Sanna Marinin hallitus

[moby]

Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä

Kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan.

www.iltalehti.fi

Olipas yllättävä käänne. Vihreiden nykyagenda ei jääne enää kenellekään epäselväksi.

 

[Red Machine]

Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä

Kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan.

www.iltalehti.fi

Olipas yllättävä käänne. Vihreiden nykyagenda ei jääne enää kenellekään epäselväksi.

”Näettekö, että tässä alaikäisten pakolaisilmiössä voisi olla kyse siitä, että alaikäisten lähettämisellä parannetaan koko perheen mahdollisuuksia päästä Suomeen ja siten järjestelmää käytetään väärin hyväksi?”

– Emme. Katso edellinen vastaus.

Nauroin ääneen. Vihreä klassikko.

 

[heavy]

Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä

Kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan.

www.iltalehti.fi

Olipas yllättävä käänne. Vihreiden nykyagenda ei jääne enää kenellekään epäselväksi.

Siis kesäkuussa 2019 julkaistun hallitusohjelman toimeenpano on vielä heinäkuussa 2020 yllättävä käänne?

 

[Jeffrey]

Marinin hallitus on ”kunnostautunut” poliittisissa virkanimityksissä – ex-oikeuskansleri pitää niitä korruptiona

Emeritus oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää poliittisia virkanimityksiä korruptiona. Hän haluaisi saada myös korkeimmat virkanimitykset tuomioistuinten syyniin.

www.iltalehti.fi

Entinen oikeuskansleri pitää Marinin hallituksen toimia korruptiona. Toki täytyy muistaa, että sosialismi johtaa aina jonkin asteiseen korruptioon, mutta esimerkiksi vihreiden takinkääntö tullut yllättävänkin nopeasti.

 

[Barnes]

Marinin hallitus on ”kunnostautunut” poliittisissa virkanimityksissä – ex-oikeuskansleri pitää niitä korruptiona

Emeritus oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää poliittisia virkanimityksiä korruptiona. Hän haluaisi saada myös korkeimmat virkanimitykset tuomioistuinten syyniin.

www.iltalehti.fi

Entinen oikeuskansleri pitää Marinin hallituksen toimia korruptiona. Toki täytyy muistaa, että sosialismi johtaa aina jonkin asteiseen korruptioon, mutta esimerkiksi vihreiden takinkääntö tullut yllättävänkin nopeasti.

Virkanimityksillä pelaaminen ei taida olla Marinin hallituksen yksinoikeus... Hienoa toki että tähän asiaan tulee kannanotto painavalta taholta. Ihan riittävästi näitä Biaudet/Viljanen-ratkaisuja on ollut.

 

[mjr]

Entinen oikeuskansleri pitää Marinin hallituksen toimia korruptiona.

Sinä voisit kyllä saada paikan sontalehdista klikkiotsikkojen kirjoittajana...

 

[penaz]

Ihan riittävästi näitä Biaudet/Viljanen-ratkaisuja on ollut.

Mikä oli Viljanen -ratkaisu ja miten se osoitti se osoitti korruptiota?

 

[moby]

Mikä oli Viljanen -ratkaisu ja miten se osoitti se osoitti korruptiota?

Vähän saman tyylinen kuin Nerg ratkaisut 1+2. Kolmonen täisi jäädä piippun ainakin toistaiseksi. Olisikin ollut varmaan Suomen ennätys alallaan.

 

[penaz]

Vähän saman tyylinen kuin Nerg ratkaisut 1+2. Kolmonen täisi jäädä piippun ainakin toistaiseksi.

Kertoisitko keitä henkilöitä tarkoitat näillä numeroilla.

 

[Cobol]

Mikä oli Viljanen -ratkaisu ja miten se osoitti se osoitti korruptiota?

Sivusta sen verran, että Viljanen osoitti poliittista korruptiota esittelemällä vastoin kelpoisuusehtoja Biaudetin vähemmistövaltuutetuksi. Biadetilta puuttui virkaan vaadittava loppututkinto. Yksi kausi meni, mutta Biaudeta ei voitu valita enää toiselle kaudelle poikkeusluvalla.

Kertoisitko keitä henkilöitä tarkoitat näillä numeroilla.

Sivusta tähänkin ja taitaa kyse olla Nerg+Nerg+luovutus (tilapäinen toki). Valtiovarainministeriön Hetemäen seuraajaksi esittämän alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimitystä kansliapäälliköksi on jo kahdesti lykätty viime hetkellä kunnes se vedettiin kokonaan pois ja Hetemäki jatkaa syksyyn. Siitä 2+1, arvaan, vaikka tosin kyse oli 1+2.

Virkanimityksillä pelaaminen ei taida olla Marinin hallituksen yksinoikeus... Hienoa toki että tähän asiaan tulee kannanotto painavalta taholta. Ihan riittävästi näitä Biaudet/Viljanen-ratkaisuja on ollut.

Ei ole. Mutta Nergin ajaminen on minusta ollut mielenkiintoista. Kukaan muu ei ole Keskustalle sopinut, ja hän on ainoa, jolla ei ole virkaan riittävää substanssiosaamista. Ja totta, ei substanssiosaamista tällä kertaa vaadita. Suomen taloustilanteen vuoksi sellainen olisi kuitenkin hyvin toivottavaa.

 

[olkikuukkeli]

Olen erimielinen käyttämästäsi termistä budjettikuri noiden maiden osalta. Et sinä vaan voi olla puuttumatta niihin selkeisiin epäkohtiin, jos yrität luoda uskottavaa arviota tuloista ja menoista.

Ilta-Sanomilta (!) löytyi mielestäni ihan hyvä artikkeli Italiasta ja siitä, miksi voi sanoa Italian noudattaneen kovaa talouskuria viime vuosikymmenet. Velat ovat peräisin suurimmalti osalti 80-luvulta (=pre-euro, eli korkea korko), joka on pakottanut maan tekemään EU-alueen suurimpia ylijäämiä ennen korkomenoja. Tämä selittää mielestäni osittain Italian hampaattomuutta muiden talousongelmien hoitamisessa - jatkuvat leikkaukset eivät yleensä ole mikään mahtava rakenteellisten uudistusten tekemisen paikka, vaikka usein niin luullaankin. Muutoksiin tarvitaan panostuksia.

Italia saa yli 200 miljardia, vaikka kotitaloudet ovat Suomea varakkaampia ja budjetti ylijäämäinen – mistä on kyse?

Italia kuului EU-tukipaketin ylivoimaisiin voittajiin. Taloudellisesti Italialla on mennyt jo pitkään heikosti, mutta toisaalta maan kotitaloudet ovat rikkaita ja maan kultavarannot valtavat. Miksi Italiaa tuetaan, ja tuetaanko sitä jo liikaa?

www.is.fi

 

[Cobol]

Osin kommenttina yllä olevaan, USA:ssa pankit pakotettiin siivomaan luottojaan. Siellä ei ole nyt ongelmapankkeja ainakaan läheskään samassa suhteessa kuin EU:ssa, jossa pankkisiivous tehtiin, mutta vajaana. Niinpä Italian joukkolainojen korkojen nousu uhkaisi paitsi Italian pankkeja, ainakin välillisesti myös noin 400 miljardilla Italian kohteita luotottaneita Ranskan ja Saksan pankkeja. Tästä summasta noin 320 miljardia on Ranskan pankkien saatavia. Jos verrokiksi haetaan Kreikka aikoinaan ennen pelastusoperaatiota, silloin kyse oli ulkomuistista noin 50 miljardin saatavista...

Ilman EU:n 750 miljardin pelastuspakettia olisi voitu toimia velkoja leikkaamalla. Mutta koska se ei käynyt Ranskalle ja Saksalle itsekkäistä syistä, pelastuspaketti oli käytännössä ainoa tapa estää korkojen nousu ja todennäköinen EU:n pankkikriisi.

Voi sanoa, että Ranska ja Saksa voittivat. En ihmettele yhtään Macronin säkenöivää iloisuutta, kun sopimus saatiin.

 

[olkikuukkeli]

llman EU:n 750 miljardin pelastuspakettia olisi voitu toimia velkoja leikkaamalla. Mutta koska se ei käynyt Ranskalle ja Saksalle itsekkäistä syistä, pelastuspaketti oli käytännössä ainoa tapa estää korkojen nousu ja todennäköinen EU:n pankkikriisi.

Velkojen leikkaaminen olisi ollut pragmaattinen ratkaisu jo Kreikan kohdalla ja estänyt paljon inhimillistä kärsimystä. Toki eihän velkojen leikkaaminenkaan yksinkertainen ratkaisu ole, mutta ainahan jonkun vastuita poistetaan. EU on mieluummin suojellut pankkeja kuin valtioita.

 

[Salama44]

Hirveä poru EU-paketista somessa ja oppositiossa. Perussuomalaisten vetoaminen kansaan ja kansanäänestykseen on vailla pohjaa.

Gallupit | Lehtien kysely: Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun

Naiset, nuoret ja kaupunkilaiset suhtautuvat elvytyspakettiin miehiä, ikääntyneitä ja maaseudulla asuvia myönteisemmin.

www.hs.fi

 

[Dennis]

Hirveä poru EU-paketista somessa ja oppositiossa. Perussuomalaisten vetoaminen kansaan ja kansanäänestykseen on vailla pohjaa.

Gallupit | Lehtien kysely: Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun

Naiset, nuoret ja kaupunkilaiset suhtautuvat elvytyspakettiin miehiä, ikääntyneitä ja maaseudulla asuvia myönteisemmin.

www.hs.fi

Niin, siis yhteensä 2/3 vastanneista pitää hommaa ”välttämättömänä pahana” tai ”huonona ratkaisuna, joka pitäisi hylätä”. Karvan alle neljäsosan kanta oli se, että EU-paketti on ”Oikea ja tarpeellinen” asia. Eli en minä ainakaan koe tuota mitenkään kansalaisten varauksetta tukemana asiana, josta ei pitäisi käydä laajaa kansalaiskeskustelua. Kansanäänestys nyt on suht turhaa haihattelua, mutta voitaisiin asiasta sentään puhua avoimesti ja kertoa, mihin ollaan menossa.

 

[dana77]

Neljäsosa vastusti, kolme neljäsosaa hyväksyi, vaikkei kaikki asiasta onnesta soikeita olleetkaan.

 

[Wingman]

”Näettekö, että tässä alaikäisten pakolaisilmiössä voisi olla kyse siitä, että alaikäisten lähettämisellä parannetaan koko perheen mahdollisuuksia päästä Suomeen ja siten järjestelmää käytetään väärin hyväksi?”

– Emme. Katso edellinen vastaus.

Nauroin ääneen. Vihreä klassikko.

Kun aate ajaa järjen edelle. Olis nyt edes myöntänyt sen mahdollisuuden.

 

[Walrus21]

Niin, siis yhteensä 2/3 vastanneista pitää hommaa ”välttämättömänä pahana” tai ”huonona ratkaisuna, joka pitäisi hylätä”. Karvan alle neljäsosan kanta oli se, että EU-paketti on ”Oikea ja tarpeellinen” asia. Eli en minä ainakaan koe tuota mitenkään kansalaisten varauksetta tukemana asiana, josta ei pitäisi käydä laajaa kansalaiskeskustelua. Kansanäänestys nyt on suht turhaa haihattelua, mutta voitaisiin asiasta sentään puhua avoimesti ja kertoa, mihin ollaan menossa.

Ei tuossa nyt kummoista epäselvyyttä ole: neljännes ihmisistä vastustaa, loput suhtautuvat asiaan joko pragmaattisesti tai myönteisesti. Varsin odotettu tulos.

Mikään taho ei ymmärtääkseni estä kansalaiskeskustelua. Itse asiassa sitä käydään säännöllisesti, mutta taso on valitettavan heikkoa. Onkin jäänyt vaikutelma, että nämä kansalaiskeskustelun vaatijat ovat pikemminkin sen kannalla, että EU:ta pitäisi kritisoida enemmän ja julkisemmin.

EU-politiikan asiantuntijat ovat kyllä yrittäneet viritellä asiapitoista debattia, mutta yllätys yllätys, ihmisiä ei kiinnosta syvällinen perehtyminen monimutkaiseen asiakokonaisuuteen. Tämä on näkynyt hyvin kuluneina viikkoina, kun elvytyspakettia on kommentoitu lähinnä populististen yksinkertaistuksien kautta. Aivan kuten maaliskuussa keskuuteemme ilmestyi virologian asiantuntijoita, nyt olemme saaneet nauttia hjallisten ja valavuorten rautaisista analyyseista.

Kysely osoittaa myös mielipiteiden jakautumisen ryhmittäin. Kaupunkilaiset, koulutetut ja nuoret ovat - sanoisinko odotetusti - myönteisemmällä kannalla, kun taas keski-ikäiset miehet maaseudulla nyrpistävät nokkaansa. Vaikka pitäisi välttää tarpeettomia rinnastuksia, niin kyllähän tässä on nähtävissä paralleeleja niin Puolan presidentinvaalitulokseen, Brexitiin kuin Yhdysvaltojen kahtiajakoonkin. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat ja ikääntyneet tuntuvat reagoivan muutoksiin joko konservatismin tai nationalismin kautta.

 

[Dennis]

Mikään taho ei ymmärtääkseni estä kansalaiskeskustelua. Itse asiassa sitä käydään säännöllisesti, mutta taso on valitettavan heikkoa. Onkin jäänyt vaikutelma, että nämä kansalaiskeskustelun vaatijat ovat pikemminkin sen kannalla, että EU:ta pitäisi kritisoida enemmän ja julkisemmin.

EU-politiikan asiantuntijat ovat kyllä yrittäneet viritellä asiapitoista debattia, mutta yllätys yllätys, ihmisiä ei kiinnosta syvällinen perehtyminen monimutkaiseen asiakokonaisuuteen.

Kansalaiskeskustelun pitäisi ohjautua enemmänkin tulevaisuuteen ja siihen, mihin tämä nyt sorvattu paketti vääjäämättä johtaa ja antaa eväät, eli kohti tulonsiirtounionia, EU-tason verotusta ja yhteisvastuuta. Sinänsä ymmärrettävää, että keskustelua ei ole pystytty käymään keskellä syvintä lomakautta.

Olisi mielenkiintoista nähdä jakauma jatkokysymykselle, että ovatko säännölliset tulonsiirrot EUn sisällä pohjoisesta etelään edelleenkin OK ja välttämätön paha. Itsestäänselvää lienee, että tämä nyt sorvattu paketti ei jää kertaluontoiseksi, vaikka muuta uskotellaankin. Kenties kertaluontoinen per kriisi, mutta seuraavan suhdannetaantuman osuessa kohdalle ollaan taas samassa tilanteessa.

 

[Beltran]

Ei tuossa nyt kummoista epäselvyyttä ole: neljännes ihmisistä vastustaa, loput suhtautuvat asiaan joko pragmaattisesti tai myönteisesti. Varsin odotettu tulos.

Minulla on kuitenkin jupistavaa itse kyselystä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä joista kolme oli ymmärrettävää. Neljäs "välttämätön paha" ei ole sellainen. Maalaisjärjellä ajatellen, eikö välttämätön paha ole pakko hyväksyä ja tällöin voisi ajatella että näin vastanneet pitävät ratkaisua oikeana. Miksi heille pitää edes tarjota "välttämätön paha" vaihtoehtoa (jollaista ei voisi olla vaihtoehtojen joukossa vaikkapa teoreettisessa kansanäänestyksessä). Herää mieleen ajatus siitä että kyselytekijä ikäänkuin toivoo myönteisesti elvytysrahastoon suhtautuvien kannan voittavan ja siksi heille tarjotaan hieman varovaisempi vastausvaihtoehto kuin se jossa todetaan että oikein tehtiin. Mutta joka voidaan kuitenkin tulkita myönteiseksi kannanotoksi.

Ja sitten artikkelitekstissä kommentoidaan kohtaa todeten " Kaksi viidesosaa vastaajista pitää rahastosta maksettavia avustuksia ja yhteisvastuuta välttämättömänä pahana, jonka kuitenkin voi hyväksyä". Tässä siis kerrotaan että kaksi viidesosaa valitsi kohdan joka ei edes ollut vaihtoehtojen joukossa, vaihtoehdossa ei ollut "jonka kuitenkin voi hyväksyä" selitysosaa.

 

[Wiljami]

Minulla on kuitenkin jupistavaa itse kyselystä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä joista kolme oli ymmärrettävää. Neljäs "välttämätön paha" ei ole sellainen. Maalaisjärjellä ajatellen, eikö välttämätön paha ole pakko hyväksyä ja tällöin voisi ajatella että näin vastanneet pitävät ratkaisua oikeana. Miksi heille pitää edes tarjota "välttämätön paha" vaihtoehtoa (jollaista ei voisi olla vaihtoehtojen joukossa vaikkapa teoreettisessa kansanäänestyksessä). Herää mieleen ajatus siitä että kyselytekijä ikäänkuin toivoo myönteisesti elvytysrahastoon suhtautuvien kannan voittavan ja siksi heille tarjotaan hieman varovaisempi vastausvaihtoehto kuin se jossa todetaan että oikein tehtiin. Mutta joka voidaan kuitenkin tulkita myönteiseksi kannanotoksi.

Ja sitten artikkelitekstissä kommentoidaan kohtaa todeten " Kaksi viidesosaa vastaajista pitää rahastosta maksettavia avustuksia ja yhteisvastuuta välttämättömänä pahana, jonka kuitenkin voi hyväksyä". Tässä siis kerrotaan että kaksi viidesosaa valitsi kohdan joka ei edes ollut vaihtoehtojen joukossa, vaihtoehdossa ei ollut "jonka kuitenkin voi hyväksyä" selitysosaa.

Eikö tuo välttämättömyys tarkoita automaattisesti että pitää mennä läpi vaikkei suoranaisesti tykkäisikään? Sama kuin moni kokee Suomen korkean verotuksen "välttämättömänä pahana" kun itse menettää rahaa mutta käsittää että yhteiskunnan palvelut ja pidemmälle vietynä yhteiskuntarauha verojen avulla pysyy yllä.

 

[Beltran]

Eikö tuo välttämättömyys tarkoita automaattisesti että pitää mennä läpi vaikkei suoranaisesti tykkäisikään? Sama kuin moni kokee Suomen korkean verotuksen "välttämättömänä pahana" kun itse menettää rahaa mutta käsittää että yhteiskunnan palvelut ja pidemmälle vietynä yhteiskuntarauha verojen avulla pysyy yllä.

Minusta välttämättömyys tarkoittaa kuten kirjoitit mutta tässä joutuu vähän arvailemaan silti. Eihän edes vastaus "Oikea ja tarpeellinen" tarkoita välttämättä sitä että noin vastannut suoranaisesti tykkäisi ratkaisusta, hän vain pitää sitä oikeana ja tarpeellisena. Kovasti siis ihmettelen miksi "Välttämätön paha" on ollut vaihtoehtojen joukossa ja sepäs sattuu vieläpä olemaan suosituin vastaus.

 

[Jymäkkä]

Mä kyllä itse katson kuuluvani joukkoon, joka pitää noita avustuksia välttämättömänä pahana, mutta koen selvästi hyväksyväni sopimuksen. Eli jos vastausvaihtoehto oli hyväksyn välttämättömänä pahana, niin minusta hyväksymistulkinta on oikein.

 

[hammer lynx]

Tottakai vassarit kannattaa tuota. Vastikkeettoman rahan jakaminen laiskureille on verissä riippumatta kansallisuudesta.

 

[Walrus21]

Kansalaiskeskustelun pitäisi ohjautua enemmänkin tulevaisuuteen ja siihen, mihin tämä nyt sorvattu paketti vääjäämättä johtaa ja antaa eväät, eli kohti tulonsiirtounionia, EU-tason verotusta ja yhteisvastuuta.

Se ei johda "vääjäämättä" yhtään mihinkään. Jäsenvaltioilla on edelleen valta vaikuttaa, kuten oli tämänkin paketin kohdalla.

Yhteisvastuu on ollut todellisuutta jo kymmenisen vuotta. Sen suhteen on aika vaikea pakitella, kun otetaan huomioon, miten massiiviset vaikutukset pankkikriisillä tai Italian euro-erolla olisi.

Olisi mielenkiintoista nähdä jakauma jatkokysymykselle, että ovatko säännölliset tulonsiirrot EUn sisällä pohjoisesta etelään edelleenkin OK ja välttämätön paha.

Miksi tällaista pitäisi kysyä? EU:n tavoitteena on ollut koko Suomen jäsenyyden ajan tukea heikommin pärjääviä maita. Vaikka siinä ongelmansa, niin kokonaisuuden kannalta on kuitenkin järkevää, että euroalue pysyy vakaana.