Sanna Marinin hallitus

[mike owen]

Aloitan sanomalla, että tämä vituttaa rankasti. Miksi helvetti meidän Suomalaisten pitää olla niin tyhmiä?
Hetki sitten myydyn Nevelin lisäksi Outokummun energia myytiin myös viime viikolla ulkomaisille pääomasijoittajille:

Miljoona euroa muuttui 80 miljoonaksi Outokummun kaupungin taikatempussa – Kuvio heijastaa energia-alan arvostuskertoimia

Kaupungin energiayhtiön arvo oli taseessa jotain aivan muuta kuin markkinahinta. Outokummun kaltaisissa tapauksissa riski on, että kunta juo kaiken: kulttuuritaloa ja monitoimihallia syntyy toinen toisensa perään, kirjoittaa Kyösti Jurvelin.

www.kauppalehti.fi

Ranskalainen pääomasijoittaja ostaa energiayhtiö Nevelin – ”Aiomme kasvattaa yhtiötä, investoida ja palkata lisää henkilökuntaa”

Valtio-omisteisen Vapon omistamalla Nevelillä on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yli 130 energiantuotantolaitosta ja yli 40 kaukolämpöverkkoa. Velaton kauppahinta on noin 656 miljoonaa euroa.

www.kauppalehti.fi

En lähde tässä nyt puuttumaan siihen, että onko monopolien myynti fiksua vai ei ylipäätään, vaan haluaisin keskustella siihen miksi suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille. Kyse on ihan simpplelistä matematiikasta ja insentiiveistä.

Tämä on juuri sitä, mistä puhutaan kun sanotaan että vasemmistopuolueet verottavat maan kuoliaaksi. Veronkorotuksilla on aina kustannus. Se ei ole nollasummapeliä tai neutraali tapa kerätä rahaa valtion kassaan ja tässä näemme sen seuraukset.

Mitä kalliimmin Suomessa verotetään ansiotuloja, niin sitä vähemmän kertyy ihmisille pääomia, joita käyttää omistuksen hankkimiseen.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan yrityksiä, sitä vähemmän ne maksavat osinkoja ja sitä vähemmän houkuttelevia sijoituskohteita ne ovat.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan pääomatuloja, sitä vähemmän on insentiiviejä on omistaa pörssiosakkeita.

Harjoitetun politiikan perusteella ei siis tarvitse ihmetellä, että suomalaiset eivät sijoita pörssiin ja että omistukset valuvat ulkomaille. Sitä saa mitä tilaa. Onko tässä vittu mitään järkeä?

Täysin samaa mieltä. Tässä ei ole mitään järkeä. Täällä ollaan niin kateellisia... Rikkaita pitäisi olla paljon enemmän. Mitä enemmän kannattavia yrityksiä on Suomessa, sitä parempi.

Hallituksen tulisi keskittyä pikaisesti kaikella tarmolla työpaikkojen luomiseen.

 

[Tadu]

Täysin samaa mieltä. Tässä ei ole mitään järkeä. Täällä ollaan niin kateellisia... Rikkaita pitäisi olla paljon enemmän. Mitä enemmän kannattavia yrityksiä on Suomessa, sitä parempi.

Hallituksen tulisi keskittyä pikaisesti kaikella tarmolla työpaikkojen luomiseen.

Suomessa demarit ovat niin vasemmalla, että eivät ymmärrä mitä hyötyä rikkaista on yhteiskunnalle. Sen ymmärrän, että vasemmistonuoret ovat pihalla, mutta demareiden kanta perustunee todennäköisesti tarkoitukselliseen populismiin, jolla yritetään herravihan avulla saada kannatusta.

Suomessa vähiten köyhyysrajan alapuolella oli ihmisiä ja tuloerot pienimmillään 1993. Veikkaanpa, että tämän jälkeinen tuloerojen kasvu on tuonut hyvinvointia niille köyhimmillekin.

 

[dana77]

Olen vähän eri linjoilla, koska mielestäni rikkaita ei välttämättä tarvita lisää. Erittäin hyvin toimeentulevia ( vuosiansiot +75k€) taas saisi olla nykyiseen verrattuna reippaasti enemmän, koska verotuotto ja palveluiden kysynnän lisäys.

Jonkun pitää (tai siis pitäisi) tässä maassa omistaa yrityksiäkin ja investoida ja siihen tarvitaan varakkaita ihmisiä. Muidenkin siis kuin ulkomaalaisten. Valtio ei osaa ja yritykset, joissa omistus on hajautunut ihan sirpaleisiin eivät ole yhtä hyvin johdettuja, kuin sellaiset joissa iso omistaja käyttää isännän ääntä.

 

[molari]

Aloitan sanomalla, että tämä vituttaa rankasti. Miksi helvetti meidän Suomalaisten pitää olla niin tyhmiä?
Hetki sitten myydyn Nevelin lisäksi Outokummun energia myytiin myös viime viikolla ulkomaisille pääomasijoittajille:

Miljoona euroa muuttui 80 miljoonaksi Outokummun kaupungin taikatempussa – Kuvio heijastaa energia-alan arvostuskertoimia

Kaupungin energiayhtiön arvo oli taseessa jotain aivan muuta kuin markkinahinta. Outokummun kaltaisissa tapauksissa riski on, että kunta juo kaiken: kulttuuritaloa ja monitoimihallia syntyy toinen toisensa perään, kirjoittaa Kyösti Jurvelin.

www.kauppalehti.fi

Ranskalainen pääomasijoittaja ostaa energiayhtiö Nevelin – ”Aiomme kasvattaa yhtiötä, investoida ja palkata lisää henkilökuntaa”

Valtio-omisteisen Vapon omistamalla Nevelillä on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yli 130 energiantuotantolaitosta ja yli 40 kaukolämpöverkkoa. Velaton kauppahinta on noin 656 miljoonaa euroa.

www.kauppalehti.fi

En lähde tässä nyt puuttumaan siihen, että onko monopolien myynti fiksua vai ei ylipäätään, vaan haluaisin keskustella siihen miksi suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille. Kyse on ihan simppelistä matematiikasta ja insentiiveistä.

Tämä on juuri sitä, mistä puhutaan kun sanotaan että vasemmistopuolueet verottavat maan kuoliaaksi. Veronkorotuksilla on aina kustannus. Se ei ole nollasummapeliä tai neutraali tapa kerätä rahaa valtion kassaan ja tässä näemme sen seuraukset.

Mitä kalliimmin Suomessa verotetään ansiotuloja, niin sitä vähemmän kertyy ihmisille pääomia, joita käyttää omistuksen hankkimiseen.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan yrityksiä, sitä vähemmän ne maksavat osinkoja ja sitä vähemmän houkuttelevia sijoituskohteita ne ovat.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan pääomatuloja, sitä vähemmän on insentiiviä omistaa pörssiosakkeita.

Harjoitetun politiikan perusteella ei siis tarvitse ihmetellä, että suomalaiset eivät sijoita pörssiin ja että omistukset valuvat ulkomaille. Sitä saa mitä tilaa. Onko tässä vittu mitään järkeä?

Etenkin, kun usein myydään monopoleja tai kiinteistöjä syömävelan kattamiseen, viimeksi Eksote uutisoi kiinteistöjen myyntejä palkkarästien paikkaamiseen. Ei että joka tapauksessa kiinteistöjen omistaminen itse olisi kannattavin vaihtoehto, mutta ei kiinteistösijoittajat hyväntekeväisyyttä tee ja usein (lähes aina) rahat törsätään syömävelkaan tai äänestäjien kosiskeluun.

Samoin olen alusta alkaen ihmetellyt, että Fortumin verkot myytiin ulkomaille, eikä listattu verkkoja pörssiin, siinä olisi ollut "kansankapitalismia". Ja sitten päätöksen tehneet henkilöt saavat liikkua vapaasti, jopa korkeissa asemissa, Haavistokin kuittasi asian, etten tiennyt.

 

[dana77]

Ei kannattavan vientiyrityksen tarvitse olla megaluokkaa ja omistajan rikas. Esimerkkejä voi katsella vaikkapa Vaasan ja Seinäjoen seuduilta. Tämä nyt sillä ajatuksella etten pidä rikkaana ihmisenä sellaista, joka pyörittää muutaman miljoonan liikevaihdolla pyörivää yritystään. Investointeihin voi osallistua mainitsemani tuloluokan ihmiset sijoittamalla, toki tämä vaatii sitä jotain niin yritykseltä kuin sijoittajalta.
Varakas/rikas, jokaisella lienee noille oma mittarinsa.

Minä katson ja siellä oli mm. sellainen firma kuin Vacon, mutta sekin sitten myytiin Tanskalaisille. Mitä joskus olen viinaa asianomaisten kanssa juonut, niin ei ole entisillä omistajilla ihan äärimmäisen tiukkaa.
Löydätkö firmaa joka olisi kasvanut voimakkaasti ilman yrittäjähenkistä omistajaa? Se että joku yritys on kasvanut isoksi ja sen jälkeen omistus on pörssissä pilkkoutunut ei sitä vastoin ole tavatonta.

 

[dana77]

Monacoa usein arvostellaan vasemmiston toimesta veroparatiisiksi ja siellähän kieltämättä ei ole ollenkaan tuloveroa. Monacossa asuu 38 000 ihmistä. Samaan aikaan Helsingissä 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa, eli Suomi on suurempi veroparatiisi kuin Monaco.

Helsingissä yli 68 000 ihmistä ei maksa tuloveroa – tilastossa erottuu 2 ihmisryhmää

Raha: Helsingissä on 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa. Määrä räjähti pari vuotta sitten.

www.helsinginuutiset.fi

 

[heketsu88]

Monacoa usein arvostellaan vasemmiston toimesta veroparatiisiksi ja siellähän kieltämättä ei ole ollenkaan tuloveroa. Monacossa asuu 38 000 ihmistä. Samaan aikaan Helsingissä 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa, eli Suomi on suurempi veroparatiisi kuin Monaco.

Helsingissä yli 68 000 ihmistä ei maksa tuloveroa – tilastossa erottuu 2 ihmisryhmää

Raha: Helsingissä on 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa. Määrä räjähti pari vuotta sitten.

www.helsinginuutiset.fi

Pistetäänpäs luvut prosentteina ja moninkertaisesti toisessa maassa on tuloverottomia kuin toisessa: Monacossa on väestöä sinun viestissäsi mainitsemasi 38000 asukasta, joista kukaan ei maksa tuloveroa. Prosentteina tuo tekee 100%. Helsingin uutisten mukaan (alkuperäinen lähde Uutissuomalainen) Suomessa oli yli 600000 asukasta, jotka eivät maksaneet lainkaan tuloveroa vuonna 2018. Suomessa oli asukkaita vuonna 2018 noin 5513000 . Kun jaetaan ei tuloveroa maksaneiden määrä väkiluvun määrällä ja kerrotaan 100, saadaan prosentiksi noin 10,88%. Kun Monacon prosenttiluku jaetaan Suomen prosenttiluvulla, saadaan tulokseksi noin 9,19. Eli Monaco on Suomea noin 9,19-kertaisesti veroparatiisisempi.

 

[arvee]

Kai tämä hallituksen ketju on akuutein Suomen pulssin mittaaja, siispä Jonkun tamperelaisen tohtoristyypin diagnoosin kirjaan tänne via Verkkouutiset (kok, oppositio)

Hätähuuto Suomen taudista: Julkisen sektorin maailmanennätys | Verkkouutiset

Hätähuuto Suomen taudista: Julkisen sektorin maailmanennätys | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ongelmana tietysti on tämän Kujalan olevan tekniikan tohtori, dosentti ja jopa toimitusjohtaja eli kompetenssi tämän Baumolin taudin, vaiko syndrooman tajuamiseen on vajakkitasoinen.
Toista olisi vakuuttavuus, mikäli tautiluokittaja olisi yhteiskunta- tai hätätapauksessa jopa valtiotieteen tohtorin tasoinen ylipäätietäjä. Suomi on yhteiskunta ja valtio, turha on tekniikan pellen tehdä hätäisiä päätelmiä.

 

[dana77]

Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.

BKT voi olla hämäävä mittari, mutta oliko paras kuitenkin työntekijöiden lukumäärä.
Jossain tilastoissa esitetään, että Suomessa julkinen sektori on vasta kolmanneksi isoin Ruotsin ja Tanskan jälkeen, kun täällä työntekijöitä 25% on julkisella sektorilla ja ruotsissa vastaava luku on 29%. En tiedä miten tuohon on laskettu esim yhtiötetyt valtionyhiöt eli Destiat ja muut, mutta asiaa voi laskea vielä niinkin, että Ruotissa työllisyysaste on sen kuutisen pinnaa korkeampi kuin Suomessa. Näin ollen, siinä missä kaikista työikäisistä Ruotsissa työskentelee yksityisellä sektorilla 54%, niin Suomessa vastaava luku on 52%. Niinpä loput ovat työttömiä tai julkisella sektorilla. Kai se nyt parempi on, että edes jotain hyödyllistä tekevät kun valtion kerran heille elannon maksaa yksityiseltä sektorilla kerätyillä verovaroilla (tämä jälkimmäinen on aina hyvä muistaa mainita).

 

[Jymäkkä]

Kai se nyt parempi on, että edes jotain hyödyllistä tekevät kun valtion kerran heille elannon maksaa yksityiseltä sektorilla kerätyillä verovaroilla (tämä jälkimmäinen on aina hyvä muistaa mainita).

No hyvä, että edes jotain maksatte, ettei tarvitse ilmaiseksi palveluja, sairaanhoitoa, koulutusta, poliisipalveluja ja maanpuolustusta tarjota ;)

 

[dana77]

No hyvä, että edes jotain maksatte, ettei tarvitse ilmaiseksi palveluja, sairaanhoitoa, koulutusta, poliisipalveluja ja maanpuolustusta tarjota ;)

Näistä palveluista nyt vielä viitsiikin maksaa, mutta sitten sielä on paljon muutakin. Ylellä joku tekee sisustus tai kokkiohjelmia, joku pyörittelee irtisanomissuojan turvin kuntaliitoksen jälkeen peukaloitaan, joku tarjoaa vuokra-asuntoja jotka yksityinen sektori hoitaisi kustannustehokkaammin, joku valtion piikkiin elokuvia tai muuta taidetta, joku tekee kiinteistö, siivous tai ruokapalveluja myyntiin asti. Eihän näistä saisi tingittyä kuin sen prosentin tai pari, mutta ne on isoja ja kalliita prosentteja.

 

[Jani82]

Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.

Silti Suomessa työskentelee julkisella sektorilla saman verran ihmisiä kuin maissa joissa asuu 10-kertaa enemmän ihmisiä, ei täällä tarvita julkista sektoria kuin 10% BKT:n edestä kun se toimii niin tehottomasti verrattuna yksityiseen.

Lisäksi kokoajan tehdään järkyttäviä ratkaisuja myymällä perusinfraa pois kun kunnilla ei ole rahaa ja näitä elinkelvottomia kuntia halutaan silti pitää yllä. Tai Koronatukien varjolla osa kunnista tekee nyt positiivisia talouslukuja miten noin paljon ylimääräistä rahaa on riittänyt sinne kun ei ole edes lomautettu henkilöstöä tai muuten osallistuttu taloustalkoisiin?


Nimenomaan julkisen puolen todella isoilla leikkauksilla mm. kuntien määrään ja jättämällä nämä uudet maakunta himmelit rakentamatta on mahdollista pelastaa tämän maan talous.
Sitä ei vaan uskalleta tehdä kun kepu menettäisi kaiken kun kuntien määrä tippuisi sinne maksimisaan 50 nurkille ja sote hoidettaisiin yliopistosairaaloiden kautta.

Tällöin nimenomaan hallintoon menevät rahat menisivät kenttä tasolle, toki isot määrät ihmisiä menettäisi takuuvarmat työpaikat julkisella puolella joissa ei ole tulosvastuuta mutta valtion kassan kannalta tämä olisi loistava teko.

 

[Jymäkkä]

Julkisten menojen kasvu johtuu enimmäkseen asioista, jotka ei liity mitenkään julkisen työntekijämäärään. Kuten eläkemenot, sote-kulut(pääsyy tässä väestön ikääntyminen) ja erilaisten tukien kasvu. Itseään ei kannata huijata sillä, että tämä ratkeaa "laiskaa julkista sektoria" tehostamalla.

@dana77 ja yleisestikin: Totta kai julkisella on karsimisen varaa ja noissa "hyvissäkin" palveluissa tehostamisen. Valtaosa julkisen työntekijöistä on kuitenkin näissä ihan hyödyllisissä töissä, ja byrokraateistakin melko iso joukko tarpeellisia.

 

[dana77]

@dana77 ja yleisestikin: Totta kai julkisella on karsimisen varaa ja noissa "hyvissäkin" palveluissa tehostamisen. Valtaosa julkisen työntekijöistä on kuitenkin näissä ihan hyödyllisissä töissä, ja byrokraateistakin melko iso joukko tarpeellisia.

Minun on vaikea suhtautua tähän näin huolettamasti. Tottakai suurin osa on hyödyllisiä ja varmasti 95%:kin. Kuitenkin valtio velkaantuu muutama miljardi euroa vuodessa ilman koronaakin ja samaan aikaan julkisella sektorilla hassataan ei-hyödyllisien palveluiden tuottamiseen muutama miljardi vuodessa ja silti asialle ei tehdä mitään. Tämn pitäisi olla match made in heaven.

Tukijärjestelmien tehottomuus ja haitallisuus sitten vielä erikseen.

 

[BlackWolf]

Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.

On aina vähän outoa kun aletaan kritisoimaan käytettyjä mittareita sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse kerrottuun asiaan. BKT on ihan hyvä mittari siinä missä jokin muukin, kunhan sitä samaa mittaria käytetään kaikkiin vertailtaviin kohteisiin. Tässä tapauksessa ei ole mitään syytä kritisoida BKT:n käyttöä kun sitä on käytetty myös niiden vertailtavien maiden osalta. Sitten toki näin olisi jos voidaan osoittaa, että vertailtavat maat mittaa BKT:n määrää eri tavalla, mutta tätähän et edes pyrkinyt osoittamaan.

 

[dana77]

Tukijärjestelmän suuruutta tarkastelemalla huomaa hyvin äkkiä, että koko kestävyysvaje voi korjattavissa se purkamalla. Toki julkisten palveluiden tehostaminen on kannatettavaa kehittämällä uusia ratkaisuja.

No tukijärjestelmässäkin on sama asia, että 90-95% niistä on hyödyllisiä, mutta se ei ole syy olla puuttumatta niihin loppuihin.
Nämä kun tehtäisiin molemmat, niin maan veroastetta saataisiin laskettua ja kilpailukykyä nostettua, enkä minä ymmärrä miksei tätä suhteellisen yksinkertaista asiaa ymmärretä niin laajasti, että saataisiin myös tehtyä.

 

[BlackWolf]

Otin kantaa itse asiaan eli julkisen sektorin kokoon. Maltetaan nyt vain lukea ne viesti loppuun ennen purkautumista näppäimistölle. BKT-vertalun heikkous on kyllä yleisesti esitetty muuallakin (ks. alla) ja julkisten menojen maakohtaisen vertailun vaikeudet on yleisesti tiedossa: esim. eläkejärjestelmien tyystin erilaiset rakenteet, verovähennysten ja -palautusten merkitys yms. tekee vertailusta vaikeaa. Tällaista "outoa" keskustelua taloustieteilijätkin käyvät.

Julkiset menot 57% kansantuotteesta? "Harhaanjohtavaa"

Julkisen talouden tasapainon kannalta tärkeää ei ole menojen suuruus vaan menojen ja tulojen erotus, kirjoittaa

www.talouselama.fi

Et edelleenkään ole tarttunut asiaan. Ei ole mitään merkitystä onko kyseessä BKT jos verrataan toiseen maahan ja täysin vastaavaan tilastoon. Kyse ei silloin ole siitä onko 58 tai 57% harhaanjohtavaa kun molemmista maista on valittu se sama mittari käytettäväksi. Kannattaisi ehkä itse lukea mitä toiset kirjoittaa ennen kuin alkaa purkautumaan. BKT on ihan validi mittari jos vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Voidaan toki ottaa jokin muukin mittari vertailtavaksi, mutta niin kauan kuin molemmista maista käytetään samaa lähtöarvoa niin lopputuloskin on sama. Toki voit yrittää argumentoida sen mukaan, että jossain vertailumaassa esim siellä Vanuatulla mitataan asiat eri tavalla, et vain vieläkään ole sitä tehnyt.

 

[Jymäkkä]

Et edelleenkään ole tarttunut asiaan. Ei ole mitään merkitystä onko kyseessä BKT jos verrataan toiseen maahan ja täysin vastaavaan tilastoon. Kyse ei silloin ole siitä onko 58 tai 57% harhaanjohtavaa kun molemmista maista on valittu se sama mittari käytettäväksi. Kannattaisi ehkä itse lukea mitä toiset kirjoittaa ennen kuin alkaa purkautumaan. BKT on ihan validi mittari jos vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Voidaan toki ottaa jokin muukin mittari vertailtavaksi, mutta niin kauan kuin molemmista maista käytetään samaa lähtöarvoa niin lopputuloskin on sama. Toki voit yrittää argumentoida sen mukaan, että jossain vertailumaassa esim siellä Vanuatulla mitataan asiat eri tavalla, et vain vieläkään ole sitä tehnyt.

Ulkopuolelta sen verran, että kai pointti oli se, että iso osa lukee tuon niin, että julkinen käyttäisi 60 % kaikista rahoista, mikä ei siis pidä paikkaansa. Sinänsä toki BKT ihan validi mittari, jos verrokeissa sama.

Se pitää tietenkin huomioida, mitä julkiseen sektoriin missäkin kuuluu, eikä vain verrata julkisen suhdetta BKT:seen.

 

[BlackWolf]

Ulkopuolelta sen verran, että kai pointti oli se, että iso osa lukee tuon niin, että julkinen käyttäisi 60 % kaikista rahoista, mikä ei siis pidä paikkaansa. Sinänsä toki BKT ihan validi mittari, jos verrokeissa sama.

Se pitää tietenkin huomioida, mitä julkiseen sektoriin missäkin kuuluu, eikä vain verrata julkisen suhdetta BKT:seen.

Tottakai pitää ymmärtää, että mistä asiassa on kyse, mutta jos kritisoi käytettyä mittaristoa niin sitten pitäisi kertoa miksi mittaristo on väärässä ja miksi se ei osoita haluttua asiaa. Nythän ei millään tavalla perusteltu sitä miksi julkisten menojen osuus suhteessa BKT:hen olisi väärä mittari kun vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Tartuttiin vain siihen, että BKT on väärä mittari, joten aivan luonnollista on kysyä, että miksi se olisi väärä mittari ja miten lopputulos sen kritisoijan mielestä muuttuu jos vaihdetaan mittari johonkin toiseen.

 

[Jymäkkä]

Minun on vaikea suhtautua tähän näin huolettamasti. Tottakai suurin osa on hyödyllisiä ja varmasti 95%:kin. Kuitenkin valtio velkaantuu muutama miljardi euroa vuodessa ilman koronaakin ja samaan aikaan julkisella sektorilla hassataan ei-hyödyllisien palveluiden tuottamiseen muutama miljardi vuodessa ja silti asialle ei tehdä mitään. Tämn pitäisi olla match made in heaven.

Tukijärjestelmien tehottomuus ja haitallisuus sitten vielä erikseen.

No en minäkään varsinaisesti huolettomasti suhtaudu. Loppupeleissä oma ansiotasokin riippuu julkisen puolen kestävyydestä. Mutta siis julkinen puoli olisi helisemässä ilman työntekijämäärän kasvuakin, ja osin työntekijämäärän kasvu myös perusteltua johtuen juuri näistä ulkoisista syistä, mm. vanhusten hoivatarpeen kasvusta ja ikääntyvä väestö kuluttaa muutenkin enemmän terveyspalveluja.

Julkisella silti myös ns. hyvien aikojen tapa, että juurikaan ketään ei irtisanota. Tässä on hyvääkin, mutta ei tarpeettomaksi käyneitä virkoja pitäisi väkisin ylläpitää. Ja se palvelujen läpikäyminen ja priorisointi pitäisi tehdä. Mitkä kuuluu kuntien ja valtion tarjotraviin, mitkä taas ei. Kaikenlaista on ajan saatossa hiipinyt mukaan, ja tosiaan poistaminen ollut aina vaikeampaa.

 

[Jani82]

Tartun tähän. Mitä on ne maat, joissa on 50-60 miljoonaa ihmistä ja julkisella puolella työskentelee vain n. 600 000 työntekjää?

Autan sinua: Kolumbia saattaa olla lähellä tuota. Seuraavaksi kysynkin, että haluammeko tänne Kolumbian kaltaisen poliisilaitoksen, terveydenhuollon, maanpuolustuksen ja koulutuksen?

Ei ne olekkaan niitä osia mistä hallintoa tulee supistaa, pelkästään Suomen kunnissa oli 80-luvulla 100000 ihmistä vähemmän töissä kuin nyt vaikka kuntia oli lähemmäs sata enemmän kuin nyt.
Kuntien määrät sinne 50kpl tienoille siinä tippuisi merkittävä määrä hallintoa ja luottamustehtävissä toimivaa porukkaa, toki toimivasta hillotolpasta luopuminen on vaikeaa.
Eikä yritettäisi jo valmiiksi rakennevikaista maakuntahimmeliä edes rakentaa vaan kaikki viidelle isolle yliopistosairaaloiden johtamille alueille ja näiden johtoon jotain muuta porukkaa kuin lääkäreitä niin tehokkuutta haetaan myös teollisuudesta tutuilla keinoilla.
Se sama lääkäri ottaa vastaan terveyskeskuksessa 20 potilasta päivässä kun ottaa saman määrän potilaita illassa yksityisellä. Lisäksi julkisella maksetaan palkkoja vuodessa pahimmillaan yli 14kk edestä ja työpanosta saadaan reilun 10kk edestä, se jos mikä on täysin tehotonta toimintaa.

 

[penalalli]

Aamustudiossa on Ohisalo jatkamassa Marinin hallituksen tiedotustapaa.
Puhetta tulee hymyn säestämänä kuin pupulla paskaa, mutta sisältö puuttuu kokonaan.

 

[Robin Big Snake]

Aamustudiossa on Ohisalo jatkamassa Marinin hallituksen tiedotustapaa.
Puhetta tulee hymyn säestämänä kuin pupulla paskaa, mutta sisältö puuttuu kokonaan.

No en nyt tiedä puuttuuko kokonaan, ainakin sivumennen olin kuulevani suomalainen vanhempi humaltunut mies kun puhuttiin nuorten maahanmuuttajien jengiytymisestä ja rikoksista.

 

[/dev/null]

Tulot ja verot | Sirpa Paatero haluaa median saavan verottajalta jatkossa kattavat verotiedot – kuntaministeri kaipaa myös tarkempaa tietoa pääomatuloista

Sdp:n puoluevaltuustossa puhuneen Paateron mukaan valmistelu kattavien listojen toimittamiseksi olisi syytä käynnistää.

www.hs.fi

Sirpa Paatero:

”Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.”

Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?

 

[Tadu]

Tulot ja verot | Sirpa Paatero haluaa median saavan verottajalta jatkossa kattavat verotiedot – kuntaministeri kaipaa myös tarkempaa tietoa pääomatuloista

Sdp:n puoluevaltuustossa puhuneen Paateron mukaan valmistelu kattavien listojen toimittamiseksi olisi syytä käynnistää.

www.hs.fi

Sirpa Paatero:

”Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.”

Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?

Tietosuojakin on tärkeä asia, paitsi kun on kyse rikkaan porvarin tietosuojasta.