Sanna Marinin hallitus

  • 2 577 796
  • 21 526

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Monacoa usein arvostellaan vasemmiston toimesta veroparatiisiksi ja siellähän kieltämättä ei ole ollenkaan tuloveroa. Monacossa asuu 38 000 ihmistä. Samaan aikaan Helsingissä 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa, eli Suomi on suurempi veroparatiisi kuin Monaco.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Monacoa usein arvostellaan vasemmiston toimesta veroparatiisiksi ja siellähän kieltämättä ei ole ollenkaan tuloveroa. Monacossa asuu 38 000 ihmistä. Samaan aikaan Helsingissä 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa, eli Suomi on suurempi veroparatiisi kuin Monaco.

Pistetäänpäs luvut prosentteina ja moninkertaisesti toisessa maassa on tuloverottomia kuin toisessa: Monacossa on väestöä sinun viestissäsi mainitsemasi 38000 asukasta, joista kukaan ei maksa tuloveroa. Prosentteina tuo tekee 100%. Helsingin uutisten mukaan (alkuperäinen lähde Uutissuomalainen) Suomessa oli yli 600000 asukasta, jotka eivät maksaneet lainkaan tuloveroa vuonna 2018. Suomessa oli asukkaita vuonna 2018 noin 5513000 . Kun jaetaan ei tuloveroa maksaneiden määrä väkiluvun määrällä ja kerrotaan 100, saadaan prosentiksi noin 10,88%. Kun Monacon prosenttiluku jaetaan Suomen prosenttiluvulla, saadaan tulokseksi noin 9,19. Eli Monaco on Suomea noin 9,19-kertaisesti veroparatiisisempi.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Kai tämä hallituksen ketju on akuutein Suomen pulssin mittaaja, siispä Jonkun tamperelaisen tohtoristyypin diagnoosin kirjaan tänne via Verkkouutiset (kok, oppositio)

Ongelmana tietysti on tämän Kujalan olevan tekniikan tohtori, dosentti ja jopa toimitusjohtaja eli kompetenssi tämän Baumolin taudin, vaiko syndrooman tajuamiseen on vajakkitasoinen.
Toista olisi vakuuttavuus, mikäli tautiluokittaja olisi yhteiskunta- tai hätätapauksessa jopa valtiotieteen tohtorin tasoinen ylipäätietäjä. Suomi on yhteiskunta ja valtio, turha on tekniikan pellen tehdä hätäisiä päätelmiä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.
BKT voi olla hämäävä mittari, mutta oliko paras kuitenkin työntekijöiden lukumäärä.
Jossain tilastoissa esitetään, että Suomessa julkinen sektori on vasta kolmanneksi isoin Ruotsin ja Tanskan jälkeen, kun täällä työntekijöitä 25% on julkisella sektorilla ja ruotsissa vastaava luku on 29%. En tiedä miten tuohon on laskettu esim yhtiötetyt valtionyhiöt eli Destiat ja muut, mutta asiaa voi laskea vielä niinkin, että Ruotissa työllisyysaste on sen kuutisen pinnaa korkeampi kuin Suomessa. Näin ollen, siinä missä kaikista työikäisistä Ruotsissa työskentelee yksityisellä sektorilla 54%, niin Suomessa vastaava luku on 52%. Niinpä loput ovat työttömiä tai julkisella sektorilla. Kai se nyt parempi on, että edes jotain hyödyllistä tekevät kun valtion kerran heille elannon maksaa yksityiseltä sektorilla kerätyillä verovaroilla (tämä jälkimmäinen on aina hyvä muistaa mainita).
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kai se nyt parempi on, että edes jotain hyödyllistä tekevät kun valtion kerran heille elannon maksaa yksityiseltä sektorilla kerätyillä verovaroilla (tämä jälkimmäinen on aina hyvä muistaa mainita).
No hyvä, että edes jotain maksatte, ettei tarvitse ilmaiseksi palveluja, sairaanhoitoa, koulutusta, poliisipalveluja ja maanpuolustusta tarjota ;)
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No hyvä, että edes jotain maksatte, ettei tarvitse ilmaiseksi palveluja, sairaanhoitoa, koulutusta, poliisipalveluja ja maanpuolustusta tarjota ;)
Näistä palveluista nyt vielä viitsiikin maksaa, mutta sitten sielä on paljon muutakin. Ylellä joku tekee sisustus tai kokkiohjelmia, joku pyörittelee irtisanomissuojan turvin kuntaliitoksen jälkeen peukaloitaan, joku tarjoaa vuokra-asuntoja jotka yksityinen sektori hoitaisi kustannustehokkaammin, joku valtion piikkiin elokuvia tai muuta taidetta, joku tekee kiinteistö, siivous tai ruokapalveluja myyntiin asti. Eihän näistä saisi tingittyä kuin sen prosentin tai pari, mutta ne on isoja ja kalliita prosentteja.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.
Silti Suomessa työskentelee julkisella sektorilla saman verran ihmisiä kuin maissa joissa asuu 10-kertaa enemmän ihmisiä, ei täällä tarvita julkista sektoria kuin 10% BKT:n edestä kun se toimii niin tehottomasti verrattuna yksityiseen.

Lisäksi kokoajan tehdään järkyttäviä ratkaisuja myymällä perusinfraa pois kun kunnilla ei ole rahaa ja näitä elinkelvottomia kuntia halutaan silti pitää yllä. Tai Koronatukien varjolla osa kunnista tekee nyt positiivisia talouslukuja miten noin paljon ylimääräistä rahaa on riittänyt sinne kun ei ole edes lomautettu henkilöstöä tai muuten osallistuttu taloustalkoisiin?


Nimenomaan julkisen puolen todella isoilla leikkauksilla mm. kuntien määrään ja jättämällä nämä uudet maakunta himmelit rakentamatta on mahdollista pelastaa tämän maan talous.
Sitä ei vaan uskalleta tehdä kun kepu menettäisi kaiken kun kuntien määrä tippuisi sinne maksimisaan 50 nurkille ja sote hoidettaisiin yliopistosairaaloiden kautta.

Tällöin nimenomaan hallintoon menevät rahat menisivät kenttä tasolle, toki isot määrät ihmisiä menettäisi takuuvarmat työpaikat julkisella puolella joissa ei ole tulosvastuuta mutta valtion kassan kannalta tämä olisi loistava teko.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Julkisten menojen kasvu johtuu enimmäkseen asioista, jotka ei liity mitenkään julkisen työntekijämäärään. Kuten eläkemenot, sote-kulut(pääsyy tässä väestön ikääntyminen) ja erilaisten tukien kasvu. Itseään ei kannata huijata sillä, että tämä ratkeaa "laiskaa julkista sektoria" tehostamalla.

@dana77 ja yleisestikin: Totta kai julkisella on karsimisen varaa ja noissa "hyvissäkin" palveluissa tehostamisen. Valtaosa julkisen työntekijöistä on kuitenkin näissä ihan hyödyllisissä töissä, ja byrokraateistakin melko iso joukko tarpeellisia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
@dana77 ja yleisestikin: Totta kai julkisella on karsimisen varaa ja noissa "hyvissäkin" palveluissa tehostamisen. Valtaosa julkisen työntekijöistä on kuitenkin näissä ihan hyödyllisissä töissä, ja byrokraateistakin melko iso joukko tarpeellisia.
Minun on vaikea suhtautua tähän näin huolettamasti. Tottakai suurin osa on hyödyllisiä ja varmasti 95%:kin. Kuitenkin valtio velkaantuu muutama miljardi euroa vuodessa ilman koronaakin ja samaan aikaan julkisella sektorilla hassataan ei-hyödyllisien palveluiden tuottamiseen muutama miljardi vuodessa ja silti asialle ei tehdä mitään. Tämn pitäisi olla match made in heaven.

Tukijärjestelmien tehottomuus ja haitallisuus sitten vielä erikseen.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Julkisen sektorin koko on noin 20% tai vähän alle koko kansantaloudesta (voidaan mitata arvonlisällä). Nuo BKT-vertailut on vähän hassuja, koska niistä asiaa tuntematon saattaa saada kuvan, että BKT rakentuu julkisista menoista + yksityisistä menoista, joista edellinen kattaa suurimman osan. Näinhän ei ole laita. Yksityiset menot ovat muuten noin 180% bruttokansantuotteesta, jos samaa logiikkaa käytetään. Ei siksi, että väittäisin Suomen julkisen sektorin olevan pienen. Suuri se on kansainvälisessä vertailussa.
On aina vähän outoa kun aletaan kritisoimaan käytettyjä mittareita sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse kerrottuun asiaan. BKT on ihan hyvä mittari siinä missä jokin muukin, kunhan sitä samaa mittaria käytetään kaikkiin vertailtaviin kohteisiin. Tässä tapauksessa ei ole mitään syytä kritisoida BKT:n käyttöä kun sitä on käytetty myös niiden vertailtavien maiden osalta. Sitten toki näin olisi jos voidaan osoittaa, että vertailtavat maat mittaa BKT:n määrää eri tavalla, mutta tätähän et edes pyrkinyt osoittamaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tukijärjestelmän suuruutta tarkastelemalla huomaa hyvin äkkiä, että koko kestävyysvaje voi korjattavissa se purkamalla. Toki julkisten palveluiden tehostaminen on kannatettavaa kehittämällä uusia ratkaisuja.
No tukijärjestelmässäkin on sama asia, että 90-95% niistä on hyödyllisiä, mutta se ei ole syy olla puuttumatta niihin loppuihin.
Nämä kun tehtäisiin molemmat, niin maan veroastetta saataisiin laskettua ja kilpailukykyä nostettua, enkä minä ymmärrä miksei tätä suhteellisen yksinkertaista asiaa ymmärretä niin laajasti, että saataisiin myös tehtyä.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Otin kantaa itse asiaan eli julkisen sektorin kokoon. Maltetaan nyt vain lukea ne viesti loppuun ennen purkautumista näppäimistölle. BKT-vertalun heikkous on kyllä yleisesti esitetty muuallakin (ks. alla) ja julkisten menojen maakohtaisen vertailun vaikeudet on yleisesti tiedossa: esim. eläkejärjestelmien tyystin erilaiset rakenteet, verovähennysten ja -palautusten merkitys yms. tekee vertailusta vaikeaa. Tällaista "outoa" keskustelua taloustieteilijätkin käyvät.

Et edelleenkään ole tarttunut asiaan. Ei ole mitään merkitystä onko kyseessä BKT jos verrataan toiseen maahan ja täysin vastaavaan tilastoon. Kyse ei silloin ole siitä onko 58 tai 57% harhaanjohtavaa kun molemmista maista on valittu se sama mittari käytettäväksi. Kannattaisi ehkä itse lukea mitä toiset kirjoittaa ennen kuin alkaa purkautumaan. BKT on ihan validi mittari jos vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Voidaan toki ottaa jokin muukin mittari vertailtavaksi, mutta niin kauan kuin molemmista maista käytetään samaa lähtöarvoa niin lopputuloskin on sama. Toki voit yrittää argumentoida sen mukaan, että jossain vertailumaassa esim siellä Vanuatulla mitataan asiat eri tavalla, et vain vieläkään ole sitä tehnyt.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Et edelleenkään ole tarttunut asiaan. Ei ole mitään merkitystä onko kyseessä BKT jos verrataan toiseen maahan ja täysin vastaavaan tilastoon. Kyse ei silloin ole siitä onko 58 tai 57% harhaanjohtavaa kun molemmista maista on valittu se sama mittari käytettäväksi. Kannattaisi ehkä itse lukea mitä toiset kirjoittaa ennen kuin alkaa purkautumaan. BKT on ihan validi mittari jos vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Voidaan toki ottaa jokin muukin mittari vertailtavaksi, mutta niin kauan kuin molemmista maista käytetään samaa lähtöarvoa niin lopputuloskin on sama. Toki voit yrittää argumentoida sen mukaan, että jossain vertailumaassa esim siellä Vanuatulla mitataan asiat eri tavalla, et vain vieläkään ole sitä tehnyt.
Ulkopuolelta sen verran, että kai pointti oli se, että iso osa lukee tuon niin, että julkinen käyttäisi 60 % kaikista rahoista, mikä ei siis pidä paikkaansa. Sinänsä toki BKT ihan validi mittari, jos verrokeissa sama.

Se pitää tietenkin huomioida, mitä julkiseen sektoriin missäkin kuuluu, eikä vain verrata julkisen suhdetta BKT:seen.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ulkopuolelta sen verran, että kai pointti oli se, että iso osa lukee tuon niin, että julkinen käyttäisi 60 % kaikista rahoista, mikä ei siis pidä paikkaansa. Sinänsä toki BKT ihan validi mittari, jos verrokeissa sama.

Se pitää tietenkin huomioida, mitä julkiseen sektoriin missäkin kuuluu, eikä vain verrata julkisen suhdetta BKT:seen.
Tottakai pitää ymmärtää, että mistä asiassa on kyse, mutta jos kritisoi käytettyä mittaristoa niin sitten pitäisi kertoa miksi mittaristo on väärässä ja miksi se ei osoita haluttua asiaa. Nythän ei millään tavalla perusteltu sitä miksi julkisten menojen osuus suhteessa BKT:hen olisi väärä mittari kun vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Tartuttiin vain siihen, että BKT on väärä mittari, joten aivan luonnollista on kysyä, että miksi se olisi väärä mittari ja miten lopputulos sen kritisoijan mielestä muuttuu jos vaihdetaan mittari johonkin toiseen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Minun on vaikea suhtautua tähän näin huolettamasti. Tottakai suurin osa on hyödyllisiä ja varmasti 95%:kin. Kuitenkin valtio velkaantuu muutama miljardi euroa vuodessa ilman koronaakin ja samaan aikaan julkisella sektorilla hassataan ei-hyödyllisien palveluiden tuottamiseen muutama miljardi vuodessa ja silti asialle ei tehdä mitään. Tämn pitäisi olla match made in heaven.

Tukijärjestelmien tehottomuus ja haitallisuus sitten vielä erikseen.
No en minäkään varsinaisesti huolettomasti suhtaudu. Loppupeleissä oma ansiotasokin riippuu julkisen puolen kestävyydestä. Mutta siis julkinen puoli olisi helisemässä ilman työntekijämäärän kasvuakin, ja osin työntekijämäärän kasvu myös perusteltua johtuen juuri näistä ulkoisista syistä, mm. vanhusten hoivatarpeen kasvusta ja ikääntyvä väestö kuluttaa muutenkin enemmän terveyspalveluja.

Julkisella silti myös ns. hyvien aikojen tapa, että juurikaan ketään ei irtisanota. Tässä on hyvääkin, mutta ei tarpeettomaksi käyneitä virkoja pitäisi väkisin ylläpitää. Ja se palvelujen läpikäyminen ja priorisointi pitäisi tehdä. Mitkä kuuluu kuntien ja valtion tarjotraviin, mitkä taas ei. Kaikenlaista on ajan saatossa hiipinyt mukaan, ja tosiaan poistaminen ollut aina vaikeampaa.
 
Viimeksi muokattu:

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Tartun tähän. Mitä on ne maat, joissa on 50-60 miljoonaa ihmistä ja julkisella puolella työskentelee vain n. 600 000 työntekjää?

Autan sinua: Kolumbia saattaa olla lähellä tuota. Seuraavaksi kysynkin, että haluammeko tänne Kolumbian kaltaisen poliisilaitoksen, terveydenhuollon, maanpuolustuksen ja koulutuksen?
Ei ne olekkaan niitä osia mistä hallintoa tulee supistaa, pelkästään Suomen kunnissa oli 80-luvulla 100000 ihmistä vähemmän töissä kuin nyt vaikka kuntia oli lähemmäs sata enemmän kuin nyt.
Kuntien määrät sinne 50kpl tienoille siinä tippuisi merkittävä määrä hallintoa ja luottamustehtävissä toimivaa porukkaa, toki toimivasta hillotolpasta luopuminen on vaikeaa.
Eikä yritettäisi jo valmiiksi rakennevikaista maakuntahimmeliä edes rakentaa vaan kaikki viidelle isolle yliopistosairaaloiden johtamille alueille ja näiden johtoon jotain muuta porukkaa kuin lääkäreitä niin tehokkuutta haetaan myös teollisuudesta tutuilla keinoilla.
Se sama lääkäri ottaa vastaan terveyskeskuksessa 20 potilasta päivässä kun ottaa saman määrän potilaita illassa yksityisellä. Lisäksi julkisella maksetaan palkkoja vuodessa pahimmillaan yli 14kk edestä ja työpanosta saadaan reilun 10kk edestä, se jos mikä on täysin tehotonta toimintaa.
 

penalalli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Leeds United
Aamustudiossa on Ohisalo jatkamassa Marinin hallituksen tiedotustapaa.
Puhetta tulee hymyn säestämänä kuin pupulla paskaa, mutta sisältö puuttuu kokonaan.
 
Aamustudiossa on Ohisalo jatkamassa Marinin hallituksen tiedotustapaa.
Puhetta tulee hymyn säestämänä kuin pupulla paskaa, mutta sisältö puuttuu kokonaan.

No en nyt tiedä puuttuuko kokonaan, ainakin sivumennen olin kuulevani suomalainen vanhempi humaltunut mies kun puhuttiin nuorten maahanmuuttajien jengiytymisestä ja rikoksista.
 

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Sirpa Paatero:

”Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.”

Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Sirpa Paatero:

”Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.”

Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?
Tietosuojakin on tärkeä asia, paitsi kun on kyse rikkaan porvarin tietosuojasta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ei ne olekkaan niitä osia mistä hallintoa tulee supistaa, pelkästään Suomen kunnissa oli 80-luvulla 100000 ihmistä vähemmän töissä kuin nyt vaikka kuntia oli lähemmäs sata enemmän kuin nyt.
Kuntien määrät sinne 50kpl tienoille siinä tippuisi merkittävä määrä hallintoa ja luottamustehtävissä toimivaa porukkaa, toki toimivasta hillotolpasta luopuminen on vaikeaa.
Eikä yritettäisi jo valmiiksi rakennevikaista maakuntahimmeliä edes rakentaa vaan kaikki viidelle isolle yliopistosairaaloiden johtamille alueille ja näiden johtoon jotain muuta porukkaa kuin lääkäreitä niin tehokkuutta haetaan myös teollisuudesta tutuilla keinoilla.
Se sama lääkäri ottaa vastaan terveyskeskuksessa 20 potilasta päivässä kun ottaa saman määrän potilaita illassa yksityisellä. Lisäksi julkisella maksetaan palkkoja vuodessa pahimmillaan yli 14kk edestä ja työpanosta saadaan reilun 10kk edestä, se jos mikä on täysin tehotonta toimintaa.
Väkimäärä on mielestäni kuntien määrää oleellisempi tekijä, kun julkisen sektorin työntekujämäärää pohditaan. Niitä palveluita tarvitaan kuitenkin ihmisille, eikä kunnille. Mistä muuten tuo 14. kuukausipalkka tulee? 13. lienee lomaraha?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat

Hallitukselta erinomainen linjaus puuttua kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön. Jatkossa siis yritys olisi velvollinen maksamaan työntekijälle 40-60 % palkasta sillä ajalla, kun tämä työntekijä on estynyt työllistymään kilpailukieltosopimuksen johdosta.

Nykyäänhän tilanne on ihan käsittämätön, kun kaiken maailman automyyjille ja sijoitusneuvojille rustataan kategorisesti kipailukieltosopimuksia, täysin lain hengen vastaisesti. Joskus taisi olla joku oikeusoppineen arvio, että alle 10 % laadituista kilpailukieltosopimuksista kestäisivät oikeusprosessin, jos työntekijä päättäisi oikeudessa kilpailukieltosopimuksen lainmukaisuuden testauttaa.

Nyt vain toivotaan, että kepu ei sorru yrittäjäjärjestöjen painostuksen edessä. Nyt jos koskaan on moinen lakimuutos mahdollista tehdä, kun elinkeinoelämän puudelipuolue kokoomus on oppositiossa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt vain toivotaan, että kepu ei sorru yrittäjäjärjestöjen painostuksen edessä. Nyt jos koskaan on moinen lakimuutos mahdollista tehdä, kun elinkeinoelämän puudelipuolue kokoomus on oppositiossa.

Tilanne on ollut järjetön. Itse olen tyytyväinen, että hallitus on ottanut tämän esille. Pohjakin löytyi helposti, kun Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén teki asiasta lakialoitteen jo vuonna 2019. Malli, jossa työnantaja määrätään maksamaan kompensaatiota karenssiajasta, on olemassa jo Norjassa ja Sirénin lakialoite seurasi Norjan mallia. Niin näköjään hallituksenkin.
 

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tilanne on ollut järjetön. Itse olen tyytyväinen, että hallitus on ottanut tämän esille. Pohjakin löytyi helposti, kun Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén teki asiasta lakialoitteen jo vuonna 2019. Malli, jossa työnantaja määrätään maksamaan kompensaatiota karenssiajasta, on olemassa jo Norjassa ja Sirénin lakialoite seurasi Norjan mallia. Niin näköjään hallituksenkin.

Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämä monitahoinen juttu. Kun työantaja panostaa runsaasti työntekijän koulutukseen, samalla työnantaja haluaa että panostus ei mene kilpailijalle. Missä menee win win?

Kyllä. Kilpailukiellot kuuluvat sopimuksiin ja itsekin olen niitä laittanut. Mutta melkoinen määrä on turhia. Rahalla ohjataan poistamaan turhat ja keskitytään todellisiin kieltoihin. Jos työnantaja on maksanut erityiskoulutuksen, siinä voi mielestäni harkita kieltoa ilman rahallista sanktiota. Isossa kuvassa kiellot ovat olleet sellaisia, että ne eivät oikeudessa kestäisi. Esim meillä pääjuristi totesi, että näitä voidaan kyllä tehdä, mutta katsokaa, että oikeuteen ei jouduta.

USA:ssa joissakin osavaltioissa kilpailukiellot on lainvastaisia ja ellen väärin muista, EU ei ole niitä hyvällä katsnut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös