Suomessa demarit ovat niin vasemmalla, että eivät ymmärrä mitä hyötyä rikkaista on yhteiskunnalle. Sen ymmärrän, että vasemmistonuoret ovat pihalla, mutta demareiden kanta perustunee todennäköisesti tarkoitukselliseen populismiin, jolla yritetään herravihan avulla saada kannatusta.
Jonkun pitää (tai siis pitäisi) tässä maassa omistaa yrityksiäkin ja investoida ja siihen tarvitaan varakkaita ihmisiä. Muidenkin siis kuin ulkomaalaisten. Valtio ei osaa ja yritykset, joissa omistus on hajautunut ihan sirpaleisiin eivät ole yhtä hyvin johdettuja, kuin sellaiset joissa iso omistaja käyttää isännän ääntä.
Aloitan sanomalla, että tämä vituttaa rankasti. Miksi helvetti meidän Suomalaisten pitää olla niin tyhmiä?
Hetki sitten myydyn Nevelin lisäksi Outokummun energia myytiin myös viime viikolla ulkomaisille pääomasijoittajille:
Miljoona euroa muuttui 80 miljoonaksi Outokummun kaupungin taikatempussa – Kuvio heijastaa energia-alan arvostuskertoimia
Kaupungin energiayhtiön arvo oli taseessa jotain aivan muuta kuin markkinahinta. Outokummun kaltaisissa tapauksissa riski on, että kunta juo kaiken: kulttuuritaloa ja monitoimihallia syntyy toinen toisensa perään, kirjoittaa Kyösti Jurvelin.www.kauppalehti.fi
Ranskalainen pääomasijoittaja ostaa energiayhtiö Nevelin – ”Aiomme kasvattaa yhtiötä, investoida ja palkata lisää henkilökuntaa”
Valtio-omisteisen Vapon omistamalla Nevelillä on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yli 130 energiantuotantolaitosta ja yli 40 kaukolämpöverkkoa. Velaton kauppahinta on noin 656 miljoonaa euroa.
En lähde tässä nyt puuttumaan siihen, että onko monopolien myynti fiksua vai ei ylipäätään, vaan haluaisin keskustella siihen miksi suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille. Kyse on ihan simppelistä matematiikasta ja insentiiveistä.
Tämä on juuri sitä, mistä puhutaan kun sanotaan että vasemmistopuolueet verottavat maan kuoliaaksi. Veronkorotuksilla on aina kustannus. Se ei ole nollasummapeliä tai neutraali tapa kerätä rahaa valtion kassaan ja tässä näemme sen seuraukset.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetään ansiotuloja, niin sitä vähemmän kertyy ihmisille pääomia, joita käyttää omistuksen hankkimiseen.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan yrityksiä, sitä vähemmän ne maksavat osinkoja ja sitä vähemmän houkuttelevia sijoituskohteita ne ovat.
Mitä kalliimmin Suomessa verotetaan pääomatuloja, sitä vähemmän on insentiiviä omistaa pörssiosakkeita.
Harjoitetun politiikan perusteella ei siis tarvitse ihmetellä, että suomalaiset eivät sijoita pörssiin ja että omistukset valuvat ulkomaille. Sitä saa mitä tilaa. Onko tässä vittu mitään järkeä?
Minä katson ja siellä oli mm. sellainen firma kuin Vacon, mutta sekin sitten myytiin Tanskalaisille. Mitä joskus olen viinaa asianomaisten kanssa juonut, niin ei ole entisillä omistajilla ihan äärimmäisen tiukkaa.
www.helsinginuutiset.fi
Monacoa usein arvostellaan vasemmiston toimesta veroparatiisiksi ja siellähän kieltämättä ei ole ollenkaan tuloveroa. Monacossa asuu 38 000 ihmistä. Samaan aikaan Helsingissä 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa, eli Suomi on suurempi veroparatiisi kuin Monaco.
Helsingissä yli 68 000 ihmistä ei maksa tuloveroa – tilastossa erottuu 2 ihmisryhmää
Raha: Helsingissä on 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa. Määrä räjähti pari vuotta sitten.
www.verkkouutiset.fi
BKT voi olla hämäävä mittari, mutta oliko paras kuitenkin työntekijöiden lukumäärä.
No hyvä, että edes jotain maksatte, ettei tarvitse ilmaiseksi palveluja, sairaanhoitoa, koulutusta, poliisipalveluja ja maanpuolustusta tarjota ;)
Näistä palveluista nyt vielä viitsiikin maksaa, mutta sitten sielä on paljon muutakin. Ylellä joku tekee sisustus tai kokkiohjelmia, joku pyörittelee irtisanomissuojan turvin kuntaliitoksen jälkeen peukaloitaan, joku tarjoaa vuokra-asuntoja jotka yksityinen sektori hoitaisi kustannustehokkaammin, joku valtion piikkiin elokuvia tai muuta taidetta, joku tekee kiinteistö, siivous tai ruokapalveluja myyntiin asti. Eihän näistä saisi tingittyä kuin sen prosentin tai pari, mutta ne on isoja ja kalliita prosentteja.
Silti Suomessa työskentelee julkisella sektorilla saman verran ihmisiä kuin maissa joissa asuu 10-kertaa enemmän ihmisiä, ei täällä tarvita julkista sektoria kuin 10% BKT:n edestä kun se toimii niin tehottomasti verrattuna yksityiseen.
Minun on vaikea suhtautua tähän näin huolettamasti. Tottakai suurin osa on hyödyllisiä ja varmasti 95%:kin. Kuitenkin valtio velkaantuu muutama miljardi euroa vuodessa ilman koronaakin ja samaan aikaan julkisella sektorilla hassataan ei-hyödyllisien palveluiden tuottamiseen muutama miljardi vuodessa ja silti asialle ei tehdä mitään. Tämn pitäisi olla match made in heaven.
On aina vähän outoa kun aletaan kritisoimaan käytettyjä mittareita sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse kerrottuun asiaan. BKT on ihan hyvä mittari siinä missä jokin muukin, kunhan sitä samaa mittaria käytetään kaikkiin vertailtaviin kohteisiin. Tässä tapauksessa ei ole mitään syytä kritisoida BKT:n käyttöä kun sitä on käytetty myös niiden vertailtavien maiden osalta. Sitten toki näin olisi jos voidaan osoittaa, että vertailtavat maat mittaa BKT:n määrää eri tavalla, mutta tätähän et edes pyrkinyt osoittamaan.
No tukijärjestelmässäkin on sama asia, että 90-95% niistä on hyödyllisiä, mutta se ei ole syy olla puuttumatta niihin loppuihin.
Et edelleenkään ole tarttunut asiaan. Ei ole mitään merkitystä onko kyseessä BKT jos verrataan toiseen maahan ja täysin vastaavaan tilastoon. Kyse ei silloin ole siitä onko 58 tai 57% harhaanjohtavaa kun molemmista maista on valittu se sama mittari käytettäväksi. Kannattaisi ehkä itse lukea mitä toiset kirjoittaa ennen kuin alkaa purkautumaan. BKT on ihan validi mittari jos vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Voidaan toki ottaa jokin muukin mittari vertailtavaksi, mutta niin kauan kuin molemmista maista käytetään samaa lähtöarvoa niin lopputuloskin on sama. Toki voit yrittää argumentoida sen mukaan, että jossain vertailumaassa esim siellä Vanuatulla mitataan asiat eri tavalla, et vain vieläkään ole sitä tehnyt.Otin kantaa itse asiaan eli julkisen sektorin kokoon. Maltetaan nyt vain lukea ne viesti loppuun ennen purkautumista näppäimistölle. BKT-vertalun heikkous on kyllä yleisesti esitetty muuallakin (ks. alla) ja julkisten menojen maakohtaisen vertailun vaikeudet on yleisesti tiedossa: esim. eläkejärjestelmien tyystin erilaiset rakenteet, verovähennysten ja -palautusten merkitys yms. tekee vertailusta vaikeaa. Tällaista "outoa" keskustelua taloustieteilijätkin käyvät.
Julkiset menot 57% kansantuotteesta? "Harhaanjohtavaa"
Julkisen talouden tasapainon kannalta tärkeää ei ole menojen suuruus vaan menojen ja tulojen erotus, kirjoittaawww.talouselama.fi
Ulkopuolelta sen verran, että kai pointti oli se, että iso osa lukee tuon niin, että julkinen käyttäisi 60 % kaikista rahoista, mikä ei siis pidä paikkaansa. Sinänsä toki BKT ihan validi mittari, jos verrokeissa sama.
Tottakai pitää ymmärtää, että mistä asiassa on kyse, mutta jos kritisoi käytettyä mittaristoa niin sitten pitäisi kertoa miksi mittaristo on väärässä ja miksi se ei osoita haluttua asiaa. Nythän ei millään tavalla perusteltu sitä miksi julkisten menojen osuus suhteessa BKT:hen olisi väärä mittari kun vertaillaan kahden maan julkisen sektorin kokoa toisiinsa. Tartuttiin vain siihen, että BKT on väärä mittari, joten aivan luonnollista on kysyä, että miksi se olisi väärä mittari ja miten lopputulos sen kritisoijan mielestä muuttuu jos vaihdetaan mittari johonkin toiseen.
No en minäkään varsinaisesti huolettomasti suhtaudu. Loppupeleissä oma ansiotasokin riippuu julkisen puolen kestävyydestä. Mutta siis julkinen puoli olisi helisemässä ilman työntekijämäärän kasvuakin, ja osin työntekijämäärän kasvu myös perusteltua johtuen juuri näistä ulkoisista syistä, mm. vanhusten hoivatarpeen kasvusta ja ikääntyvä väestö kuluttaa muutenkin enemmän terveyspalveluja.
Ei ne olekkaan niitä osia mistä hallintoa tulee supistaa, pelkästään Suomen kunnissa oli 80-luvulla 100000 ihmistä vähemmän töissä kuin nyt vaikka kuntia oli lähemmäs sata enemmän kuin nyt.
www.hs.fi
Tietosuojakin on tärkeä asia, paitsi kun on kyse rikkaan porvarin tietosuojasta.Tulot ja verot | Sirpa Paatero haluaa median saavan verottajalta jatkossa kattavat verotiedot – kuntaministeri kaipaa myös tarkempaa tietoa pääomatuloista
Sdp:n puoluevaltuustossa puhuneen Paateron mukaan valmistelu kattavien listojen toimittamiseksi olisi syytä käynnistää.
Sirpa Paatero:
”Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.”
Osaaminen on kovalla tasolla hallituksessa. Uljas taloutemme soihdunkantaja Sirpa näyttää meille esimerkkiä.
Ihmettelen miten ministerinä voi olla tuolla tietotasolla? Minkä kuolemansynnin olemme tehneet että hallituksessamme istuu tällaista väkeä?
Väkimäärä on mielestäni kuntien määrää oleellisempi tekijä, kun julkisen sektorin työntekujämäärää pohditaan. Niitä palveluita tarvitaan kuitenkin ihmisille, eikä kunnille. Mistä muuten tuo 14. kuukausipalkka tulee? 13. lienee lomaraha?