Sanna Marinin hallitus

[erku]

Työnantaja joutuu jatkossa maksamaan työntekijälle asetettavasta kilpailukiellosta 40–60 prosenttia palkasta

Hallitus jätti eduskunnalle esityksen, jonka tarkoitus on kitkeä perusteettomia kilpailukieltoja.

yle.fi

Hallitukselta erinomainen linjaus puuttua kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön. Jatkossa siis yritys olisi velvollinen maksamaan työntekijälle 40-60 % palkasta sillä ajalla, kun tämä työntekijä on estynyt työllistymään kilpailukieltosopimuksen johdosta.

Nykyäänhän tilanne on ihan käsittämätön, kun kaiken maailman automyyjille ja sijoitusneuvojille rustataan kategorisesti kipailukieltosopimuksia, täysin lain hengen vastaisesti. Joskus taisi olla joku oikeusoppineen arvio, että alle 10 % laadituista kilpailukieltosopimuksista kestäisivät oikeusprosessin, jos työntekijä päättäisi oikeudessa kilpailukieltosopimuksen lainmukaisuuden testauttaa.

Nyt vain toivotaan, että kepu ei sorru yrittäjäjärjestöjen painostuksen edessä. Nyt jos koskaan on moinen lakimuutos mahdollista tehdä, kun elinkeinoelämän puudelipuolue kokoomus on oppositiossa.

 

[Cobol]

Nyt vain toivotaan, että kepu ei sorru yrittäjäjärjestöjen painostuksen edessä. Nyt jos koskaan on moinen lakimuutos mahdollista tehdä, kun elinkeinoelämän puudelipuolue kokoomus on oppositiossa.

Tilanne on ollut järjetön. Itse olen tyytyväinen, että hallitus on ottanut tämän esille. Pohjakin löytyi helposti, kun Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén teki asiasta lakialoitteen jo vuonna 2019. Malli, jossa työnantaja määrätään maksamaan kompensaatiota karenssiajasta, on olemassa jo Norjassa ja Sirénin lakialoite seurasi Norjan mallia. Niin näköjään hallituksenkin.

 

[/dev/null]

Tilanne on ollut järjetön. Itse olen tyytyväinen, että hallitus on ottanut tämän esille. Pohjakin löytyi helposti, kun Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén teki asiasta lakialoitteen jo vuonna 2019. Malli, jossa työnantaja määrätään maksamaan kompensaatiota karenssiajasta, on olemassa jo Norjassa ja Sirénin lakialoite seurasi Norjan mallia. Niin näköjään hallituksenkin.

Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?

 

[Cobol]

Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?

Kyllä. Kilpailukiellot kuuluvat sopimuksiin ja itsekin olen niitä laittanut. Mutta melkoinen määrä on turhia. Rahalla ohjataan poistamaan turhat ja keskitytään todellisiin kieltoihin. Jos työnantaja on maksanut erityiskoulutuksen, siinä voi mielestäni harkita kieltoa ilman rahallista sanktiota. Isossa kuvassa kiellot ovat olleet sellaisia, että ne eivät oikeudessa kestäisi. Esim meillä pääjuristi totesi, että näitä voidaan kyllä tehdä, mutta katsokaa, että oikeuteen ei jouduta.

USA:ssa joissakin osavaltioissa kilpailukiellot on lainvastaisia ja ellen väärin muista, EU ei ole niitä hyvällä katsnut.

 

[Jymäkkä]

Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?

No eiköhän tämä ole ihan työntekijän asia, missä haluaa työskennellä ja mistä saa työlleen parhaan tuoton. Ihan niin kuin yrityksellekin.

 

[dana77]

Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?

Kansantalouden kannata on win-win että kukaan ei pyörittele kotonaan peukkuja ja mitä enemmän uudet ajatukset ja osaaminen liikkuvat, niin sen parempi kakkien kannalta pitkässä juoksussa. Jos joku yksilö on kokemuksen ja koulutuksen ansiosta hyvin osaava, niin yritys voi maksaa hänelle niin kilpailukykyistä palkkaa että saavat hänet pidettyä. Mitään NHL:n pelaajaoikeuksia ei tarvita.

 

[/dev/null]

Kansantalouden kannata on win-win että kukaan ei pyörittele kotonaan peukkuja ja mitä enemmän uudet ajatukset ja osaaminen liikkuvat, niin sen parempi kakkien kannalta pitkässä juoksussa. Jos joku yksilö on kokemuksen ja koulutuksen ansiosta hyvin osaava, niin yritys voi maksaa hänelle niin kilpailukykyistä palkkaa että saavat hänet pidettyä. Mitään NHL:n pelaajaoikeuksia ei tarvita.

Kuka haluaa olla se kasvattajaseura jonka panostukset menee yleiseksi hyödyksi? Rakennat työntekijälle kovan osaamisen ja osaaja lähtee samantien rahan perässä kilpailijalle.

 

[Rushlow]

Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?

Harmi kun Paatero ei ole edes huonoin ja epäpätevin ministereistämme. Muutenkin koko hallitus on jäätävän huono. Sinä aikana kun olen politiikkaa seurannut niin heittämällä surkein ja epäpätevin porukka, joka on hallituksen muodostanut.

Alku oli lupaava kun Antti "On varmistettava, että tekoälyn kanssa voi kommunikoida suomeksi ja ruotsiksi" Rinteestä päästiin eroon. Toinen vaihtokin lisäsi pätevyyttä kun Kulmuni sössi itsensä ulos. Pekonen on näköjään ottanut taktiikaksi olla piilossa jossain mahdollisimman syrjässä. Maailmassa menossa hurjin virustauti aikoihin ja Sosiaali- ja terveysministeri Pekosta ei tosiaan ole näkynyt juuri missään vasta kuin nyt lähiviikkoina. Siihen asti hänen hommiaan hoiti ympäripyöreillä vastauksilla Saarikko.

Aktiivimalli(2) piti kuopata kun se oli niin umpisurkea niin mitä tuli tilalle; aktiivimalli 2:sta niin pahasti plagioitu työllisyysohjelma ettei edes Laura Huhtasaari kehtaisi esitellä sitä omanaan. Ja ne työllisyystavoitteet. Tyällisyyden nostamista 31 000 – 36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Eli oman kauden aikana ei ole tarkoitus edes saavuttaa vielä mitään - seuraavat hallitukset hoitaa.

Koronatukia tuli reippaasti, mutta veroelvytystä eivät halunneet käyttää toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sen sijaan rahaa niille jotka kertovat parhaiten tarinoita. Sekä toki niille jotka eivät ole koronasta kärsineet edes taloudellisesti (toimeentulotuen asiakkaat, ~90% näistä oli jo tmt-asiakkaita ennen koronaa).

Kokonaisarvosanana Marinin hallitukselle tähän mennessä 4-10 asteikolla 5½.

 

[Jani82]

Väkimäärä on mielestäni kuntien määrää oleellisempi tekijä, kun julkisen sektorin työntekujämäärää pohditaan. Niitä palveluita tarvitaan kuitenkin ihmisille, eikä kunnille. Mistä muuten tuo 14. kuukausipalkka tulee? 13. lienee lomaraha?

Julkisella puolellahan on lomaa reilu 7vk vuodessa kun tietyt vuodet on täynnä siihen päälle lomarahat ja tietyt alakohtaiset lisät niin ollaan hyvin lähellä 14kk palkkaa, joka maksetaan.
Työpanoksesta työnantaja sen sijaan nauttii vain tuon vähän reilun 10kk ajan, joten merkittävä tehokkuuslisä tulisi kun julkisen puolen lomat muutetaan normaaliin mittaan samalla kun työntehokkuus olisi samalla tasolla kuin yksityisellä.

Palveluita tehdään ihmisille sen sijaan hallintoa pidetään yllä kuntien takia kun kuntien määrä olisi se n.50 kpl niin kuntien kyky vastata palveluista olisi ihan jotain muuta luokkaa kuin nyt. Sen sijaan nyt pidetään väkisin hengissä valtionosuuksien avulla älytöntä määrää pieniä kuntia joilla ei ole oikeasti elinkelpoisuutta, näiden kuntien kunnallisveroprosentin pitäisi olla yli 50% ja siltikään kunnan verotulot eivät riittäisi palveluiden ylläpitoon.
Ei samoja palveluita vaan voida saada jokaiseen pikku kuntaan kuin kasvukeskukseen se on ihmisen oma valinta missä asuu ja tietää samallla mitä palveluita on lähellä saatavilla. Jostain on vain lähdettävä kauemmaksi hakemaan tietyt palvelut joita tarvitsee ehkä kerran pari vuodessa tai harvemmin.

Sote uudistuksen seurauksena voi sanoa suoraan kustannusten tulevan kasvamaan merkittävästi kun julkisella puolella on maksettava kaikista tehtävistä saman verran niin palkkojen harmonisoiti tulee maksamaan vuosi tasolla satoja miljoonia jos edes riittää. Jos käytössä olisi nykyjärjestelmä mutta sillä erolla, että kuntia olisi vain 50 nykyisen yli 300 sijasta niin kustannusten harmonisointi olisi pienempi kustannus ja tehokkuutta saataisin samalla tavalla.

 

[Remy Martin]

Kuka haluaa olla se kasvattajaseura jonka panostukset menee yleiseksi hyödyksi? Rakennat työntekijälle kovan osaamisen ja osaaja lähtee samantien rahan perässä kilpailijalle.

Voi tietysti vaihtoehtoisesti yrittää olla se kilpailija joka ostaa niitä osaajia kovalla rahalla sieltä kasvattajaseurasta. Jos noin ylipäätään työntekijällä on sellainen osaaminen että muuallekin kelpaa, niin silloin sellaiselle osaajalle kannattaa maksaa mikäli hänet haluaa talossa pitää.

 

[dana77]

Kuka haluaa olla se kasvattajaseura jonka panostukset menee yleiseksi hyödyksi? Rakennat työntekijälle kovan osaamisen ja osaaja lähtee samantien rahan perässä kilpailijalle.

Tekee niille sitten määräaikaiset sopimukset. Tai ottaa osakkaaksi. Tai sitouttaa optio/bonus-ohjelmalla. Vaihtoehtoja on vaikka kuinka.

 

[Jymäkkä]

Julkisella puolellahan on lomaa reilu 7vk vuodessa kun tietyt vuodet on täynnä siihen päälle lomarahat ja tietyt alakohtaiset lisät niin ollaan hyvin lähellä 14kk palkkaa, joka maksetaan.
Työpanoksesta työnantaja sen sijaan nauttii vain tuon vähän reilun 10kk ajan, joten merkittävä tehokkuuslisä tulisi kun julkisen puolen lomat muutetaan normaaliin mittaan samalla kun työntehokkuus olisi samalla tasolla kuin yksityisellä.

Palveluita tehdään ihmisille sen sijaan hallintoa pidetään yllä kuntien takia kun kuntien määrä olisi se n.50 kpl niin kuntien kyky vastata palveluista olisi ihan jotain muuta luokkaa kuin nyt. Sen sijaan nyt pidetään väkisin hengissä valtionosuuksien avulla älytöntä määrää pieniä kuntia joilla ei ole oikeasti elinkelpoisuutta, näiden kuntien kunnallisveroprosentin pitäisi olla yli 50% ja siltikään kunnan verotulot eivät riittäisi palveluiden ylläpitoon.
Ei samoja palveluita vaan voida saada jokaiseen pikku kuntaan kuin kasvukeskukseen se on ihmisen oma valinta missä asuu ja tietää samallla mitä palveluita on lähellä saatavilla. Jostain on vain lähdettävä kauemmaksi hakemaan tietyt palvelut joita tarvitsee ehkä kerran pari vuodessa tai harvemmin.

Sote uudistuksen seurauksena voi sanoa suoraan kustannusten tulevan kasvamaan merkittävästi kun julkisella puolella on maksettava kaikista tehtävistä saman verran niin palkkojen harmonisoiti tulee maksamaan vuosi tasolla satoja miljoonia jos edes riittää. Jos käytössä olisi nykyjärjestelmä mutta sillä erolla, että kuntia olisi vain 50 nykyisen yli 300 sijasta niin kustannusten harmonisointi olisi pienempi kustannus ja tehokkuutta saataisin samalla tavalla.

No en mä mistään alakohtaisista lisäpalkoista ole tietoinen, ainakaan kovin laajasti noita ei makseta. Tarkoitin tuolla väkimäärällä sitä, että taitaa asukkaitakin olla miljoonan verran enemmän verrattuna 80-lukuun. Ihan samaa mieltä siitä, että kuntia olisi varaa vähentää, ei ehkä ihan 50, mutta 100-200 välillä pitäisi riittää. Näitä maakuntahimmeleitä ei tarvittaisi lainkaan.

 

[adolf]

Tästä hyvin kapeasta omaan kokemukseeni julkisella puolella perustuvasta ruohonjuuritason näkövinkkelistä pari sanaa:

Työkulttuuri on vuosikymmenien myötä muodostunut sellaiseksi, että sillä ei ole niin väliä, että mikä on oma työpanos. Palkka juoksee joka tapauksessa pelkästään siitä, että ilmestyt työpaikalle täyttämään työaikakortin ja vietät siellä sen siinä sanotun ajan. Käsitys siitä, että mitä varten työpaikka on ihmisellä olemassa, on omasta mielestäni hyvinkin erikoinen. Tämä näkyy eritoten niissä kaikkein pisimpään talossa olleissa. Uudet työntekijät ovat valtaosin hyviä työntekijöitä.

Sitten jos mennään oksia ylöspäin, niin sellainen mielikuva ainakin alhaalta päin katsottuna on syntynyt, että myös siellä organisaation ylemmillä tasoilla on paljon ihmisiä töissä, joilla ei osaaminen ja/tai ahkeruus mitenkään korreloi sen tehtävän vaatimusten ja palkkatason kanssa, mutta jotenkin ihmeellisesti ovat silti tehtäväänsä päässeet. Tai siis tämä ei ole pelkkää mielikuvaa, vaan ihan tietoakin. Nämä ovat myös usein niitä pitkään talossa olleita, mutta eivät välttämättä aina. Luonnollisesti asiassa on sitten sellaiset seuraamukset, että jos siellä ylemmällä oksalla on sellainen ihminen töissä, jonka osaaminen/panostaminen ei riitä siihen hommaan, niin se säteilee myös sitten alaspäin siellä oleviin ihmisiin, joka taas omalla tavallaan rapauttaa toiminnan ja kulttuurin laatua.

Kierre jota on jatkunut nähdäkseni helvetin pitkään. Puhutaan oikeasti vuosikymmenistä.

Ei liittynyt mitenkään Sanna Marinin hallitukseen, joten pahoittelut off-topicista.

 

[Jymäkkä]

Tästä hyvin kapeasta omaan kokemukseeni julkisella puolella perustuvasta ruohonjuuritason näkövinkkelistä pari sanaa:

Työkulttuuri on vuosikymmenien myötä muodostunut sellaiseksi, että sillä ei ole niin väliä, että mikä on oma työpanos. Palkka juoksee joka tapauksessa pelkästään siitä, että ilmestyt työpaikalle täyttämään työaikakortin ja vietät siellä sen siinä sanotun ajan. Käsitys siitä, että mitä varten työpaikka on ihmisellä olemassa, on omasta mielestäni hyvinkin erikoinen. Tämä näkyy eritoten niissä kaikkein pisimpään talossa olleissa. Uudet työntekijät ovat valtaosin hyviä työntekijöitä.

Sitten jos mennään oksia ylöspäin, niin sellainen mielikuva ainakin alhaalta päin katsottuna on syntynyt, että myös siellä organisaation ylemmillä tasoilla on paljon ihmisiä töissä, joilla ei osaaminen ja/tai ahkeruus mitenkään korreloi sen tehtävän vaatimusten ja palkkatason kanssa, mutta jotenkin ihmeellisesti ovat silti tehtäväänsä päässeet. Tai siis tämä ei ole pelkkää mielikuvaa, vaan ihan tietoakin. Nämä ovat myös usein niitä pitkään talossa olleita, mutta eivät välttämättä aina. Luonnollisesti asiassa on sitten sellaiset seuraamukset, että jos siellä ylemmällä oksalla on sellainen ihminen töissä, jonka osaaminen/panostaminen ei riitä siihen hommaan, niin se säteilee myös sitten alaspäin siellä oleviin ihmisiin, joka taas omalla tavallaan rapauttaa toiminnan ja kulttuurin laatua.

Kierre jota on jatkunut nähdäkseni helvetin pitkään. Puhutaan oikeasti vuosikymmenistä.

Ei liittynyt mitenkään Sanna Marinin hallitukseen, joten pahoittelut off-topicista.

Tässä ilmeisesti puhutaan hallinnosta? Itse siis olen opetusalalla, ja siellä tällaista tilannetta tai kehitystä ei ole nähtävillä, vaikka toki nämä motivaationsa menettäneet opet eläkevuosia odottamassa on aito ilmiö ja kuulunee tähän. Kokemusta muilta suorittavilta aloilta ei ole, mutta ei minun korviini vastaavaa ole esimerkiksi sairaanhoidostakaan kuulunut, josta kaikki tuntenevat jonkin verran työntekijöitä.

Kirjoitin aiemmin, että julkisella ei ole ollut tapana irtisanomisia jaella, ja tässä lienee yksi varjopuoli. Joihinkin tehtäviin ne epäkelvotkin sitten ajan saatossa ajautuvat;)

 

[Jani82]

Tässä ilmeisesti puhutaan hallinnosta? Itse siis olen opetusalalla, ja siellä tällaista tilannetta tai kehitystä ei ole nähtävillä, vaikka toki nämä motivaationsa menettäneet opet eläkevuosia odottamassa on aito ilmiö ja kuulunee tähän. Kokemusta muilta suorittavilta aloilta ei ole, mutta ei minun korviini vastaavaa ole esimerkiksi sairaanhoidostakaan kuulunut, josta kaikki tuntenevat jonkin verran työntekijöitä.

Kirjoitin aiemmin, että julkisella ei ole ollut tapana irtisanomisia jaella, ja tässä lienee yksi varjopuoli. Joihinkin tehtäviin ne epäkelvotkin sitten ajan saatossa ajautuvat;)

Toinen asia mikä on tuonut tuota "turhaa" porukkaa julkisella puolelle on kuntien yhdistymisten mukana tullut irtisanomissuoja. Toisin sanoen niitä kustannussäästöjä ei ole saatu ja sitten on keksitty ties mitä virkaa porukalle vaikka omat hommat olisi loppuneet.
Tuo irtisanomissuoja on sinänsä ihan järkyttävä juttu kun yhdistymisten tarkoituksena on tehostaa toimintaa niin silti sitä organisaatiota ei saa kehittää ja virtaviivaistaa.

 

[Tadu]

Tästä hyvin kapeasta omaan kokemukseeni julkisella puolella perustuvasta ruohonjuuritason näkövinkkelistä pari sanaa:

Työkulttuuri on vuosikymmenien myötä muodostunut sellaiseksi, että sillä ei ole niin väliä, että mikä on oma työpanos. Palkka juoksee joka tapauksessa pelkästään siitä, että ilmestyt työpaikalle täyttämään työaikakortin ja vietät siellä sen siinä sanotun ajan. Käsitys siitä, että mitä varten työpaikka on ihmisellä olemassa, on omasta mielestäni hyvinkin erikoinen. Tämä näkyy eritoten niissä kaikkein pisimpään talossa olleissa. Uudet työntekijät ovat valtaosin hyviä työntekijöitä.

Sitten jos mennään oksia ylöspäin, niin sellainen mielikuva ainakin alhaalta päin katsottuna on syntynyt, että myös siellä organisaation ylemmillä tasoilla on paljon ihmisiä töissä, joilla ei osaaminen ja/tai ahkeruus mitenkään korreloi sen tehtävän vaatimusten ja palkkatason kanssa, mutta jotenkin ihmeellisesti ovat silti tehtäväänsä päässeet. Tai siis tämä ei ole pelkkää mielikuvaa, vaan ihan tietoakin. Nämä ovat myös usein niitä pitkään talossa olleita, mutta eivät välttämättä aina. Luonnollisesti asiassa on sitten sellaiset seuraamukset, että jos siellä ylemmällä oksalla on sellainen ihminen töissä, jonka osaaminen/panostaminen ei riitä siihen hommaan, niin se säteilee myös sitten alaspäin siellä oleviin ihmisiin, joka taas omalla tavallaan rapauttaa toiminnan ja kulttuurin laatua.

Kierre jota on jatkunut nähdäkseni helvetin pitkään. Puhutaan oikeasti vuosikymmenistä.

Ei liittynyt mitenkään Sanna Marinin hallitukseen, joten pahoittelut off-topicista.

Valtion eräässä virastossa työskentelevänä allekirjoitan tämän 100-prosenttisesti.

Iso osa työntekijöistä on toki erittäin pätevää ja ahkeraa sakkia, mutta löytyy todella paljon ihan selviä virherekrytointeja jokaiselta tasolta.

 

[adolf]

Tässä ilmeisesti puhutaan hallinnosta?

Ihan läpi koko organisaatiosta.

 

[finnjewel]

Pitkän virastouran läpikäyneenä nostan esille yhden muutoksen, joka on tapahtunut vuosien aikana. Vielä viime vuosituhannella kollegat pystyivät melko hyvin vastaamaan myös sellaisiin tiedusteluihin, jotka tulivat "väärälle" tai poissa olevalle henkilölle. Nykyään työtehtävät ovat niin tiukkarajaisia ja erikoisosaamista vaativia, että melkein kaikkiin asioihin osaa tai uskaltaa vastata vain juuri sitä tiettyä tehtävää hoitava henkilö.
Johto lässyttää kunnianhimoisesti "yhden luukun periaatteesta", mutta sellainen lipuu yhä kauemmaksi. Verkossa oleva ohjeistuskin pitää tehdä niin lyhyeksi kuin mahdollista, ja tämän takia tarkentavia kysymyksiä tulee todella paljon, koska ohjeissa ei saa mennä yksityiskohtiin.

 

[Oto Hascak]

Tämän vuoksi työelämän pitäisi olla nykyistä joustavampaa siten, että tehtävien uudelleenmäärittely, siirtäminen toisiin tehtäviin, palkan alentaminen yms. pitäisi olla mahdollista entistä helpommin. Koko organisaation kannalta on tuhoisaa, jos avainpaikalla on henkilö, joka ei kykene tai halua kyetä hoitamaan tehtäväänsä kunnolla. Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat ja täysin itsestäänselvyytenä tulisi olla jatkuva kouluttautuminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen. Tämä olisi työntekijällekin se helpompi ja mielekkäämpi tie kuin irtisanominen (joka Suomessa esim. taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei ole kansainvälisesti vertaillen mitenkään erityisen vaikeaa).

Tää jotenkin haiskahtaa case Haavistolta :)

 

[dana77]

Minä olen joskus aiemmin sanonut, että Suomessa pitäisi olla laki, että työsopimuksen maksimikesto on 5v. Sitä voidaan molemminpuolisella sopimisilla jatkaa joko samoilla ehdoilla tai uusilla ehdoilla. Tämä olisi sekä työntekijän että työnantajan etu pitkässä juoksussa. Kukaan ei jämähtäisi kuvittelemaan että työpaikka on ikuinen eläkevirka vaan ihmiset pitäisivät omasta osaamisestaan ja markkina-arvostaan huolto.

Koska tähän ei päästä, niin jokaisessa toimivassa organisaatiossa pitäisi pitää viiden vuoden välein pitää YT:t ja siivota väärässä paikassa olevat ulos.

 

[DonTirri]

Minä olen joskus aiemmin sanonut, että Suomessa pitäisi olla laki, että työsopimuksen maksimikesto on 5v. Sitä voidaan molemminpuolisella sopimisilla jatkaa joko samoilla ehdoilla tai uusilla ehdoilla. Tämä olisi sekä työntekijän että työnantajan etu pitkässä juoksussa. Kukaan ei jämähtäisi kuvittelemaan että työpaikka on ikuinen eläkevirka vaan ihmiset pitäisivät omasta osaamisestaan ja markkina-arvostaan huolto.

Koska tähän ei päästä, niin jokaisessa toimivassa organisaatiossa pitäisi pitää viiden vuoden välein pitää YT:t ja siivota väärässä paikassa olevat ulos.

Tuollainen järjestely ei toimisi esim. Kaupan alalla. Kaupanalan TESsissä palkka määrittyy pitkälti kokemuksen mukaan. Jos työsopparin kesto on max.5v niin siinä helposti työntekijä ylittää 2 kokemusrajaa ja on täten kalliimpi kuin palkatessa. Joten jos soppari on rajattu viiteen vuoteen, mikään ei estä kauppiasta systemaattisesti nuorentamasta/halventamasta porukkaa.

Ja ne jotka ajattelevat ettei tuota tapahtuisi, ovat naiiveja. Varsinkin pienissä marketeissa marginaalit ovat niin pieniä että se kalleus painaa enemmän kuin työpanos. Kokemusta tästä on.

 

[Noppa10]

Tuollainen järjestely ei toimisi esim. Kaupan alalla. Kaupanalan TESsissä palkka määrittyy pitkälti kokemuksen mukaan. Jos työsopparin kesto on max.5v niin siinä helposti työntekijä ylittää 2 kokemusrajaa ja on täten kalliimpi kuin palkatessa. Joten jos soppari on rajattu viiteen vuoteen, mikään ei estä kauppiasta systemaattisesti nuorentamasta/halventamasta porukkaa.

Ja ne jotka ajattelevat ettei tuota tapahtuisi, ovat naiiveja. Varsinkin pienissä marketeissa marginaalit ovat niin pieniä että se kalleus painaa enemmän kuin työpanos. Kokemusta tästä on.

Niin, mä oletan että @dana77 viittasikin tuohon asiayhteyteen koulutukseen käytetyistä rahoista.. Ihan hirveästi en usko, että keskiverto kaupan työntekijän kouluttaminen työnantajalle kustantaa...

 

[ultrar]

Ihan hirveästi en usko, että keskiverto kaupan työntekijän kouluttaminen työnantajalle kustantaa...

Kyllä se kustantaa. Esim. pääkaupunkiseudulla työsuhteet ovat matalapalkka-alalla usein kovin lyhyitä ja uuden työntekijän rekrytointi, perehdytys ja koulutus muodostaa merkittävän osan työntekijän kustannuksista. Monin paikoin vaihtuvuus saattaa olla noin 30% luokkaa ja ylikin, joten niitä koulutettavia on paljon.

Maakunnissa tilanne on toki hiukan erilainen.

 

[DonTirri]

Niin, mä oletan että @dana77 viittasikin tuohon asiayhteyteen koulutukseen käytetyistä rahoista.. Ihan hirveästi en usko, että keskiverto kaupan työntekijän kouluttaminen työnantajalle kustantaa...

Kyllä niistäkin kuluja tulee. Vaikka ihan perus kassaperehdytyksellä menisi ni se ottaa yleensä väh. 2 työvuoroa jolloin siellä on joku vahtaamassa seläntakana eli ylimääränen työntekijä vuorossa. Tähän päälle lisäpalveluperehdytykset (Kesko varsinkin on ottanut marketteihinsa paljon eri palveluja jotka kassatyöntekijän tulee osata kuten posti/matkahuolto/veikkaus/HSL yms) jotka vievät oman aikansa. Sitten vielä päälle ikäraja/hygienia-passit jos kyseessä on täysin uusi työntekijä.

Silti uuden koulutus on halvempaa kuin isommalla kokemuslisällä työskentelevän pitäminen.

 

[dana77]

Tuollainen järjestely ei toimisi esim. Kaupan alalla. Kaupanalan TESsissä palkka määrittyy pitkälti kokemuksen mukaan. Jos työsopparin kesto on max.5v niin siinä helposti työntekijä ylittää 2 kokemusrajaa ja on täten kalliimpi kuin palkatessa. Joten jos soppari on rajattu viiteen vuoteen, mikään ei estä kauppiasta systemaattisesti nuorentamasta/halventamasta porukkaa.

Ja ne jotka ajattelevat ettei tuota tapahtuisi, ovat naiiveja. Varsinkin pienissä marketeissa marginaalit ovat niin pieniä että se kalleus painaa enemmän kuin työpanos. Kokemusta tästä on.

Ja tämäkö olisi huono asia? Jos tuottavuus ei kasva sen vertaa, että ne kattaisivat kokemuslisät, niin miksi sellainen lisä pitäisi olla?