun eläkeuudistus viimein saatiin aikaan oli se, että siirtymäajat asetettiin niin, että juyri eniten hyötyvä porukka pääsi "alta pois".

Tyypillistä toki, että lyhytnäköinen oma etu menee ihmisillä kaiken edelle, myös meillä nuoremmilla. Kyllä tämä koijaus pitäisi silti nöhdä ja hyväksyä tapahtuneeksi.

 

[Jymäkkä]

Aika erikoinen on muutenkin tämä legenda sukupolvista, jotka rakensivat maan ja loivat vaurauden. Maa eli suomeksi sanottuna infra, koululaitos jne on rakennettu verovaroilla. Ei verot 70- tai 80-luvulla puolestaan olleet nykyaikaan verrattuna mitenkään omissa sfääreissään (pl eräs poikkeus), eli eivät 80-luvun duunarit ole mitään sellaista ylimääräistä uhrausta tai venymistä tehneet 2000-luvun duunareihin verrattuna, että he siitä ylimääräistä glooria olisivat ansainneet.

Tuo ainoa poikkeus oli, että 80-luvulla pääomaveroja maksettiin progressiivisesti jopa 77%:iin asti. Itse näkisin että se oli pelkästään typerää ja epäonnistunutta politiikkaa jolla pidettiin maa pääomaköyhänä ja invesoinnit ja sitä kautta talouskasvu paljon heikompana kuin mitä se olisi muutoin ollut, mutta jos se aspekti unohdetaan niin jäljelle jää vain seuraavat vaihtoehdot:
-joko myönnetään että ei maan tai sen vaurauden rakentamisesta ei kunnia kuulu kenellekään tai sitten se kunnia annetaan 70- ja 80-luvun mahtisuvuille. Haluaisin jonkun vasurin tätä tosiaa selittelevän valkoiseksi (tai siis punaiseksi).

Niin, ja eihän tuo mitään tympeää naama irvessä vääntämistä ollut, vaan hyvää aikaa, jolloin talous kasvoi, elintaso nousi ja ihan kaikille halukkaille riitti töitä aina 90-luvun lamaan asti. Toki moni asia oli huonommin kuin nyt, mutta toisaalta silti paljon paremmin silloinkin kuin taas edeltävillä polvilla.

 

[Lätty-ylämummo]

Alkupääoma olisi tottakai saatu eläkemaksusta. Jos se olisi alusta alkaen ollut 10-15% eikä esim 5% niin emme olisi tässä tilanteessa vaan maksu voisi olla sama edelleenkin, jolloin sivukulut olisivat matalammat ja työllisyysaste olisi korkeampi. Nyt maksu on 22-23% ja laskelmien mukaan tulevien sukupolvien pitäisi maksaa 30%+ jotta paramidi ei romahtaisi. Minä en usko, että tuohon koskaan mennään vaan sitä ennen on eläkkeitä jätetty yksinkertaisesti maksamatta.

Kyllä minä ainakin suosittelen omille lapsilleni että laskevat tarkkaan onko mitään järkeä sijoittaa konkurssikypsään yhtiöön vaan tekevät järkevät valintansa ajoissa. Vanhemmat sukupolvet kusivat tämän homman heidän puolestaan eikä heillä ole mitään velvollisuutta elättää vanhempia sukupolvia. Karma is bitch pl isot sukupolvet jotka ovat pääsemässä kuin pankkirosvot veräjästä.

Se että varoja on 218 mrd on hienoa siihen asti kun mietitään sitä, että eläkevastuita on 644 mrd:

Tilastokeskus - Rahoitustilinpito

www.stat.fi

Siispä tehdään jotain hyvää tuleville sukupolville, ja nostetaan nyt omaa työeläkemaksuamme 30%:tiin vaivainen 5% korotus?
Ai ei?
Tässä on vähän sama ongelma kuin isoisoisän maakaupoissa. Miksi hän ei ostanut kymmenen hehtaarin tonttia, kun maa maksoi vain markan neliö. Nyt tuo nosto 10%-15% tuntuu mitättömältä, mutta tuon ajan palkoissa se oli erittäin merkittävä ero.

Velvollisuuksiin voi itse kukin suhtautua haluamallaan tavalla. Jos aiempien ikäluokkien eläkkeitten maksu ei nappaa, niin pistetään lukukausimaksut tasolle, jolla erotus katetaan. Lapsilisät voisi olla valtion takaamaa lainaa, jonka sitten työikäisenä maksaa korkoineen takaisin. Nyky-yhteiskunnassa muuttujia on niin paljon, että yhden yksittäisen tekijän oikeudenmukaisuutta on aika vaikea hahmottaa. Suomi on selvinnyt aika monesta vaiheesta historiassaan, enkä usko, etteikö selviäisi jatkossakin. Se on mulle yksi ja sama, kuinka kukin mukulansa kasvattaa. Suotavaa toki olisi, että jos se ruoho on nyt vihreämpää siellä aidan toisella puolella, niin siellä pysyttäisiin myös sen rusehtuessa, ellei tuomisina ole oma toimeentulonsa/eläkkeensä.

Ja eläkevastuiden eräpäivä oli?
Meinaatko, etä Suomi lopettaa päivänä x eläkkeenmaksunsa, ja jo nyt on oltava kassassa rahat tuota päivää varten?
Termi on lainsäädännöllinen kuvattaessa yksittäisen eläkekassan vastuita ja niiden kattamista kassan lopetuspäivänä.

Vuonna 2007 rahastoissa oli fyrkkaa 124,8 miljardia ja 2019 218miljardia. Enkä näe syytä, miksi tuo potti ei jatkaisi kutakuinkin kasvuvauhtiaan. Tuohon summaan on laskettava lisäksi noin 23miljardia/v työeläkemaksuista, mikä kattaa tämänhetkisistä vuosittaisista työeläkemenoista valtaosan. En näe syytä paniikkiin tuostakaan.

 

[Barnes]

-joko myönnetään että maan tai sen vaurauden rakentamisesta ei kunnia kuulu joillekin tietyille sukupolville yhtään sen enempää kuin toisillekaan tai sitten se kunnia annetaan 70- ja 80-luvun rikkaille. Haluaisin jonkun vasurin tätä tosiaa selittelevän valkoiseksi (tai siis punaiseksi).

Pistetään veteraaneille se kunnia. Ilman mitään erityisempää puoluekantaa.

 

[dana77]

Siispä tehdään jotain hyvää tuleville sukupolville, ja nostetaan nyt omaa työeläkemaksuamme 30%:tiin vaivainen 5% korotus?
Ai ei?
Tässä on vähän sama ongelma kuin isoisoisän maakaupoissa. Miksi hän ei ostanut kymmenen hehtaarin tonttia, kun maa maksoi vain markan neliö. Nyt tuo nosto 10%-15% tuntuu mitättömältä, mutta tuon ajan palkoissa se oli erittäin merkittävä ero.

Kuten moneen kertaan sanottua, niin tuolla nostettaisiin työllistämisen kustannuksia niin paljon että työttömyysaste laskisi. Se vaatisi vähintään sosiaaliturvan tiputtamista radikaalisti. En tuota kokonaan tyrmää, mutta totean että moninverroin oikeudenmukaisempaa olisi leikata eläkkeistä, vaikka sitten sen verotuksen keinoin.

Joten herttaista että 5% -> 15% nosto on ajatuksena mahdoton, mutta nuoten sukupolvien kohdalla 30% ei.

Velvollisuuksiin voi itse kukin suhtautua haluamallaan tavalla. Jos aiempien ikäluokkien eläkkeitten maksu ei nappaa, niin pistetään lukukausimaksut tasolle, jolla erotus katetaan. Lapsilisät voisi olla valtion takaamaa lainaa, jonka sitten työikäisenä maksaa korkoineen takaisin. Nyky-yhteiskunnassa muuttujia on niin paljon, että yhden yksittäisen tekijän oikeudenmukaisuutta on aika vaikea hahmottaa. Suomi on selvinnyt aika monesta vaiheesta historiassaan, enkä usko, etteikö selviäisi jatkossakin. Se on mulle yksi ja sama, kuinka kukin mukulansa kasvattaa. Suotavaa toki olisi, että jos se ruoho on nyt vihreämpää siellä aidan toisella puolella, niin siellä pysyttäisiin myös sen rusehtuessa, ellei tuomisina ole oma toimeentulonsa/eläkkeensä.

Ei lukukausimaksuilla saada kerättyä useita miljardeja vuositasolla.
itse näkisin että järjestelmä olisi niin tasapuolinen, ettei nuorempien rooli ole olla vain lypsylehmänä.

Ja eläkevastuiden eräpäivä oli?
Meinaatko, etä Suomi lopettaa päivänä x eläkkeenmaksunsa, ja jo nyt on oltava kassassa rahat tuota päivää varten?
Termi on lainsäädännöllinen kuvattaessa yksittäisen eläkekassan vastuita ja niiden kattamista kassan lopetuspäivänä.

huhujen mukaan joka kuun 15. päivä.
Meinaan että eläkkeitä tullaan leikkaamaan siinä vaiheessa kun ilmeistä on, että lupauksiin ei ole varaa. Minun mielestäni se on ilmeistä jo nyt.

Vuonna 2007 rahastoissa oli fyrkkaa 124,8 miljardia ja 2019 218miljardia. Enkä näe syytä, miksi tuo potti ei jatkaisi kutakuinkin kasvuvauhtiaan. Tuohon summaan on laskettava lisäksi noin 23miljardia/v työeläkemaksuista, mikä kattaa tämänhetkisistä vuosittaisista työeläkemenoista valtaosan. En näe syytä paniikkiin tuostakaan.

Se varmaan aika paljon lämmittää niitä ammattilaisia, jotka näitä lukujä pyörittävän ammatikseen, että sinä et näe syytä.

Matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa - Eläketurvakeskus

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan…

www.etk.fi

 

[Lätty-ylämummo]

[/QUOTE]

60-luvulla suuret ikäluokat olivat vielä lapsia tai nuoria aikuisia, tuskinpa he silloin vielä olivat rakentamisen etulinjassa niin sanotusti. 70-luku on siinä ja siinä, ei silloinkaan suuret ikäluokat vielä olleet päättävissä asemissa. mutta 80-luvun ”saavutukset” voisi laittaa heidän piikkiinsä.

edit: ja 90-luvun

Suuriin ikäluokkiin lasketaan 1945 - 1950 syntyneet. Tavanomainen tarina tuolloin oli, että töihin lähdettiin kansakoulusta, osa oppivelvollisuuttaan suorittamatta, ja nimenomaan oikeisiin töihin maatalouteen, raksoille, tehtaisiin. Tuohon aikaan oli parikymppisinä jo sitten sen aikaiset opinnotkin suoritettu, ja vuodesta -65 työmarkkinoille tuli n. 20000 tulokasta enemmän kuin aiemmin pitkän välin keskiarvona, joten korjaan väittämääni -65<

Happy now?